Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Jones24]

Käytiin tyttökaverin kanssa nyt kuitenkin katsomassa kyseistä taloa. Noh, eipä se säväyttänyt ja ilmeisesti olikin juuri alapohjassa jotain kosteusongelmaa. Välittäjä tuosta kertoi toiselle porukalle, meni tarkemmat yksityiskohdat ohi, mutta jokin viritelmä siihen oli kehitetty alapohjan kuivaamiseksi. Ilmeisesti kuivaksi saatu, mutta kuulosti kyllä niin riskirakenteelta, että jätetään välistä. Sisällä myös haisi ihan "mummolalta", eikä hyvällä tavalla. Taidan olla homeelle allerginen, kun heti meni nenä tukkoon tuolla, joten aika 100% varmaa että tuolla on jo jotain sisäilmaongelmia. Hinnasta voisivat viilata ainakin satatonnia pois, niin joku voisi ostaa tontin, pitää ihan näppärän autotallin ja lanata talon maan tasalle ja rakentaa tilalle uuden. Veikkaan vaan, että myyjät eivät ole samaa mieltä

Näissä kannattaa ihan ensiksi kiinnittää huomiota ulkopuoliseen vedenhallintaan.
-Onko tontin muodot pois- vai taloa kohti viettävät?
-Onko paljon kasvillisuutta talon ympärillä? Jos tiheää kasvustoa talon ympärillä. Ympärystäyttö ei ole parasta mahdollista.
-Onko salaojitusta? Jos on, niin toimivatko ne, kuinka vanhat? Onko salaojien tarkastuskaivoa?
-Onko sadevesirännit - suppilot? Ohjataanko hulevesi talon nurkalle, vai pois tontilta?
-Onko sokkelin vedeneristys kunnossa? Patolevy, bitumikermi?
-Millä alapohja on täytetty? Onko eloperäistä ainesta jäänyt alapohjan täyttöön, mikä ajan kanssa homehtuu varmasti.

Näiden asioiden puuttuminen tai jollain tavalla veden päästäminen pohjarakenteisiin, kastelee talon kuin talon. Nämä asiat jos olisi edes suurimmilta osin kunnossa, niin talot olisivat paljon terveempiä.

Kun ulkopuolen vedenhallinta on kunnossa, vesi ei pääse niin helpolla alapohjaan, vaikka siellä ei täydellistä kapilaarikatkoa olisikaan.

Jos tuollakin alapohjassa kosteusongelma, niin se ei poistu vaikka remppais, ennen kun laittaa ulkopuolisen vedenhallinnan kuntoon. Ja erittäin tärkeää alapohjan ryömintätiloissa on toimiva tuuletus. Siellä pitää ilman kiertää jatkuvasti.

 

[tietokonerikki]

Näissä kannattaa ihan ensiksi kiinnittää huomiota ulkopuoliseen vedenhallintaan.
-Onko tontin muodot pois- vai taloa kohti viettävät?
-Onko paljon kasvillisuutta talon ympärillä? Jos tiheää kasvustoa talon ympärillä. Ympärystäyttö ei ole parasta mahdollista.
-Onko salaojitusta? Jos on, niin toimivatko ne, kuinka vanhat? Onko salaojien tarkastuskaivoa?
-Onko sadevesirännit - suppilot? Ohjataanko hulevesi talon nurkalle, vai pois tontilta?
-Onko sokkelin vedeneristys kunnossa? Patolevy, bitumikermi?
-Millä alapohja on täytetty? Onko eloperäistä ainesta jäänyt alapohjan täyttöön, mikä ajan kanssa homehtuu varmasti.

Näiden asioiden puuttuminen tai jollain tavalla veden päästäminen pohjarakenteisiin, kastelee talon kuin talon. Nämä asiat jos olisi edes suurimmilta osin kunnossa, niin talot olisivat paljon terveempiä.

Kun ulkopuolen vedenhallinta on kunnossa, vesi ei pääse niin helpolla alapohjaan, vaikka siellä ei täydellistä kapilaarikatkoa olisikaan.

Jos tuollakin alapohjassa kosteusongelma, niin se ei poistu vaikka remppais, ennen kun laittaa ulkopuolisen vedenhallinnan kuntoon. Ja erittäin tärkeää alapohjan ryömintätiloissa on toimiva tuuletus. Siellä pitää ilman kiertää jatkuvasti.

Olen kanssasi pääosin samaa mieltä, kasvillisuuden merkitys on sitten paljon kiinni niistä kasveista ja salaojituksen syvyydestä. Myös sillä rakennuspaikan sijainnilla on iso
merkitys, toinen voi olla savipellolla "montussa" ja toinen hiekkakumpareen päällä, jossa vesi menee itsestään pois.
Oleellisin asia korjauksessa on, että etsitään se ongelman aiheuttaja ja korjataan myös se, eikä vain ongelman seurauksia. Valitettavan monelta toi jää tekemättä.

 

[j1m2]

Olen kanssasi pääosin samaa mieltä, kasvillisuuden merkitys on sitten paljon kiinni niistä kasveista ja salaojituksen syvyydestä. Myös sillä rakennuspaikan sijainnilla on iso
merkitys, toinen voi olla savipellolla "montussa" ja toinen hiekkakumpareen päällä, jossa vesi menee itsestään pois.
Oleellisin asia korjauksessa on, että etsitään se ongelman aiheuttaja ja korjataan myös se, eikä vain ongelman seurauksia. Valitettavan monelta toi jää tekemättä.

Noiden lisäksi voi olla myös kalliolle tai suolle perustettu,ja vaikka luulisi että kalliolle perustettu ryömintätilainen olisi ongelmaton niin väärin tehtynä siinäkin voi vesi seisoa rakennuksen alla.

 

[Perkeles]

Eikä tuo lattia nyt rossipohjaiseen ole iso homma tehdä uusiksi jos työkalut pysyy käsissä, mutta jos jo alunperin tehty johonkin suokuoppaan, niin ei oikeen saa toimivaksi.
Itsellä pitäisi oma lattia ottaa auki, kun edellinen sankari ei ole ollut tietoinen ilmansulkupapereista, ja alapohjan tuulensuojalevytkin on niin, että joka reunassa on melkein 5cm rako josta näkyy villat.
Ilmeisesti taas joku sankari ollut asialla, joka luulee, että hengittävyys tarkoittaa ilmavuotoja...

 

[Kvarkki]

Kellarillinen on vaikeampi purkaa, jos sellaista suunnittelee jossain tulevaisuudessa..

Tuulettuvia alapohjia on niin paljon että yleistäminen menee helposti vikaan suuntaan tai toiseen (kuinka avoin rakenne on, mitä materiaalia rakenteet ovat, miten tuuletus toteutuu eri olosuhteissa, mitä materiaalia täyttö on). Mutta ehdottomasti hyvä puoli niissä on se, että rakenteet pääsee yleensä helposti tutkimaan. Kellarillisissa ei samanlaista mahdollisuutta ole ilman rakenteiden avaamista.

Ja jos tuulettuva alapohja on hyvin toteutettu niin jäännösriski on sitten tästä johtuen enemmän kellarillisten puolella.

Kai sä nyt ymmärrät, että kellari on aivan valtavasti helpompi korjata, jos ongelmat sattuu oston kohdalle? Se oli koko alkuperäisen kommenttini pointti. Kellarissa purat vain pinnat ja ryömintätilallisessa kaikki kantavat rakenteet. Pienet korjaukset ja tarkastukset suoli pitkänä pölyssä ja paskassa (ryömintätilassa). Samaten ongelmien jatkuessa kellarillisen voi vaikka jättää paljaille pinnoille (muutenkin hyvä idea), ryömintätilallisessa purat taas kaiken uusiksi. Molemmista on kokemuksia ja en ikinä milloinkaan ostaisi ryömintätilallista, jos on vaihtoehto. Sellaisen korjaaminen on ikuinen taistelu.

 

[Harb]

Kai sä nyt ymmärrät, että kellari on aivan valtavasti helpompi korjata, jos ongelmat sattuu oston kohdalle? Se oli koko alkuperäisen kommenttini pointti. Kellarissa purat vain pinnat ja ryömintätilallisessa kaikki kantavat rakenteet. Pienet korjaukset ja tarkastukset suoli pitkänä pölyssä ja paskassa (ryömintätilassa). Samaten ongelmien jatkuessa kellarillisen voi vaikka jättää paljaille pinnoille (muutenkin hyvä idea), ryömintätilallisessa purat taas kaiken uusiksi. Molemmista on kokemuksia ja en ikinä milloinkaan ostaisi ryömintätilallista, jos on vaihtoehto. Sellaisen korjaaminen on ikuinen taistelu.

No en.

Jos kellarissa on vaikka ulkopuolisia kosteusongelmia on niiden tutkiminen ja korjaaminen v-mäisen hankalaa. Tai sitten viemäröinnin auki piikkaaminen puhkiruostumisen jälkeen, se vasta tosi nannaa onkin.

Näihin verrattuna ryömintätilallisen kantavien rakenteiden uusiminenkin on dekadia helpompi harjoitus.

Ei se ryömintätilallinen ole lähtökohtaisesti parempi vaihtoehto ja kellarissa on paljon hyviä puolia mutta kategorisesti kellarillisen arvottaminen ryömintätilallista paremmaksi johtuu rajallisesta näkökulmasta.

 

[tietokonerikki]

No en.

Jos kellarissa on vaikka ulkopuolisia kosteusongelmia on niiden tutkiminen ja korjaaminen v-mäisen hankalaa. Tai sitten viemäröinnin auki piikkaaminen puhkiruostumisen jälkeen, se vasta tosi nannaa onkin.

Näihin verrattuna ryömintätilallisen kantavien rakenteiden uusiminenkin on dekadia helpompi harjoitus.

Ei se ryömintätilallinen ole lähtökohtaisesti parempi vaihtoehto ja kellarissa on paljon hyviä puolia mutta kategorisesti kellarillisen arvottaminen ryömintätilallista paremmaksi johtuu rajallisesta näkökulmasta.

Niin korjauskohtia on monenlaisia ja erilaisia tapaja miten sen korjaa. Joskus kannattaa purkaa säästellen ja monesti reipas purku ja uudelleen teko on helpompi.
Tuulettuvissa alapohjissa monesti helpompaa uusia koko rakenne pääosin yläkautta. Nyt meillä on alipaineistajat ja voimme käyttää sahanpurujen yms. poistoon imureita.

On sanonta "ensin tutkii ja sitten vasta hutkii". Rempoissa hyvä ohje, niin ei tee turhaa hommaa.
Vaikka olen kyllä muuten kellareiden kannalla, niihin saa kohtuu helposti lisätilaa ja useinkaan ne eivät vähennä rakennusoikeutta.

 

[SampoTexaa]

Maalämpöpumppukauppiailla tainnut tilauskirjat tyhjentyä.

Eräs firma otti yhteyttä "olit käynyt meidän kotisivuilla ja jättänyt viestiä". Jep kävin ja jätin viestin 9 kuukautta sitten. Kilpailevan lafkan asentama pumppu pörissyt jo 7 kuukautta.

 

[tietokonerikki]

Maalämpöpumppukauppiailla tainnut tilauskirjat tyhjentyä.

Eräs firma otti yhteyttä "olit käynyt meidän kotisivuilla ja jättänyt viestiä". Jep kävin ja jätin viestin 9 kuukautta sitten. Kilpailevan lafkan asentama pumppu pörissyt jo 7 kuukautta.

Paljonkos homma maksoi? Laiteet töineen ja poraus erikseen ja paljonko porautit? Sinänsä hyvä, että on taas saatavilla järkevällä ajalla?
Harmi vaan, että näyttäs siltä että öljylämmittäjät "pakotetaan" noihin siirtymään, vaikka sitä energiaa millä se öljy pakkasilla korvataa ei olle näköpiirissä edes rakenteilla?

 

[j-o-r-e]

Paljonkos homma maksoi? Laiteet töineen ja poraus erikseen ja paljonko porautit? Sinänsä hyvä, että on taas saatavilla järkevällä ajalla?
Harmi vaan, että näyttäs siltä että öljylämmittäjät "pakotetaan" noihin siirtymään, vaikka sitä energiaa millä se öljy pakkasilla korvataa ei olle näköpiirissä edes rakenteilla?

Onko tarvettakaan löytyä. Onhan se nyt ympäristön kannalta hitosti parempi, että edes se 99% ajasta käytetään vähemmän saastuttavia energianlähteitä. Niinä muutama kovana pakkaspäivänä voi sen puuttuvan sähkön tehdä sit öljyllä/kaasulla. Ja sillonkin hyötysuhde on aikapaljon parempi, kun se että jokaisessa talossa pöhisee se 50v vanha öljypoltin. Saati sit kesäaikana.

 

[jm82]

Aika paljon säästyi öljyä, kun pelkästään käyttövesi lämpenee sillä. Muuten sitten Mitsu LN35 ilp ja sähköpatteri pesuhuoneessa.

Voisihan sen käyttövedenkin muuttaa sähkölle kohtuu pienin kustannuksin myös. Öljykattilan (kaksoispesä) ja öljypolttimen on joku uusinut 1990-luvulla.

 

[tietokonerikki]

Onko tarvettakaan löytyä. Onhan se nyt ympäristön kannalta hitosti parempi, että edes se 99% ajasta käytetään vähemmän saastuttavia energianlähteitä. Niinä muutama kovana pakkaspäivänä voi sen puuttuvan sähkön tehdä sit öljyllä/kaasulla. Ja sillonkin hyötysuhde on aikapaljon parempi, kun se että jokaisessa talossa pöhisee se 50v vanha öljypoltin. Saati sit kesäaikana.

On niin kauan kuin meidän pitää kovillapakkasilla säästää energiaa ja pitää talojamme 15-18 asteen lämpöisenä => Sitten kun ne sähköt katkeaa talo jäätyy nopeammin
kuin, jos peruslämpö olisi ollut 21-astetta taienemmän. Milläs sä enää öljyllä teet, jos sen käyttö lopetaan ja talot lämmitetään sähköllä (suora tai maalämpösähkö).

Joku jossain kertoi, että 2030 pitäisi olla fossiilisen öljyn käyttö lopetettu, ei siis varma tieto. Meillä on ehkä 100.000 öljylämmittäjää , jos talvella kovalla pakkasella vaikka olettaa 200kWh/päivä =8,3kWn/tunti => tarvittaisiin 830MW lisätehoa. Muiden lisääntyvän sähkönkäytön lisäksi, no osa suoralla sähköllä lämmittävistä siirtynee maa-ilma-vesilämpöön.
Joka vähentänee OK.-talojen lisäsähkön tarvetta tosta.
Saastuttamisemme on lähes täysin merkityksettömän pientä maailmanlaajuisesti. Ja öljy on kyllä niin kallista, että kattilat pidetään puhtaina ja niiden hyötysuhteet ovat jo 1980-luvulla olleet hyvät.

Edit: Tosiaan, jos kaikki pystyisivät vaihtamaan maalämpöön toi putoaisi tässä esimerkissä 300MW, kuten @brainsurgery alla toteaa. Tosin kaikki eivät voi maalämpöön siirtyä. (pohjavesialueet tai naapurin kaivo liian lähellä tai euroja ei löydy tai poraus tulee järjettömän kalliiksi)

- Sekä meillä on todella paljon maalämpöpumppuja, jotka kovilla pakkasilla lämmittävät sähkövastuksella. Eli silloin kun sähköntarve on kriittisin.
=> Veikkaan, että 500MW tehonlisäystarve on lähempämä totuutta kuin 300MW. Se on yhden vanhan ydinvoimalamme teho.

 

[brainsurgery]

Joku jossain kertoi, että 2030 pitäisi olla fossiilisen öljyn käyttö lopetettu, ei siis varma tieto. Meillä on ehkä 100.000 öljylämmittäjää , jos talvella kovalla pakkasella vaikka olettaa 200kWh/päivä =8,3kWn/tunti => tarvittaisiin 830MW lisätehoa. Muiden lisääntyvän sähkönkäytön lisäksi, no osa suoralla sähköllä lämmittävistä siirtynee maa-ilma-vesilämpöön.
Joka vähentänee OK.-talojen lisäsähkön tarvetta tosta.

Jos nämä vaihtaa maalämpöön 3 hyötysuhteella (patterilämmönjako) niin lisätehoa tarvittaisiinkin enää alle 300MW.