Aino Saarisen väitöskirja Suomen heikentyneistä oppimistuloksista aiheutti pari vuotta sitten valtavan porun. Myös lääketieteestä ja psykologiasta väitellyt Saarinen totesi kasvatustieteen väitöskirjassaan, että itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö olivat yhteydessä oppimistulosten laskuun. Varhaiskasvatukseen osallistumisella taas ei ollut tutkimuksen mukaan yhteyttä oppimistuloksiin.
Monet Saariseen yhteyttä ottaneet opettajat kertoivat, että heidän mielipiteensä digitalisaatiosta ja uusista opetusmenetelmistä oli sivuutettu, kun uusi opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vuosina 2016–2018. Vanhemmat kertoivat olevansa tyytyväisiä siitä, että asiat tuodaan esiin.
---
Yliopistonlehtori Saarisen mukaan Suomessa kouluja on kehitetty tekemällä niistä ”pöhinäkonttoreita”, joissa tärkeää on, että oppilailla on kivaa, kokolattiamatto, uusimmat laitteet ja hienolta kuulostavia muuntuvia tiloja. Koulujen arkkitehtuurilla ei kuitenkaan ole mitään tosiasiallista vaikutusta oppimiseen, Saarinen huomauttaa.
– Olen ihmetellyt, että miksi niin moni asia Suomen kouluissa on tehty vastoin tutkimusnäyttöä. Meillä ei ole puutetta tutkimustiedosta, mutta on puutetta tutkimustiedon lukijoista.
---
Eteläkorealainen koulutusasiantuntija kertoi taannoin Saariselle, että Suomesta oli käynyt maassa koulutusvientikonsultteja, jotka olivat markkinoineet heille avokoulua. Etelä-Koreassa oli suhtauduttu epäluuloisesti siihen, miten avotilat sopisivat pienille lapsille. Suomalaiset olivat vakuuttaneet heille, että Suomessakin vastaavia tiloja on käytetty hyvällä menestyksellä. Etelä-Koreassa päätettiin rakentaa yksi kokeilukoulu Suomen malliin.
– Hän kertoi, että kun syksyllä koulu alkoi, parissa kuukaudessa kävi niin, että perhetausta alkoi määrittää sitä, kuka koulussa pärjää. Niin sanotusti hyvistä perheistä tulevilla lapsilla vanhemmat opettivat kotona ne asiat, jotka jäivät koulussa oppimatta.
Samaan aikaan lapset, joiden vanhemmat eivät esimerkiksi vuorotyön tai sairauden vuoksi pystyneet opettamaan lapsiaan vapaa-ajalla, alkoivat pudota kelkasta.
– He kuulemma päättivät, että suomalaiskokeilua ei laajenneta enää yhteenkään kouluun.
---
Professorit ja koulutusasiantuntijat pyrkivät lyttäämään Saarisen tutkimuksen julkisuudessa jo ennen sen julkaisua, kertoo Suomen Kuvalehti.
Lehden haastattelema Helsingin yliopiston psykometriikan asiantuntija sanoo kuitenkin, että Saarisen väitöskirjan analyyseissä ei ollut virheitä.
Väitöskirja sohaisi Suomen Kuvalehden mukaan suomalaisen yhteiskunnan kipupisteitä. Saarinen kertoo Ilta-Sanomille puhuneensa Suomen ulkopuolella samoista aiheista, joita hän käsitteli väitöskirjassaan. Siellä tulokset eivät aiheuttaneet skandaalia, vaan kiinnostusta, tai sitten tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet lainkaan.
– Suomen ja muiden maiden vastaanoton välillä oli aivan käsittämätön ero. En meinaa vieläkään käsittää, että suomalaiset kouluasiantuntijat saattoivat sanoa, etteivät ole nähneet yhtäkään tällaista tutkimusta, kun kerroin, että tutkimustiedon mukaan asia on näin. Olin lukenut asiasta itse satoja tutkimuksia.
Saarinen on päätellyt, että monet koulutusasiantuntijat eivät Suomessa yksinkertaisesti lue tutkimusta.
---
Saarinen on erityisen huolissaan siitä, että OECD on arvioinut Suomen olevan oppimistuloksissa pysyvän laskun maa.
– Moni muu Euroopan maa kuuluu nousevien oppimistulosten ryhmään. Se kertoo siitä, että meidän kouluissa on perustavanlaatuisia ongelmakohtia.
Perhetaustan vaikutuksen kasvu oppimistuloksiin on tutkijan mukaan myös hälytysmerkki. Noin joka kahdeksas oppilaista ei osaa peruskoulusta päästessään kunnolla lukea.
Todennäköisesti lapion varressa yms. puuhassa ko. kaveri olisi myös onnellisempi ja paremmin palkattu.
Taitaa sitä yläastelaskuilla saada tuon 25 % täyteen... Toki riippuu myös AMK:sta (mikä riittää sisälle). Haluaisin uskoa pk-seudulla olevan tason valovuoden edellä perähikiä-AMK:ta.
Mutta esim. käsityötuntien osalta ei etänä paljon autella, ja jos opettaja kykkii kopissa vastaten opettele itse tai kysy kavereilta, kun jotain kysyy, niin mistähän noillekin maksetaan nykyään. Toiset tietysti yrittävät edes opettaa, mutta liian isot luokkakoot ongelmatapausten ja muiden vaikeuttimien kera eivät tee työtä helpoksi ja onnistuminen on hyvin vaihtelevaa.
