Paljonko prossun lämpötila pitäisi olla pelatessa ja mikä on liikaa?

Ei ainakaan itseltä ole hajonnut yksikään kivi vaikka lähes kaikkia on ajettu niin kovilla kelloilla kuin mahdollista, niin Intelit kuin AMD:t. Lähinnä ihmettelen ettei ole nuo halvemman pään emolevyt kyykänneet vuosien varrella kun välillä menty jännitettä säästämättä kun jäähdytyspuoli ollut kunnossa.

Sopiiko kysyä että missä lämmöissä prossusi ovat käyneet noilla maksimaallisilla kelloilla maksimissaan pelatessa?
 
Onko kukaan koskaan saanut prosessoria paskaksi normaalilla käytöllä? Itse olen aina kellottanut kaikki Intelit niin paljon kun irtoaa. Olen sitten ajellut sitä lämmöistä välittämättä kunhan ei throttlaa.

Yhtäkään prossua en ole saanut paskaksi enkä ole kuullut että kukaan olisi koskaan prossua hajottanut ellei ole tehnyt jotain todellla HC:ta tai outoa.

Ehkä jos pyörittää jotain 20 vuotta vanhaa suoritinta asialla voisi olla jotain merkitystä, mutta tuossakin vaiheessa saa ilmaiseksi SER palstalta vastaavan jos leviää.

Prosessorit taitavat ylipäätään olla ihan helkutin kestäviä. En ole minäkään kuullut koskaan normaalilla käytöllä hajonneesta prosessorista missään laitteessa. Vanhoista vermeistäkin tuppaa esim. kondensaattorit sun muut vikaantumaan, mutta itse prosessorit tuskin koskaan.
 
Prosessorit taitavat ylipäätään olla ihan helkutin kestäviä. En ole minäkään kuullut koskaan normaalilla käytöllä hajonneesta prosessorista missään laitteessa. Vanhoista vermeistäkin tuppaa esim. kondensaattorit sun muut vikaantumaan, mutta itse prosessorit tuskin koskaan.

Onhan noita degrade tarinoita aika paljon jossa (kellottaessa) kulut heikkenee ajan kanssa. Historia ei myös ole tae tulevaisuudesta. Itse en enää niin mielellään aja Primeä 7 nm prosuilla pitkiä aikoja kuin joskus aiemmin.
 
Onhan noita degrade tarinoita aika paljon jossa (kellottaessa) kulut heikkenee ajan kanssa. Historia ei myös ole tae tulevaisuudesta. Itse en enää niin mielellään aja Primeä 7 nm prosuilla pitkiä aikoja kuin joskus aiemmin.
Kyse on jännitteestä, ei lämpötilasta, joka aiheuttaa tuota ilmiötä. Sama jännite ei sovi kaikille kuormille. Mitä raskaampi kuorma, sitä pienemmät jännitteet pitää olla.
 
AMDn oma kanta on että kaikki alle 95 astetta on ok.

Miksi joku random foorumilainen tietäisi paremmin?
 
Minuakin kiinnostaa tietää, mitä käytännön merkitystä sillä on, että lämmöt ovat "aika korkean kuuloiset". Eri foorumeilla näkee paljon kommentointia, että esim. 40-50C idle- tai peruskäyttölämmöt ovat aivan liian korkeat, mutta millä mittarilla ja miksi? Mitä niistä seuraa, ja onko siitä näyttöä?
 
Mulla on 6600k:lla idle huoneen lämpöinen. Jos prossu on idlenä yli huoneen lämmön se on pilalla tai viallinen. Käy aivan liian kuumana. Menee rikki parissa vuodessa.

Ei oteta sitä huomioon että olen avannut prossun ja vaihatanut ytimen ja lämpökilven väliin nestemäistä metallia sekä pultannut päälle markkinoiden tehokkaimman ilmacoolerin.

Ei valmistajat tiedä mistään mitään. Jos prossu on rasituksessa yli 55c se on jo vaarallista!
 
Mulla on 6600k:lla idle huoneen lämpöinen. Jos prossu on idlenä yli huoneen lämmön se on pilalla tai viallinen. Käy aivan liian kuumana. Menee rikki parissa vuodessa.

Ei oteta sitä huomioon että olen avannut prossun ja vaihatanut ytimen ja lämpökilven väliin nestemäistä metallia sekä pultannut päälle markkinoiden tehokkaimman ilmacoolerin.

Ei valmistajat tiedä mistään mitään. Jos prossu on rasituksessa yli 55c se on jo vaarallista!
Itseasiassa kaikki yli 20c on vaarallista, koska elektronien koostumus muuttuu ratkaisevalla tavalla jo 25 asteessa. Sen takia ite pidän huonelämpötilan 15 asteessa. Aina voi pelata toppatakki päällä, jos alkaa paleltamaan.
 
Täällä on selvästi paljon nuorempia käyttäjiä, jotka eivät ole paljon tekemisissä koneiden kanssa ja haluavat semmoisen valmiiksi pureksitun vastauksen, että "lämpötila x on paha". Muuten insinöörit tehtaalla tietävät paremmin ja AMD:n jossain powerpointissa on parempi tieto.

Oikeassa elämässä asiat eivät ole mustavalkoisia. Ei ole yhtä oikeaa totuutta. Lisäksi ei ole ollut aikaa saada tarkkoja kestävyystietoja prosessoreista, jotka ovat olleet markkinoilla vasta muutamia vuosia. Yllättäen kellottajien emolevyt tuppaavat hajoamaan nopeammin ja suljetut, kuumat kotelot aiheuttamaan ongelmia, mutta tästäkin pitäisi nähdä trendi, eikä yksittäistapauksia. Se on kovin vaikeaa, kun ei vielä ole omakohtaista kokemusta ja ei vaan voi ymmärtää, että jokainen tapaus on oma uniikkitapauksensa ja pitää vaan ajatella out-of-the-box ja nähdä Suuri Kuva.

Nämä samat kaveri ei ostele mainattua näytönohjainta, vaikka "mihin se käytössä kuluisi?", koska silloinhan asia koskisi suoraan heitä. Myöskään äänekästä (lämmöntuotosta johtuen) näytönohjainta ei osteta, mutta sehän on ihan eri tapaus, koska silloin se koskee heitä itseään ja on omat rahat kyseessä. Nämä rajat on viitteellisiä ja kun MINÄ ostan, silloin ostan hyvin tuuletetun mallin.

Paitsi silloin kuin rahat ei riitä 30€ jäähyyn ja ostan prosessorin. Sitten joka kuukausi säännöllisesti joku tulee Ongelmat-alueelle valittamaan, kun prossu käy kuumana.
"Ei huolta, se on ihan ok."
"Mutta se on äänekäs!"
"Ei. se on tarkoitettu olemaan noin."

Ei se ole, muuta kuin näiden tyyppien unelmissa - ja todennäköisesti itsellä on kunnon tuuletus, mutta silti pitää käydä täällä huutelemassa. Tarkoituksella alimitoittamalla oman koneen komponentteja saa vaan käyttökokemuksen, että "koneen kanssa on taas jotain ongelmia" ja tyhmemmät käyttäjät sanovat sen johtuvan jostain aiwan muusta.

Kannattaa myös tutustua käsitteeseen "planned obsolescence" ja käyttää vaikka seuraava kakkaussessio siihen, että selvittää, miten tuo voisi toimia tietokoneissa ja miten sitä voisi edistää. Sitten vaan foliohattu päähän, kunhan ensin ymmärtää, että on firmoille hirveän huonoa bisnestä myydä tietokoneosia, jotka kestävät ikuisesti. Yhtiöillä ei ole teidän etu mielessä kuitenkaan, haluavat vain, että ostatte tasaisin väliajoin heidän tuotteitaan.
 
Kannattaa myös tutustua käsitteeseen "planned obsolescence" ja käyttää vaikka seuraava kakkaussessio siihen, että selvittää, miten tuo voisi toimia tietokoneissa ja miten sitä voisi edistää. Sitten vaan foliohattu päähän, kunhan ensin ymmärtää, että on firmoille hirveän huonoa bisnestä myydä tietokoneosia, jotka kestävät ikuisesti. Yhtiöillä ei ole teidän etu mielessä kuitenkaan, haluavat vain, että ostatte tasaisin väliajoin heidän tuotteitaan.

En nyt ihan varma ole mitä tällä haettiin, mutta offtopicin uhalla pieni kysymys/kommentti. Meinaatko että esim. CPU suunnittelussa Intel/AMD kannattaa hirveästi alkaa lyhentämään prossun käyttöikää tarkoituksella? Toki suunniteltu käyttöikä ei ole "ikuisuus", mutta uskaltaisin väittää että riittävän pitkä käyttäjälle joka ei aja konettaan 24/7. Jos nyt puhutaan siitä että saadaan myytyä paljon prossuja, ei harrastajat taida kovin iso markkina olla ja he päivittävät vaikka rauta vielä toimii.

"Keskimääräisellä" käyttäjällä kuitenkin ne käyttötunnit ja kuormitus jää pieniksi, eli jos suunnitellaan hajoamaan heitä ajatellen -> esim. 2 vuoden päästä alkaa harrastajien/tehokäyttäjien koneet hajoamaan urakalla -> valtava imagohaitta. Ei oikein riski vs tuotto kohtaa mun mielestä.

"Keskimääräinen" käyttäjä taas päivittää sitten kun softa ei enää pyöri, joten kyllä laittaisin paukut tuonne Microsoftin suuntaan että he lopettaisivat vanhojen käyttisten tukemisen ja päivittäisivät Win 10 ja sen seuraajia siten ettei enää vanhalla raudalla toimi.
 
En nyt ihan varma ole mitä tällä haettiin, mutta offtopicin uhalla pieni kysymys/kommentti. Meinaatko että esim. CPU suunnittelussa Intel/AMD kannattaa hirveästi alkaa lyhentämään prossun käyttöikää tarkoituksella? Toki suunniteltu käyttöikä ei ole "ikuisuus", mutta uskaltaisin väittää että riittävän pitkä käyttäjälle joka ei aja konettaan 24/7. Jos nyt puhutaan siitä että saadaan myytyä paljon prossuja, ei harrastajat taida kovin iso markkina olla ja he päivittävät vaikka rauta vielä toimii.

"Keskimääräisellä" käyttäjällä kuitenkin ne käyttötunnit ja kuormitus jää pieniksi, eli jos suunnitellaan hajoamaan heitä ajatellen -> esim. 2 vuoden päästä alkaa harrastajien/tehokäyttäjien koneet hajoamaan urakalla -> valtava imagohaitta. Ei oikein riski vs tuotto kohtaa mun mielestä.

"Keskimääräinen" käyttäjä taas päivittää sitten kun softa ei enää pyöri, joten kyllä laittaisin paukut tuonne Microsoftin suuntaan että he lopettaisivat vanhojen käyttisten tukemisen ja päivittäisivät Win 10 ja sen seuraajia siten ettei enää vanhalla raudalla toimi.
Tuo oli sarkasmia hsaloselta, joten siinä valossa tuo myös pitää lukea.

Yleensä foliohatulla viitataan salaliittoteorioihin.
 
Yhtäkään prossua en ole saanut paskaksi enkä ole kuullut että kukaan olisi koskaan prossua hajottanut ellei ole tehnyt jotain todellla HC:ta tai outoa.

Joo enpä ole itsekään saanut, ja kaikenlaisia litran pölyä imeneitä markettikoneitakin olen nähnyt, mutta koskaan en ole nähnyt tai kuullut itse prosessorin hajonneen. Prossut on kestäviä, ja nykyisin vaikeasti hajoitettavia esim. kellottamalla. Ja eikä se prossu joudu hikoilemaan kuten esim. GPU pelikäytössä. Suurimmalla osalla tälläkin palstalla on ns. ylimitoitetut prossut, jolloin pelatessa käyttöasteet voi olla hyvinkin alhaisia. Prossut pääsee siis monen käytössä aika helpolla. Sama emolevyissä.

Ja kun ne GPU:tkaan harvoin hajoilee (tuulettimet yleisimpiä vikoja?), niin voi vaan todeta että komponentit on nykyisin erittäin laadukkaita. Lämpötila-hysteria on sikäli tarpeetonta. Jos valmistajan speksien sisällä ajat, niin komponenttisi kestää todennäköisesti paljon pidempään kuin sen tehot riittää käyttöösi = uusit sen ennen hajoamista.

Tuulettimet ainoat joita mulla hajoillut 20 vuoden aikana. Ja yks virtalähde ukkosella. Ja mulla on ollut kaikenlaisia paskoja emolevyjä ja virtalähteitä jota tämän palstan ekspertit ei suosittelisi edes pistooli ohimolla.
 
Tuulettimet ainoat joita mulla hajoillut 20 vuoden aikana. Ja yks virtalähde ukkosella. Ja mulla on ollut kaikenlaisia paskoja emolevyjä ja virtalähteitä jota tämän palstan ekspertit ei suosittelisi edes pistooli ohimolla.

Ennen paska (tai "paska" eli ihan toimiva ja asiansa ajava lätty) emolevy oli este lähinnä ylikellotukselle, vakiona kaikki toimivat hienosti. Nykyään se on este sille, että prosessori ei toimi vakiona, tai no "vakiona", kun tämäkin on tulkintakysymys nykyään, mutta tehdasasetuksilla. On siis olemassa esim Z490 emolevyjä joilla i7 ja i9 prossut throtlailee vakiona heti raskaammassa kuormassa, kun virransyöttö ei riitä ja ylittää turvalämpötilan. Ei voi oikein sellaista emoa suositella kenellekään edes i3 pariksi hyvin mielin. Myös AMD puolella oli X570 piirisarjalla jotain kammotuksia, jotka eivät kestäneet tunnin rendauskuormaa Ryzen 9 prossuilla
 
Ennen paska (tai "paska" eli ihan toimiva ja asiansa ajava lätty) emolevy oli este lähinnä ylikellotukselle, vakiona kaikki toimivat hienosti.

Mulla on edelleen 2.koneessa Asuksen LX -paska jossa ei ole mitään VRM-jäähyä, ja tuolla on kohta 8 vuotta ajeltu i5-2500k ~4,5 ghz tienoilla. Alkuajasta jopa aika kovilla volteilla, kun Asuksen oma kellotussofta syötti aika agressiivisesti volttia, ja aloin käsinkellotella vasta joskus 2015. Eli kyllä se kellotus voi onnistua niillä paskoillakin, mutta toki en itsekään sellaisia suosittele jos budjetti venyy. Silti vierastan sitä ajatusta, että jotain Tomahawkia pidetään miniminä jollekkin 65w -prossuille. Jotain Tomahawkeja tulee päätymään valtavasti SER-jätteeseen, ilman että niistä on otettu puoliakaan irti.

Nykyään se on este sille, että prosessori ei toimi vakiona, tai no "vakiona", kun tämäkin on tulkintakysymys nykyään, mutta tehdasasetuksilla. On siis olemassa esim Z490 emolevyjä joilla i7 ja i9 prossut throtlailee vakiona heti raskaammassa kuormassa, kun virransyöttö ei riitä ja ylittää turvalämpötilan. Ei voi oikein sellaista emoa suositella kenellekään edes i3 pariksi hyvin mielin.

Joo ei sokkona kannata valita mitään surkeita emolevyjä, eikä niihin halvempiin kannata laittaa mitään i9 tai 3900 -prossuja. Mutta ei minusta ole mitään pakkoa myöskään ostaa jotain 150e emolevyä jollekkin 65w Ryzeneille. Jos prossu tulee pelikäyttöön eikä työkäyttöön, niin se prossun käyttöaste on luultavasti GPU-pullonkaulasta johtuen suurimman osana ajasta enemmän tai vähemmän ''tyhjäkäynnillä'', ja siksi ihmiset pärjää jopa jollain Asuksen Primeillä yms.

Edit: Ja nämä ei siis mitenkään sinua @ratkakapu tai tekstejäsi vastaan, vaan ihan yleisesti omia kokemuksia / ajatuksia. Ihan asiaa kirjoitit.
 
Itseltäni hajosi kolmisen vuotta sitten Pentium G4560, toinen core meni paskaksi ts. toimi 1c/2t:nä mutta käyttö ei ollut kovinkaan mielekästä. Kohtuu paska tuuri kävi kohdalle kun kerroinlukittu prosessori levisi ja vieläpä melko nopeasti. Kävin hakemassa uuden samanlaisen ja ongelmat katosivat samantien, rikkinäisen pistin takuuseen ja sieltä tulleen uuden möin samantien pois.

Ohoh, no on sitten kuultu tämäkin. Ilmeisesti siis ei ehtinyt sulla kauaakaan prossu olla ennen kuin hajosi? Varmastihan sieltä hihnalta myös joku maanantaikappale pääsee läpi, mikä sitten käyttäjällä tussahtaa. Jos taas on jo lähtökohtaisesti virheetön yksilö, niin sellainen tuskin juuri koskaan käytössäkään hajoaa (mutu).
 
Joo ei sokkona kannata valita mitään surkeita emolevyjä, eikä niihin halvempiin kannata laittaa mitään i9 tai 3900 -prossuja. Mutta ei minusta ole mitään pakkoa myöskään ostaa jotain 150e emolevyä jollekkin 65w Ryzeneille. Jos prossu tulee pelikäyttöön eikä työkäyttöön, niin se prossun käyttöaste on luultavasti GPU-pullonkaulasta johtuen suurimman osana ajasta enemmän tai vähemmän ''tyhjäkäynnillä'', ja siksi ihmiset pärjää jopa jollain Asuksen Primeillä yms.

Asuksen Prime Z270 emollahan tässä on pistelty menemään nyt jo nelisen vuotta i7-7700K:n kanssa. :D
 
Nyt menee kyllä komeasti hilseen yli. Siis mikä kaikki hsalosen viestissä pitää lukea kieli poskessa ja mikä vakavissaan?
Myönnän myös etten nyt osaa tulkita mikä osio on sarkasmia ja mikä ei. Foliohattuilu on tuttu konsepti kyllä, mutta muuten taas vaikutti että ihan vakavissaan oli kirjoitettu.
 
Nyt menee kyllä komeasti hilseen yli. Siis mikä kaikki hsalosen viestissä pitää lukea kieli poskessa ja mikä vakavissaan?
Sori, olin lukenut huonosti/tai varmaan pelkästään lainauksen. Uudestaan luettuani @hsalonen näyttäisi olevan tosissaan. Pitäisi lukea aina koko viesti ajatuksen kanssa.

@hsalonen

Noista mainauskorteista, sen veran että kyllä ne varmaan muuten toimivia ja asiallisia ovat, mutta tuulettimet on kuluneempia. Moni ei halua ottaa riskiä, että tuuletin hajoaisi, ja tästä syystä jätetään väliin.
 
Ennen paska (tai "paska" eli ihan toimiva ja asiansa ajava lätty) emolevy oli este lähinnä ylikellotukselle, vakiona kaikki toimivat hienosti. Nykyään se on este sille, että prosessori ei toimi vakiona, tai no "vakiona", kun tämäkin on tulkintakysymys nykyään, mutta tehdasasetuksilla. On siis olemassa esim Z490 emolevyjä joilla i7 ja i9 prossut throtlailee vakiona heti raskaammassa kuormassa, kun virransyöttö ei riitä ja ylittää turvalämpötilan. Ei voi oikein sellaista emoa suositella kenellekään edes i3 pariksi hyvin mielin. Myös AMD puolella oli X570 piirisarjalla jotain kammotuksia, jotka eivät kestäneet tunnin rendauskuormaa Ryzen 9 prossuilla

Tyhmä kysymys ehkä, mutta puhuitko nyt että niin voi käydä halvemmilla Z490 emoilla raskas i7/i9 voi ylittää emolevyn virransyötön turvalämpötilan ja tämä aiheuttaa suorituskyky laskua jo itsestään? Vai ymmärsinkö jotain väärin?

Onko jotain ohjelmaa jolla näkee emolevyn virransyötön lämpötilan tai virransyötön "suorituskyvyn" raskaalla kuormalla?
 
Tyhmä kysymys ehkä, mutta puhuitko nyt että niin voi käydä halvemmilla Z490 emoilla raskas i7/i9 voi ylittää emolevyn virransyötön turvalämpötilan ja tämä aiheuttaa suorituskyky laskua jo itsestään? Vai ymmärsinkö jotain väärin?

Onko jotain ohjelmaa jolla näkee emolevyn virransyötön lämpötilan tai virransyötön "suorituskyvyn" raskaalla kuormalla?
Hwinfo64 näyttää miljoona eri lämpötilaa ja muuta tietoa, joten uskoisin sieltä löytyvän emolevyn kohdalta.
 
Tyhmä kysymys ehkä, mutta puhuitko nyt että niin voi käydä halvemmilla Z490 emoilla raskas i7/i9 voi ylittää emolevyn virransyötön turvalämpötilan ja tämä aiheuttaa suorituskyky laskua jo itsestään? Vai ymmärsinkö jotain väärin?

Onko jotain ohjelmaa jolla näkee emolevyn virransyötön lämpötilan tai virransyötön "suorituskyvyn" raskaalla kuormalla?
Kyllä, jo ASRockin halvimmat Z390:t throttlasivat VRM:n osalta 9700K:n alla ajettaessa emovalmistajan "vakiona" (eli turborajat venytettynä).
 
Myös AMD:n puolelta löytyi B450-sarjasta +100e emolevyjä, jolla ainakin io.tech sai aikanaan virransyötön throttlaamaan. Asusia ja Gigabyteä oli ainakin, ja eikä edes mitään halppismalleja. 80 euron Asrock selvisi testeistä puhtain paperein, mutta Asusin ja Gigabyten gamebrändipaska ei.
 
Kyllä, jo ASRockin halvimmat Z390:t throttlasivat VRM:n osalta 9700K:n alla ajettaessa emovalmistajan "vakiona" (eli turborajat venytettynä).

Myös AMD:n puolelta löytyi B450-sarjasta +100e emolevyjä, jolla ainakin io.tech sai aikanaan virransyötön throttlaamaan. Asusia ja Gigabyteä oli ainakin, ja eikä edes mitään halppismalleja. 80 euron Asrock selvisi testeistä puhtain paperein, mutta Asusin ja Gigabyten gamebrändipaska ei.

Näkyykö se virransyötön throttlaaminen (poiketen prossun throttlaamiseen) kellotaajuuksien tippumisena vai pätkimisenä vai vajaa tehoisuutena vaikka kellotaajuudet olisi kohdallaan vai miten?
 
Viimeksi muokattu:
Näkyykö se virransyötön throttlaaminen (poiketen prossun throttlaamiseen) kellotaajuuksien tippumisena vai pätkimisenä vai vajaa tehoisuutena vaikka kellotaajuudet olisi kohdallaan vai miten?

Ei ole olemassa mitään "vajaatehoisuutta", jos kellot ovat ylhäällä.

Virransyötön throtlaaminen on käyttäjän kannalta vaikutuksiltaan sama kuin prossun throtlaaminen. Kellot tippuu ja kone voi jopa kaatua.
 
Näkyykö se virransyötön throttlaaminen (poiketen prossun throttlaamiseen) kellotaajuuksien tippumisena vai pätkimisenä vai vajaa tehoisuutena vaikka kellotaajuudet olisi kohdallaan vai miten?

Ratkakapu jo tuossa vastasikin. Openhardware monitorista ja näistä tuota VRM-lämpötilaa voi seurailla, jos epäilee throttlaamista.

Mutta todellisuudessa noilla huonoillakaan emolevyillä ei välttämättä pelikäytössä esiinny throttlaamista, jos GPU on jatkuvasti se pullonkaula. Yleensä prossun käyttöasteet ja jopa kellotaajuudet sahailee pelikäytössä, kun CPU odottelee GPU:ta, ja tällöin se emolevyn VRM ei saa mitään yhtäjaksoista rasitusta kuten Primessä, tai vaikka jossain työkäytössä.

Mutta vaikka VRM ei throttlaisi, niin kovilla lämpötiloilla se VRM:n käyttöikä laskee, eli ei niitä ole suunniteltu kestämään pitkiä aikoja erittäin korkeissa lämpötiloissa (puhutaan varmaan +80-90c?).
 
Ratkakapu jo tuossa vastasikin. Openhardware monitorista ja näistä tuota VRM-lämpötilaa voi seurailla, jos epäilee throttlaamista.

Mutta todellisuudessa noilla huonoillakaan emolevyillä ei välttämättä pelikäytössä esiinny throttlaamista, jos GPU on jatkuvasti se pullonkaula. Yleensä prossun käyttöasteet ja jopa kellotaajuudet sahailee pelikäytössä, kun CPU odottelee GPU:ta, ja tällöin se emolevyn VRM ei saa mitään yhtäjaksoista rasitusta kuten Primessä, tai vaikka jossain työkäytössä.

Mutta vaikka VRM ei throttlaisi, niin kovilla lämpötiloilla se VRM:n käyttöikä laskee, eli ei niitä ole suunniteltu kestämään pitkiä aikoja erittäin korkeissa lämpötiloissa (puhutaan varmaan +80-90c?).

Tyhmä kysymys ehkä, mutta voiko kotelon sisäinen korkeampi lämpötila nostaa myös tuota VRM:ää selvästi?
 
Viimeksi muokattu:
Mua itseä häirittee näissä lämpötilakeskusteluissa se, että kukaan ei yleensä kerro mistä lämpötilasensorista puhuu. Onko se (Tctl/Tdie), Die (average), CCD1, CCD2 vai emolevyn sensori. Näähän voi vaihdella hyvinkin paljon.
 
Mua itseä häirittee näissä lämpötilakeskusteluissa se, että kukaan ei yleensä kerro mistä lämpötilasensorista puhuu. Onko se (Tctl/Tdie), Die (average), CCD1, CCD2 vai emolevyn sensori. Näähän voi vaihdella hyvinkin paljon.

Itse en myöskään löytänyt mistään ohjelmasta koneeni kohdalta edes VRM nimistä sensoria, liekkö se sitten jokin noista
 
Itse en myöskään löytänyt mistään ohjelmasta koneeni kohdalta edes VRM nimistä sensoria, liekkö se sitten jokin noista
Ei ole mikään yllämainituista. Käytä HWinfoa, ja sieltä etsit kohdan "MOS" (=MOSFET, jotka ovat keskeinen osa VRM:ää).
 

Liitteet

  • MOS.jpg
    MOS.jpg
    645,6 KB · Luettu: 54
Itse en myöskään löytänyt mistään ohjelmasta koneeni kohdalta edes VRM nimistä sensoria, liekkö se sitten jokin noista
Kaikissa emoissa ei ole sensoria vrm lämmöille, ja kuten jo mainittu niin voi löytyä myös MOS nimellä, näin ainakin MSI emoissa.
 
Onko kukaan koskaan saanut prosessoria paskaksi normaalilla käytöllä? Itse olen aina kellottanut kaikki Intelit niin paljon kun irtoaa. Olen sitten ajellut sitä lämmöistä välittämättä kunhan ei throttlaa.

Yhtäkään prossua en ole saanut paskaksi enkä ole kuullut että kukaan olisi koskaan prossua hajottanut ellei ole tehnyt jotain todellla HC:ta tai outoa.

Ehkä jos pyörittää jotain 20 vuotta vanhaa suoritinta asialla voisi olla jotain merkitystä, mutta tuossakin vaiheessa saa ilmaiseksi SER palstalta vastaavan jos leviää.
En tiedä miten hyvin pätee nykyisiin osiin mutta tuli itsellä poltettua yksi Intelin 920 ja 1366 kantainen Xeon 6ydin loppuun. Alkuun kellottuivat nätisti, ajan kanssa kelloja joutui laskemaan vakauden ylläpitämiseksi ja jossain vaiheessa oltiin jo hyvin lähellä vakio kelloja joten totesin että kiertoon infolla mitä ongelmia osissa on. Tämä siis ihan pelatessa ja perus PC käytössä hyvällä jäähyllä (aina ollut aikansa kovin ilmajäähy tai custom loop). Eli on tuo mahdollista ja jopa varsin helposti ainakin vanhemmalla kamalla koska vaikka kovilla kelloilla noita ajettiinkin vakaana vuosia ja itsellä oli vielä varsin hyvin kulkeneet kivet ajettuna järkevillä lämmöillä ja volteilla mutta silti kävi mitä kävi kahden eri prossun toimesta hitaasti mutta varmasti (ja kovempi kellottaja kävi vielä kanssani asetukset ja muut läpi ensimmäisen kiven heikentymisen jälkeen kun alettiin ihmettelemään vakauden laskua ettei ollut mitään amatöörin tekemää virhettä tms).
 
Tässähän kysyttiin mikä lämpötila on PELATESSA liikaa.. No 80 on liikaa. Pelit nyt kun eivät kuormita prosessoria mitenkään täydellä teholla ellei joku vanha nuhapumppu ole koneessa kiinni..Jos lämmöt on yli 80 raskaissa peleissä niin cinepenkissä ja muissa paukkuu varmasti se 100 ja sitten tuijotellaan sinistä näyttöä.
 
Joo itse olen pitänyt myös tuota 80 asteen lämpöä rajana. Päätinkin luopua hyperthearidingista ja 9900ks on oikein viileä pelikäytössä (69c) ja ero pelin fps:ssä on aika pieni. Hyperthreading ilmeisesti vähän turha 8+ ytimen prossuilla.
 
Yritin tätä samaa kysellä joskus vuosi sitten kun ekaa kertaa aloitin kellotushommat. En saanut yhtäkään tyydyttävää vastausta. :D se ei toki ole ihmisten vika jotka palkatta ja ystävällisesti tarjoavat täällä apuaan, vaan sen vika ettei mitään järkevää tietoa ole olemassa. Minulle ikäänkuin tiedetaustaisena ihmisenä oli pienimuotoinen järkytys, että aiheesta josta olisi periaatteessa todella helppo järjestää tutkimuksia ei kuitenkaan sellaisia ole tehty.

Itse ajattelen, että insinöörit ovat määritelleet speksit jossa osien on toimittava, ja jos niin ei olekaan vaan osa hajoaa takuun aikana niin sitten saan uuden. Jos taas ostaa vanhan osan niin ei pidä maksaa liikaa, jotta voi ottaa pientä riskiä, joka toisaalta on joka tapauksessa todella pientä.
 
Joo itse olen pitänyt myös tuota 80 asteen lämpöä rajana. Päätinkin luopua hyperthearidingista ja 9900ks on oikein viileä pelikäytössä (69c) ja ero pelin fps:ssä on aika pieni. Hyperthreading ilmeisesti vähän turha 8+ ytimen prossuilla.
Tänään hupina kokeilin CS:GOssa sigun kokoonpanolla eroa SMT päällä ja pois, SMT päällä FPS-lukemat olivat ~2.5% paremmat (useamman FPS benchmark-vedon keskiarvo). Taustalla ei pyörinyt mitään muuta kuin HWinfo. Lämmöissä eroa ei ollut.
 
Minulle ikäänkuin tiedetaustaisena ihmisenä oli pienimuotoinen järkytys, että aiheesta josta olisi periaatteessa todella helppo järjestää tutkimuksia ei kuitenkaan sellaisia ole tehty.
Mitä luultavimmin intel ja amd on ihan huolella asiaa tutkineet ja tulokset löytyy tuotteiden spekseistä. Intelillä on kova raja @105C ja amd:lla vähän tuon alle. Matalemmalla lämpötilalla automaattiset turbo-ominaisuudet uskaltaa pitää hieman kovempaa jännitettä ja kovempia kelloja.
 
Sitä lämpöä generoituu yhtä paljon riippumatta jäähdytyksestä. Se että prosu on viileämpi parammalla jäähyllä tarkoittaa, että se lämpö siirretään prosulta pois. :think:

Äkkiseltään näyttäisi että prosun vuotovirta aiheuttaa lämmön kasvaessa lämmöstä riippuvan tehonlisäyksen jonka lämpötilariippuvuus on eksponentiaalista.
Linkitetty paperi on konferenssijulkaisu joitten laatu voi kait yleisesti ottaen vaihdella, mutta en tiedä onko juuri IEEE:n konferenssit sitten minkälaisia. Sattui vaan osumaan Google-haun yläreunaan. Ei ole koulutusta eikä omaa osaamista aiheesta.

700.png
 
Äkkiseltään näyttäisi että prosun vuotovirta aiheuttaa lämmön kasvaessa lämmöstä riippuvan tehonlisäyksen jonka lämpötilariippuvuus on eksponentiaalista.
Linkitetty paperi on konferenssijulkaisu joitten laatu voi kait yleisesti ottaen vaihdella, mutta en tiedä onko juuri IEEE:n konferenssit sitten minkälaisia. Sattui vaan osumaan Google-haun yläreunaan. Ei ole koulutusta eikä omaa osaamista aiheesta.

700.png
Käsitelty jo aiemmin tässä ketjussa. Ero on maksimissaan luokkaa 1-2%.

edit: katso seuraava viestini.
 
Viimeksi muokattu:
Käsitelty jo aiemmin tässä ketjussa. Ero on maksimissaan luokkaa 1-2%.

Koitin äkkiseltään plärätä ketjua taaksepäin ja viestin 17 kohdalla tärppäsi. Siellä oli linkki vanhaan yli 10 v takaiseen kellotukseen, jossa systeemin sähköteho laski noin 10 %, kun ilmajäähy vaihdettiin vesijäähdytykseen, näin oli vaikka kellotaajuutta ja jännitettä samalla nostettiin. Löytyisikö lisää/tuoreempia linkkejä jossa sähköteho vs lämpötila?

704.png
 
Koitin äkkiseltään plärätä ketjua taaksepäin ja viestin 17 kohdalla tärppäsi. Siellä oli linkki vanhaan yli 10 v takaiseen kellotukseen, jossa systeemin sähköteho laski noin 10 %, kun ilmajäähy vaihdettiin vesijäähdytykseen, näin oli vaikka kellotaajuutta ja jännitettä samalla nostettiin. Löytyisikö lisää/tuoreempia linkkejä jossa sähköteho vs lämpötila?

704.png
Muistin näköjään pikkasen pieleen ton määrän. Silmämääräisesti katsottuna esim. 20C lämpötilan laskemisella saadaan hurjat 5-8% matalempi kulutus. Intelin 14nm tai TSMC 7nm piirien vastaavaa hieman ajankohtaisempaa käppyrää ei ainakaan helposti löytynyt. Toisaalta korkemalla käyttölämpötilalla saadaan 20C korkeampi delta t ja siten jäähdytyksen teho nousemaan kymmeniä prosentteja.

zbOmI.png
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: hik
Sähkötehon erot vs. prosun lämmöt on sen kokoisia, että niillä voisi olla jotain merkitystä jos emolevyn VRM on nippa nappa riittävä. Tosin esim. Ryzen kai mittaa omaa virtaansa ja ottaa sitä kautta vuotovirran kasvun huomioon prosun lämmetessä.

Prosun lämpötilan nousu voisi nostaa VRM:n lämpötilaa piirikortin kautta johtumalla, samalla kun prosun vuotovirta ja virrankulutus kasvaa. Tästä prosun ja VRM:n lämpötilan kytköksestä ei ole pahemmin ollut juttua, tiedä sitten kuinka merkityksellinen semmoinen on.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä miten hyvin pätee nykyisiin osiin mutta tuli itsellä poltettua yksi Intelin 920 ja 1366 kantainen Xeon 6ydin loppuun. Alkuun kellottuivat nätisti, ajan kanssa kelloja joutui laskemaan vakauden ylläpitämiseksi ja jossain vaiheessa oltiin jo hyvin lähellä vakio kelloja joten totesin että kiertoon infolla mitä ongelmia osissa on. Tämä siis ihan pelatessa ja perus PC käytössä hyvällä jäähyllä (aina ollut aikansa kovin ilmajäähy tai custom loop). Eli on tuo mahdollista ja jopa varsin helposti ainakin vanhemmalla kamalla koska vaikka kovilla kelloilla noita ajettiinkin vakaana vuosia ja itsellä oli vielä varsin hyvin kulkeneet kivet ajettuna järkevillä lämmöillä ja volteilla mutta silti kävi mitä kävi kahden eri prossun toimesta hitaasti mutta varmasti (ja kovempi kellottaja kävi vielä kanssani asetukset ja muut läpi ensimmäisen kiven heikentymisen jälkeen kun alettiin ihmettelemään vakauden laskua ettei ollut mitään amatöörin tekemää virhettä tms).
Tämä kuulostaa että on annettu liikaa jännitettänprossulle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 408
Viestejä
4 537 047
Jäsenet
74 795
Uusin jäsen
karhuluu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom