Oman valokuituverkon rakentaminen

Liittynyt
13.02.2019
Viestejä
8
Tulipahan rakennettua oma valokuituverkko kylille. Nyt on sen jäljiltä pelit ja vehkeet, kuituhitsauslaitetta ja -tutkaa myöten. Tuli tässä mieleen, että kyllähän noita valokuituverkkoja voisi rakentaa lisää. Heräsi kuitenkin kysymys onko tällaiselle kysyntää, vai ovatko ihmiset tyytyväisiä nykyisiin laajakaistoihinsa ja 4G-yhteyksiinsä?
 
Onhan noita pikkufirmoja jotka tekee teleurakointia. Monesti vaan paljon aliurakointina jollekkin isommalle firmalle. Ala taitaa olla kohtuullisen kilpailtu joka taas tarkoittaa että homman pitää luonnistua melko näppärästi että pärjää.
 
Onhan noita pikkufirmoja jotka tekee teleurakointia. Monesti vaan paljon aliurakointina jollekkin isommalle firmalle. Ala taitaa olla kohtuullisen kilpailtu joka taas tarkoittaa että homman pitää luonnistua melko näppärästi että pärjää.

Tarkoitus ei ole tehdä aliurakointia kenellekkään, vaan rakentaa verkkoja avaimet käteen periaatteella itse käyttäjille.
 
Ihan mielenkiinnosta, minkälainen tuo teidän rakentama verkko on? Ilmeisesti siis jonkilainen kyläverkko? Kenen vastuulla on aktiivilaitteiden ylläpito ja verkon operointi?
 
Aktiivi Ethernet -verkko, kuitu jokaiseen taloon. Alue- tai kyläverkoksi voi kutsua. Itse vastaan ylläpidosta ja operoinnista.
 
Kyllä kysyntää varmasti on kunhan onnistuu palvelun markkinoimaan hyvin. Maxivison tv pakettihan näihin usein myydään kylkeen, ja nopeutta vakionakin enemmän kuin se hikinen 50/10 mitä operaattorit yleensä tarjoaa vaikka kuitu tulisi. Käytännössä siis 100/100 mutta miksei saman tien 1000/1000 koska tällaisia toimijoita markkinoilla hyvin vähän
 
Aihe kiinnostaa, haluatko avata konseptiasi vähän enemmän? Kuinka paljon käyttäjiä? Miten ISP palvelut / avoin verkko? Hinnoittelumalli?
 
Konseptista sen verran, että nyrkkisääntönä voi sanoa että valokuituverkko kustantaa noin 25-30 euroa kuukaudessa. Tarkoituksena on tarjota liittymiä avaimet käteen -periaatteella ilman liittymismaksua. Käyttäjiä pitää olla niin paljon, että kustannukset saadaan katettua, mikä käytännössä tarkloittaa noin 100 talouden liittämistä verkkoon kerralla.

Avoin tai nk. Open Access -verkko on aina mahdollista toteuttaa, mutta käytännössä useimmiten tulee halvemmaksi kilpailuttaa runkoyhteystoimittajia ja jakaa isompi yhteys kaikkien käyttäjien kesken. Yksi 10G putki on halvempi kun sata 100M-yhteyttä.
 
Kyllä kysyntää varmasti on kunhan onnistuu palvelun markkinoimaan hyvin. Maxivison tv pakettihan näihin usein myydään kylkeen, ja nopeutta vakionakin enemmän kuin se hikinen 50/10 mitä operaattorit yleensä tarjoaa vaikka kuitu tulisi. Käytännössä siis 100/100 mutta miksei saman tien 1000/1000 koska tällaisia toimijoita markkinoilla hyvin vähän

Itse mielummin laittaisin sen KTV-verkon tai keskusantenniratkaisun. Tuotahan ainakin Helsingin seudun valokuidut käyttää hyväkseen.
 
Itse mielummin laittaisin sen KTV-verkon tai keskusantenniratkaisun. Tuotahan ainakin Helsingin seudun valokuidut käyttää hyväkseen.

Tuollainen olisi teknisesti helppoa toteuttaa, mutta perkeleen Teostolle ja Kopiostolle pitää alkaa maksaa tekijänoikeusmaksuja jos verkossa on yli 25 taloutta. Tämä siis siinäkin tapauksessa että jakaisi vain ja ainoastaan samoja kanavia mitä näkee omalla harava-antennilla maksutta. En uskalla edes ajatella mitä se maksaisi kun jakaisi maksutta vaikka Thor, Astra 28E ja Astra 19E satelliittien maksuttomat FTA-kanavat jotka näkee maksutta omalla lautasellakin.
 
Tuollainen olisi teknisesti helppoa toteuttaa, mutta perkeleen Teostolle ja Kopiostolle pitää alkaa maksaa tekijänoikeusmaksuja jos verkossa on yli 25 taloutta. Tämä siis siinäkin tapauksessa että jakaisi vain ja ainoastaan samoja kanavia mitä näkee omalla harava-antennilla maksutta. En uskalla edes ajatella mitä se maksaisi kun jakaisi maksutta vaikka Thor, Astra 28E ja Astra 19E satelliittien maksuttomat FTA-kanavat jotka näkee maksutta omalla lautasellakin.

Ns. Teosto- ja Kopiosto-kanavista maksetaan taulukon mukaiset hinnat ja muista pitää sopia erikseen jokaisen TV-yhtiön kanssa.
 
Ns. Teosto- ja Kopiosto-kanavista maksetaan taulukon mukaiset hinnat ja muista pitää sopia erikseen jokaisen TV-yhtiön kanssa.

Siinä onkin sitten hommaa kun esimerkiksi Astra 19E satelliitissa näkyy noin 600 maksutonta kanavaa ja Astra 28E satelliitissa noin 430.

Astra 2E / Astra 2F / Astra 2G (28.2°E) - TV - taajuutta - KingOfSat

Astra 1KR / Astra 1L / Astra 1M / Astra 1N (19.2°E) - TV - taajuutta - KingOfSat

Hinnasto näyttää olevan tuollainen Kopiosta kanavien osalta:

Tv-kanavien edelleen lähettäminen kaapeli- ja iptv-verkoissa - Kopiosto

Hintoihin lisätään alv 10 %.

€/kortti/kanava/kk
1. kanava 0,410
2. kanava 0,410
3. kanava 0,273
4. kanava 0,273
Lisäkanavat (5.->) 0,247​

Lisäksi pitäisi hommata Teostoluvat kanaville. Niin sitä vain pitää maksaa suomalaisille muusikonretaleille tekijänoikeuskorvauksia kun välittää vaikka arabian kielistä Al-Jazeera uutiskanavaa.

Eli se hinta Kopiosto maksujen osalta noiden kahden satelliitin tuhannesta FTA kanavan osalta on jo noin 300 euroa kuussa per talous. Päälle sitten Teostomaksut. Sitä en tiedä saako jotain alennusta kun esimerkiksi BBC One kanava tulee useampana alueellisena varianttina sd-laadulla ja HD-laadulla vielä erikseen. Samanlaista se on Saksan kanavien osalta.

Hinta on aika suolainen kun samat kanavat näkee ilman mitään kk-maksuja kun ostaa oman lautasantennin.

Mahdollisesti hinta vielä tuplaantuu kun mukana tulee salattuja kanavien toinen mokoma päälle joiden katselukortteja ei edes suostuta myymään Suomeen. Silti Suomen tekijänoikeusmafia vaatii niistäkin rahaa.

Noista em. syistä kerrostalotkaan joissa on yli 25 asuntoa eivät hanki yhteistä lautasantennia vaan ihmiset joutuvat hommaamaan oman lautasantennin parvekkeelleen tai ikkunalle. Se on sitä suomalaista "logiikkaa".

Samasta syystä ketjun aiheena olevaan "omaan valokuituverkkoon" on myös lähes mahdoton lisätä minkään tv-kanavien jakamista vaikka teknisesti se olisi helppoa.
 
Tuollainen olisi teknisesti helppoa toteuttaa, mutta perkeleen Teostolle ja Kopiostolle pitää alkaa maksaa tekijänoikeusmaksuja jos verkossa on yli 25 taloutta. Tämä siis siinäkin tapauksessa että jakaisi vain ja ainoastaan samoja kanavia mitä näkee omalla harava-antennilla maksutta. En uskalla edes ajatella mitä se maksaisi kun jakaisi maksutta vaikka Thor, Astra 28E ja Astra 19E satelliittien maksuttomat FTA-kanavat jotka näkee maksutta omalla lautasellakin.

No tässä olikin, että keskusantennilla meinattiinkin yagi-antennin kautta napattua Ylen, Nelosen, MTV3 ja foxin yms... muut peruskanavat. Ainakin Must carry-periaatteen mukaisesti täytyy lähettää ilmaiseksi ainakin Ylen kanavat. Ja Teosto/Kopiosto ei taida ees ottaa maksuja vastaan noista.

Ja he eivät todennäköisesti ees välitä satelliittikanavia omassa verkossaan
 
Konseptista sen verran, että nyrkkisääntönä voi sanoa että valokuituverkko kustantaa noin 25-30 euroa kuukaudessa. Tarkoituksena on tarjota liittymiä avaimet käteen -periaatteella ilman liittymismaksua. Käyttäjiä pitää olla niin paljon, että kustannukset saadaan katettua, mikä käytännössä tarkloittaa noin 100 talouden liittämistä verkkoon kerralla.

Avoin tai nk. Open Access -verkko on aina mahdollista toteuttaa, mutta käytännössä useimmiten tulee halvemmaksi kilpailuttaa runkoyhteystoimittajia ja jakaa isompi yhteys kaikkien käyttäjien kesken. Yksi 10G putki on halvempi kun sata 100M-yhteyttä.

Halpa ainakin on jos tuo hinta 25-30e/kk kattaa kaiken: Maanrakennuksen,teletyöt,materiaalit,aktiivilaitteet ,bitin ,verkon ylläpito (kaapelinnäytöt, viankorjaukset ym) ja talouden ylläpidon. Sekä toki ALV syö tuosta oman osansa. Onko työnosuus täysin talkoilla, joka taas vähän sotii tuota avaimet käteen -periaatetta vastaan?
 
Halpa ainakin on jos tuo hinta 25-30e/kk kattaa kaiken: Maanrakennuksen,teletyöt,materiaalit,aktiivilaitteet ,bitin ,verkon ylläpito (kaapelinnäytöt, viankorjaukset ym) ja talouden ylläpidon. Sekä toki ALV syö tuosta oman osansa. Onko työnosuus täysin talkoilla, joka taas vähän sotii tuota avaimet käteen -periaatetta vastaan?

Ei tässä ole tarkoitus mitään talkootöitä tarkoitus tehdä, vaan kannattavaa kaupallista toimintaa. Tietysti kustannustehokkaasti.

Hintaan vaikuttaa jonkin verran liittyjien määrä, minkälaista bittiä halutaan ja mitä ylläpito- ja huoltotöitä sisällytetään.
 
Missä päin Suomea tätä palvelua on tarkoitus tuottaa? Olisi ehkä toimiva alue, mutta ei oikein ittellä virtaa ruveta puuhamieheksi. Pientä fasilitointia voisi kyllä työn ohessa tehdä.
 
Missä päin Suomea tätä palvelua on tarkoitus tuottaa? Olisi ehkä toimiva alue, mutta ei oikein ittellä virtaa ruveta puuhamieheksi. Pientä fasilitointia voisi kyllä työn ohessa tehdä.

Lähtökohtaisesti ennemmin etelämisemmässä Suomessa kun kovin pohjoisessa. Lähinnä sen takia, että mitä kauempana pohjoisessa projekti on, sen isompi liittyjämäärä täytyy olla kattaakseen majoitus, yms. muut kulut jos ei sinne pääse autolla helposti käymään.

Voit laittaa vaikka kunnan yksityisviestillä niin keskustellaan asiasta.
 
Aktiivi Ethernet -verkko, kuitu jokaiseen taloon. Alue- tai kyläverkoksi voi kutsua. Itse vastaan ylläpidosta ja operoinnista.
Kuka vastaa ylläpidosta ja operoinnista silloin kun olet lomalla tai kun samaan aikaan lahoaa kaksi laitetta eri puolilla Suomea?
 
Kuka vastaa ylläpidosta ja operoinnista silloin kun olet lomalla tai kun samaan aikaan lahoaa kaksi laitetta eri puolilla Suomea?

Aluksi tuolee huomioida, että tuo alkuperäinen kommenttini koski meidän omaa kuituverkkoa. Itse vastaan sen ylläpidosta ja operoinnista. En vastaa kaikkien rakentamieni verkkojen ylläpidosta ja operoinnista. Jokaiselle verkolle on olemassa vastuullinen operaattori, joka vastaa ylläpidosta ja operoinnista. Lisäksi on sitten varamiehet, jotka ottavat koppia tarvittaessa.

Tätä tärkeämpi asia on se, että valokuituverkot ovat yksinkertaisia ja käyttövarmoja. Ei niitä tarvitse ruuvailla joka päivä. Ja silloin kun tarvii, toimenpiteet voidaan tehdä etänä, lomallakin.

Ylläpito ja operointi on paljolti ratkaistu asia tänä päivänä.

Mitä tulee laiterikkoihin, näitähän tapahtuu, mutta ovat melko harvinaisia. Helpoin, yksinkertaisin ja halvin ratkaisu laiterikkoihin on paikan päällä olevat varalaitteet. Näin toimitessa ei paikan päälle tarvitse lähettää ketään kauempaa, korkeintaan laittaa joku kytkemään piuhat kiinni varalaitteeseen, jos varalaite ei ole koko ajan aktiivisesti rinnan päällä.
 
Aika kunnianhimoinen tavoite on tempaista tämä kokonaisuus palveluna tarjolle. Veikkaan, että huollot ja ylläpidon saattaa joutua ostamaan alihankintana. Ei muuta kun kovaa duunia!
 
Jo hinnoittelumalli sellainen, ettei tuosta saa mitenkään kannattavaa ilman avausmaksua joka on lähellä todellisia rakennuskustannuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Jo hinnoittelumalli sellainen, ettei tuosta saa mitenkään kannattavaa ilman avausmaksua.

Jos yhden kuituliittymän hinta on tuon Ylen jutun mukaan jopa 15000€/kpl, niin 30€/kk saa maksaa aika kauan eli välttämättä maksa koskaan takaisin.

Teliakin taisi joskus mainita, että heillekkin se kuituliittymän rakentaminen myös maksaa.

Itseasiassa Keski-Suomessa ei ole kuidun rakentaminen edistynyt niin hyvin, miten ne on odottaneet.

Sitähän valokuitua myytiin jopa 100€ hintaan xx-mennessä, sitten hinta nousi

Keski-Suomen Valokuituverkot kampanjoi alle satasen liittymiä kymmenessä kunnassa – lokakuussa hinta jopa kolme tonnia

Ja aika huonosti kavi Keski-Suomessa

Kuntien valokuituverkoilla muhkea hintalappu – yksi liittymä voi maksaa yli 15 000 euroa
 
Eräältä toiselta foorumilta löytyy selostus samantapaisen valokuituverkon rakentamisesta. Ainakin joku on sen onnistuneesti tehnyt. Voi tietysti olla samakin henkilö kyseessä.
 
Mikähän massiivivälistäveto tossa on kun 15000€ per asunto tulee hinnaksi. Ei myytäis yhtäkään sähköliittymää tuolla hintaa. Joku pumppaa isosti välistä.
 
Kyllä se sähköliittymäkin alkaa maksaa jos kilometrikaupalla täytyy kaapelia vetää per liittyjä. Tais omassa kunnassakin mennä yli 15 k€ per käytössä oleva liittymä, mutta vaikea näin ulkopuolisena sanoa kuinka paljon tuossa oli suoranaista välistävetoa. Ihan samat lainalaisuudet tässäkin on kuin sähköverkkoja tehtäessä, eli rakennettavan verkon määrä per liittyjä ja maasto-olosuhteet. Pahimmillaan taisivat tehdä yhtä muutaman kilometrin pätkää pari viikkoa, eli niitä kulujakin helposti tulee. Suunnitelmia tuntematta vaikea veikata arviointiinko kulut alakanttiin, mutta tulopohja ainakin petti kun liittyjämäärä jäi selvästi toivotusta ja viestintäviraston tuki kutistui luvatusta (noiden keskisuomalaisten kuntien tapauksessa jäi kokonaan saamatta).
 
Minun paikkakunnalla on tuollainen osuuskunta mitä on vetänyt haja asutusalueille sekä vähän vanhemmille rakennus alueilla en tiedä onko se ollut kannattava mutta itse olen ollut niiden kaapeleita kaivamassa alas ja voin sanoa että halpaa se ei ainakaan voi olla jos joutuu katuja repimään auki mahdollisesti louhimaan kalliota.
Ainakin heidän viimeiset 3 vuotta on ollut tappiolliset kun katsoin yritystiedot.
 
Kuidun vetämisen tulee toki kalliiksi, kun välimatkat kasvavat. Toisaalta kaivaminen maaseudeulla on edullisempaa, kun kaupungissa, jos 1m ojaa asfaltiin voi maksaa 500€ (asfaltin avaus, kaivaminen, kuitu kaivantoon, putkitus, täytty ja uusi asfaltti).

Meidän trojekti ei ollut tappiollinen (alue oli siis 1kmx500m, jossa taloja 100 kpl). Pääsimme tavoitteeseen juuri ja juuri, kun käytimme myös talkootyötä. Budjetti oli n. 150 000€ kokonaisuudessaan. Tosin se että jokin valokuituosuuskunta / firma näyttää tappiollista tulosta voi olla myös ihan "talouden" suunnittelua. Kun ei tuoteta voittoa, niin ei tarvitse maksaa verojakaan.

T: Tuokki
 
Onko näkemystä/arvailua/kokemusta mitä voisi kuvitella auraustyön osuuden olevan (ei siis sijoituslupia, kaapelia yms) jos pellon/tienreunaa auraa kuitua noin 700-900m.

Ei teiden alituksia. Maasto on hyvin helppoa, luultavasti hyvin vähän / jos ollenkaan kiviä. GTK:n karttapalvelun mukaan pinta/pohjamaalaji Hiesu (Hs) RT.
 
En kyllä osaa sanoa noita hintoja muuta kun että kannattaa ottaa urakkatarjouksen joltain mitä niitä tekee.
 
En kyllä osaa sanoa noita hintoja muuta kun että kannattaa ottaa urakkatarjouksen joltain mitä niitä tekee.
Kerisalon valokuituosuuskunta taas kehuu, että pääsevät edullisuuteen teetättämällä tuntitöinä eikä urakkana. Urakkatarjoukseen kun pitää laskea aikamoiset varmuuskertoimet päälle, toki riski jää urakoitsijalle myös.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 759
Viestejä
4 482 854
Jäsenet
73 999
Uusin jäsen
swep

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom