Pienehkössä rivitaloyhtiössä asuvana ja hallituksen puheenjohtajana sanoisin, että älä lähre sinne. Joka päivä katsellaan vaimon kanssa sopivaa omakotitaloa, missä tosiaan olisi oma tupa ja oma lupa. EU:n, valtion ja kunnan sääntöjen mukaan kaikki menee vaikeimman kautta verrattuna omakotitaloon, mm. lupa-asiat. Uusimpana pitää tehdä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiset sopimukset henkilötietojen käytöstä.
Esimerkiksi nyt remontit, joista on pari välttämätöntä. Yhtiökokous päättää, mitä pitää tehdä. Hallituksen pitää silti erikseen istua kokoustamassa ne vastuulliset asiat. Kilpailutukset pakko tehdä, ettei tule valitusta, ettei ole kilpailutettu. Omakotitalossa jos vaihdat lukot, soitat omasta mielestäsi sopivimmalle firmalle - on se sitten tutuin, halvin, nopein, taitavin tms. - firma käy, laskuttaa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Taloyhtiössä kun pitää vaihtaa lukitusjärjestelmää, pitää kilpailuttaa lukkofirmat, pankkilainat, esitellä yhtiökokoukselle, mahdollisesti äänestää, tehdä niitä saamarin kokouspapereita ja kutsuja virallisesti, että osakkaat, pankki ja verottaja ovat tyytyväisiä. Omakotiasuja katsoo tilitietojaan mihin on varaa, remontti alkaa ensi viikolla. Taloyhtiössä remontti alkaa ensi vuonna, ehkä.
Siltikään, vaikka kyseessä on pieni taloyhtiö, kokoukseen ei saa kaikkia paikalle. Aina on muutama "vapaamatkustaja" (eihän siellä pakko ole olla, mutta mielestäni valitusoikeus pitäisi menettää, jos ei aiokaan osallistua mihinkään), samoin nämä "talkoot" tahtovat kasautua muutaman innokkaimman harteille. Nekään eivät tietysti pakollisia ole, mutta miksi edes asua yhteisöllisesti, jos ei ole mitään halua olla yhteisöllinen.
Paritalossa ja pienessä taloyhtiössä on kaikki omakotiasumisen ja ison yhtiön huonot puolet yhdessä. Mistään ei saa itse päättää, ja kaikki on tehtävä yhtä virallisesti kuin satojen asuntojen yhtiöissä. Isossa yhtiössä on kuitenkin mahdollisuus käyttää joukkovoimaa ja -rahoitusta ihan eri tavalla. Taloyhtiöasuminen on oikea sosialistien ja demarien sääntö-Suomi- -ihanne, siksi tästä pitääkin itse yrittää jollakin tavalla päästä irti. Mahdollisimman pian.
Nuo pienen yhtiön talkoot menee siten, että jos se 70-vuotias pariskunta ei ole oikein kantojääriä jotka pystyvät lumityöt tekemään, niin ne jäävät muiden harteille. Sitten sinä ja naapurisi teette kolmen asunnon lumityöt, sen sijaan että tekisit vain omasi. Jossakin välissä se lapsinaapuri alkaa kuljettamaan lapsia joka päivä harrastuksissa töiden jälkeen, ja sinä olet ainut joka sitä pihaa hinkkaa, jos meinaat pihaan päästä.
Mieti vielä.