+ Ei tartte heti muuttaa pois jos joutuu siihen tuoliin vaan oma kämppä tosiaan on valmiiksi conffattu sitä varten.
Kyllä, mutta joku järki pitäisi olla näissäkin. Varmaan alle promille ihmisistä joskus joutuu pyörätuoliin, mutta silti kaikki asunnot tehdään niin että pyörätuolilla mahtuu kaikkialle. Tuo kuitenkin nostaa kustannuksia aika paljon ja kaikki joutuu maksamaan kovaa hintaa asunnoista siksi.
Kyllä tasakatto on paljon järkevämpi kerrostalossa. Harjakaton ongelmana on lisäksi lumi ja jää, jota pitää käydä harjakatolta pudottelemassa, jos sitä sinne liikaa kertyy. Jääpuikkojen pudottelu tasaisin välein on myös jokatalvinen ongelma.
Ihmeellisen katon ovat taloosi tehneet, jos siellä pitää jossain ryömiä, että näkee bitumin kunnon
Näkyy se koska nykyään ei ole mitään järkeviä pieniä yksiöitä koska kylpyhuone vie väkisin jo niin monta neliötä että pienimmätkin yksiöt on joku 30 neliötä ja siis todella kalliita.
Hyvä esimerkki järjettömyydestä: kaksikerroksiset (pari)talot mitä tässä lähistöllä on niin sauna yläkerrassa jossa on lain mukaan pakko olla pyörätuolimitoitus. Asunnossa on kuitenkin ahtaat portaat -> ei mahdollisuutta mennä pyörätuolilla sinne yläkerran saunaan
Selkeästi tuntuisi eräillä olevan joku keissi liikuntarajoitteisia vastaan.
Tuossa rakentamisessa on se pointti, että olemassaolevassa rakennuskannassa on paljon pieniä vessoja, ja väestö ikääntyy. Vaikka kaikkiin uusiin asuntoihin tehdään isot vessat, kestää vuosikymmeniä, ennen kuin niiden osuus rakennuskannasta on suuri. On toivottavaa, että vanhukset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Asuntoja ei tehdä pelkästään sitä ensimmäistä asukasta varten, ei varsinkaan kerrostaloasuntoja.
Mistä sä oikein luulet, että se asunnon hinta muodostuu, jos rakennuskustannuksilla ja tilankäytöllä ei ole mitään merkitystä?
Neliöhinta pkseudulla on uusissa rakennuksissa luokkaa 4-10ke/m2, oletetaan vaikka että näistä invamääräyksistä tulee 10% hukkatilaa ylisuurien tilojen ja käytävien muodossa asunnossa. Hintaa tulee siis 70m2 kolmiossa 28-70ke. Joten vastaus kysymykseesi, ei. Minua ei kiinnosta maksaa useaa vuotta pelkästään hukkaneliöistä pankille. Jos halutaan varmistaa että liikuntaesteisille on asuntoja tulevaisuudessakin tarjolla, voisi rakentaa maatasokerroksen asunnot invamääräykset huomioiden.
Nämä maat voisi yhdistää yhdeksi Hölmölän Kalifaatiksi.
Neliöhinnasta suurin osa menee välistävetäjille. Siellä on melkoista hintaa tontilla vaikka tilaa maassa on. Melkoiset verot, melkoiset kartellit ja suojatullit. Voisi ihan hyvin rakentaa tonnilla neliö ja parempaa tasoa kuin nykyisin. Riittävä tila veskissä ei haittaa mitään eikä todellisuudessa nosta hintaa. Kellä ei pyörätuolia, voi saman tilan käyttää vaikka varastoimiseen. En kuitenkaan ole sitä mieltä että sitä tilaa pitäisi olla, vaan sitä mieltä että tulisi olla kuntien toimesta tarjolla riittämiin asuntoja heille keillä pyörätuoli on.
No, sieltähän se tulee. Noihin vessoihin ja vähän muihinkin tiloihin on piirrettävä ns. pyörätuolin pyörähdysympyröitä. <sarkasmia>Pitäähän se rollaattorikansanosankin päästä tekemään vähän piruetteja. Ei se paljoa maksa, muutaman satasen. Aatteleppa ite jos olisit rullastoolissa niin olisit vähän onnellinen noista</sarkasmia>
Ylläolevan keskustelijan mielestä tuota tilaa kylppärin keskellä "voi käyttää varastointiin". Mitenköhän sekin muka onnistuu?
Ohessa kuva nykypäivän kerrostalosuunnittlelusta. "Pyörätuolipiruettiympyrä" on toi katkoviivalla vetaistu kylppäreissä, eteisessä ym.
Ymmärsin että @turboahdin tarjosi "syyksi" sitä että ei se maksa hänen mielestään kovin paljoa extraa..
Jos vielä sen verran kehtaa lisää mennä otsikon aiheen ohitse, että väittää asuntojen hintojen ja asuntojen rakennuskustannuksien melkein toisistaan riippumattomia. Erotusta kutsutaan voitoksi. Hintataso määräytyy siitä, mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Jos kukaan ei arvosta tuota lisätilaa, niin se ei silloin myös nosta hintaa, vaikka se pakottaakin rakentamaan kalliimmalla.
Talousihminen väittäisi, että ihmiset eivät maksa tiettyjä neliöhintoja, vaan maksavat siitä kokonaisuudesta. Tehottomat neliöt eivät nosta hintaa yhtä paljon kuin tehokkaammat.
Ja, sitten äärimmäinen aiheen ohitus. Siis, tuossa on markkinaehtoisesti suunniteltu minimikokoa suuremmat kylpyhuoneet, koska ne menevät paremmin kaupaksi. Ohessa on kuva 31,5 neliömetrin uudesta 2017 valmistuvasta yksiöstä, invaympyröillä. Kylpyhuoneen mitat ovat noin 150 cm × 210 cm, joten sinne mahtuu selvästi parkkiin vaikka kokonainen lentoasema. Mitä tuo tekee, noin 3,2 neliömetriä.
Kuinka paljon pienempi pitäisi olla?
PS. Tämä jälkimmäinen liittyy melkein otsikon aiheeseen, koska kuten kuvasta nähdään, nykysuunnittelu on syvältä. Asunnoista voisi tehdä järkeviä, mutta kun ei. Anteeksi aiheen ohitus.
Ei normaalit ihmiset mieti tollasia asioita (pl. jos lähiperheessä on joku tai ystävä yms.) Jos sulla on oikeasti jotain pelkotiloja oman itsesi tai lähipiirin joutumisesta pyörätuoliin niin terapiaan mars. Vaikka rakennusvaiheessa olis otettu se huomioon niin ihmiset yleensä kalustavat asuntonsa miettimättä mitään invaympyröitä. tulkit tarpeen mukaan vs. kaikkien nimellinen osaaminen (siis virastoissa yms.)
Muutamia remppoja tehneenä näin erään osuuskaupan piirustukset ja kauppatalon joita tehtiin samalla muotilla 50 luvulla. Pystytolpatkin seinässä joka toinen 6x4 ja sama ylimitotus läpi talon. Tervapahvia,tuplalaudotukset ulkona vino+vaaka. Kattotuolit todella järeitä. Vanhaa 50 luvun kauppaa etsisin jos alueelta löytyisi.Noissa ei todellakaan ole säästetty tarvikkeissa kun rahaa rakennuttajalla oli.
