Opiskelu, opiskelijaedut, koulutuslinjat jne

[kjns]

ne resurssit muka katoo, jos opettaja pitää -1 oppilaalle sen saman esityksen mitä olis muutenkin pitänyt?

Resurssien tuhlausta se on nimenomaan sen takia, että siellä vie lippualennusta hakeva, jo yliopistosta valmistunut työssäkäyvä ihminen aloituspaikan joltain, joka voisi ihan oikeasti haluta opiskella siellä.

Totta on , että osa porukasta on heikompaa ja osa lopettaa koulun myös keskem, mutta se viimeiseltä sijalta sisään päässyt voi olla myös yksi niistä valmistuneista. Se alennuslipun hakija ainakin satavarmasti hukkaa sen aloituspaikan turhan takia, kun joku muu voisi jopa ihsn oikeasti hyötyä siitä opiskelupaikasta.

 

[Kvarkki]

Resurssien tuhlausta se on nimenomaan sen takia, että siellä vie lippualennusta hakeva, jo yliopistosta valmistunut työssäkäyvä ihminen aloituspaikan joltain, joka voisi ihan oikeasti haluta opiskella siellä.

Totta on , että osa porukasta on heikompaa ja osa lopettaa koulun myös keskem, mutta se viimeiseltä sijalta sisään päässyt voi olla myös yksi niistä valmistuneista. Se alennuslipun hakija ainakin satavarmasti hukkaa sen aloituspaikan turhan takia, kun joku muu voisi jopa ihsn oikeasti hyötyä siitä opiskelupaikasta.

Minusta tuo on enemmän palvelus sekä koululle että sille hakijalle, joka pääsee nykyään jo kuopassa olevan riman yli juuri ja juuri. Mitä hemmetin hyötyä on kouluttaa joku, jonka AMK pukkaa rahantarpeessaan ulos minimipaperein, kun mihinkään yritykseen sellainen ei sitten kelpaa. Sinne vaan hesen kassalle humanistien sekaan myymään kohta lihattomia hampurilaisia Todennäköisesti lapion varressa yms. puuhassa ko. kaveri olisi myös onnellisempi ja paremmin palkattu.

e: Toki Kela gold ja itkut yleisönosastolle, kun ei löyty "koulutusta vastaavaa työtä", on myös vaihtoehto.

e2: Se heikoin sisäänpäässyt vie vielä todennäköisesti ison osan opettajan resursseista, jos on ns. kyselijätyyppi.

 

[Jakarizz]

Jaa, minä luulin että opettajan tehtävänä on opettaa. Yhtälailla se "kyselijätyyppi" voi olla myös se parhaimmilla pisteillä sisäänpäässyt. Yleensä opiskelija jos haluaa oppia lisää, kysyy sitten myös jos jotain jää epäselväksi. Jos opettajaa tämä rassaa niin sitten kannattaa vaihtaa alaa. Enemmän se on resurssien tuhlaamista, jos opettaja joutuu pitämään oppituntinsa turhaan tyhjille saleille kun kaikki sisään päässeet "opiskelijat" halusivat vain halvemman bussikortin...

 

[Kvarkki]

Jaa, minä luulin että opettajan tehtävänä on opettaa. Yhtälailla se "kyselijätyyppi" voi olla myös se parhaimmilla pisteillä sisäänpäässyt. Yleensä opiskelija jos haluaa oppia lisää, kysyy sitten myös jos jotain jää epäselväksi. Jos opettajaa tämä rassaa niin sitten kannattaa vaihtaa alaa. Enemmän se on resurssien tuhlaamista, jos opettaja joutuu pitämään oppituntinsa turhaan tyhjille saleille kun kaikki sisään päässeet "opiskelijat" halusivat vain halvemman bussikortin...

Mitä se opettaja sit opettaa, jos tyyppi kuuluis taitojensa puolesta alakouluun? Eihän se opettajaa stressaa, jos joku fiksu kysee muitakin hyödyttäviä lisäkysymyksiä. Päinvastoin. Sen sijaan, jos siellä on joku täysi tampio kyselemässä tyyliin "mihin mä sen nimeni pistän, miten mä saan tämän auki, jne.." niin siinä luokassa on hyvin nopeasti kaikki yhtä lukuun ottamatta hyvin vittuuntuneita ja turhautuneita. Saattaa toki se viimeinenkin olla turhautunut.

e: Veikkaan eilisiä bileitä todennäköisemmäksi syyksi tyhjään tupaan kuin se, että joku haluaa bussikortin.

 

[kjns]

Ei sinne AMKiinkaan nyt sentään ihan apukoululaiset pääse sisään

Pääsykokeesta pitää saada vähintään 25% pisteistä sisään päästäkseen, sitä alemmalla pistemäärälle ei pääse läpi vaikka aloituspaikkoja olisi jäljellä. Toinen tie on toki nykyään todistuspisteillä, mutta sieltäkään tuskin tulee lukutaidottomia vajukkeja läpi...

 

[Habazon]

e2: Se heikoin sisäänpäässyt vie vielä todennäköisesti ison osan opettajan resursseista, jos on ns. kyselijätyyppi.

Tuohan nyt on aivan järjetön tapa ajatella, se että esim. tulee amiksesta eikä yläasteella oo matikat kiinnostanu on huonompi opiskelija kuin se joka menee ilman lukemista läpi? Hyvinkin mahdollisesti tämä kaveri joka tosissaa yrittää on lopussa menestyneempi kuin tämä "hoh mitähän mä täällä teen" asenteella oleva opiskelija.

 

[ratkakapu]

Täällähän on kasettien nauhat solmussa, kun joku käyttää systeemiä hyväkseen sen sijaan, että antaa valtion tulla takaapäin... Itse en todenäköisesti tule ikinä asumaan yksityisellä vuokranantajalla, koska se on kohtuuttoman kallista asumistukijärjestelmän vuoksi. Sen sijaan reilusti alle markkinahntaista opiskelija-asumista aion jatkaa valmistumisen jälkeenkin aloittajan kaltaisen "huijaamisen" kautta. Ja vielä päälle asuntolainaa ajattelin keventää matalakorkoisella opintolainalla...

Se on vain hyväksyttävä, että ihminen on laiska ja epärehellinen oman edun tavoittelija. Mikäli sosiaalietujärjestelmä on rakennettu jonkun muun lähtöoletuksen kautta, niin me epärehelliset ihmiset kyllä käytämme systeemiä hyväksi. Sama pätee muuten verojärjestelmään. Verotuksesta vaan on tehty niin monimutkainen otus, että vain oikeasti rikkailla on varaa kiertää sitä.

Tämmöisen venkoilun estäminen olisi järjestelmän puolesta helppoa. Sen kun vain poistaa opiskelijaetuudet niiltä opiskelijoilta, joilla on jo vastaavan tasoinen tutkinto, tai vaihtoehtoisesti niitä voisi saada vain 10v ekan korkeakoulututkinnon alusta.

 

[Kvarkki]

Ei sinne AMKiinkaan nyt sentään ihan apukoululaiset pääse sisään

Pääsykokeesta pitää saada vähintään 25% pisteistä sisään päästäkseen, sitä alemmalla pistemäärälle ei pääse läpi vaikka aloituspaikkoja olisi jäljellä. Toinen tie on toki nykyään todistuspisteillä, mutta sieltäkään tuskin tulee lukutaidottomia vajukkeja läpi...

Juu ei pääse Taitaa sitä yläastelaskuilla saada tuon 25 % täyteen... Toki riippuu myös AMK:sta (mikä riittää sisälle). Haluaisin uskoa pk-seudulla olevan tason valovuoden edellä perähikiä-AMK:ta.

Tuohan nyt on aivan järjetön tapa ajatella, se että esim. tulee amiksesta eikä yläasteella oo matikat kiinnostanu on huonompi opiskelija kuin se joka menee ilman lukemista läpi? Hyvinkin mahdollisesti tämä kaveri joka tosissaa yrittää on lopussa menestyneempi kuin tämä "hoh mitähän mä täällä teen" asenteella oleva opiskelija.

Jos se on tosissaan yrittämässä ja menestyy, niin se tuskin on siellä hännänhuippuna läpipäässeistä ja kyselemässä tunnilla miten oma nimi kirjoitetaan?

 

[Tilipitappitippitappi]

Tässä topikissa on aivan väärä otsikko. Ennemmin tulisi olla jotain tyyliin "Kuinka huijata itselle veronmaksajien kustantamia etuuksia mahdollisimman tehokkaasti" tms.

 

[Habazon]

Jos se on tosissaan yrittämässä ja menestyy, niin se tuskin on siellä hännänhuippuna läpipäässeistä ja kyselemässä tunnilla miten oma nimi kirjoitetaan?

Jos siis AMKlla tässä tarkoitetaan tekniikkaa (insinööriä) niin koehan on matemaattinen, huomautuksena että kokeessa ei saa käyttää laskinta. Jos matematiikka ei ole aivan parasta osaamista niin se opetetaan siellä matematiikankursseilla ja jos on motivoitunut oppilas se myös ne oppii. Jos kerran osaa sen matematiikan niin eihän se ole mitenkää pois silloin häneltä jos kerran jo osaa, käy vaikka vain tentissä ja homma on läpi.

 

[kjns]

Juu ei pääse Taitaa sitä yläastelaskuilla saada tuon 25 % täyteen... Toki riippuu myös AMK:sta (mikä riittää sisälle). Haluaisin uskoa pk-seudulla olevan tason valovuoden edellä perähikiä-AMK:ta

Joo, se 25% on aikalailla jokaisen normaalijärjellä varustetun ihmisen saavutettavissa jos nyt ei ole ihan nukkunut koko koulu-uraansa läpi.

Pointti oli siinä, että sun juttujen mukaan ne viimeiset sisäänpääsijät on jotain ala-astetasoisia suuhengittäjiä jotka ei osaa kirjoittaa edes omaa nimeään paperille oikeaan kohtaan. Sellaiset tyypit ei saa edes sitä vaadittavaa 25% eikä siten pääse sisään vaikka olis koko opinto-ohjelman ainoa hakija. Ja tartteehan korkeakouluopintoihin olla myös 2. asteen tutkinto suoritettuna, joka yhdistettynä minimipistemäärään kyllä karsii suuhengittäjät ulos sieltä.

 

[Kvarkki]

No en tiedä missä sit menee vikaan, kun kummasti niitä ala-astetasoisia suuhengittäjiä tuppaa tulemaan ulos diplomi kourassa

e: Turhaan te mua ammutte siitä, että sisäänotot ovat nykyään jotain naurettavan ja surkuhupaisin välimaastossa. Ei pienintäkään tolkkua. Kaikilla pakko olla joku "korkeakoulututkinto". Vaikka oikeasti jotain taitavaa käsityöammattilaista pitäis tosissaan arvostaa hemmetin paljon.

 

[N1kkel]

Täällähän on kasettien nauhat solmussa, kun joku käyttää systeemiä hyväkseen sen sijaan, että antaa valtion tulla takaapäin... Itse en todenäköisesti tule ikinä asumaan yksityisellä vuokranantajalla, koska se on kohtuuttoman kallista asumistukijärjestelmän vuoksi. Sen sijaan reilusti alle markkinahntaista opiskelija-asumista aion jatkaa valmistumisen jälkeenkin aloittajan kaltaisen "huijaamisen" kautta.

Opiskelija-asunnosta saa häädön, jos opintopisteitä ei kerry tarpeeksi. Pelkkä kirjoilla oleminen ei siis riitä. En tiedä onko tuo vaatimus kaikissa opiskelija-asuntoloissa, mutta aika useassa on.

 

[meridian]

Se on vain hyväksyttävä, että ihminen on laiska ja epärehellinen oman edun tavoittelija. Mikäli sosiaalietujärjestelmä on rakennettu jonkun muun lähtöoletuksen kautta, niin me epärehelliset ihmiset kyllä käytämme systeemiä hyväksi.

Näinhän se menee... Enemmän itseäni huvittaa ketjun aloittajan venkoilut ja perustelut siitä, miksi halvemman matkalipun kusettaminen on oikeastaan ihan ok ja ettei se hänen vuoksi opiskelupaikkatta jäänyt nuori oikeastaan olisi edes ansainnut opiskelupaikkaa, joten tämä temppu on oikeastaan jopa palvelus korkeakoulujärjestelmälle.

Parempi olisi vaan sanoa suoraan, että järjestelmässä on aukko, jota aion käyttää hyväkseni saadakseni itselleni etuuksia vaikka tiedän, että se on moraalisesti vähintään arveluttavaa tai jopa väärin.

 

[Seeteufel]

Tämmöisen venkoilun estäminen olisi järjestelmän puolesta helppoa. Sen kun vain poistaa opiskelijaetuudet niiltä opiskelijoilta, joilla on jo vastaavan tasoinen tutkinto, tai vaihtoehtoisesti niitä voisi saada vain 10v ekan korkeakoulututkinnon alusta.

Ainakin Hoas vaati nykyään, että pitää suorittaa riittävästi opintopisteitä saadakseen asua siellä. Eikä bussilippuun enää saa automaattisesti alennusta yli kolmekymppisenä.

E: Sama tulikin yllä.

Opiskelijaetuuksien rajoittaminen samantasoista tutkintoa suorittavilta (tai joku määräaika siitä kun on tehnyt aiemman tutkinnon) olisi aika ikävää esimerkiksi alanvaihtajien kannalta.

 

[jonesky12345]

Opiskelijakorttiinhan ei vaadita mitään opintopisteiden suorittamista. Itseasiassa amkissahan voisi huvikseen suorittaa jotain muita teknisen alan opintoja tai jopa tutkinnon, koska joku tekninen ala semi lähellä omaa ydinosaamista yliopistosta menisi kyllä tenttimällä läpi ottaen huomioon, että amkkiopinnot on vaatimustasoltaan melko helppoja. Ongelmaksi muodostuu harjoittelut mitä ei duunia tekevänä pysty tehdä

 

[Awelonian]

Harvinaisen autistinen saa olla, että hakee opiskelupaikkaa vain parin hassun etuuden takia. Nämäkin edut on näkymättömiä jos palkkatöissä käy. Kylläpä HESEssä asuu mätisäkkiä porukkaa.

 

[ArGo]

Opiskelijakorttiinhan ei vaadita mitään opintopisteiden suorittamista. Itseasiassa amkissahan voisi huvikseen suorittaa jotain muita teknisen alan opintoja tai jopa tutkinnon, koska joku tekninen ala semi lähellä omaa ydinosaamista yliopistosta menisi kyllä tenttimällä läpi ottaen huomioon, että amkkiopinnot on vaatimustasoltaan melko helppoja. Ongelmaksi muodostuu harjoittelut mitä ei duunia tekevänä pysty tehdä

Eiköhän noi harjoittelut onnistu nykyisen työnanatajan kanssa, jos oman pomon kanssa saa tuon sovittua. Sama homma kuin tällä hetkellä ja täytetään paperit vaan koulua varten.

En tarkoita, että tuon op:n asian hyväksyisin, ajatuksena vain mielenkiintoinen kuinka tuo toimisi käytännössä.

Sent from my SM-G930F using Tapatalk

 

[kjns]

Opiskelijakorttiinhan ei vaadita mitään opintopisteiden suorittamista. Itseasiassa amkissahan voisi huvikseen suorittaa jotain muita teknisen alan opintoja tai jopa tutkinnon, koska joku tekninen ala semi lähellä omaa ydinosaamista yliopistosta menisi kyllä tenttimällä läpi ottaen huomioon, että amkkiopinnot on vaatimustasoltaan melko helppoja. Ongelmaksi muodostuu harjoittelut mitä ei duunia tekevänä pysty tehdä

Tää tietty tulee yliopistoa käyneille yllätyksenä, mutta AMK:ssa on päiväopinnoissa (ja joskus monimuodossakin) suurimmalla osalla kursseista läsnöolovelvoite, eli jos et ole istunut vähintään 50-75% tjsp tunneista paikalla, saat kurssista automaattisesti hylätyn.

Harjoittelut voi kyllä tehdä omalla työpaikalla jos on alakohtaista hommaa, mutta jos meinaat päivätöissä käydä niin opintopisteiden suorittaminen kusahtaa läsnäolovelvoitteeseen...

 

[ttjm]

Ei noita läsnäolovelvoitteita enää ole oikein kuin kieliopinnoissa. Tosin palautettavia tehtäviä käytetään paljon tenttejä useammin.

 

[pitkae]

Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka

www.te-palvelut.fi

Tuota saa max. 2 vuotta, sen jälkeen pitää keksiä uusi tulonlähde.

 

[kjns]

Kaverin naapurin serkku pyysi kysymään:

Kuinka täytyy kikkailla, jos avoliitossa oleva +30v haluaa lähteä opiskelemaan toisen ammatin sen jälkeen kun määräaikainen työsopimus päättyy ja että saisi jostain rahaa elämiseen? Avopuoliso ei pysty koko taloutta pyörittämään.

YTK:ssa jäsenyys, edellinen työsopimus about 6kk ja sitä ennen eri firmassa melkein 10 vuotta.

Minkälaisesta loikasta tässä olisi kysymys? Sekin jonkin verran vaikuttaa vaihtoehtoihin... Leipurista kokiksi? Kaupan kassalta kirjanpitäjäksi? Sähkömiehestä insinööriksi? Kampaajasta ekonomiksi?

Voisiko vaikka oppisopimuskoulutus olla vaihtoehto?

Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka

www.te-palvelut.fi

 

[bonekuukkeli]

No sanotaan että ala vaihtuu täysin toiseen sellaiseen mistä ei ole aiempaa kokemusta. Oppisopimus olisi se paras tietysti, mutta todella hankala saada.

Monimuoto-opiskelu on tukien puolesta ihan ok, jos sinulla on riittävästi työkokemusta (7-8v nykyään vaatimus?) Silloin saat aikuiskoulutusrahaston tukea jotain 17kk ajan (nämä luvut vaihdelleet, tarkista tämän hetken tilanne). Tuossa samalla kerkeää tehdä töitäkin leppoisina aikoina. Toki tuo tuki auttaa myös perus päiväopiskelijoitakin.

 

[ammonia]

Aloitetaan uusi ketju kun haulla ei löytynyt aiheesta. Itselläni tilanne on se, että lukion jälkeen en oikeastaan yhtään tiennyt mitä haluaisin alkaa tekemään. Kirjoitin pitkän matematiikan, fysiikan, kemian ja tietysti pakolliset. YO-todistukseni ei ole erityisen hyvä. Armeijan jälkeen menikin sitten vuosi sekalaisissa töissä, minkä aikana oli pakko alkaa miettiä mitä sitä alkaa tekemään. No silloin sain ideaksi hakea lääkikseen, koska tuntui mielenkiintoiselta ja uranäkymät varsin selkeiltä. Pääsykokeet eivät menneet ihan hirveän hyvin, mutta minulle tarjottiin opiskelupaikkaa AMK:sta laboratoriotekniikan insinöörikoulutukseen. Ajattelin, että sehän on hyvää valmennusta pääsykokeisiin joten otin paikan vastaan.

Hain toisen kerran lääkikseen ensimmäisen AMK-opiskeluvuoden jälkeen ja paikkaa ei auennut. Tässä vaiheessa päätin, että ehkä parempi suorittaa AMK-tutkinto loppuun niin onpahan ainakin jokin ammatti. Nyt neljä vuotta myöhemmin tutkinto on paketissa ja hirveästi hinkua lääkikseen ei enää ole (valmistuin AMK:sta tänä keväänä). Olen tällä hetkellä koulutustani vastaavassa työssä, mutta homman yksipuolisuus on alkanut vähän tympiä. Pääsin suoraan AMK-papereilla teknillisen yliopiston maisteriohjelmaan kemian alalle. Nämä opiskelut alkoivat nyt syksyllä. Jotenkin nämä jatko-opinnot tuntuivat hyvältä idealta. Mutta. Pääaineenani on analyyttinen kemia, ja jokainen voi katsoa esim. mol.fi:stä montako sellaista paikkaa tällä hetkellä koko maassa on auki. Voin sanoa, että yhden käden sormet käytännössä riittää niiden laskemiseen.

Ikää tällä hetkellä on siis 25 vuotta ja en vieläkään oikeastaan tiedä, mitä oikeasti kannattaisi tehdä. Vähän harkitsin, että suorittaisin tämän katastrofaalisen DI-tutkinnon loppuun ja kävisin myöhemmin päälle vielä tuotantotalouden DI-opinnot työn ohessa. Lähinnä TUTAn hyvän maineen/työllisyystilanteen takia. Toisaalta en ole hirveän kiinnostunut mistään käsienheiluttelusta/pöhinämeiningistä. Harkinnassa on myös ollut vaihtaminen IT-alalle, koodaaminen kiinnostaa ja olen suorittanut noin 60 op tietojenkäsittelytieteen kursseja Helsingin yliopistossa omaksi huviksi, mutta alalta kaikuneet huhut ja tuttujen kertomukset ovat luoneet vähän raadollista kuvaa IT-alasta. Tuntuu, että alkaa olla vähän kiire päättää, mihin alalle oikeasti sitten asettuu. Ja sikäli, jos nyt vaihtaisi johonkin kovalle insinöörialalle missä töitä riittää (esim. kone/sähkö/rakennus) kestää varmaan ainakin sen 5 vuotta, että saa papereita ulos. Ikää tulee kuitenkin koko ajan lisää ja hieman stressaa nämä tähän asti tehdyt huonohkot valinnat.

Vinkkejä/ideoita?

 

[kaskelotti]

Ottamatta kantaa eri aloihin, kannattaa muistaa, että sinulla on vielä niin paljon työvuosia edessä, että iästä stressaaminen lienee parasta unohtaa. Suosittelen yksinkertaisesti alaa, joka kiinnostaa eniten, kuitenkin ottaen työllisyysnäkymät huomioon. Jos nyt aloittaisit uuden alan DI-opinnot, olisit valmistuessasi likimain saman ikäinen kun itse olin vasta aloittaessani. Valitsin erään mainitsemistasi kovista insinöörialoista, enkä ole katunut ratkaisua päivääkään.

 

[jarp]

Harkinnassa on myös ollut vaihtaminen IT-alalle, koodaaminen kiinnostaa ja olen suorittanut noin 60 op tietojenkäsittelytieteen kursseja Helsingin yliopistossa omaksi huviksi, mutta alalta kaikuneet huhut ja tuttujen kertomukset ovat luoneet vähän raadollista kuvaa IT-alasta.

IT-ala on järjettömän monimuotoinen ja huhut ja kertomukset pätevät vain johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Kuvaavaa on se, että jatkuvasti naristaan, miten kokeneille IT-ammattilaisille ei ole töitä ja toisaalta jatkuvasti naristaan jäätävästä työvoimapulasta. Esim. meillä on aivan käsittämättömän jäätävä työvoimapula, joka ainoa puoliksikin pätevä ukkeli palkattaisin, mutta esim. ex-Nokian softainsinöörit eivät ole sellaisia.

Tuntuu, että alkaa olla vähän kiire päättää, mihin
alalle oikeasti sitten asettuu. Ja sikäli, jos nyt vaihtaisi johonkin kovalle insinöörialalle missä töitä riittää (esim. kone/sähkö/rakennus) kestää varmaan ainakin sen 5 vuotta, että saa papereita ulos. Ikää tulee kuitenkin koko ajan lisää ja hieman stressaa nämä tähän asti tehdyt huonohkot valinnat.

Kuten joku sanoikin, niin sinun ikäisenä ei tartte lainkaan stressata aiheesta. Kerkeät vaihtaa alaa vielä monta kertaa. Mutta selvitäppäs montako vuotta oikeasti menisi insinöörialan paprujen saamiseksi, 5 vuotta kuulostaa yläkanttiin arvioidulta. Ohjeellinen pituus esim. sähköinssin opinnoille on 4 vuotta ja jos sulla oli pohjalla jo opintoja, niin hyväksilukuja voi saada hyvinkin paljon. Lisäksi sinuilla on jo kokemusta opikselusta, joka auttaa jo sinänsä, kun ei mene aikaa orientoitumiseen.

Itse harrastuken vuoksi tavoittelen just sähköinssin papereita tietojenkäsittelytieteen maisterin tutkinnosta sai sen verran paljon hvyäksilukuja, että 3 vuotta voisi olla realistinen aikataulu, kun paiskii vähän enemmän töitä kun muut (noh en aio paiskia töiden ohella, mutta toi oli skenaario että jäisin töistä pois opiskelemaan).

 

[munse]

Harkinnassa on myös ollut vaihtaminen IT-alalle, koodaaminen kiinnostaa ja olen suorittanut noin 60 op tietojenkäsittelytieteen kursseja Helsingin yliopistossa omaksi huviksi, mutta alalta kaikuneet huhut ja tuttujen kertomukset ovat luoneet vähän raadollista kuvaa IT-alasta. Tuntuu, että alkaa olla vähän kiire päättää, mihin alalle oikeasti sitten asettuu. Ja sikäli, jos nyt vaihtaisi johonkin kovalle insinöörialalle missä töitä riittää (esim. kone/sähkö/rakennus) kestää varmaan ainakin sen 5 vuotta, että saa papereita ulos. Ikää tulee kuitenkin koko ajan lisää ja hieman stressaa nämä tähän asti tehdyt huonohkot valinnat.

Vinkkejä/ideoita?

Millä lailla IT-ala on "raadollinen"? Perinteisen alan insinöörinä minulla on melko positiivinen mielikuva IT-alasta. Ja en kyllä sanoisi, että perinteisillä aloilla välttämättä "töitä riittää". Palkkatasosta päätellen perus mekaniikka-/sähkösuunnittelijoista on ylitarjontaa. Toki erikoistyypeistä on pulaa.

 

[eiltanen]

Pääasia, että hankit ne DI-paperit joltain alalta. Varsinkin sitten kun on työkokemusta enemmän niin välttämättä ketään ei kiinnosta mitä oikeasti on opiskellut joskus.

 

[ammonia]

Millä lailla IT-ala on "raadollinen"? Perinteisen alan insinöörinä minulla on melko positiivinen mielikuva IT-alasta. Ja en kyllä sanoisi, että perinteisillä aloilla välttämättä "töitä riittää". Palkkatasosta päätellen perus mekaniikka-/sähkösuunnittelijoista on ylitarjontaa. Toki erikoistyypeistä on pulaa.

Lähinnä kuullut siis näitä tarinoita suurista lupauksista työhaastattelussa, mutta todellisuudessa kyseessä onkin joku homma missä laitetaan pitkään palkattomaan harjoitteluun. Sitten vielä nuo puheet mitä on kuullut, että ala kehittyy sellaista tahtia, että paljon aikaa menee pelkästään osaamisen ylläpitämiseen. Toki nämä nyt voi olla sellaisia asioita, että totuuden näkisi vasta kun itse kokeilisi mitä se on käytännössä. Ja onhan nuo nyt sinänsä aika pieniä miinuksia siihen verrattuna, että käytännössä valmistuu työttömäksi ja melkeinpä ainoat potentiaaliset työpaikat valtion laitoksissa pienellä palkalla.

 

[N1kkel]

Millä lailla IT-ala on "raadollinen"? Perinteisen alan insinöörinä minulla on melko positiivinen mielikuva IT-alasta. Ja en kyllä sanoisi, että perinteisillä aloilla välttämättä "töitä riittää". Palkkatasosta päätellen perus mekaniikka-/sähkösuunnittelijoista on ylitarjontaa. Toki erikoistyypeistä on pulaa.

Minä taas olen siinä käsityksessä, että sähköinsinöörit työllistyvät hyvin.

 

[Hugidisel]

IT-puolen maisteriohjelma voisi olla vaihtoehto? Siitä parissa vuodessa DI:n paperit taskuun ja sitten löytyy kelpoisuus jo moneenkin hommaan. Samalla opiskelet omatoimisesti kiinnostavia aiheita alalta(ohjelmointikielet yms), jotta voit tehdä muutakin kuin heilutella niitä käsiä. Kukaan ei ajattele, että 30v vastavalmistunut DI on vanha, joten en tiedä mistä tuon ajatuksen olet saanut.

 

[maustevoi]

Mulla tulee yllättävä elämänmuutos mahdollisesti ja opiskelen ohi mennen ihan ammattitutkinnon. Onko noissa jotain "suorita tietyssä ajassa" vai saanko tehdä ton niin hitaasti ku osaan. EI siis varsinaista tutkintotarvetta, mut hyödyn siitä itse. Ja en ns. jouda nyt oikeesti opiskelemaan, mutta kaikki on eteenpäin jos korona-aikana sais vähän enemmän tehtyä etänä.

Eli saanko opiskella vuoden tutkintoa vaikka kaksi vuotta? Ja saako ammattitutkintoon opintotukea/opintolainaa?

Tarkoituksena "kirjekursseilla", eli käydä kaikki etäkurssit jne. mutta jättää käytännön pakot sitten parempaan elämänvaiheeseen.
Ja juu, hyväksilukuja on jonkin verran/paljon.

 

[Jussipoika]

Mulla tulee yllättävä elämänmuutos mahdollisesti ja opiskelen ohi mennen ihan ammattitutkinnon. Onko noissa jotain "suorita tietyssä ajassa" vai saanko tehdä ton niin hitaasti ku osaan. EI siis varsinaista tutkintotarvetta, mut hyödyn siitä itse. Ja en ns. jouda nyt oikeesti opiskelemaan, mutta kaikki on eteenpäin jos korona-aikana sais vähän enemmän tehtyä etänä.

Eli saanko opiskella vuoden tutkintoa vaikka kaksi vuotta? Ja saako ammattitutkintoon opintotukea/opintolainaa?

Tarkoituksena "kirjekursseilla", eli käydä kaikki etäkurssit jne. mutta jättää käytännön pakot sitten parempaan elämänvaiheeseen.
Ja juu, hyväksilukuja on jonkin verran/paljon.

Tässä pitäisi nyt tietää vähän taustatietoja enemmän.

Minkä ikäinen olet? Onko sinulla jo joku tutkinto? Minkälainen tutkinto on tavoitteena?

Saathan sä opiskella omaan tahtiin jos se vaan koululle sopii, mutta rahahanat nyt ainakin sulkeutuu aika nopeastikin jos opinnot ei suju normaaliin tahtiin ja tarkoitus on opiskella yhteiskunnan piikkiin.

 

[maustevoi]

Tässä pitäisi nyt tietää vähän taustatietoja enemmän.

Minkä ikäinen olet? Onko sinulla jo joku tutkinto? Minkälainen tutkinto on tavoitteena?

Saathan sä opiskella omaan tahtiin jos se vaan koululle sopii, mutta rahahanat nyt ainakin sulkeutuu aika nopeastikin jos opinnot ei suju normaaliin tahtiin ja tarkoitus on opiskella yhteiskunnan piikkiin.

Tässä vaiheessa osaa jo "soveltaa oikeuksia", ts. mennä oman pään mukaan jos se vaan on sallittua.. Omilla työrahoilla opiskelen oman työn ohella, siksi eteneminen on tai tulee olemaan hidasta. Ja opintoeduista kiinnostaa opintolaina.
Ja sen osalta kiinnostaa, että voinko nyt laiskuuttani venyttää tuon tutkinnon pitkäksi...

Mihin tarvitaan taustatietoja, vaikuttaako ne johonkin? Noh on tutkintoja alla muutama (korkeakoulukin). Olen "vanha", perheellinen ja vakiotyöläinen, eikä aikomusta vaihtaa työpaikkaa (työnantajaa kyllä). Harjoittelut joudun toki käymään koulussa, mutta muuten on tarkoitus kirjekursseilla. Harjoittelut voisin käydä esim. 2v-3 päästä jos sattuu joutamaan - tätä tutkintoa en ns. tarvitse heti mutta ehkä 3v päästä, kyseessä siis lähihoitajatutkinto.

 

[Jussipoika]

Tässä vaiheessa osaa jo "soveltaa oikeuksia", ts. mennä oman pään mukaan jos se vaan on sallittua.. Omilla työrahoilla opiskelen oman työn ohella, siksi eteneminen on tai tulee olemaan hidasta. Ja opintoeduista kiinnostaa opintolaina.
Ja sen osalta kiinnostaa, että voinko nyt laiskuuttani venyttää tuon tutkinnon pitkäksi...

Mihin tarvitaan taustatietoja, vaikuttaako ne johonkin? Noh on tutkintoja alla muutama (korkeakoulukin). Olen "vanha", perheellinen ja vakiotyöläinen, eikä aikomusta vaihtaa työpaikkaa (työnantajaa kyllä). Harjoittelut joudun toki käymään koulussa, mutta muuten on tarkoitus kirjekursseilla. Harjoittelut voisin käydä esim. 2v-3 päästä jos sattuu joutamaan - tätä tutkintoa en ns. tarvitse heti mutta ehkä 3v päästä, kyseessä siis lähihoitajatutkinto.

Kyllä ne harjoittelut on tehtävä samalla kun opiskelee, ei niitä voi tehdä "sitten 3 vuoden päästä jos huvittaa".

Ja eikö opintolaina ole tarkoitettu nuorille. Et sä mitään opintolainaa saa jos olet töissä ja opiskelet "kirjekursseilla".

 

[bonekuukkeli]

Tässä vaiheessa osaa jo "soveltaa oikeuksia", ts. mennä oman pään mukaan jos se vaan on sallittua.. Omilla työrahoilla opiskelen oman työn ohella, siksi eteneminen on tai tulee olemaan hidasta. Ja opintoeduista kiinnostaa opintolaina.
Ja sen osalta kiinnostaa, että voinko nyt laiskuuttani venyttää tuon tutkinnon pitkäksi...

Mihin tarvitaan taustatietoja, vaikuttaako ne johonkin? Noh on tutkintoja alla muutama (korkeakoulukin). Olen "vanha", perheellinen ja vakiotyöläinen, eikä aikomusta vaihtaa työpaikkaa (työnantajaa kyllä). Harjoittelut joudun toki käymään koulussa, mutta muuten on tarkoitus kirjekursseilla. Harjoittelut voisin käydä esim. 2v-3 päästä jos sattuu joutamaan - tätä tutkintoa en ns. tarvitse heti mutta ehkä 3v päästä, kyseessä siis lähihoitajatutkinto.

Opintolainan valtiontakauksen taitaa saada vain, jos saat opintotukea. Eli sinun pitäisi vähintääkin ottaa nykyisestä työstä vapaata ja hypätä opintotuelle / aikuisten opintotuelle. Jos olet jo vanhempi, työkokemusta varmaankin riittää tuohon aikuisten opintotukeen (olikohan että siinä pitää vähintään se 8 viikkoa olla putkeen poissa töistä lainatakaukseen, ellei ehdot ole muuttuneet). Aikuisten opintotuki nyt muutenkin on ihan jees, max 15kk ajan maksettava kohtalaisen suuruinen etuus ja yleensä työnantajatkin nuihin ihan ok suhtautuneet. Parin kuukauden pätkissä pystyi ainakin ennen sitä käyttämään, mikä oli juurikin riittävä hoitoalan harjoittelujen suorittamiseen (kun teorioiden jälkeen tulee ne käytännön harjoittelut).

Mutta siitä en ole varma, että tuleeko tuon koulun käymisestä yhtään mitään "kirjekurssi" asenteella. Voi tulla muutamia yllätyksiä matkan varrella. Hoitoalalla käytännön harjoittelut erityisesti ovat todella tärkeitä ja niiden välistä jättäminen voi myös olla este opintojen etenemiselle (toisin kuin teknisemmillä aloilla sama milloin suorittaa). Tämä kannattaa siis ainakin tulevasta opiskelupaikasta ensimmäisenä varmistaa, että onnistuuko sinun suunnittelema kuvio ylipäätään.

 

[Jussipoika]

Opintotuet sun muut voi joutua sitten maksamaan takaisin jos se "kirjekursseilu" ei sitten sujukaan ihan niin sujuvasti kuin edellyttävät. Jos aikoo opiskella vähän sinne päin, niin voi mahdollisesti tulla kalliiksi, mutta jokainen tehkööt niin kuin haluaa.

 

[ratkakapu]

Opintolainan valtiontakauksen taitaa saada vain, jos saat opintotukea. Eli sinun pitäisi vähintääkin ottaa nykyisestä työstä vapaata ja hypätä opintotuelle / aikuisten opintotuelle.

Opintotukien/lainan kansaa voi tehdä niin, että ilmoittaa että ei ole tuloja, jolloin saa tuet ja mahdollisuuden nostaa lainaa. Sit vaan täydet lainat nostoon. Kun lainat tilillä, niin peruuta opintotuki ja palauta maksetut tuet (1kk) takaisin. Tämän voi tehdä joka vuosi näin, vapaaehtoisesti palautettu opintotuki palautuu myös opintotukikuukautena takaisin eikä muutenkaan aiheuta mitään toimenpiteitä.

 

[maustevoi]

Kait tuollaista ammattitutkintoakin voi lykätä jollain verukkeella, esim. perhesyillä vuodella tms.. ? En tiedä. Hyppää esim. jnk. muun kurssin matkaan tms..

 

[bonekuukkeli]

Kait tuollaista ammattitutkintoakin voi lykätä jollain verukkeella, esim. perhesyillä vuodella tms.. ? En tiedä. Hyppää esim. jnk. muun kurssin matkaan tms..

Minun lähihoitaja/sairaanhoitaja opinnoissa ei oikein voinut lähteä oikomaan, vaan aiemmat osiot tuli olla suoritettuja ennen etenemistä. Ei siis voinut lähteä esim. syventäviin opintoihin jos ei ollut edes perusharjoitteluja tehtynä. Käytännöt toki voi koronankin vuoksi olla muuttuneet näin etäaikana. Toisaalta se opiskelukin voi olla melko nihkeää, jos ei ole edes perusteita hallussa aiheiden tiimoilta.

Jos ala siis ei oikeasti kiinnosta, vaan jokin muu asia taustalla motivoi niin miettisin vielä pari kertaa uudelleen vaihtoehtoja. Lähtökohdat ainakin kuulostaa heikoilta alaan nähden.

 

[maustevoi]

Minun lähihoitaja/sairaanhoitaja opinnoissa ei oikein voinut lähteä oikomaan, vaan aiemmat osiot tuli olla suoritettuja ennen etenemistä. Ei siis voinut lähteä esim. syventäviin opintoihin jos ei ollut edes perusharjoitteluja tehtynä. Käytännöt toki voi koronankin vuoksi olla muuttuneet näin etäaikana. Toisaalta se opiskelukin voi olla melko nihkeää, jos ei ole edes perusteita hallussa aiheiden tiimoilta.

Jos ala siis ei oikeasti kiinnosta, vaan jokin muu asia taustalla motivoi niin miettisin vielä pari kertaa uudelleen vaihtoehtoja. Lähtökohdat ainakin kuulostaa heikoilta alaan nähden.

Joo kiinnostaa just, et miten noita voi suorittaa.. Et voinko käydä esim. nyt seuraavana vuonna (kiireinen vuosi, on kaikkea muuta puuhaa) vaan teoriat mitä pystyykään ikinä ja sitten ehkä on rauhoittunut tilanne ja voisi käydä käytännöt sen jälkeen ns. 2vuotena.
Noh pitää HOPS jutustella... eipä kait siitä rangaistusta tule, jos ei läpi koulua pääse tai ns. jouda käymään? Hakee vaikka sitten uudelleen kouluun, kun joutaa käymään ja hakee hyväksiluvut niistä, mitä nyt kerkesikään käydä?

 

[bonekuukkeli]

Joo kiinnostaa just, et miten noita voi suorittaa.. Et voinko käydä esim. nyt seuraavana vuonna (kiireinen vuosi, on kaikkea muuta puuhaa) vaan teoriat mitä pystyykään ikinä ja sitten ehkä on rauhoittunut tilanne ja voisi käydä käytännöt sen jälkeen ns. 2vuotena.
Noh pitää HOPS jutustella... eipä kait siitä rangaistusta tule, jos ei läpi koulua pääse tai ns. jouda käymään? Hakee vaikka sitten uudelleen kouluun, kun joutaa käymään ja hakee hyväksiluvut niistä, mitä nyt kerkesikään käydä?

Jos sinulla on jo muita tutkintoja taustalla, niin miksi ihmeessä haet lähihoitajaksi? Sairaanhoitaja on myös vaihtoehto ja menee ihan samalla vaivalla. Jos ala siis muutoin kiinnostaa. Mutta juu varmaan koulukohtaista tuo että minkä verran etänä pääsee kuvioita suorittamaan, niin voi onnistua ihan hyvin oikoakin opintoja. Mutta haluatko olla tyyliin päiväkodissa, vanhainkodissa, perushoivassa jne. vai sitten erilaisilla leikkausoastoilla / sairaalakuvioissa ja erityisemmissä paikoissa, niin siitä lähtisin ensin miettimään onko se lähihoitaja kuitenkaan riittävän motivoiva ala.

 

[maustevoi]

Jos sinulla on jo muita tutkintoja taustalla, niin miksi ihmeessä haet lähihoitajaksi? Sairaanhoitaja on myös vaihtoehto ja menee ihan samalla vaivalla. Jos ala siis muutoin kiinnostaa. Mutta juu varmaan koulukohtaista tuo että minkä verran etänä pääsee kuvioita suorittamaan, niin voi onnistua ihan hyvin oikoakin opintoja. Mutta haluatko olla tyyliin päiväkodissa, vanhainkodissa, perushoivassa jne. vai sitten erilaisilla leikkausoastoilla / sairaalakuvioissa ja erityisemmissä paikoissa, niin siitä lähtisin ensin miettimään onko se lähihoitaja kuitenkaan riittävän motivoiva ala.

Noh kerta kysyt, niin tartteen tän tutkinnon vaan paperiteknisesti - ja en osaamisteknisesti tässä omassa tilanteessa tarvitse ollenkaan niitä taitoja, mitä mulle siellä opetetaankaan. Ei vaikuta mihinkään itsellä työssä. Eli tartteen vaan sen paperin, mutta osaamisella ei ole väliä. Harvinainen tilanne, mut näin vaan itsellä nyt on että opetettavilla taidoilla en tee "mitään" enkä niitä suunnittele käyttäväni mihinkään. Kunhan vaan tarvitsen tutkinnon 2-3v sisällä..
No ehkä jtn. yritysjuttuja pystyn virittelemään, siitä positiivinen riski..valviran rekisterit ja sen sellaset. Enkä aio potilaita härkkiä myöskään, että ei musta kentälle riskiäkään muodostu.

 

[bonekuukkeli]

Noh kerta kysyt, niin tartteen tän tutkinnon vaan paperiteknisesti - ja en osaamisteknisesti tässä omassa tilanteessa tarvitse ollenkaan niitä taitoja, mitä mulle siellä opetetaankaan. Ei vaikuta mihinkään itsellä työssä. Eli tartteen vaan sen paperin, mutta osaamisella ei ole väliä. Harvinainen tilanne, mut näin vaan itsellä nyt on että opetettavilla taidoilla en tee "mitään" enkä niitä suunnittele käyttäväni mihinkään. Kunhan vaan tarvitsen tutkinnon 2-3v sisällä..
No ehkä jtn. yritysjuttuja pystyn virittelemään, siitä positiivinen riski..valviran rekisterit ja sen sellaset. Enkä aio potilaita härkkiä myöskään, että ei musta kentälle riskiäkään muodostu.

Lähihoitajan opinnot ei nuista kuitenkaan ole välttämättä sen kummemmin "helpompi tie", eli jos sairaanhoitajan pätevyys täyttää vaatimukset niin kannattaa sitäkin harkita. Samaan tapaan tulee hyväksilukujakin ja opiskelu todennäköisesti hieman mielekkäämpää. Ja myös vähemmän tekemisissä potilaiden kanssa, jos sillä merkitystä. Opintopisteitä toki tarvitsee hieman enemmän, mutta taustoista riippuen hyväksiluvuilla voi saada melko paljonkin tuota eroa kurottua (ja avautuu myös avoimen amk:n opintotarjotin käytettäväksi, jolla voi kiirehtiä opintoja kun itselle sopii).

 

[maustevoi]

Lähihoitajan opinnot ei nuista kuitenkaan ole välttämättä sen kummemmin "helpompi tie", eli jos sairaanhoitajan pätevyys täyttää vaatimukset niin kannattaa sitäkin harkita. Samaan tapaan tulee hyväksilukujakin ja opiskelu todennäköisesti hieman mielekkäämpää. Ja myös vähemmän tekemisissä potilaiden kanssa, jos sillä merkitystä. Opintopisteitä toki tarvitsee hieman enemmän, mutta taustoista riippuen hyväksiluvuilla voi saada melko paljonkin tuota eroa kurottua (ja avautuu myös avoimen amk:n opintotarjotin käytettäväksi, jolla voi kiirehtiä opintoja kun itselle sopii).

No joo SH koulussa tässä ollaankin kirjoilla, van ei jouda opiskelemaan kiireistä johtuen et jos vähän tosta hyväksilukujen avulla sais kirjekursseiltua lähäriksi ennen SH-tutkintoon valmistumista.. EI oikein napostele harkoissa käydä, kun ne on edesä kuitenkin SH puolellakin.
Kyllä, yritän siis puhtaasti helpolla päästä/saada sen valviran tekstin... Ja ei, en jouda opiskelemaan, muutakin elämää tässä ja paljon arvokkaampaa tässä vaiheessa elämää...Sen takia yritän vähän oikoa.. Ja juu, olen ns. "hyvä koulussa", eli etähommat sujuisi kyllä.. Ja käytännöistä en yritä luistaa, mutta haluaisin suorittaa tutkinnosta kaiken muun mitä voin etänä jo etukäteen, ennen sitä aikaa kun joudan opiskelemaan.

 

[bonekuukkeli]

No joo SH koulussa tässä ollaankin kirjoilla, van ei jouda opiskelemaan kiireistä johtuen et jos vähän tosta hyväksilukujen avulla sais kirjekursseiltua lähäriksi ennen SH-tutkintoon valmistumista.. EI oikein napostele harkoissa käydä, kun ne on edesä kuitenkin SH puolellakin.
Kyllä, yritän siis puhtaasti helpolla päästä/saada sen valviran tekstin... Ja ei, en jouda opiskelemaan, muutakin elämää tässä ja paljon arvokkaampaa tässä vaiheessa elämää...Sen takia yritän vähän oikoa.. Ja juu, olen ns. "hyvä koulussa", eli etähommat sujuisi kyllä.. Ja käytännöistä en yritä luistaa, mutta haluaisin suorittaa tutkinnosta kaiken muun mitä voin etänä jo etukäteen, ennen sitä aikaa kun joudan opiskelemaan.

Taitaa olla siinä tapauksessa melko +- nolla lähteä vaihtamaan, kun sisällöt on niin pitkälle yhteneväiset ja käytännön harjoittelut on molemmissa lopulta se aikaavievä osuus. Campusonlineen vain katsomaan löytyiskö jotain kursseja suoritettavaksi etänä ja helpolla saa kasaan pisteitä jos helppous/nopeus on tavoite.

 

[Robbs]

Osaako joku vastata kysymykseeni aikuiskoulutustuesta.

Olen jäänyt opintovapaalle yrityksestä X reilu vuosi sitten. Nyt aloitin muutaman kuukauden työhommat yrityksessä Y. Olen silti edelleen opintovapaalla.

Huhtikuun vajaa palkka maksetaan toukokuun palkan yhteydessä. Voinko hakea normaalisti toukokuun alussa täyttä aikuiskoulutustukea huhtikuulle, koska sinä kuukautena en saa lainkaan palkkaa. Ne kun maksetaan toukokuussa kaikki.

Olettaisin että voin, mutta vähän jäi askarruttamaan. Alkavatko perimään jälkikäteen jotain takaisin, koska olen ollut töissä tuolloin huhtikussa?

 

[Nikojar]

Osaako joku vastata kysymykseeni aikuiskoulutustuesta.

Olen jäänyt opintovapaalle yrityksestä X reilu vuosi sitten. Nyt aloitin muutaman kuukauden työhommat yrityksessä Y. Olen silti edelleen opintovapaalla.

Huhtikuun vajaa palkka maksetaan toukokuun palkan yhteydessä. Voinko hakea normaalisti toukokuun alussa täyttä aikuiskoulutustukea huhtikuulle, koska sinä kuukautena en saa lainkaan palkkaa. Ne kun maksetaan toukokuussa kaikki.

Olettaisin että voin, mutta vähän jäi askarruttamaan. Alkavatko perimään jälkikäteen jotain takaisin, koska olen ollut töissä tuolloin huhtikussa?

Odota että rahat tulevat tilille, tee hakemus vasta sen jälkeen. Heillähän on järjestelmä mistä näkevät jokaisen kuukauden tulotiedot.

Olen itse myös opintovapaalla, mutta itse menen kesäksi töihin siihen firmaan mistä olen opintovapaalla. Kyselin tästä heiltä, niin minun täytyy ilmoittaa ajanjakso heille milloin olen tauolla opinvapaalta.

Omalla kohdalla 15 tukikuukautta eivät riitä koko opiskeluajalle, joten ei tarvitse tehdä tuollaisia kikkailuja.

 

[Kautium]

Tämän ketjun keskustelua ei varmaankaan ollut tarkoitettu perusopetukseen, mutta alla olevan uutisen aihe koko suomalaisen koulujärjestelmän naiiviudesta ja epäonnistumisesta sivuaa aihetta, joten sopii varmasti tännekin, kun ei täällä ole muutenkaan erityisen aktiivista keskustelua.

Aino Saarinen teki tutkimuksen, joka aiheutti valtavan kohun – hän kertoo, mitä ajattelee koulusta juuri nyt

Yliopistonlehtori Aino Saarinen ihmettelee, miten tutkimusnäyttöä voidaan pitää Suomessa vitsinä. Hänen väitöskirjansa julkaisusta on kulunut yli kaksi vuotta. Suomessa koko peruskoulun idea alkaa olla vaarassa, Saarinen arvioi.

www.is.fi

Muutama nosto:

Aino Saarisen väitöskirja Suomen heikentyneistä oppimistuloksista aiheutti pari vuotta sitten valtavan porun. Myös lääketieteestä ja psykologiasta väitellyt Saarinen totesi kasvatustieteen väitöskirjassaan, että itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö olivat yhteydessä oppimistulosten laskuun. Varhaiskasvatukseen osallistumisella taas ei ollut tutkimuksen mukaan yhteyttä oppimistuloksiin.

Monet Saariseen yhteyttä ottaneet opettajat kertoivat, että heidän mielipiteensä digitalisaatiosta ja uusista opetusmenetelmistä oli sivuutettu, kun uusi opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vuosina 2016–2018. Vanhemmat kertoivat olevansa tyytyväisiä siitä, että asiat tuodaan esiin.
---
Yliopistonlehtori Saarisen mukaan Suomessa kouluja on kehitetty tekemällä niistä ”pöhinäkonttoreita”, joissa tärkeää on, että oppilailla on kivaa, kokolattiamatto, uusimmat laitteet ja hienolta kuulostavia muuntuvia tiloja. Koulujen arkkitehtuurilla ei kuitenkaan ole mitään tosiasiallista vaikutusta oppimiseen, Saarinen huomauttaa.

– Olen ihmetellyt, että miksi niin moni asia Suomen kouluissa on tehty vastoin tutkimusnäyttöä. Meillä ei ole puutetta tutkimustiedosta, mutta on puutetta tutkimustiedon lukijoista.
---
Eteläkorealainen koulutusasiantuntija kertoi taannoin Saariselle, että Suomesta oli käynyt maassa koulutusvientikonsultteja, jotka olivat markkinoineet heille avokoulua. Etelä-Koreassa oli suhtauduttu epäluuloisesti siihen, miten avotilat sopisivat pienille lapsille. Suomalaiset olivat vakuuttaneet heille, että Suomessakin vastaavia tiloja on käytetty hyvällä menestyksellä. Etelä-Koreassa päätettiin rakentaa yksi kokeilukoulu Suomen malliin.

– Hän kertoi, että kun syksyllä koulu alkoi, parissa kuukaudessa kävi niin, että perhetausta alkoi määrittää sitä, kuka koulussa pärjää. Niin sanotusti hyvistä perheistä tulevilla lapsilla vanhemmat opettivat kotona ne asiat, jotka jäivät koulussa oppimatta.

Samaan aikaan lapset, joiden vanhemmat eivät esimerkiksi vuorotyön tai sairauden vuoksi pystyneet opettamaan lapsiaan vapaa-ajalla, alkoivat pudota kelkasta.

– He kuulemma päättivät, että suomalaiskokeilua ei laajenneta enää yhteenkään kouluun.
---
Professorit ja koulutusasiantuntijat pyrkivät lyttäämään Saarisen tutkimuksen julkisuudessa jo ennen sen julkaisua, kertoo Suomen Kuvalehti.

Lehden haastattelema Helsingin yliopiston psykometriikan asiantuntija sanoo kuitenkin, että Saarisen väitöskirjan analyyseissä ei ollut virheitä.

Väitöskirja sohaisi Suomen Kuvalehden mukaan suomalaisen yhteiskunnan kipupisteitä. Saarinen kertoo Ilta-Sanomille puhuneensa Suomen ulkopuolella samoista aiheista, joita hän käsitteli väitöskirjassaan. Siellä tulokset eivät aiheuttaneet skandaalia, vaan kiinnostusta, tai sitten tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet lainkaan.

– Suomen ja muiden maiden vastaanoton välillä oli aivan käsittämätön ero. En meinaa vieläkään käsittää, että suomalaiset kouluasiantuntijat saattoivat sanoa, etteivät ole nähneet yhtäkään tällaista tutkimusta, kun kerroin, että tutkimustiedon mukaan asia on näin. Olin lukenut asiasta itse satoja tutkimuksia.

Saarinen on päätellyt, että monet koulutusasiantuntijat eivät Suomessa yksinkertaisesti lue tutkimusta.
---
Saarinen on erityisen huolissaan siitä, että OECD on arvioinut Suomen olevan oppimistuloksissa pysyvän laskun maa.

– Moni muu Euroopan maa kuuluu nousevien oppimistulosten ryhmään. Se kertoo siitä, että meidän kouluissa on perustavanlaatuisia ongelmakohtia.

Perhetaustan vaikutuksen kasvu oppimistuloksiin on tutkijan mukaan myös hälytysmerkki. Noin joka kahdeksas oppilaista ei osaa peruskoulusta päästessään kunnolla lukea.

 

[Andan]

Tämän ketjun keskustelua ei varmaankaan ollut tarkoitettu perusopetukseen, mutta alla olevan uutisen aihe koko suomalaisen koulujärjestelmän naiiviudesta ja epäonnistumisesta sivuaa aihetta, joten sopii varmasti tännekin, kun ei täällä ole muutenkaan erityisen aktiivista keskustelua.

Aino Saarinen teki tutkimuksen, joka aiheutti valtavan kohun – hän kertoo, mitä ajattelee koulusta juuri nyt

Yliopistonlehtori Aino Saarinen ihmettelee, miten tutkimusnäyttöä voidaan pitää Suomessa vitsinä. Hänen väitöskirjansa julkaisusta on kulunut yli kaksi vuotta. Suomessa koko peruskoulun idea alkaa olla vaarassa, Saarinen arvioi.

www.is.fi

Muutama nosto:

Tätä nykymenoa olen itsekin ihmetellyt, kun vihervasemmisto-ideologialla tuota koulujärjestelmää nykyään ohjaillaan. Saapa nähdä kauanko menee kunnes ymmärtävät olevansa ajamassa nimenomaan eriarvoisuutta ja elitismiä inkluusiolla, ihmetilaratkaisuilla, opettamisen poistamisella (itse-ohjautuvuus, joka ei tunnu toimivan edes kaikilla aikuisilla opiskelijoilla) ja kaikella muulla häröilyllä sekä propagandalla, mitä kouluihin tungetaan varsinaisten asioiden opettamisen sijaan. Tuntuu ensisijaisena ratkaisuna olevan kaikkien muutosten aiheuttamien ongelmien kieltäminen ja yritetään keksiä jotain uutta lisää kuten opetuksen aloittamista aikaisemmin, koska ideologisista syistä mitään aiheutettuja ongelmia ei voi korjata perumalla muutoksia.

Omiakin tenavia on saanut kotona opettaa täydentävästi, mikä sinänsä on ollut välillä ihan hyvää kertausta, kun omista kouluvuosista alkaa olla sen verran aikaa eikä esim. kemian kaavoja ole pahemmin papereiden saamisen jälkeen ole tullut harrastettua Mutta esim. käsityötuntien osalta ei etänä paljon autella, ja jos opettaja kykkii kopissa vastaten opettele itse tai kysy kavereilta, kun jotain kysyy, niin mistähän noillekin maksetaan nykyään. Toiset tietysti yrittävät edes opettaa, mutta liian isot luokkakoot ongelmatapausten ja muiden vaikeuttimien kera eivät tee työtä helpoksi ja onnistuminen on hyvin vaihtelevaa.

Lukioita ei ole taidettu saada vielä pilattua opiskelun osalta, mutta toisaalta siellä on luonnostaan vähemmän opettamista ja oppimista vaikeuttavia tekijöitä. Tosin saa nyt nähdä, mitä tämä oppimateriaalien täysi digitalisointi tuo mukanaan.