Paljonko prossun lämpötila pitäisi olla pelatessa ja mikä on liikaa?

Esim. itselläni on kellotettu 2600K eikä sitä todellakaan käytellä millään 100C:lla. Intelin speksit olivat muistaakseni 72.5C tolle prossulle.


Lisätään nyt vielä tähän loppuun, että ethän suosittele enää yleispätevänä tota 100C-prossulämpöä.
Tosta prossusta ei saa ulos Tj lämpötila-arvoa (tai intel ei ole siihen niin kovasti luottanut että olisi speksejä kirjoitellut sen perusteella) ja luultavasti siksi ilmoitettu maksimiarvo on hyvin erilainen. Siinä olet ihan oikeassa, että kaikki maksimilämmöt on mallikohtaisia.

7th gen ja siitä eteenpäin noi on speksattu prosessorin ytimien lämpötilan mukaan (Tj), ja se saa olla (tähän mennessä kaikilla malleilla) 100C vaikka koko takuuajan. Tuota vanhemmissa malleissa joissa maksimilämpötila on määritetty Tcasen mukaan se Tcase saa olla mallista riippuen 64-72,5C. Tässä tosin pitää myös lämpötiloja seuratessa seurata juuri tuota lukua (Tcase), eikä missään nimessä sitä Tj:tä jota suurin osa monitorointiohjelmista sinulle näyttää jos katsot prosessorin lämpötilaa!

Jäähdytyksen äänenpainetta jos haluaa optimoida, niin prosessori kannattaa pitää mahdollisimman lämpimänä jatkuvasti, sillä tällöin lämpövuo on suurimmillaan ja tuulettimien tarvitsee tehdä vähemmän työtä saman wattimäärän siirtämiseksi ilmaan. Tämän takia käytännössä kaikki läppärit ”keittävät” prosessorejaan. Tämä on ihan normaalia ja speksien mukaista toimintaa josta ei kannata huolestua.
 
No mutta kun se pelkkä ylimääräisen lämmön generoituminen on jo sinällään selkeetä miinusta,
koska se sitten lämmittää muita kokoonpanon komponentteja.
Se että se prosessori on 100 asteinen vaikka 70 asteisen sijaan ei vaikuta kuin pari wattia sen kokonaiskulutukseen. Ylimääräistä lämpöä generoituu siis joku prosentti tai kaksi ja se ei vaikuta mihinkään.
 
4] Tänään tuli ensimmäinen BSOD minulle ikinä. Käynnistyksen yhteydessä, luki vain että critical error kun käynnisten koneen ja boottas uudelleen ja sitten menikin sujuvasti Windowssiin. Voiko liittyä prosessoriin/tuulettimeen mitenkään vai voiko näitä vain tulla randomisti windows 10:llä joskus vaikka kaikki olisi kunnossa vai onko se merkki aina jostain viasta hardwaressa?


View reliability history valikosta selvisi vain jotain ihme lukuja BSOD:n syynä, ei selkeää syytä mikä aiheutti.

Kiitos jälleen vastauksista jo etukäteen! :)

Muutkin saa vastata ja saa vastata vaikka ei kaikkiin kohtiin olisikaan vastausta! :)

En enää muista mitä kautta päädyin tähän ketjuun mutta huudan täältä takaa että yhden BSODin perusteella ei kannata vetää yhtään mitään johtopäätöksiä. Varsinkin jos kaikki toimii normaalisti sen jälkeen. Eli en olisi huolissani tuosta. Noihin lämpöjuttuihin en osaa ottaa kantaa muuta kuin sen, että tarkista onko sitä tahnaa siellä ollenkaan / onko tasaisesti.
 
Eli tähän asiaan en tunnu löytävän mistään io-techistä vastausta. Toivottavasti joku osaisi vastata.

Esimerkki case(t):
Eli esimerkiksi jos tuoreinta AMD ryzeniä 5950x käyttää ja on pelatessa lämmöt 90c ja prossun valmistajan tuettu max lämpö tälle prossulle on 95c jonka alle lämpö jää.

tai käytössä Intel 10900K ja se on 95c pelatessa ja prosessorin tuettu max lämpötila on 100c jonka alle jää

ja verrataan molempia siihen, että lämpötilat olisivatkin molemmilla prosessoreilla 50-60c pelatessa noiden korkeiden lukemien sijaan niin vaikuttaako nuo korkeammat lämpötilat negatiivisesti prosessorin/koneen elinikään?

Eli osaako kukaan vastata, että onko prosessorilla/koneella pidempi elinikä noilla matalammilla prossun lämmöillä (50-60c) kuin korkeammilla (90-95c), jos ajatellaan että konetta muuten käytetään täysin identtisesti, vain prossu lämmöt on eriävät?
 
Viimeksi muokattu:
Se prosessorin ikääntyminen vs lämpötila vs jännite lienee sekä prosessorin suunnittelijan että valmistajan tarkoin varjeltuja liikesalaisuuksia.

Prosessoria ei ikäännytä pelkkä lämpötila vaan se on yhdistelmä virtaa ja lämpötilaa.

Voi ajatella yksinkertaistetusti että kuormitusvirran ja lämpötilan tulo on vakio, se antaa prosessorille turvallisen toiminta-alueen omilla rajoillaan tietysti.

Hyvä esimerkki on juuri AMD:n Ryzenit missä kevyen kuormituksen eli matalan kuormitusvirran ja lämpötilan aikana korkeat Vcore jännitteet on täysin ok aina 1,5 V saakka.

Sitten taas kun laitetaan todella raskas kuorma jossa prosessorin virrankulutus kasvaa todella korkeaksi niin käyttöjännite tiputellaan jopa alle 1,2 V jotta tuolla edellä mainitulla toiminta-alueella pysytään turvallisessa kohdassa. Käytännössä prosessorit on kestäneet ja todella varmasti tulevat kestämään kevyesti normaalia käyttöä yli 10 vuotta. Tietääkseni ei ole olemassa esimerkkiä yhdestäkään kuluttajaprosessorista joka noin vain olisi kuollut vaikka näitä kuumakalleja on tuotettu kuitenkin jo 15 vuotta.




Ja sitten se asia mitä todella moni ei tunnu tajuavan, kotelossa olevia muita komponentteja ei lämmitä prosessorin sirun sisäinen lämpötila vaan se paljonko watteja prosessori kuluttaa.

Esimerkiksi tehorajaittamaton 10900K @ 5GHz @ 210W joka käy järeällä ilmajäähyllä 70 asteessa lämmitteeä koteloa ja muita komponentteja tuntuvasti enemmän kuin 95 asteessa käyvä 3600X PBO päällä joka kuluttaa 130W.
 
Se prosessorin ikääntyminen vs lämpötila vs jännite lienee sekä prosessorin suunnittelijan että valmistajan tarkoin varjeltuja liikesalaisuuksia.

Prosessoria ei ikäännytä pelkkä lämpötila vaan se on yhdistelmä virtaa ja lämpötilaa.

Voi ajatella yksinkertaistetusti että kuormitusvirran ja lämpötilan tulo on vakio, se antaa prosessorille turvallisen toiminta-alueen omilla rajoillaan tietysti.

Hyvä esimerkki on juuri AMD:n Ryzenit missä kevyen kuormituksen eli matalan kuormitusvirran ja lämpötilan aikana korkeat Vcore jännitteet on täysin ok aina 1,5 V saakka.

Sitten taas kun laitetaan todella raskas kuorma jossa prosessorin virrankulutus kasvaa todella korkeaksi niin käyttöjännite tiputellaan jopa alle 1,2 V jotta tuolla edellä mainitulla toiminta-alueella pysytään turvallisessa kohdassa. Käytännössä prosessorit on kestäneet ja todella varmasti tulevat kestämään kevyesti normaalia käyttöä yli 10 vuotta. Tietääkseni ei ole olemassa esimerkkiä yhdestäkään kuluttajaprosessorista joka noin vain olisi kuollut vaikka näitä kuumakalleja on tuotettu kuitenkin jo 15 vuotta.




Ja sitten se asia mitä todella moni ei tunnu tajuavan, kotelossa olevia muita komponentteja ei lämmitä prosessorin sirun sisäinen lämpötila vaan se paljonko watteja prosessori kuluttaa.

Esimerkiksi tehorajaittamaton 10900K @ 5GHz @ 210W joka käy järeällä ilmajäähyllä 70 asteessa lämmitteeä koteloa ja muita komponentteja tuntuvasti enemmän kuin 95 asteessa käyvä 3600X PBO päällä joka kuluttaa 130W.


Kiitos vastauksesta! :)

Tuntuu olevan hyvin vaikea löytää tältä foorumilta väkeä, jolla olisi tietoa tähän lämpötila vs elinikä asiaan, vaikka muihin kysymyksiin kyllä löytyy vaikka kuinka paljon tietäviä ihmisiä.

Ymmärsinkö nyt oikein että esim. 10900K prosessorilla (ja kenties 5950X:llä ?) se korkea Watti määrä ja yleinen lämpötila koneen sisällä heikentävät koneen muiden osien elinkaarta selvästi nopeammin kuin itse prosessorin?
 
Kiitos vastauksesta! :)

Tuntuu olevan hyvin vaikea löytää tältä foorumilta väkeä, jolla olisi tietoa tähän lämpötila vs elinikä asiaan, vaikka muihin kysymyksiin kyllä löytyy vaikka kuinka paljon tietäviä ihmisiä.

Ymmärsinkö nyt oikein että esim. 10900K prosessorilla (ja kenties 5950X:llä ?) se korkea Watti määrä ja yleinen lämpötila koneen sisällä heikentävät koneen muiden osien elinkaarta selvästi nopeammin kuin itse prosessorin?
Teoriassa näin.

Mutta epäilempä että se "heikentynytkin" elinikä on niin korkea että puhutaan 10 vuodesta tai yli
 
Muistelen de8bauerin joskus kommentoineen saaneensa jonkun prosun poltettua pilalle. Ei niille normikäytössä mitään tapahdu. Kopan tuuletukset kannattaa pitää kunnossa, niin melusaaste pienenee ja osat eivät automaattisesti joudu laskemaan tehoja pitääkseen lämmöt kurissa. Nykyään sekä prosu, että näyttökortti kyllä laskevat itse kellotaajuuksia, jos lämmöt nousee.
 
Tuntuu olevan hyvin vaikea löytää tältä foorumilta väkeä, jolla olisi tietoa tähän lämpötila vs elinikä asiaan, vaikka muihin kysymyksiin kyllä löytyy vaikka kuinka paljon tietäviä ihmisiä.
Ei ole merkitystä normaalikäytössä. Mikään aikaisempi prosessorisukupolvi ei ole laajamittaisesti lahonnut käytössä ja ei ole syytä olettaa että näillä uusilla olisi tilanne muuttunut. Esimerkiksi läppäreissä prossuja keitetään systemaattisesti lähellä Tjmax rajaa ja ei niistä prosessorit hajoa, vaan korkeintaan joku virransyötön komponentti kiehuu rikki. Jos haluat pelata varman päälle, niin osta viisi vuotta vanhaa rautaa.
 
Tuntuu olevan hyvin vaikea löytää tältä foorumilta väkeä, jolla olisi tietoa tähän lämpötila vs elinikä asiaan, vaikka muihin kysymyksiin kyllä löytyy vaikka kuinka paljon tietäviä ihmisiä.

Ymmärsinkö nyt oikein että esim. 10900K prosessorilla (ja kenties 5950X:llä ?) se korkea Watti määrä ja yleinen lämpötila koneen sisällä heikentävät koneen muiden osien elinkaarta selvästi nopeammin kuin itse prosessorin?

Se prosessorin tekninen elinikä on aika yhdentekevä. Suurin osa selviytyy kierrätykseen ehjänä. Ajan myötä minkä tahansa prossun käyttöarvo laskee niin alas että sen käyttö vaan lakkaa.

Kyllä, juuri noin. Emolevyjä sentään menee rikki. Tehokkaita näyttiksiä paljon enemmän. AMD:n prossuja saa rikki päivityksien yhteydessä, kun pinnit menee. Intelinkin emoja luultavasti rikkoo enemmän fyysiset vauriot (ne pinnit) kuin emolla olevien eri komponenttien kypsyminen iän ja lämmön vaikutuksesta.


Muistelen de8bauerin joskus kommentoineen saaneensa jonkun prosun poltettua pilalle. Ei niille normikäytössä mitään tapahdu.

Niin luultavasti volteilla, ei lämmöllä?
 
Ei mitään merkitystä, kunhan komponentit ei throttlaa. Kaikki on kuitenkin vain serriä ennen pitkää ja todennäköisesti vielä toimivaakin.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos paljon vastauksista.

Eli voiko tästä tehdä sellaisen päätelmän, että voi suosiolla ostaa niitä vähemmän tehokkaita prossucoolereita prossuilla niin kauan kunnes mikään ei vaan throtlaa niin osien elinkaari ei laske merkittävästi?

Sitten en ymmärrä miksi ihmiset edes ostaa näitä 100e coolereita jos kerran 25€ coolerikin riittää, lämpötila on vaan korkeampi, mutta se ei haittaa(?).
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos paljon vastauksista.

Eli voiko tästä tehdä sellaisen päätelmän, että voi suosiolla ostaa niitä vähemmän tehokkaita prossucoolereita prossuilla niin kauan kunnes mikään ei vaan throtlaa niin osien elinkaari ei laske merkittävästi?

Sitten en ymmärrä miksi ihmiset edes ostaa näitä 100e coolereita jos kerran 25€ coolerikin riittää, lämpötila on vaan korkeampi, mutta se ei haittaa(?).
Hiljaisuus. Järeällä jäähyllä niiden tuulettimienkaan ei tarvi pyöriä juuri muuta kuin nimellisesti.
 
Hiljaisuus ja käyttömukavuus varisnkin isoissa ilmacooleisssa. Ja tuohon kommenttiin "kunhan mikään ei vaan throttlaa". Ainahan prosut throttlaavat boostissa: joko tulee lämmöt, watit tai ampeerit täyteen. Järeämmällä coolerilla ne lämmöt eivät ole samalla tavalla rajoitteena. Tässä hieman AMD:n näkemystä heidän boostiteknologiastaan tuossa viitekehyksessä:

Toinen asia: satkun coolerilla voi saada muutaman satasen halvemmasta tuotteesta (5900X vs 5950X ja jopa 10600K vs 10900K) jopa enemmän irti kuin kalliiimmasta versiosta monissa sovelluskohteissa.
 
@Savolainen Tuossa toisessa kyseli missä lämpötilassa alkaa vaikuttaa prosessorin elinikään.

Asuksen sivuilla mainitaan Intelin kohdalla, että kunhan lämpötila pysyy alle 105 tai 100 celsius asteen niin ei vaikuta prosessorin elinikään.
Will CPU lifespan or stability be affected under high temperature? | Official Support | ASUS USA

Mutta jos prosessori noissa lämpötiloissa on niin ongelma on joko riittämätön prosessoricooleri ja/tai kotelon tuuletus on huonohko. Mitä parempi ilmanvaihto kotelossa ja prosessoricooleri niin sitä vähemmän niitten tarvii tehdä hommia pitääkseen prosessori viileämpänä, ja sitä myöten tuulettimien elinikä ei kulu niin nopeasti.
 
"Ihan sama kunhan ei throtlaa"

Periaatteessa joo, mutta jos ollaan puhtaalla koneella tuoreilla tahoilla throtlausrajalla, niin mites sitten käy kun koppa kerää pölyä ja tahnat kuivuu... Äänen ja tämän takia itselläni "ylijäreä" jäähy, on varaa mennä vähän enemmänkin vituiksi jossain (esim yksi tuuletin mennä jumiin) ilman että edes huomaa :D Sitten jos alkaa huutamaan, niin tietää että nyt on jotain pahasti vialla
 
@Savolainen Tuossa toisessa kyseli missä lämpötilassa alkaa vaikuttaa prosessorin elinikään.

Asuksen sivuilla mainitaan Intelin kohdalla, että kunhan lämpötila pysyy alle 105 tai 100 celsius asteen niin ei vaikuta prosessorin elinikään.
Will CPU lifespan or stability be affected under high temperature? | Official Support | ASUS USA

Mutta jos prosessori noissa lämpötiloissa on niin ongelma on joko riittämätön prosessoricooleri ja/tai kotelon tuuletus on huonohko. Mitä parempi ilmanvaihto kotelossa ja prosessoricooleri niin sitä vähemmän niitten tarvii tehdä hommia pitääkseen prosessori viileämpänä, ja sitä myöten tuulettimien elinikä ei kulu niin nopeasti.

Tuolla ketjussa ( Konepakettivinkkejä RTX 3080, I9-10900K ja 32GB keskusmuistin ympärille, hinta maksimissaan 2200e, ei näppäimistöä, hiirtä tai näyttöä) mainittiin usemman kirjoittajan toimesta että korkea prosessorin lämpötila vaikuttaa negatiivisesti koneen muiden osien elinikään, vaikka ei itse prosessorin elinikään vaikuttaisikaan. Ilmeisesti @Tembez91 viittasi kommentillaan tuolla ketjussa käytyyn keskusteluun.

Tätä ketjua nyt läpi luettuani niin näyttää, että yhtämielisyys taitaa olla siitä tässä ketjussa, että kunhan prossun maksimilämpöä ei ylitä niin ei prossun elinikään vaikuta, mutta muiden koneen osien elinikään "liian korkea" lämpötila vaikuttaa negatiivisesti.

Nyt ketjun jatkoa ajatellen minua ainakin kiinnostaa myös (kun ketjun aloittelijan keskustelu vaikutuksesta prossuun käytiin jo läpi kattavasti), että mitä prossun celsius määrää kukin pitää sellaisena liian kovana prossun lämpötilana (vaikkapa juuri pelatessa) koneen muiden osien elinikää ajatellen, jos unohdetaan nyt itse prosessori?

Onko ihmisillä mitään arvioita missä lämpötilassa itse pitäisit prosessoria maksimissaan, jos ajatellaan koneen muiden osien elinikää?

Alle 95c? Alle 90c? Alle 85c? Alle 80c? Alle 75c? Alle 70c? Jne.

Ei tarvitse olla faktaa vaan voi ihan omia kokemuksiakin tuoda esille, arvioita ja jopa puhdasta mutuakin tai mieltymyksiä.


Iso kiitos kaikille jotka jaksavat ja viitsivät vastata ja käyttää aikaansa tämän aiheen pariin! Uskon että tämä aihe varmasti kiinnostaa monia (nyt ja tulevaisuudessa), kun tästä on vaikea löytää tietoa ja jaettu tieto jää sitten elämään tähän ketjuun.
 
Viimeksi muokattu:
Yhtämielisyys taitaa olla siitä tässä ketjussa, että kunhan prossun maksimilämpöä ei ylitä niin ei prossun elinikään vaikuta, mutta muiden koneen osien elinikään "liian korkea" lämpötila vaikuttaa negatiivisesti.

Ei

Saman verran lämpöenergiaa se prosessori sinne koteloon joka tapauksessa tuuttaa
 
Ei

Saman verran lämpöenergiaa se prosessori sinne koteloon joka tapauksessa tuuttaa

Nyt en ymmärtänyt yhtään mitä sanoit.

Miten prosessorit X ja Y eri jäähyillä (toisessa vaikka hyvä prossu jäähy ja toisessa huono, toisen lämpötila max 60c, ja toisen max 95c) tuottaa saman verran lämpöenergiaa sinne koteloon, jos vain prossu ja prossujäähy ovat muuttuvia osia kotelossa?


Ja voisitko myös vastata tuohon kysymykseen missä lämpötilassa arvelet, että se prosessorin lämpötila alkaa liikaa negatiivisesti vaikuttaa muiden osien elinikään? Jos löytyy tietoa tai arvioita yms.


Jos sanoin jotain hölmöä niin saa toki korjata, mieluiten selittämällä mitä hölmöä sanoin ja miten asia on selkeäkielisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt en ymmärtänyt yhtään mitä sanoit.

Miten prosessorit X ja Y eri jäähyillä (toisessa vaikka hyvä prossu jäähy ja toisessa huono, toisen lämpötila max 60c, ja toisen max 95c) tuottaa saman verran lämpöenergiaa sinne koteloon, jos vain prossu ja prossujäähy ovat muuttuvia osia kotelossa?


Ja voisitko myös vastata tuohon kysymykseen missä lämpötilassa arvelet, että se prosessorin lämpötila alkaa liikaa negatiivisesti vaikuttaa muiden osien elinikään?


Jos sanoin jotain hölmöä niin saa toki korjata, mieluiten selittämällä mitä hölmöä sanoin ja miten asia on selkeäkielisesti.
Siis se prosessorin lämmöntuotto riippuu siitä sähkön kulutuksesta, ei sen prossun lämpötilasta. Prosessorin maksimi lämpötila on se mitä valmistaja sanoo. Kuten @hsalonen sanoi tuossa yllä, ei sitä prossua kannata ajaa ihan siinä maksimi lämpötilan rajoilla, vaan kannattaa jättää jotain 5-10 astetta pelivaraa, kun tahna saattaa kuivua ja täten lämmönsiirtokyky heiketä.

Muut osat sitten sen mukaan mitä niille luvataan lämmönkestoa, huomioiden pieni pelivara.
 
Siis se prosessorin lämmöntuotto riippuu siitä sähkön kulutuksesta, ei sen prossun lämpötilasta. Prosessorin maksimi lämpötila on se mitä valmistaja sanoo. Kuten @hsalonen sanoi tuossa yllä, ei sitä prossua kannata ajaa ihan siinä maksimi lämpötilan rajoilla, vaan kannattaa jättää jotain 5-10 astetta pelivaraa, kun tahna saattaa kuivua ja täten lämmönsiirtokyky heiketä.

Muut osat sitten sen mukaan mitä niille luvataan lämmönkestoa, huomioiden pieni pelivara.


Ok. Ymmärsin sitten varmaan täysin väärin mitä toisessa ketjussa puhuttiin, kun siellä käsitin, että se on haitallista koneen muiden osien elinkaarelle, jos prossu käy 90-95c asteessa.


"Muut osat sitten sen mukaan mitä niille luvataan lämmönkestoa, huomioiden pieni pelivara."

Mitäs tämä tarkoittaa käytännössä, jos pyöristellään vähän (tai ajatellaan eniten / ensimmäisenä kuumuudesta kärsivien osien suosituksien keskimääriä), että saataisiin jonkin sorttinen raja luku arvio (kopan sisällä olevasta lämmöstä?), että mikä lämpötila ainakin alkaa tehdä hallaa koneen muiden osien elinkaarelle?
 
Viimeksi muokattu:
Asian voi yksinkertaistaa niin, että tietokoneet on pieniä kiukaita, jotka muuttaa sähköllä välitettävää energiaa laskentakapasiteetiksi. Fysiikan kannalta ongelmallista on, että laskentakapasiteetti ei ole energian muoto eikä energiaa voi hävitä, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, että kyseinen sähköenergia muuttuu lämpöenergiaksi.

Mitä tehokkaampi (watteina mitattuna) prosessori, sitä enemmän lämpöä se tuottaa. Prosessorin lämpötilalla ei ole tässä yhtälössä vaikutusta, vaan se kertoo vaan jäähdytyksen tehosta.

210 W prosessori siis lämmittää kopan sisällä 210W riippumatta siitä mikä prosessorin lämpötila on.

Siinä mielessä moni on myös oikeilla jäljillä, että alempi prosessorin lämpötila kertoo yleensä myös paremmasta jäähdytyksestä, mikä taas tarkoittaa, että lämpö saadaan siirrettyä kopasta ympäröivään huoneeseen. Näin ollen kohtuullisen merkittävälläkin korrelaatiolla oleva prosessorin lämpötila ja kopan lämpötila nähdään olevan toisistaan riippuvaisia, vaikka näin ei kuitenkaan tosiasiassa ole.
 
Eli osaako kukaan vastata, että onko prosessorilla/koneella pidempi elinikä noilla matalammilla prossun lämmöillä (50-60c) kuin korkeammilla (90-95c), jos ajatellaan että konetta muuten käytetään täysin identtisesti, vain prossu lämmöt on eriävät?

Osaa. Kokemusta löytyy muutamakymmenen vuotta. Prosessorin lämpötila ei vaikuta mitään, oli se 50c tai 95c. Enempi vaikuttaa lämpötilan muutos (deltta T), joka syöt komponenttejä paljon tehokkaamin kuin pelkkä stabiili korkea lämpötila. Normaalikäytössä cpu:t ei hajoa koskaan, joka kertoo että, tuolla lämpötilalla ei ole mitään merkitystä niin kaukan kuin pysytään sen ilmoitetun maksimilämpötilan alapuolella.

GPU:t on siinä mielessä eri juttu, että ne alkavat tiputtelemaan hertsejä jo 50 celssiuksessa, niin niissä kannattaa panostaa jäähdytykseen, jos on tavoitteenna ottaa täydet tehot ulos.
 
Siinä prosessorin vieressä on kondensaattoreita ja mosfettejä, jotka ei kanssa tykkää korkeista lämpötiloista (tosin ne lämmittää myös itse itseään). Tosin ne on kuitenkin niin kaukana, että lämmin prosessori vaan lämmittää kotelon ilmaa ja siellä ne komponentit pahimmassa tapauksessa on saunassa pitkiä aikoja. Viileä kone vaan kestää pidempään.

Nyt on noita single thread maksimiboosteja, ja lämpörajoja on nostettu paljon korkeammalle, niin tässä täytyy vielä pari vuotta odotella, että kuinka ne vaikuttavat käyttöikään. Minulla on 10v vanhoja prosessoreita ollut vielä käytössä ja ensi vuonna tulee selvästi vielä pari. Ne ovat olleet hyvin tuuletetussa serveriympäristössä ja maltillisilla lämpötiloilla, niin ne kestävät vieläkin vuosia.

Ongelmana tässä on se, ettei esim. Ryzen ole vielä 5v vanha. Vielä ei ole dataa, kauan nuo kestävät, mutta olen yhden koonnut 2600:lla ja perusemolevyllä koonnut 3 vuotta sitten ja hyvin se vielä ajelee.

--

Jos noita komponentteja katsoo esim. virtalähdepuolelta, niin siellä on arvosteluissa aina mainittu, että onko se pääkonkka 110C vai 85C ja se on sen suositeltu maksimilämpötila. Eivät ne paljoa parempia komponentteja siihen emolevylle / näytönohjaimeen / muihin tietokonekomponentteihin laita, niin kotelon lämpötilat pitäisi pitää kurissa. Taitaa se 80 astetta olla jo myrkkyä joillekin ja itse olen tappanut mekaanisen kovalevyn jo 50 asteen jatkuvassa käytössä (passiivinen jäähdytys, ITX-kotelo).

--

Nyt jos on joku jäähy, niin ei se prosessori ainakaan kuole, hidastuu vaan. Mutta kestosta pitää katsoa pidempää aikaväliä ja onkohan näitä 14nm++ ihmeitä ehtinyt jo kunnioitettaviin ikiin? Varmaan jos i7-6700K löytyy jostain, niin tahnat on vähintään kuivunut sisälle. Lisäksi semmoinen perusjäähy maksaa alle 30€, niin onko sitä pakko mennä sillä stock-coolerilla, kun se ei selvästi riitä?
Lisäksi foliohattu sanoo, että valmistajille on parempi myydä komponentteja, jotka kuolevat kuitenkin joskus pois, että käyttäjät ostavat uutta. Tämän takia voi niitä ajaa pienillä kelloilla ja lämpöisinä ihan suoraan tehdasasetuksinakin - kunhan toimivat takuuajan.

--

Annoin yhden 2700X:n veljelleni, palataan asiaan, kun se on 7v tai jotain. Kyllä se kestää, kun PBO on pois ja se on kunnolla jäähdytetty.
 
Osaa. Kokemusta löytyy muutamakymmenen vuotta. Prosessorin lämpötila ei vaikuta mitään, oli se 50c tai 95c. Enempi vaikuttaa lämpötilan muutos (deltta T), joka syöt komponenttejä paljon tehokkaamin kuin pelkkä stabiili korkea lämpötila. Normaalikäytössä cpu:t ei hajoa koskaan, joka kertoo että, tuolla lämpötilalla ei ole mitään merkitystä niin kaukan kuin pysytään sen ilmoitetun maksimilämpötilan alapuolella.

GPU:t on siinä mielessä eri juttu, että ne alkavat tiputtelemaan hertsejä jo 50 celssiuksessa, niin niissä kannattaa panostaa jäähdytykseen, jos on tavoitteenna ottaa täydet tehot ulos.

Edelleen ne prossun lämmöt vaikuttaa epäsuorasti myös muiden kotelossa olevien komponenttien lämpöihin.
 
Juu, aloittajalla oli cpu lämpötila 86c ja kysyy että kannattaako ne vaihtaa tahnat. Yleisesti, kannattaa vaihtaa, mutta cpu:ta tuo lämpö ei riko.
 
Juu, aloittajalla oli cpu lämpötila 86c ja kysyy että kannattaako ne vaihtaa tahnat. Yleisesti, kannattaa vaihtaa, mutta cpu:ta tuo lämpö ei riko.
Itseasiassa jos jäähy ei ole silentiumpc fera 3 tai arctic freezer 34 jäähyä kummempi ja prossu kuluttaa lähemmäs 200w tai jopa yli, niin tahojen vaihto ei auta, mutta kuten sanoit ei tuo prossu siihen lämpöön kuole.
 
Itseasiassa jos jäähy ei ole silentiumpc fera 3 tai arctic freezer 34 jäähyä kummempi ja prossu kuluttaa lähemmäs 200w tai jopa yli, niin tahojen vaihto ei auta, mutta kuten sanoit ei tuo prossu siihen lämpöön kuole.

Eli onko siis sama ostaa esim. 10700K prossulle 30e halpis jäähy arctic freezer 34, jos prossu ei siihen lämpöön kuole ja muutakaan haittaa ei tule ilmeisesti?
 
Eli onko siis sama ostaa esim. 10700K prossulle 30e halpis jäähy arctic freezer 34, jos prossu ei siihen lämpöön kuole ja muutakaan haittaa ei tule ilmeisesti?

No jos ostaa 400€ prosessorin, niin on sitten rahaa vähän enemmän siihen jäähyynkin..


Saa sitä omaa järkeä näissä hankinnoissa käyttää ja jos ei ole rahaa ole ostaa kunnon jäähyä/emolevyä/koteloa sille prosessorille, kannattaa valita halvempi prosessori..
 
Nyt en ymmärtänyt yhtään mitä sanoit.

Miten prosessorit X ja Y eri jäähyillä (toisessa vaikka hyvä prossu jäähy ja toisessa huono, toisen lämpötila max 60c, ja toisen max 95c) tuottaa saman verran lämpöenergiaa sinne koteloon, jos vain prossu ja prossujäähy ovat muuttuvia osia kotelossa?

Sama prosessori tuottaa aina jotakuinkin saman verran lämpöenergiaa sinne koteloon riippumatta minkä jäähyn alla se on. Tosin ihan niin yksinkertainen asia ei ole, koska nykyään on nämä boostit jotka riippuvat mm. myös piirin lämmöistä. Eli prossu toimii täysin speksin mukaan lähellä throtlausrajaakin, mutta sama prossu on silti nopeampi viileämpänä, kun se boostaa silloin enemmän

Ja voisitko myös vastata tuohon kysymykseen missä lämpötilassa arvelet, että se prosessorin lämpötila alkaa liikaa negatiivisesti vaikuttaa muiden osien elinikään? Jos löytyy tietoa tai arvioita yms.

Ei vaikuta. Jokaisen osan lämpötilat pitää katsoa erikseen. Suurempi lämpöteho eli kulutus vaikuttaa aina kotelon lämpötilaan negatiivisesti riippumatta millä lämmöllä itse piiri toimii.

Eli onko siis sama ostaa esim. 10700K prossulle 30e halpis jäähy arctic freezer 34, jos prossu ei siihen lämpöön kuole ja muutakaan haittaa ei tule ilmeisesti?

Ei boostaa tuolla jäähyllä välttämättä maksimaalisesti. Prossun pitäisi toimia tuolla ihan speksin mukaisesti ja olla throtlailematta, mutta ei silti saa täyttä "vakio"suorituskykyä. Vakio hipsuissa siksi, että kovin moni retail-emolevy ei K-prossuja vakiona aja, vaan siellä on kaikenlaisia asetuksia päälllä jotka eivät ole vakioasetukset, mutta eivät ole myöskään ylikellotusta (tosin joissain emoissa taisi olla).
Nämä prossut nykyään ovat melko oikukkaita laitteita. Itse en tykkää boostien monimutkaisuudesta mutta eipä nämä prossufirmat minulta kysele :D
 
Eli onko siis sama ostaa esim. 10700K prossulle 30e halpis jäähy arctic freezer 34, jos prossu ei siihen lämpöön kuole ja muutakaan haittaa ei tule ilmeisesti?
Ei ole muuta haittaa kuin että et saa niitä maksimi kellotaajuuksia ainakaan kaikkia ytimiä rasittaessa, vaan jäät puhtaasti mutulla heittäen ehdottomasti maksimissaan 0,5 ghz, todennäköisemmin jotain 200 tai 300 mhz, niistä maksimi kellotaajuuksista. Tällä on vain vähän vaikutusta suorituskykyyn suorituskykyyn. Yhden ytimen buusteihin ei pitäisi vaikuttaa ollenkaan.

Ja jos haluaa saada ne viimeisimmät sadat megahertsit, niin sitten parempaa jäähyä kehiin vaan.
 
Kauan tällaisia foorumeita selanneena ei tule mieleen että prosessori olisi mennyt rikki tai väsähtänyt jonkun käsissä lämpöjen takia, mm pinnien vääntymistä kun jäähy irrotellaan,
emolevyyn ruuvimeisseli väärään kohtaan ynm tietenkin silloin tällöin vastaan tulee. Prossut laitetaan muutaman vuoden jälkeen usein kiertoon ja uusi omistaja ehkä sitä kevyemmin sitten jossain käyttelee. Kuumuuden takia tapahtuvat vakavammat trothlailut herättää huomion ja asiaa saatetaan sitten yrittää korjata, pölyjä puhdistellaan ja jäähdytystä parannellaan ennen lopullista katastrofia. Kestävää tekniikkaa nuo kivet siis, aikalailla niitä saa rääkätä ennen rikkoutumista.

Varmastikin prosessorien käyttöikä lyhenee korkeissa lämmöissä, mutta taitaa monesti harrastaja jo ennen sitä vaihtaa uuteen ja nopeaan. Isoimmat harmit lienee lämmöistä kotelossa ja yleisesti suorituskyvyn kärsimisestä josta omistaja saa kyllä varoitusmerkkejä, ja mahdollisesti toimii. Tai pc-harrastuksesta ei niin kiinnostunut/tietämätön vain hylkää koneen "huonona".
 
Ei ole muuta haittaa kuin että et saa niitä maksimi kellotaajuuksia ainakaan kaikkia ytimiä rasittaessa, vaan jäät puhtaasti mutulla heittäen ehdottomasti maksimissaan 0,5 ghz, todennäköisemmin jotain 200 tai 300 mhz, niistä maksimi kellotaajuuksista. Tällä on vain vähän vaikutusta suorituskykyyn suorituskykyyn. Yhden ytimen buusteihin ei pitäisi vaikuttaa ollenkaan.

Ja jos haluaa saada ne viimeisimmät sadat megahertsit, niin sitten parempaa jäähyä kehiin vaan.

Pitääkö se prosessorin lämmön nousta tiettyyn asteeseen ennen kuin esim. 10700K alkaa rajoittaa kaikkien ytimien yhtäaikaista maksimikellotaajuutta?

Onko se 100c vai jotain muuta?

Vai onko taustalla joku toinen logiikka minkä perusteella se kaikkien ytimien saavutettava maksimi kellotaajuudet määräytyy mitä en ymmärtänyt?
 
Pitääkö se prosessorin lämmön nousta tiettyyn asteeseen ennen kuin esim. 10700K alkaa rajoittaa kaikkien ytimien yhtäaikaista maksimikellotaajuutta?

Onko se 100c vai jotain muuta?

Vai onko taustalla joku toinen logiikka minkä perusteella se kaikkien ytimien saavutettava maksimi kellotaajuudet määräytyy mitä en ymmärtänyt?

Tuo porssu käyttää Turbo boost 3.0 tekniikkaa


Factors That Impact Intel® Turbo Boost Max Technology 3.0
The availability and frequency upside of Intel® Turbo Boost Max Technology 3.0 depends upon a number of factors including, but not limited to, the following:

  • Type of workload
  • Number of active cores
  • Estimated current consumption
  • Estimated power consumption
  • Processor temperature
En tiedä missä, jos missään, Intel avaa yksittäisen mallin speksejä näiden suhteen

Sen kuitenkin tiedän varmaksi, että 100 astetta rajoittaa kelloja ja alempi lämpötila on nostaa niitä, mutta sitä en tiedä mikä lämpötila on se, missä saavutetaan maksimikellontaajuus (ja pelkkä lämpötila ei sitä määritä muutenkaan, kuten yllä näkyy).
Uusilla AMD prosessoreilla ei ole varsinaisesti maksimikellontaajuutta, vaan jos prossua jäähdytetään esim nestemäisellä typellä, niin se saattaa ILMAN YLIKELLOTUSTA turbottaa itsensä yli 6Ghz lukemiin. PBO ominaisuus, jonka AMD on nimenomaisesti sanonut olevan vakioasetus, ei ylikellotusta, aiheuttaa tämän ilmiön.
 
Pitääkö se prosessorin lämmön nousta tiettyyn asteeseen ennen kuin esim. 10700K alkaa rajoittaa kaikkien ytimien yhtäaikaista maksimikellotaajuutta?

Onko se 100c vai jotain muuta?

Vai onko taustalla joku toinen logiikka minkä perusteella se kaikkien ytimien saavutettava maksimi kellotaajuudet määräytyy mitä en ymmärtänyt?
Ainakin käsin kellottamalla 4.9 ghz ja 30 € jäähyllä varmasti menee se 100 astetta rikki rasituksessa.

Intel ei näitä boosteja ole avannut perusteellisesti ja emolevyn valmistajat saattavat sotkea vielä kuviota lisää.

Sen verran intel on avannut että thermal velocity boost (tuettu vain 10900/k/f/kf prossuissa) niin se toimii jos lämpötila on alle 70 astetta. Tämä thermal velocity boost lisää 100 mhz ilmoitettujen maksimi kellotaajuuksien päälle.
2020-04-29-image-34.jpg
 
No jos ostaa 400€ prosessorin, niin on sitten rahaa vähän enemmän siihen jäähyynkin..


Saa sitä omaa järkeä näissä hankinnoissa käyttää ja jos ei ole rahaa ole ostaa kunnon jäähyä/emolevyä/koteloa sille prosessorille, kannattaa valita halvempi prosessori..

En usko että Savolainen tarkoitti (Savolainen saa korjata, jos ymmärsin hänen kirjoitukset väärin), että kelläkään kyseessä on rahan puutteessa kun nuo prossucoolerien erot rahassa on niin minimaalliset vaan esimerkiksi itsellenikin suositeltiin Jimmsiltä tuota Arctic 34 jäähyä tuolle 10700K prossulle ja sanottiin että varsin riittävä jäähy kyseiselle prossulle.

Myös täällä foorumillakin ainakin aikaisemmin on sanottu, että se olisi riittävä tuolle prossulle muutamien käyttäjien toimesta. Nyt näyttää kuitenkin osan mielipide asiasta muuttuneen, että se ei riitäkkään tuolle prossulle.
 
Viimeksi muokattu:
En usko että Savolainen tarkoitti (Savolainen saa korjata, jos ymmärsin hänen kirjoitukset väärin), että kelläkään kyseessä on rahan puutteessa kun nuo prossucoolerien erot rahassa on niin minimaalliset vaan esimerkiksi itsellenikin suositeltiin Jimmsiltä tuota Arctic 34 jäähyä tuolle 10700K prossulle ja sanottiin että varsin riittävä jäähy kyseiselle prossulle ja täällä foorumillakin ainakin aikaisemmin on sanottu, että se olisi riittävä tuolle prossulle joidenkin käyttäjien toimesta. Nyt näyttää kuitenkin yleinen mielipide asiasta muuttuneen, että se ei riitäkkään tuolle prossulle.

Yksi henkilö ei ole yleinen mielipide.. (siis sillä puolella, joka sinulle suositteli asioita)
 
Yksi henkilö ei ole yleinen mielipide..

Mitä tarkoitat? En puhunut nyt kenestäkään yksittäisestä henkilöstä tai viitannut kenenkään edes nickiltä vaan puhuin useammasta henkilöstä.

Piti kirjoittaa myös, että "joidenkin mielipide", vahingossa lipsahti "yleinen mielipide". Korjasin alkuperäiseen postiin.

Eikä viestiäni kannata ymmärtää mitenkään syyllistävänä. Mielipiteitä saa asioista olla ja niitä saa muuttaakkin, olivatpa ne sitten neuvoja tai muuta.

Sama se on monessa muullakin alalla, että eri asiantuntija voi antaa ihan toisen mielipiteen kuin toinen.

Pääasia että asioista keskustellaan ja jokainen voi kantaa kortensa kekoon halutessaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä tarkoitat? En puhunut nyt kenestäkään yksittäisestä henkilöstä tai viitannut kenenkään edes nickiltä vaan puhuin useammasta henkilöstä.

Piti kirjoittaa myös, että "joidenkin mielipide", vahingossa lipsahti "yleinen mielipide". Korjasin alkuperäiseen postiin.

Eikä viestiäni kannata ymmärtää mitenkään syyllistävänä. Mielipiteitä saa asioista olla ja niitä saa muuttaakkin, olivatpa ne sitten neuvoja tai muuta.

Sama se on monessa muullakin alalla, että eri asiantuntija voi antaa ihan toisen mielipiteen kuin toinen.

Pääasia että asioista keskustellaan ja jokainen voi kantaa kortensa kekoon halutessaan.

Äh kirjoittelin tähän pari kappaletta, mutta tässä vältellään semantiikasta ja pikkuasioista. Käytännössä henkilö, joka tuota sinulle suositteli, ei välttämättä ole omistanut i7-10700K:ta tai i9-9900K:ta - ja aliarvioi jäähdytyksen tarpeen. Tosin, kyllä silläkin jäähtyy, mutta sitten ollaan tämän ketjun aiheessa vahvasti kiinni: mitä jos prosessorini käy kuumana? :)

(Itse näen järkevämpänä ostaa semmoisen keskihintaisen kokoonpanon parin vuoden välein ja en tuon hintaluokan prosessoreita siksi paljoa ostele, mutta onnistun silti jotenkin pitämään itseni ajantasalla)
 
Tuo porssu käyttää Turbo boost 3.0 tekniikkaa


En tiedä missä, jos missään, Intel avaa yksittäisen mallin speksejä näiden suhteen

Sen kuitenkin tiedän varmaksi, että 100 astetta rajoittaa kelloja ja alempi lämpötila on nostaa niitä, mutta sitä en tiedä mikä lämpötila on se, missä saavutetaan maksimikellontaajuus (ja pelkkä lämpötila ei sitä määritä muutenkaan, kuten yllä näkyy).
Uusilla AMD prosessoreilla ei ole varsinaisesti maksimikellontaajuutta, vaan jos prossua jäähdytetään esim nestemäisellä typellä, niin se saattaa ILMAN YLIKELLOTUSTA turbottaa itsensä yli 6Ghz lukemiin. PBO ominaisuus, jonka AMD on nimenomaisesti sanonut olevan vakioasetus, ei ylikellotusta, aiheuttaa tämän ilmiön.



Ainakin käsin kellottamalla 4.9 ghz ja 30 € jäähyllä varmasti menee se 100 astetta rikki rasituksessa.

Intel ei näitä boosteja ole avannut perusteellisesti ja emolevyn valmistajat saattavat sotkea vielä kuviota lisää.

Sen verran intel on avannut että thermal velocity boost (tuettu vain 10900/k/f/kf prossuissa) niin se toimii jos lämpötila on alle 70 astetta. Tämä thermal velocity boost lisää 100 mhz ilmoitettujen maksimi kellotaajuuksien päälle.
2020-04-29-image-34.jpg


Kiitos molemmille @ratkakapu ja @Timo 2 minun sivistyksestä, ja toki kaikille muillekkin jotka tietoaan tänne tuovat julki! :)

Muuten eikös tuo hwinfo64 näytä sen kellotaajuuden ja prossun lämmön ihan livenä peleissä rivatunerin kanssa niin eikös siitä pysty sitten päättelemään millä lämpötilan tasolla ne prossun kellotajuudet alkaa laskea? Käsittääkseni mitä vähän olen testannut niin tuo livenä näyttäisi prossun kellotaajuuden lukemat ja niiden muutokset.

Ja voiko muillakin tavoin prosessorin suorituskyky laskea korkeammissa lämmöissä kuin että kellotaajuus laskee? Vai onko se kellotaajuus ainoa asia minkä nopeus laskee jos lämpöä on tietyn verran "liikaa"?


Mietin kanssa, että jos itselle joskus tulee tilanne, että prossu käy "liian kuumana" jatkuvaan, niin pystynkö BIOS:sta säätämään jonkun vakituisen korkean RPM tason prossucoolerille, jossa se minimissä pysyy / kokoajan pysyy juuri siinä?

Jos pystyy niin onko tietoa että mikä RPM määrä on sellainen turvallinen maksimimäärä yleisesti pitää kokoajan päällä prossucoolerilla vai vaihteleeko se ihan coolerin mukaan?
 
Muuten eikös tuo hwinfo64 näytä sen kellotaajuuden ja prossun lämmön ihan livenä peleissä rivatunerin kanssa niin eikös siitä pysty sitten päättelemään millä lämpötilan tasolla ne prossun kellotajuudet alkaa laskea? Käsittääkseni mitä vähän olen testannut niin tuo livenä näyttäisi prossun kellotaajuuden lukemat ja niiden muutokset.

Kyllä, mutta ei. Se kun riippuu mm. siitä minkä tyyppinen kuorma on, joten jossain ohjelmassa voidaan olla esimerkiksi 4,5Ghz kelloissa 75c lämmöillä ja sitten yhtäkkiä jollain toisella kuormalla tilanne onkin se, että lämmöt onvat 72c, mutta kellot ovat 4,2Ghz (samalla määrällä rasitettuja ytimiä), koska kuten tuo speksi sanoo, niin PELKÄT LÄMMÖT EIVÄT MÄÄRÄÄ KELLOJA

E: Nämä lämmöt ja kellot on sitten keksittyjä esimerkkilukuja, ei vastaa mitään todellista tuotetta tai jos vastaa niin kyseessä on sattuma.

Ja voiko muillakin tavoin prosessorin suorituskyky laskea korkeammissa lämmöissä kuin että kellotaajuus laskee? Vai onko se kellotaajuus ainoa asia minkä nopeus laskee jos lämpöä on tietyn verran "liikaa"?

On ainut vaikutus. Lämpötila itsessään ei vaikuta prosessorin suorituskykyyn, se vaan rajaa kelloja.

Jos pystyy niin onko tietoa että mikä RPM määrä on sellainen turvallinen maksimimäärä yleisesti pitää kokoajan päällä prossucoolerilla vai vaihteleeko se ihan coolerin mukaan?

Ei ole mitään epäturvallista määrää, kunhan et työnnä sormia mihinkään 5000 rpm tuulettimeen jos sellaisen jostain satut löytämään... Jo 2000 rpm sattuu. Tietokonetuulettimen ilmavirta ei satuta niitä alumiini/kupari/nikkelimönttejä

Mietin kanssa, että jos itselle joskus tulee tilanne, että prossu käy "liian kuumana" jatkuvaan, niin pystynkö BIOS:sta säätämään jonkun vakituisen korkean RPM tason prossucoolerille, jossa se minimissä pysyy / kokoajan pysyy juuri siinä?

Pystyy. Ilmavirran lisääminen ei vaan käytännössä auta loputtomiin ja 120mm tuulettimella 2000 rpm kohdilla mökä on jo aivan hemmetin ärsyttävä. Sitten vielä sen lisäksi sellainen juttu, että 3000 rpm tuulettimet maksavat luokkaa 25€ kappaleelta, eli kahden sellaisen hinnalla saa jo melko high end jäähdyttimen, eli jos normituulettimen säätäminen täysille ei auta niin järkevintä on vaan siirtyä parempaan jäähyyn.
 
TJUNCTION 100°C MAX arvo ennen kun alkaa throttlaamaan ja pudottamaan kelloja, ~13 vuotta sitten kellottelin core2 Q6600 kiveä ilmajäähyllä noin 3.8GHz tienoolle ja rasituksessa lämmöt pomppas aina 100C tai yli ja joko BSOD tai jumiin tai muutoin vaan jäi throttlaamaan paikalleen (safemodeen) kun yli 100C astetta prossulla saavutettiin.

Eli harva Intelin prossu toimii 100% kuormalla mitenkään fiksusti 100C asteessa tai sen ylittyessä, oli vakio tai kellotettu.
 
TJUNCTION 100°C MAX arvo ennen kun alkaa throttlaamaan ja pudottamaan kelloja, ~13 vuotta sitten kellottelin core2 Q6600 kiveä ilmajäähyllä noin 3.8GHz tienoolle ja rasituksessa lämmöt pomppas aina 100C tai yli ja joko BSOD tai jumiin tai muutoin vaan jäi throttlaamaan paikalleen (safemodeen) kun yli 100C astetta prossulla saavutettiin.

Eli harva Intelin prossu toimii 100% kuormalla mitenkään fiksusti 100C asteessa tai sen ylittyessä, oli vakio tai kellotettu.

Joo kyllähän se taitaa niin olla, että kun lämmöt menevät yli tuon 100 asteen, isketään liinat kiinni. Kun kerran tällainen mekanismi on tehty, voitaneen myös päätellä, että jatkuvasti 100 asteen tienoilla keikkuminen ei ole hyvä juttu. Itselläni hajosi taannoin koneesta vesijäähy ja ennenkuin asian tajusin, ihmettelin, miksi kone kaatuu kaatuu käynnistettäessä heti, kun on päästy Windowsiin asti. Sitten tajusin mennä heti toteamaan biosista, että lämmöt tärähtää heti käyttelyssä sinne 100 asteeseen. No tuostakin prossu selvisi ja uuden jäähyn vaihtamisen jälkeen on toiminut ihan normaalisti. Kyseessä i7-7700K.
 
Onko kukaan koskaan saanut prosessoria paskaksi normaalilla käytöllä? Itse olen aina kellottanut kaikki Intelit niin paljon kun irtoaa. Olen sitten ajellut sitä lämmöistä välittämättä kunhan ei throttlaa.

Yhtäkään prossua en ole saanut paskaksi enkä ole kuullut että kukaan olisi koskaan prossua hajottanut ellei ole tehnyt jotain todellla HC:ta tai outoa.

Ehkä jos pyörittää jotain 20 vuotta vanhaa suoritinta asialla voisi olla jotain merkitystä, mutta tuossakin vaiheessa saa ilmaiseksi SER palstalta vastaavan jos leviää.
 
Viimeksi muokattu:
Pannaanpa tähän ketjuun. Juuri korkkasin viikonloppuna 5800X:n. Lämmöt hieman ihmetyttivät ensi alkuun: idle 40 astetta, kevyt käyttö (nettiselailu, musiikin kuuntelu jne) 40-50 astetta paikoin kohoten 60-70 tuntumaan (tiedostojen lataamisen ym. yhteydessä) ja pelikäytössä 70-85 astetta.

Vakiokellot siis ja mihinkään en ole koskenut. Päivittelin chipset ajurit yms. MSI RGB-kontrollerilla saa lämpöjä nostettua parilla asteella, mutta mitään ylimääräistä ei vaikuttaisi olevan päällä.

Asiasta lueskeltuani tulin tulokseen, että lämmöt ovat asianmukaiset, ja että asiasta ei tarvitse huolestua. Alivoltittamista voisi kyllä kokeilla. Kaikki pelit ja softat pyörivät nupit kaakossa moitteetta vakiokelloillakin, joten ylikellottamiselle en näe minkäänlaist tarvetta.
 
Viimeksi muokattu:
Asiasta lueskeltuani tulin tulokseen, että lämmöt ovat asianmukaiset, ja että asiasta ei tarvitse huolestua. Alivoltittamista voisi kyllä kokeilla. Kaikki pelit ja softat pyörivät nupit kaakossa moitteetta vakiokelloillakin, joten ylikellottamiselle en näe minkäänlaist tarvetta.

En tiedä päteekö tämä myös 5800x, mutta ainankin 5600x kellottamisen käytännönhyödyt ovat pelaamisessa olemattomat joten pelien kannalta sitä ei kannata edes kellottaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 377
Viestejä
4 536 310
Jäsenet
74 793
Uusin jäsen
Sasu Heikkilä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom