Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[napsa]

En kyllä ymmärrä miksei sitä biojätettä voi kierrättää asiaan kuuluvalla tavalla?

Jätelaitoksen polttoonhan tuo vaikuttaa ja sen takia sitä ollaan pakottamassa kaikille.

Kaikille ei tule sitä biojätettä paljoa. Jos kertyy se 1 banaanin kuori parissa päivässä, niin komposti ei toimi kun ei saa tavaraa ja aika kallista, jos pitää tyhjennyttää 2 viikon välein biopönttö. Siksi lähdetään mukaan kimppoihin vaikkei ole tarkoitusta kierrättää.

 

[Pretor]

Jep. En maksa penniäkään mistään bio-astiasta/tyhjennyksestä johon en tule ikipäivänä laittamaan yhtään mitään.
Tälläkin hetkellä maksimi tyhjennysväli 660l sekajätteelle ja sekin saisi olla pidempi, mutta pidemmäksi ei saa.
Eikä voi biokeräystä edes perustella millään ekologisuudella, jos ajellaan jäteautolla ympäri kyliä turhaan tyhjentelemässä tyhjiä, tai lähes tyhjiä säiliöitä.

Komposti "on olemassa" tyhjänpanttina.

 

[jpp]

Millä tavalla tuo vaikuttaa sekajätteen keräykseen? Ei minulla ainakaan mitenkään, tähän astikin olen tyhjennyttänyt 4 viikon välein, joka on juurikin sopiva väli koska 4 viikossa astiat ovat likipitäen täynnä.

Ei kaikilla mitenkään. Riippuu varmasti sekajätteen määrästä ja omasta jätehuoltolaitoksesta. Täällä oli (ennen pakollista biokeräystä/kompostia) kesäisin sekäjätteen tyhjennysväli 2vk ja bioastian/kompostin kanssa max 8vk eli tuolla sai sekajätteen tyhjennysväliä pidemmäksi. Ja kun bioastian tyhjennys on ~5e/krt (kesäisin tyhjennys 2vk välein ja talvella 4vk välein), niin ei tuosta 8 naapurin kimpassa ihan kauheasti joudu vuodessa maksamaan.

Eli omalla käytöllä ei rahastussa vaan rahan säästöä

 

[OscarK]

Kaikille ei tule sitä biojätettä paljoa. Jos kertyy se 1 banaanin kuori parissa päivässä, niin komposti ei toimi kun ei saa tavaraa ja aika kallista, jos pitää tyhjennyttää 2 viikon välein biopönttö. Siksi lähdetään mukaan kimppoihin vaikkei ole tarkoitusta kierrättää.

Jep, voisikin kysyä noilta biojätemaanikoilta, että kuinka ekologisella pohjalla on heidän elämäntyylinsä, jos heillä kertyy biojätettä niin suuria määriä. Meillä käytännössä biojätettä tulee kahvista, banaaninkuorista ja kananmunankuorista. Kokonaismäärä alle kilogramma kuukaudessa. Eli siellä ei biojäteastiassa olisi juurikaan tyhjennettävää, saati sitten kesäkuukausina kun tyhjennys on 2 viikon välein. Tuollainen määrä sekajätteen seassa ei ole mikään ongelma.

Mutta nyt tosiaan ratkaisin tämän vieläkin edullisemmin. Laitan tuollaisen 200 euron kompostin, niin selviää yhdellä kertamaksulla, tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin maksella noita keräyksiä tai kimppoja.

 

[OscarK]

Ei kaikilla mitenkään. Riippuu varmasti sekajätteen määrästä ja omasta jätehuoltolaitoksesta. Täällä oli (ennen pakollista biokeräystä/kompostia) kesäisin sekäjätteen tyhjennysväli 2vk ja bioastian/kompostin kanssa max 8vk eli tuolla sai sekajätteen tyhjennysväliä pidemmäksi. Ja kun bioastian tyhjennys on ~5e/krt (kesäisin tyhjennys 2vk välein ja talvella 4vk välein), niin ei tuosta 8 naapurin kimpassa ihan kauheasti joudu vuodessa maksamaan.

Eli omalla käytöllä ei rahastussa vaan rahan säästöä

Ei tuota kesäisin 2 viikon tyhjennysväliä tarvitse kenenkään noudattaa. Ei jäteyhtiöt ala tarkastamaan onko siellä biojätettä seassa vai ei. Ja asiakas ihan itse tilaa sellaisen tyhjennysvälin kuin haluaa. Ei kannata olla liian tunnollinen joka asiassa.

 

[jpp]

Mutta nyt tosiaan ratkaisin tämän vieläkin edullisemmin. Laitan tuollaisen 200 euron kompostin, niin selviää yhdellä kertamaksulla, tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin maksella noita keräyksiä tai kimppoja.

Kalliilta kuulostaa. Itsellä kimpassa maksuja ~10e/vuosi.

Ei tuota kesäisin 2 viikon tyhjennysväliä tarvitse kenenkään noudattaa. Ei jäteyhtiöt ala tarkastamaan onko siellä biojätettä seassa vai ei. Ja asiakas ihan itse tilaa sellaisen tyhjennysvälin kuin haluaa. Ei kannata olla liian tunnollinen joka asiassa.

Toki olisi voinut ilmoittaa, että löytyy komposti, niin tuon tyhjennysvälin olisi saanut pidemmäksi. Tosin en mitään 4/8 viikon biojätteitä halua kesällä pihaan haisemaan sekajätepönttöön.

 

[pasi-ipa]

Kalliilta kuulostaa. Itsellä kimpassa maksuja ~10e/vuosi.

Entäs, jos se on ensi vuonna 20 euroa?

 

[OscarK]

Kalliilta kuulostaa. Itsellä kimpassa maksuja ~10e/vuosi.

No ei riitä kiinnostus alkaa kyselemään kimppaa kuin korkeintaan naapurilta, eli potentiaalisesti saisi vain puolitettua maksut. Ja toisaalta maksathan sinäkin tuota maksua joka vuosi, eli jossain vaiheessa olet maksellut niitä jo sen 200 € kompostorin verran, jonka jälkeen makselet edelleen. Eikä tuo maksu ikuisuuksia pysy noin alhaisena. Inflaatio.

Tosin en mitään 4/8 viikon biojätteitä halua kesällä pihaan haisemaan sekajätepönttöön.

Liekö sitten riippuu määristä, mutta ei ole koskaan haissut.

 

[jpp]

Entäs, jos se on ensi vuonna 20 euroa?

Melko kova korotus, jos hinnat nousee 100% vuodessa. Toisaalta silti jatkaisin tuossa, kun tuollakin hinnalla tuo halpis komposti maksaisi saman mitä biokeräys 10 vuodessa.

No ei riitä kiinnostus alkaa kyselemään kimppaa kuin korkeintaan naapurilta, eli potentiaalisesti saisi vain puolitettua maksut. Ja toisaalta maksathan sinäkin tuota maksua joka vuosi, eli jossain vaiheessa olet maksellut niitä jo sen 200 € kompostorin verran, jonka jälkeen makselet edelleen. Eikä tuo maksu ikuisuuksia pysy noin alhaisena. Inflaatio.

Totta. En itsekään varmaan kyselisi, mutta oli kimppa valmiina edellisellä, kun muutin niin pääsi suoraan mukaan. Kyllähän tuo 10-20 vuoden jälkeen alkaa olemaan kalliimpi suoraan euroina laskettuna, mutta toki inflaation lisäksi myös palkat nousevat eli ei tuo ihan niin yksinkertaista ole. Ja hyvin todennäköisesti muutto tapahtuu ennen, kuin tuolla 200e sijoituksella jää voitolle.

Liekö sitten riippuu määristä, mutta ei ole koskaan haissut.

Varmasti riippuu. Pieni määrä kuivahkoa biojätettä tuskin haisee.

 

[Sir Lancelot]

Millä tavalla tuo vaikuttaa sekajätteen keräykseen? Ei minulla ainakaan mitenkään, tähän astikin olen tyhjennyttänyt 4 viikon välein, joka on juurikin sopiva väli koska 4 viikossa astiat ovat likipitäen täynnä.

Siten, että lapsiperheessä saa 6vko tyhjennysvälin sekajätteelle 240l astiaan. Lapsiperheessä tulee biojätettä tolkuton määrä.

 

[Mikkos]

Kaikille ei tule sitä biojätettä paljoa. Jos kertyy se 1 banaanin kuori parissa päivässä, niin komposti ei toimi kun ei saa tavaraa ja aika kallista, jos pitää tyhjennyttää 2 viikon välein biopönttö. Siksi lähdetään mukaan kimppoihin vaikkei ole tarkoitusta kierrättää.

Ei kaikilla mitenkään. Riippuu varmasti sekajätteen määrästä ja omasta jätehuoltolaitoksesta. Täällä oli (ennen pakollista biokeräystä/kompostia) kesäisin sekäjätteen tyhjennysväli 2vk ja bioastian/kompostin kanssa max 8vk eli tuolla sai sekajätteen tyhjennysväliä pidemmäksi. Ja kun bioastian tyhjennys on ~5e/krt (kesäisin tyhjennys 2vk välein ja talvella 4vk välein), niin ei tuosta 8 naapurin kimpassa ihan kauheasti joudu vuodessa maksamaan.

Eli omalla käytöllä ei rahastussa vaan rahan säästöä

Jep, voisikin kysyä noilta biojätemaanikoilta, että kuinka ekologisella pohjalla on heidän elämäntyylinsä, jos heillä kertyy biojätettä niin suuria määriä. Meillä käytännössä biojätettä tulee kahvista, banaaninkuorista ja kananmunankuorista. Kokonaismäärä alle kilogramma kuukaudessa. Eli siellä ei biojäteastiassa olisi juurikaan tyhjennettävää, saati sitten kesäkuukausina kun tyhjennys on 2 viikon välein. Tuollainen määrä sekajätteen seassa ei ole mikään ongelma.

Mutta nyt tosiaan ratkaisin tämän vieläkin edullisemmin. Laitan tuollaisen 200 euron kompostin, niin selviää yhdellä kertamaksulla, tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi kuin maksella noita keräyksiä tai kimppoja.

En tiiä minkälainen teidän ruokavalio on, mutta kyllä meillä kahdella hengellä kertyy aikain kilon verran viikossa ihan vaan perunankuorista, hedelmän kuorista, salaatin/yrtinkannoista (niissä missä on multapaakku mukana) ja siihen sitten vielä talouspaperit, suodatinpussit, paistorasvarippeet, lihan/kalanperkuut jne. Ennen kompparia mäkin luulin että ei tuu juuri mitään mutta kun sitä alkaa käyttämään niin kyllä sitä paljon tulee. Sama muovin kanssa. Ei siihenkään kiinnitä huomiota ennenkuin oikeasti alkaa kierrättämään.

Ja mitä säästöön tulee, niin ilmaiseksi kierrättämällä ja sorttiin itse viemällä (joojoo joku insinööri kohta laskemassa omalle ajalle tuntihintoja) niin jäteastian tyhjennysvälin voi vaihtaa 8 viikkoon ja silloinkin jätesäiliöstä on kolmasosa täynnä.
Plus että omasta kompparista saa hyvää ravintoa omaan kasvimaahan ja pottujen sekaan.

 

[OscarK]

En tiiä minkälainen teidän ruokavalio on, mutta kyllä meillä kahdella hengellä kertyy aikain kilon verran viikossa ihan vaan perunankuorista, hedelmän kuorista, salaatin/yrtinkannoista (niissä missä on multapaakku mukana) ja siihen sitten vielä talouspaperit, suodatinpussit, paistorasvarippeet, lihan/kalanperkuut jne. Ennen kompparia mäkin luulin että ei tuu juuri mitään mutta kun sitä alkaa käyttämään niin kyllä sitä paljon tulee. Sama muovin kanssa. Ei siihenkään kiinnitä huomiota ennenkuin oikeasti alkaa kierrättämään.

Tuohon voi vaikuttaa jo kaupassa kun miettii mitä ostaa. Itse vältän viimeiseen asti ostamasta kaupasta mitään sellaista mikä pitää laittaa roskiin, hyvänä esimerkkinä en osta sellaisia salaatteja, missä tulee roskiinheitettävää multapaakkua tai kantaa mukana. Appelsiineja ei tartte ostaa kuorineen, kun ne voi sillä kaupan koneella puristaa mehuksi suoraan pulloon. Perunat me syömme kuorineen. Kalat ja lihat saa kaupasta valmiiksi perkattuna. Toki joo, joskus tekee mieli potkaa, niin silloin tulee ostettua se luu mukana. Mutta luukin lähtee uunissa puhtaana irti, jolloin sen voi jättää vaikka vuodeksi roskikseen eikä se ala haista.

 

[Mikkos]

Tuohon voi vaikuttaa jo kaupassa kun miettii mitä ostaa. Itse vältän viimeiseen asti ostamasta kaupasta mitään sellaista mikä pitää laittaa roskiin, hyvänä esimerkkinä en osta sellaisia salaatteja, missä tulee roskiinheitettävää multapaakkua tai kantaa mukana. Appelsiineja ei tartte ostaa kuorineen, kun ne voi sillä kaupan koneella puristaa mehuksi suoraan pulloon. Perunat me syömme kuorineen. Kalat ja lihat saa kaupasta valmiiksi perkattuna. Toki joo, joskus tekee mieli potkaa, niin silloin tulee ostettua se luu mukana. Mutta luukin lähtee uunissa puhtaana irti, jolloin sen voi jättää vaikka vuodeksi roskikseen eikä se ala haista.

Kalliiks kyllä tulee tuollainenkin joten turha ainakaan kalleuden takia on olla hommaamatta kompparia.

 

[OscarK]

Kalliiks kyllä tulee tuollainenkin joten turha ainakaan kalleuden takia on olla hommaamatta kompparia.

Mitä sekoilet? Juurihan minä sanoin ostavani kompostorin.

 

[Pretor]

En tiiä minkälainen teidän ruokavalio on, mutta kyllä meillä kahdella hengellä kertyy aikain kilon verran viikossa ihan vaan perunankuorista, hedelmän kuorista, salaatin/yrtinkannoista (niissä missä on multapaakku mukana) ja siihen sitten vielä talouspaperit, suodatinpussit, paistorasvarippeet, lihan/kalanperkuut jne.

Ja kuinka ympäristöystävällistä on 2vko välein käydä tyhjentämässä se 2kg sieltä bioastian pohjalta jäteautolla?
Tai mitä järkeä edes viiden naapurin kesken, jos siellä on 10kg tyhjennettävää 2vko välein?

Just ton takia mulla "on" biokompostori.
Ennen tuli myös pahvit kierrätettyä, mutta kun ei tuota sekajätteen tyhjennysväliä tosiaan saa pidemmäksi, niin heitän ne surutta sinne täytteeksi.

 

[brainsurgery]

Siksi koska biojätteen kierrättäminen vaivattomasti edellyttäisi, että pitäisi olla sille varattu säiliö keittiössä. Ei ole, eikä ole tilaa, kun jätevaunussa on jo kierrätyssysteemit kaikelle muulle. Meillä tulee biojätettä niin vähän, että on vähäjärkistä käydä autolla tyhjentämässä alle kilon satsi biojätettä.

Ja paskat tuo vaikuta jätelaitoksen polttoon millään tavalla. Siinä ne biojätteet palaa missä sekajätekin.

Miten ei voi olla tilaa jos biojätettä tulee alle kilo kahdessa viikossa?

Jos sitä biojätettä ei tule niin turha vetää hernettä nenään näistä keskusteluista vaan jatkaa parhaaksi katsomallaan linjalla.

Biojäte menee hukkaan jätteenpolttolaitoksissa – märkä jäte syö lämpöarvoa

Viime vuosina rakennetuissa jätteenpolttolaitoksissa palaa sekajätteen seassa valtava määrä biojätettä. Märkä biojäte taas heikentää poltetun jätteen lämpöarvoa. Mustasaareen pari vuotta sitten valmistuneessa jätteenpolttolaitoksessa palaa biojätettä kaksi kertaa enemmän kuin samalla tontilla...

yle.fi

 

[Oksa]

Mihin laitatte mullan? Sitä kuitenkin tulee aika paljon ja meillä kun ei ole kukkapenkkejä tai muutenkaan ei puutarhanhoito kiinnosta muuten kuin pakollisen pensaiden siistimisen ja ruohonleikkuun osalta niin tyhmältä tuntuu kaataa tontin laidalle.

Löytyy siis hyvä kompostori joka ei käynnistynyt koko talvena ja biojätteet menneet toistaiseksi sekajätteeseen...

 

[PornReindeer]

Mihin laitatte mullan? Sitä kuitenkin tulee aika paljon ja meillä kun ei ole kukkapenkkejä tai muutenkaan ei puutarhanhoito kiinnosta muuten kuin pakollisen pensaiden siistimisen ja ruohonleikkuun osalta niin tyhmältä tuntuu kaataa tontin laidalle.

Tämä on ihan validi asia. Kompostimulta on vielä niin "vahvaa" ettei ole ihan kukkamultaa sellaisenaan.
Mutta jos sitä biojätettä ei juurikaan tule niin ei se multamääräkään valtava ole, toki johonkin pitää ennen pitkää laittaa...

Ei tuo pöntön tyhjennyskään niin kallis täällä ole, 3kk lasku:

Toki kesällä maksaa tuplat kun tyhjennysväli lyhenee.

Pitäisi kyllä tuo sekajätekin tyhjentää harvemmin. Tai siis riittäisi harvempikin väli, mutta kyllä pöntön myös saa tyhjennysvälillä nytkin helposti täyteen kun vähän siivoaa jotain komeroa

 

[OscarK]

Miten ei voi olla tilaa jos biojätettä tulee alle kilo kahdessa viikossa?

Keittiön jätevaunussa ei ole tilaa enää uudelle keräysastialle.

 

[Mustang243]

Löytyy siis hyvä kompostori joka ei käynnistynyt koko talvena ja biojätteet menneet toistaiseksi sekajätteeseen...

Miksi? Kyllä sinne kompostoriin voi tunkea tavaraa vaikka se on jäässä. Alkaa sitten keväällä taas rytinällä toimimaan ja voi vähän avustaa toimintaa laittamalla kannuun kuumaa vettä. Itse laitoin 5l kanisteriin niin kuumaa vettä kuin hanasta tuli ja vein kanisterin kompostoriin. Parin päivän päästä oli taas käynnissä ja hyvin alkoi tiivistyä talven aikana kertyneet jätteet. Aika harvalla taitaa tulla niin paljon jätettä, että pysyisi käynnissä koko talven.

Pitäisi itsekin kehitellä jokin parempi jatko kompostointi paikka. Nyt laitan joko avokompostiin tai sekoitan puutarha mullan sekaan ja laitan käyttöön.

 

[Oksa]

Miksi? Kyllä sinne kompostoriin voi tunkea tavaraa vaikka se on jäässä. Alkaa sitten keväällä taas rytinällä toimimaan ja voi vähän avustaa toimintaa laittamalla kannuun kuumaa vettä. Itse laitoin 5l kanisteriin niin kuumaa vettä kuin hanasta tuli ja vein kanisterin kompostoriin. Parin päivän päästä oli taas käynnissä ja hyvin alkoi tiivistyä talven aikana kertyneet jätteet. Aika harvalla taitaa tulla niin paljon jätettä, että pysyisi käynnissä koko talven.

Pitäisi itsekin kehitellä jokin parempi jatko kompostointi paikka. Nyt laitan joko avokompostiin tai sekoitan puutarha mullan sekaan ja laitan käyttöön.

On edellisten asukkaiden jäljiltä melko täynnä, enkä saanut aikaiseksi tyhjentää. Nyt on kompostoituneen aineksen päällä biojätettä mitä yritin sinne loppusyksystä laittaa eikä kompostointi koskaan käynnistynyt

Kyseessä tämä Kotikompostori Harmaa 230L - Kekkilä.fi

Edit: pitää kokeilla vettä lisätä kunhan tämä kylmä jakso hellittää. Tungin sinne syksyllä myös nurmikkoa ja lehtiä tms. ohjeistuksen mukaan sekaan mutta ei auttanut

 

[Zigh]

Just punnitsin huvikseen keittiössä biojätepussin ja 2kg näytti vaaka noin neljän päviän kertymällä. Ja tuossa ei tällä kertaa ole edes yhtään ruuantähteitä tai muuta ns. "hukkaa" vaan ihan hedelmien ja vihannesten kuoria, kahvinpuruja, talouspaperia yms.

4hlö kun syö suunnillen suositusten mukaiset puoli kiloa vihanneksia ja hedelmiä päivässä niin kyllä sitä kamaa tulee.

Siitä olen kyllä monien kanssa samaa mieltä, että eihän tällaistakaan määrää olisi mitään järkeä autolla kerätä edes kahden viikon välein. Komposti ainoa järkevä vaihtoehto.

Kompostimullat menee lannoitteeksi kukkapenkkiin, istutuslaatikoihin sekä hedelmäpuiden ja marjapensaiden alle. En tiedä miksi asuisin omakotitalossa jos ei pihan laitto sen vertaa kiinnosta ettei lannoitemullalle keksi käyttöä.

 

[Oksa]

En tiedä miksi asuisin omakotitalossa jos ei pihan laitto sen vertaa kiinnosta ettei lannoitemullalle keksi käyttöä.

Sinä et tiedä, joku muu kyllä. Esim. ihan vaan seinänaapureiden puute ja valinnanvapaus kaikessa tekemisessä ja remontoimisessa yms, kai näistä voi nauttia vaikka ei pihatöitä rakastaisikaan...

 

[Mustang243]

On edellisten asukkaiden jäljiltä melko täynnä, enkä saanut aikaiseksi tyhjentää. Nyt on kompostoituneen aineksen päällä biojätettä mitä yritin sinne loppusyksystä laittaa eikä kompostointi koskaan käynnistynyt

Kyseessä tämä Kotikompostori Harmaa 230L - Kekkilä.fi

Edit: pitää kokeilla vettä lisätä kunhan tämä kylmä jakso hellittää. Tungin sinne syksyllä myös nurmikkoa ja lehtiä tms. ohjeistuksen mukaan sekaan mutta ei auttanut

Aaa, siis tilan puutteen vuoksi piti laittaa sekajätteeseen. Sama ongelma alkoi täälläkin olla lopputalvesta, kun kompostori ei käynyt ja kerrokset ei täten tiivistyneet, niin aika täynnä alkoi olla.

 

[Anselmo]

Vinkistä kysäisen tässä ketjussa. Tässä olisi harkinnassa 60-luvun talo, johon asennettu maalämpäö. "Ongelmana" ovat maanalaiset sauna/märkätilat. Olisiko tietoa, minkälainen homma noiden kellaritilojen ilmanvaihdon tehostamisessa on? Sinne on myös tehty jossakin välissä kylppäriremontti mallia tein itse. Omistajan laittamista kuvista päätellen ulkoseinän ulkopuolelle asennettu salaojat+patolevy, mutta esim styroksit seinäosalta puuttuvat. Sisäpuolen betoniseinälle, jossa suihkutila on lisätty 50mm xps tai joku muu vastaava ja koolaus tähän päälle. Ymmärsin että tuolla betonin ja foamlevyn välissä kuuluisi olla ilmarako, jotta kondensio pääsisi betonin pinnasta haihtumaan. Lisänä vielä talossa lämmin iso autotalli josta syysyä kyseistä kohdetta harkitsen.

Onko tämä jo näillä tiedoilla ihan no-no, maalämmöstä huolimatta? Vittukun en rakennusteknisistä jutuista tajua mitään. Apua saatana.

 

[CoreFusion]

Vinkistä kysäisen tässä ketjussa. Tässä olisi harkinnassa 60-luvun talo, johon asennettu maalämpäö. "Ongelmana" ovat maanalaiset sauna/märkätilat. Olisiko tietoa, minkälainen homma noiden kellaritilojen ilmanvaihdon tehostamisessa on? Sinne on myös tehty jossakin välissä kylppäriremontti mallia tein itse. Omistajan laittamista kuvista päätellen ulkoseinän ulkopuolelle asennettu salaojat+patolevy, mutta esim styroksit seinäosalta puuttuvat. Sisäpuolen betoniseinälle, jossa suihkutila on lisätty 50mm xps tai joku muu vastaava ja koolaus tähän päälle. Ymmärsin että tuolla betonin ja foamlevyn välissä kuuluisi olla ilmarako, jotta kondensio pääsisi betonin pinnasta haihtumaan. Lisänä vielä talossa lämmin iso autotalli josta syysyä kyseistä kohdetta harkitsen.

Onko tämä jo näillä tiedoilla ihan no-no, maalämmöstä huolimatta? Vittukun en rakennusteknisistä jutuista tajua mitään. Apua saatana.

Kyllä tuo taitaa melko riskirakenteita olla, varsinkin jos on tosiaan jonkun tee-se-itse miehen käsialaa. Siinä ei paljon tallit lämmittele, jos tuolta kosteutta pääsee rakenteisiin ja siellä alkaa kasvaa mitä sattuu

 

[PornReindeer]

Kyllä tuo taitaa melko riskirakenteita olla, varsinkin jos on tosiaan jonkun tee-se-itse miehen käsialaa. Siinä ei paljon tallit lämmittele, jos tuolta kosteutta pääsee rakenteisiin ja siellä alkaa kasvaa mitä sattuu

Mutta ei riskirakenne tarkoita sinänsä ettei kannata ostaa. Joko selvittää (voi olla mahdotonta rikkomatta) että ongelmaa ei ole tai varautuu tekemään uusiksi. Tuolla voi myös yrittää saada hintaa alas, näytölle mukaan remppaukko joka antaa rempasta tarjouksen ja sillä lapulla sitte potkimaan hintaa alas. Kaikki toki riippuu onko se pyynti järkevä ja onko tuollaisia laskettu mukaan.

Kun noita näyttöjä yhdessä vaiheessa kiersi niin oli välittäjilläkin välillä aikamoisia settejä. Tyyliin koko talo riskirakennetta ja ainakin yhteen nurkkaan realisoitunut (kuntotarkastuksessa kiinni jäänyt) vaurio ja sitten "laskettu hintaa 11t€" kun sen verran joku tarjonnut sen vioittuneen kohdan korjaamisesta ilman että riskirakenteelle tehdään mitään

 

[Pretor]

Omistajan laittamista kuvista päätellen ulkoseinän ulkopuolelle asennettu salaojat+patolevy, mutta esim styroksit seinäosalta puuttuvat. Sisäpuolen betoniseinälle, jossa suihkutila on lisätty 50mm xps tai joku muu vastaava ja koolaus tähän päälle. Ymmärsin että tuolla betonin ja foamlevyn välissä kuuluisi olla ilmarako, jotta kondensio pääsisi betonin pinnasta haihtumaan.

Nykyajan mittapuulla lasketaan riskirakenteeksi, mutta tehty kuitenkin nimenomaan siinä kohtaa oikein, että siellä ulkopuolella ei ole lisää eristettä. Kuivaa siis ulospäin, kun eriste on sisäpinnalla.

 

[Pollos]

Onko kenelläkään hyviä vinkkejä millä voisi korvata perinteisen pyykkinarun joita kaupoissa myydään? Markettien pyykkinarut hapertuvat auringossa parissa kesässä huonoksi ja katkeilevat omia aikojaan. Voisin laittaa keralla semmosen joka kestää eikä veny ja haperru käytössä. Onko päällystetty vaijeri hyvä?

 

[Ethos]

Päällystettyä vaijeria laitettu muutamiin taloyhtiöihin ja hyvin toiminut.

 

[Master_Of_Disaster]

Jos päällystettyä vaijeria halvemmalla haluaa päästä. Niin kalaverkon alapaula-naru on halvempaa ja kestänee paremmin kuin normi markettien köydet.

 

[Mustang243]

Taisi olla Piippo Rolleria mitä itse laitoin viimeksi. Ei halvimmasta päästä, mutta 720kg vetolujuutta tuolle luvataan ja 10v jälkeen pitäisi olla vielä puolet, että kaippa se tuollaisessa käytössä siten myös kestää.

 

[Andan]

Itse olen käyttänyt lipputangon narua, toimii ja kestää hyvin pyykkinaruna

 

[Pretor]

Onko kenelläkään hyviä vinkkejä millä voisi korvata perinteisen pyykkinarun joita kaupoissa myydään? Markettien pyykkinarut hapertuvat auringossa parissa kesässä huonoksi ja katkeilevat omia aikojaan. Voisin laittaa keralla semmosen joka kestää eikä veny ja haperru käytössä. Onko päällystetty vaijeri hyvä?

Periaatteessa mikä vaan UV-suojattu naru kelpaa, mutta onhan niissäkin eroja.
Yllä mainittu lipputangon naru kestää varmasti isältä pojalle.
Samoin venepuolen narut on sellaisia, että uv-kestoa löytyy.

 

[puik]

Vinkistä kysäisen tässä ketjussa. Tässä olisi harkinnassa 60-luvun talo, johon asennettu maalämpäö. "Ongelmana" ovat maanalaiset sauna/märkätilat. Olisiko tietoa, minkälainen homma noiden kellaritilojen ilmanvaihdon tehostamisessa on? Sinne on myös tehty jossakin välissä kylppäriremontti mallia tein itse. Omistajan laittamista kuvista päätellen ulkoseinän ulkopuolelle asennettu salaojat+patolevy, mutta esim styroksit seinäosalta puuttuvat. Sisäpuolen betoniseinälle, jossa suihkutila on lisätty 50mm xps tai joku muu vastaava ja koolaus tähän päälle. Ymmärsin että tuolla betonin ja foamlevyn välissä kuuluisi olla ilmarako, jotta kondensio pääsisi betonin pinnasta haihtumaan. Lisänä vielä talossa lämmin iso autotalli josta syysyä kyseistä kohdetta harkitsen.

Onko tämä jo näillä tiedoilla ihan no-no, maalämmöstä huolimatta? Vittukun en rakennusteknisistä jutuista tajua mitään. Apua saatana.

Nykyajan mittapuulla lasketaan riskirakenteeksi, mutta tehty kuitenkin nimenomaan siinä kohtaa oikein, että siellä ulkopuolella ei ole lisää eristettä. Kuivaa siis ulospäin, kun eriste on sisäpinnalla.

Mun käsittääkseni ei se eriste ulkopuolella tilannetta muuttaisi, kun siellä on kuitenkin patolevy minkä välistä seinä sitten hengittää minkä hengittää. Kosteus tulee varmaan aina ulkoa päin ja turvallinen vaihtoehto on se, että se pääsee kuivumaan sisälle päin. Nyt seinä on sisältä tulpattu.

Toinen mielenkiintoinen paikka on se pesuhuone, jos siellä on tosiaan on myös lisäeristys. Jos nyt oikein ymmärsin siellä on "pullo" ulkoseinän ja kylppärin sisäseinän ja vesieristeen välissä, eli ei pääse hengittämään mihinkään välistä missä koolaus on. Onkohan tuollaiseen järkeä laitta metallitukirankaa, pelastaako se mitään että puu ei lähde siellä homehtumaan?

Kellarin lattioiden olis hyvä myös olla hengittäviä materiaaleja eli muovimattoa ja laminaattia pitäsi välttää.

 

[Anselmo]

Mun käsittääkseni ei se eriste ulkopuolella tilannetta muuttaisi, kun siellä on kuitenkin patolevy minkä välistä seinä sitten hengittää minkä hengittää. Kosteus tulee varmaan aina ulkoa päin ja turvallinen vaihtoehto on se, että se pääsee kuivumaan sisälle päin. Nyt seinä on sisältä tulpattu.

Toinen mielenkiintoinen paikka on se pesuhuone, jos siellä on tosiaan on myös lisäeristys. Jos nyt oikein ymmärsin siellä on "pullo" ulkoseinän ja kylppärin sisäseinän ja vesieristeen välissä, eli ei pääse hengittämään mihinkään välistä missä koolaus on. Onkohan tuollaiseen järkeä laitta metallitukirankaa, pelastaako se mitään että puu ei lähde siellä homehtumaan?

Kellarin lattioiden olis hyvä myös olla hengittäviä materiaaleja eli muovimattoa ja laminaattia pitäsi välttää.

Tuossa muutama kuva kyseisestä tilasta, mikäli se mitään selventää. Tuossa näkyy lähinnä tuo ikkunaseinä mikä siis ulkopuolelta patolevytetty ja toki salaojitettu. Näyttää hyvinkin "pullolta" kun vedetty levyt + urtsikkaa...

 

[Lumimies]

Riskiä lisää mahdollinen lattiarakenne jos nuo EPS-levyt on vedetty vanhan maamassan päälle ilman kapilaarikatkosta.
Tuosta 32mm viemäristä ja kaivosta päätellen en luottaisi että siihen että olisi tehty oikein. Jos nuo 32mm viemärit ei mene tukkoon niin pidän melkein ihmeenä, ja kun menevät tukkoon niin mukava yrittää avata kun on käyttetty 88,9° kulmia kahden 45° sijaan. Jos on noin pitkiä vetoja olisi kannattanut käyttää korokerengasta.
Kaivokin pitäisi saada kiinni pintalaattaan, nyt laipan alla sen verran urtsua että aika vähän taitaa laipan alle mahtua kuraa.

 

[Anselmo]

Ok, kiitoksia huomioista. Taitaa olla niin, että yritän jatkaa etsimistä. Toki voihan tuosta jotain tarjota tietäen riskit mutta epäilen että sillä kaupoille päästään...

 

[Perkeles]

Kyllä tuo taitaa melko riskirakenteita olla, varsinkin jos on tosiaan jonkun tee-se-itse miehen käsialaa. Siinä ei paljon tallit lämmittele, jos tuolta kosteutta pääsee rakenteisiin ja siellä alkaa kasvaa mitä sattuu

Mitä siellä betonissa alkaa kasvaa? Kun toi finfoam on siinä päällä, ja puukoolaus vasta pinnassa..?
Vielä patolevy ulkopuolella, niin en kyllä näkisi kovin suurta vaaraa...

Kaverille kävin katsomassa rintsikkaa, oli kellari koolattu 2*2 suoraan betoniin ja lasivilla välissä. Raksystemssin kuntokartoittaja ei puhunut tuosta mitään. Toki ei myöskään siitä, että katon vino-osuus oli villoitettu 70-luvun energiahulluuden mukaan peltikattoon asti..
Kävin kaverille sitä katsomassa ennen kuntoarvuuttajia, oli aika monta muutakin ihan perusjuttua, mikä noilta jäi huomaamatta. Toki perus wc tilat käyttöikänsä päässä tms. tuli raporttiin, jotka kirjataan ihan vuosien mukaan.