Nykyajan rakennustekniikka vs.1800-luvun rakennustekniikka.

[Mikkos]

Jos valmistumisesta menee pari vuotta siihen, että uusi rakennus homehtuu, seinärappaukset putoilevat tai seinien/perustuten betoni halkeilee niin eipä asiasta juuri enempää tarvitsekaan tietää.

Jos 100 tai 300 vuotta sitten osattiin rakentaa taloja jotka eivät ole homeessa pari vuotta valmistumisen jälkeen, niin luulisi samaan pystyttävän nykyäänkin. Kärjistettynä esimerkki voidaan tietysti käyttää vaikka 2000 vuoden takaisia roomalaisten betoni rakennuksia ja miettiä paljonko nykyisistä betoni tönöistä on jäljellä vastaavan ajan jälkeen.

Juu siitä vaan rakentamaan kivitaloa minkä ainoa lämmitysmuoto on takka. Talvellahan sisällä on toki pakkasta mutta eipähän homehdu kun et tiivisty kosteutta minnekkään. Juoksevaa vettä, vesivessaa, lämmitystä tai muutakaan putkistoa et voi toki laittaa. Siinä sulle sitten talo joka ei taatusti homehdu.

 

[taxman]

Niin, eipä ne kriitikot aina ole väärässä, olet oikeassa.

Rakentamista / rakentamisen laatua kuitenkin kritisoidaan aika paljon. Harmi, että harvoin näillä kriitikoilla on oikeaa käsitystä alasta. Vielä harvemmin on tarjolla konkreettisia parannusehdotuksia. Tässä tapauksessa pidän täysin pöljänä haikailla jonkin 1800-luvun rakentamistaidon perään ja kyseenalaistaa sen perusteella nykyrakentamisen laatua. Yhteiskunnat ja teknologia ovat muuttuneet todella radikaalisti, ja siksi meillä rakennetaan niin kuin rakennetaan - optimaalisesti tähän aikakauteen nähden.

Olisi hienoa nähdä komeita kivirakennuksia kaikenlaisissa koristeilla, mutta raha ratkaisee.

Mitähän nykyiset rakentajat optimoivat? Jotenkin epäilen, että optimoitava suure on lyhyen aikavälin voitto eikä mm. rakennusten odotettava (homeeton) käyttöikä ole optimoinnissa minkäänlainen tekijä.

 

[Algron28]

Jos valmistumisesta menee pari vuotta siihen, että uusi rakennus homehtuu, seinärappaukset putoilevat tai seinien/perustuten betoni halkeilee niin eipä asiasta juuri enempää tarvitsekaan tietää.

Jos 100 tai 300 vuotta sitten osattiin rakentaa taloja jotka eivät ole homeessa pari vuotta valmistumisen jälkeen, niin luulisi samaan pystyttävän nykyäänkin. Kärjistettynä esimerkki voidaan tietysti käyttää vaikka 2000 vuoden takaisia roomalaisten betoni rakennuksia ja miettiä paljonko nykyisistä betoni tönöistä on jäljellä vastaavan ajan jälkeen.

Kyllä varmasti on sutta ja sekundaa tehty iänkaiken, ne 1800 luvun huonot röttelöt ja murjut on vaan räjäytetty jo aikaa sitten pois ja nykypäivään ovat jääneet vain ne jotka on sattuneet onnistumaan hyvin tai joiden ylläpitoon on haluttu syystä tai toisesta laittaa riittävästi rahaa.


Näin yleisesti sisäilmaa ja hometta sivuten on aivan eriasia myös rakentaa suomee jossa suurimman osan vuotta joutuu rakennuksia lämmittämään kuin taas jonnekkin missä on aina niin lämmin että riittää kun rakennus suojaa yön viileydeltä ja katto sateelta. Näiden "etelän" talojen ei tarvi olla tiiviitä vaan ilma voi kiertää melko vapaasti jonka takia esim keski ja etelä eurooppalaisilla on ongelmia ymmärtää miksi suomessa kohistaan niin paljon huonosta sisäilmasta tai siitä jos kämpässä nyt vähän hometta on.

 

[smartti]

Jos valmistumisesta menee pari vuotta siihen, että uusi rakennus homehtuu, seinärappaukset putoilevat tai seinien/perustuten betoni halkeilee niin eipä asiasta juuri enempää tarvitsekaan tietää.

Jos 100 tai 300 vuotta sitten osattiin rakentaa taloja jotka eivät ole homeessa pari vuotta valmistumisen jälkeen, niin luulisi samaan pystyttävän nykyäänkin. Kärjistettynä esimerkki voidaan tietysti käyttää vaikka 2000 vuoden takaisia roomalaisten betoni rakennuksia ja miettiä paljonko nykyisistä betoni tönöistä on jäljellä vastaavan ajan jälkeen.

Olen juuri yrittänyt tuoda esiin sitä, että kun ihmiset eivät ymmärrä niin eivät ymmärrä. Vertaavat paperilennokkia panssarivaunuun tajuamatta omaa tyhmyyttään.

Nykytönöt suunnitellaan pääpiirteittäin 100 vuoden käyttöajalle, koska se on fiksua resurssien ja loppukäytön kannalta. Minkä verran nykyaikaista käyttöä joku colosseum palvelee tällä hetkellä, jos turismia ei lasketa? Ei siellä enää järjestetä gladiaattoritaisteluita tai heitetä ihmisiä leijonien syötäväksi. Nykyään suunnitellaan ja rakennetaan kohteet sillä ajatuksella, että ne palvelevat käyttäjiä rajallisen ajan. Teknologia ja käyttäjien tarpeet muuttuvat, ettei yksinkertaisesti ole järkeä tehdä ikuista saati 200 vuotta kestävää rakennusta. Se on vain vitun tyhmää. Rakennukset suunnitellaan nykykäyttöä ja -käyttäjiä varten, ja ne on tarkoitus purkaakin teknisen käyttöikänsä päätteeksi.

Hometta on aina ollut, ja nykyään siihen kiinnitetään ihan eri tavalla huomiota. Lisäksi nykyrakenteiden tiiviys, rakennustuotantotavat, rakennusmateriaalit ja talotekniikka luovat ihan erilaisen haastekentän tälle alalle. Kyllä, hometta ja rakennusvirheitä ei saisi olla. Niitä nyt vain on aina ollut, et vain ehkä ole tietoinen niistä. Ennen oli paremmin ja vahvistusharha, anyone? Toki toivon, että laatu paranisi aina vain niin rakentamisessa, ruoantuotannossa kuin autoissa. Virheitä nyt vain sattuu, mutta niiden poistamiseksi tehdään työtä.

Toki kusetusfirmat jotka on tarkoitus ajaa konkkaan parin vuoden välein onkin sitten oma lukunsa.

 

[kusiainen]

Juu siitä vaan rakentamaan kivitaloa minkä ainoa lämmitysmuoto on takka. Talvellahan sisällä on toki pakkasta mutta eipähän homehdu kun et tiivisty kosteutta minnekkään. Juoksevaa vettä, vesivessaa, lämmitystä tai muutakaan putkistoa et voi toki laittaa. Siinä sulle sitten talo joka ei taatusti homehdu.

Yritätkö nyt selittää, että taloa jossa on keskuslämmitys, juokseva vesi, vesivessa ja viemäröinti, ei ole mahdollista rakentaa niin ettei se homehdu parissa vuodessa? Mihin perustat väitteesi? Oletko tosissasi?

 

[kusiainen]

Olen juuri yrittänyt tuoda esiin sitä, että kun ihmiset eivät ymmärrä niin eivät ymmärrä. Vertaavat paperilennokkia panssarivaunuun tajuamatta omaa tyhmyyttään.

Nykytönöt suunnitellaan pääpiirteittäin 100 vuoden käyttöajalle, koska se on fiksua resurssien ja loppukäytön kannalta. Minkä verran nykyaikaista käyttöä joku colosseum palvelee tällä hetkellä, jos turismia ei lasketa? Ei siellä enää järjestetä gladiaattoritaisteluita tai heitetä ihmisiä leijonien syötäväksi. Nykyään suunnitellaan ja rakennetaan kohteet sillä ajatuksella, että ne palvelevat käyttäjiä rajallisen ajan. Teknologia ja käyttäjien tarpeet muuttuvat, ettei yksinkertaisesti ole järkeä tehdä ikuista saati 200 vuotta kestävää rakennusta. Se on vain vitun tyhmää. Rakennukset suunnitellaan nykykäyttöä ja -käyttäjiä varten, ja ne on tarkoitus purkaakin teknisen käyttöikänsä päätteeksi.

Hometta on aina ollut, ja nykyään siihen kiinnitetään ihan eri tavalla huomiota. Lisäksi nykyrakenteiden tiiviys, rakennustuotantotavat, rakennusmateriaalit ja talotekniikka luovat ihan erilaisen haastekentän tälle alalle. Kyllä, hometta ja rakennusvirheitä ei saisi olla. Niitä nyt vain on aina ollut, et vain ehkä ole tietoinen niistä. Ennen oli paremmin ja vahvistusharha, anyone? Toki toivon, että laatu paranisi aina vain niin rakentamisessa, ruoantuotannossa kuin autoissa. Virheitä nyt vain sattuu, mutta niiden poistamiseksi tehdään työtä.

Toki kusetusfirmat jotka on tarkoitus ajaa konkkaan parin vuoden välein onkin sitten oma lukunsa.

Taisi osua pahasti?

 

[smartti]

Mitähän nykyiset rakentajat optimoivat? Jotenkin epäilen, että optimoitava suure on lyhyen aikavälin voitto eikä mm. rakennusten odotettava (homeeton) käyttöikä ole optimoinnissa minkäänlainen tekijä.

Olen näitä tekijöitä tuossa aiemmin varsin hyvin tuonutkin esiin. Kiteytettynä: aikataulu, laatu ja raha. Valitettavasti tilaajat tahtovat halvalla parasta ja mieluusti heti. Ei ole realistista.

Rakentajalla itsellään saattaa olla aika vähän sanomista siinä vaiheessa kun suunnittelijat ja rakennuttaja ovat päätöksensä tehneet. Sitten rakennetaan ja pyritään pysymään annetuissa raameissa. Kun tulee ongelmia, niin sitten ulistaan rakentajan osaamattomuutta, vaikka lähtökohtainen ongelma saattaakin olla suunnitteluvirheissä, liian tiukassa aikataulussa tai riittämättömissä resursseissa.

Rakentamisessa on aina monta osapuolta, ja harvoin epäonnistuneen hankkeen takana on vain yksi syypää. Valitettavasti.

 

[smartti]

Taisi osua pahasti?

Ei ollenkaan, sillä aihe on rakas ja mielenkiintoinen. Oliko sulla jotain järkevää annettavaa, vai ymmärrätkö pointtini?

 

[Mikkos]

Yritätkö nyt selittää, että taloa jossa on keskuslämmitys, juokseva vesi, vesivessa ja viemäröinti, ei ole mahdollista rakentaa niin ettei se homehdu parissa vuodessa? Mihin perustat väitteesi? Oletko tosissasi?

En, vaan tarkoitin sitä että mainitut asiat ovat niitä jotka suurimman osan homehtumista ja talon mätänemisistä aiheuttavat. Ja tottahan ennen kivitalot ovat kestäneet näihin päiviin kun niissä ei ollut mitään riskitekijöitä ja kaikki hometta aiheuttavat systeemit puuttuu. Eli ei ennen kaksista taitoo tarvinnut että sai "hometumattoman" ja jykevän kivitalon joka seisoo vielä tänä päivänäkin.
Ja tottakai nykyäänkin sellaisia voidaan rakentaa, mutta hinta onkin sitten ihan toinen asia..

 

[tsutsi]

Ongelma nykypäivän rakennuksissa lienee pitkälti tiiveys, rakennukset tehdään "pulloiksi". Kaikki varmaan pystyy laskemaan siitä yksyhteen mitä tapahtuu kun esim. luokkahuoneita koulussa ei tuuleteta koskaan vrt. esimerkiksi kun meikäläisen kouluvuosina välitunneilla valitut oppilaat tuulettivat luokkahuoneet.
Nyt tähän joku varmasti kommentoi, että ilmanvaihto toimii. Toimii tottakai jos se on päällä, Pirkanmaalla yks koulu 100% varmuudella sen takia homeeseen kun kunta päätti säästää ja koneellinen ilmanvaihto toimi 8 tuntia päivässä arkipäivinä.
Hyvä säästö oli ja saatiin samalla uusi koulukin.

 

[Jebaus]

Niinhän se vähän on että nuo energiasäästöjen vuoksi tehtävät muovitukset, ilmanvaihdot, eristepaksuuksien kasvatukset yms vaativat myös 100% toimintavarmuuden jotta rakenne toimii. Muovissa kun on muutama reikä asennuksen jäljiltä (aina on) ja ilmanvaihtoa ei säädetä/käytetä oikein niin ongelmat ovat valmiina.

 

[kusiainen]

Niinhän se vähän on että nuo energiasäästöjen vuoksi tehtävät muovitukset, ilmanvaihdot, eristepaksuuksien kasvatukset yms vaativat myös 100% toimintavarmuuden jotta rakenne toimii. Muovissa kun on muutama reikä asennuksen jäljiltä (aina on) ja ilmanvaihtoa ei säädetä/käytetä oikein niin ongelmat ovat valmiina.

Lisää ydinvoimaa niin ei tarvitsis "energiatehokkuuden" ja muun vastaan paskan kanssa pelleillä ja talotkin voisivat tuulettua. Toinen parannus toki olisi sääntöjen ja normien pipipäisempi valvominen eli, että vaikkapa ilmastointia/ilmanvaihtoa ei uskallettaisi "säästösyistä" olla käyttämättä kuin joskus ja jouluna.

 

[taxman]

Olen näitä tekijöitä tuossa aiemmin varsin hyvin tuonutkin esiin. Kiteytettynä: aikataulu, laatu ja raha. Valitettavasti tilaajat tahtovat halvalla parasta ja mieluusti heti. Ei ole realistista.

Rakentajalla itsellään saattaa olla aika vähän sanomista siinä vaiheessa kun suunnittelijat ja rakennuttaja ovat päätöksensä tehneet. Sitten rakennetaan ja pyritään pysymään annetuissa raameissa. Kun tulee ongelmia, niin sitten ulistaan rakentajan osaamattomuutta, vaikka lähtökohtainen ongelma saattaakin olla suunnitteluvirheissä, liian tiukassa aikataulussa tai riittämättömissä resursseissa.

Rakentamisessa on aina monta osapuolta, ja harvoin epäonnistuneen hankkeen takana on vain yksi syypää. Valitettavasti.

Tarkoitatko rahalla rakentajan tekemää voittoa? Mitä tarjoitat aikataululla (rakentamisaikataulua?), entä laadulla (kestää juuri ja juuri takuuajan?)

 

[smartti]

Tarkoitatko rahalla rakentajan tekemää voittoa?

Rakennusyhtiöiden voitot ovat kautta linjan aika nihkeitä, myös suhdannehuipun harjalla. Viimeaikoina on tullut parikin tulosvaroitusta esim. Lehdolta. Raha nyt lopulta määrää kaiken, ja sen mukaan mennään mitä tilaaja on valmis maksamaan. Suunnittelijat pyrkivät suunnittelemaan käyttötarkoituksenmukaisen kokonaisuuden haluttuun budjettiin ja rakennusyhtiöt taasen tuottamaan tämän. Palkkioksi kullekin osapuolelle kuuluu rahaa, sillä kyseessä ei ole hyväntekeväisyys vaan liiketoiminta.

Mitä tarjoitat aikataululla (rakentamisaikataulua?)

Koko hankkeen läpimenoa. Pääpiirteittäin muut hankkeen vaiheet näyttävät kokemukseni perusteella venyvän, mutta työmaalle ei ole joustoja tarjolla. Toki se on ymmärrettävää, sillä se voi isossa kohteessa maksaa 200.000 euroa kuukautta kohden. Toisaalta tämä voi johtaa siihen, että laatu kärsii rynnätessä ja kustannukset karkaavat silti.

entä laadulla (kestää juuri ja juuri takuuajan?)

Laadulla tarkoitan niin suunnittelun tarkoituksenmukaisuutta kuin myös materiaalivalintoja ja itse rakennustyön suoritustasoa. Hyvä jos rakentamisessa päästäisiin siihen että kaikki kestäisikin takuuajan. Se olisi myös rakennusyhtiöiden etu (kustannussäästö, imago- / markkinointietu). Ei sitä paskaa tuoteta kiusalla, vaan tyhmyyttä ja osaamattomuutta.

En ole täällä puolustelemassa rakennusyhtiöitä, vaan kertomassa realiteetteja jotka ohjaavat ihmisten toimintaa (raha). Sekä sen, että on tyhmää haikailla 1800-luvun kivitalojen perään, sillä teknologia ja muu toimintaympäristö on täysin erilainen.

 

[Corex]

Rakentamisesta en hirveästi tiedä, ehkä nyt jotakin mutta kiinnostaisi tietää minkälainen rakenne olisi talolla joka kestää seuraavat pari-kolmesataa vuotta, ei olisi homealtis, täyttäisi energiavaatimukset ja sisältäisi nykyaikaiset mukavuudet jos hinnalla ei olisi väliä?

Äkkiseltään tulee mieleen metrin paksuiset umpinaiset tiiliseinät (tai niin paksut että varmasti eristää), rosteriset putkitukset, välikatto valetaan betonista ja katto tehdään kuparista? Vai mikäköhän olisi pomminvarma ratkaisu?

 

[Bertta]

Rakentamisesta en hirveästi tiedä, ehkä nyt jotakin mutta kiinnostaisi tietää minkälainen rakenne olisi talolla joka kestää seuraavat pari-kolmesataa vuotta, ei olisi homealtis, täyttäisi energiavaatimukset ja sisältäisi nykyaikaiset mukavuudet jos hinnalla ei olisi väliä?

Äkkiseltään tulee mieleen metrin paksuiset umpinaiset tiiliseinät (tai niin paksut että varmasti eristää), rosteriset putkitukset, välikatto valetaan betonista ja katto tehdään kuparista? Vai mikäköhän olisi pomminvarma ratkaisu?

Hyvin paksut aidot kiviseinät ja kaikki putket pintavetoina hyvin näkyviin. Ehkä ruostumattomasta teräksestä ja keramiikastakin voisi tehdä jotain.

 

[Corex]

Hyvin paksut aidot kiviseinät ja kaikki putket pintavetoina hyvin näkyviin. Ehkä ruostumattomasta teräksestä ja keramiikastakin voisi tehdä jotain.

Pintavedot hyvä pointti luulisin. Mutta eikö tiiliseinä olisi parempi materiaali hengittävyyden kannalta?

 

[muronsyöjä]

Paljonko tuollainen yksi pilari maksaisi nykyään ja kuka sen tekisi? https://upload.wikimedia.org/wikipe...elphia_City_Hall_N._Broad_Street_arcade_1.jpg

Noita kivipilareita tehdään nykyäänkin. Katselin joskus jonkun dokkarin jossa jenkkiyrittäjä teki noita. Koneellisesti tietenkin. Valitteli että kalliita teriä menee paljon ja joitakin työvaiheita hionnassa pitää tehdä käsin. Miljardöörit rakentelevat noista palatsejaan ja kauppa käy hyvin. En muista hintoja, mutta veikkaisin ulkonäöltään tuollaisen pilarin maksavan ehkä alkaen about $50,000 ilman rahteja. Kiviaineen laadun hinta ja työstettävyys nostaa tai laskee hintaa (kalkkikivi esim. heppoista ja graniitti kovaa).

 

[kajakkivajakki]

Rakentamisesta en hirveästi tiedä, ehkä nyt jotakin mutta kiinnostaisi tietää minkälainen rakenne olisi talolla joka kestää seuraavat pari-kolmesataa vuotta, ei olisi homealtis, täyttäisi energiavaatimukset...

Äkkiseltään tulee mieleen metrin paksuiset umpinaiset tiiliseinät (tai niin paksut että varmasti eristää)...

Alkoi kiinnostamaan kuinka paksu sen tiiliseinän oikein pitäis olla, että täyttäisi nykyaikaisen U-arvon eli 0,17 seinässä.

US Materiaali d (m) λ R
Rsi 0,13
Kipsilevy 0,013 0,23 0,06
Höyrysulku 0,02
Min. villa 0,15 0,06 2,50
Tuulensuojalevy 0,025 0,055 0,45
Rse 0,13
ΣR 3,29
U 0,30

Tuota malliesimerkkiä mukaillen ja tiilen lambra-arvolla 0.7 niin paksuudeksi tulisi 3.93m. Olis siinä seinillä paksuutta ja painoa

(Laskutoimituksessa voi olla virhe, kun ikuisuus oppitunneista. Jos näin on niin joku korjannee )

 

[muronsyöjä]

Alkoi kiinnostamaan kuinka paksu sen tiiliseinän oikein pitäis olla, että täyttäisi nykyaikaisen U-arvon eli 0,17 seinässä.

US Materiaali d (m) λ R
Rsi 0,13
Kipsilevy 0,013 0,23 0,06
Höyrysulku 0,02
Min. villa 0,15 0,06 2,50
Tuulensuojalevy 0,025 0,055 0,45
Rse 0,13
ΣR 3,29
U 0,30

Tuota malliesimerkkiä mukaillen ja tiilen lambra-arvolla 0.7 niin paksuudeksi tulisi 3.93m. Olis siinä seinillä paksuutta ja painoa

(Laskutoimituksessa voi olla virhe, kun ikuisuus oppitunneista. Jos näin on niin joku korjannee )

Eikös noihin paksuihin tiiliseiniin tehdä holvit väliin, eli ilmatiivis ontto välitila. Vähän kuin ikkunoissakin on monta kerrosta?

 

[kajakkivajakki]

Pelkkiä ns ilmaeristeisiä rakennustapoja on tullut vastaan lähinnä vanhoissa navetoissa jotka tehty sen ajan sementtitiilillä:
https://2.bp.blogspot.com/-ln1ggKip...s/s1600/vihrea-kamari-navetta-betonitiili.jpg

Tuossa guugletetussa kuvassa näkyy, että siinä on luotettu ns seisovan ilman eristyskykyyn, varmasti parempi kuin pelkkä tiili.

Ihmisasunnoiksi rakennetuissa massiivitiilirakennuksissa on aina ollut jotain paksujenkin rakenteiden sisällä eli noin 60 senttiä paksussa seinässä vajaa kolmannes paksuudesta mustaa (koksi/masuuni?)kuonaa.
Oikeasti vanhoja (yli 100 vuotta) kivirakennuksia en ole päässyt käpälöimään, kun täällä maalla sellaiset vanhat talot on tehty hirrestä.

 

[smartti]

Pelkkiä ns ilmaeristeisiä rakennustapoja on tullut vastaan lähinnä vanhoissa navetoissa jotka tehty sen ajan sementtitiilillä:
https://2.bp.blogspot.com/-ln1ggKip...s/s1600/vihrea-kamari-navetta-betonitiili.jpg

Tuossa guugletetussa kuvassa näkyy, että siinä on luotettu ns seisovan ilman eristyskykyyn, varmasti parempi kuin pelkkä tiili.

Ihmisasunnoiksi rakennetuissa massiivitiilirakennuksissa on aina ollut jotain paksujenkin rakenteiden sisällä eli noin 60 senttiä paksussa seinässä vajaa kolmannes paksuudesta mustaa (koksi/masuuni?)kuonaa.
Oikeasti vanhoja (yli 100 vuotta) kivirakennuksia en ole päässyt käpälöimään, kun täällä maalla sellaiset vanhat talot on tehty hirrestä.

Nykyaikainen kennoharkko pohjaa juuri samaan ideaan, eli ilma se on joka eristää. En tiedä kuinka laajalti tuo on käytössä, mutta mielenkiintoinen tuote: U-arvo 0,17 harkon paksuuden ollessa 500 mm.

 

[Sapetix]

Sen verran vielä tuosta Philadelphian maailmannäyttelystä ,tuo päärakennus oli kooltaan 85000 neliömetriä. Suomen eduskuntalo on kooltaan 3670 neliömetriä.
Nuo näyttelyn rakennukset rakennettiin kivestä kuudessa vuodessa ilman puhelimia,dieselmoottoreita,sähköä jne.

Päärakennus:
https://www.phillyhistory.org/PhotoArchive/MediaStream.ashx?mediaId=169603

Horticultural hall: https://cdn.britannica.com/s:700x45...S-Centennial-Exhibition-Philadelphia-1876.jpg

Memorial hall :https://upload.wikimedia.org/wikipe...HallPhila02.jpg/675px-MemorialHallPhila02.jpg

Sisältä https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4f/HABS_PA,51-PHILA,265B-20.jpg

 

[jkeskir]

Pitää muistaa, että myös aikaisemminkin on rakennettu huonosti ja huollettu huonnosti. Jäljelle vanhoista rakennuksista on jääneet hyvin rakennetut ja hyvin huolletut yksilöt. Huonokuntoiset on purettu jo aikoja sitten.

 

[Tonnin Seteli]

Ongelma nykypäivän rakennuksissa lienee pitkälti tiiveys, rakennukset tehdään "pulloiksi". Kaikki varmaan pystyy laskemaan siitä yksyhteen mitä tapahtuu kun esim. luokkahuoneita koulussa ei tuuleteta koskaan vrt. esimerkiksi kun meikäläisen kouluvuosina välitunneilla valitut oppilaat tuulettivat luokkahuoneet.
Nyt tähän joku varmasti kommentoi, että ilmanvaihto toimii. Toimii tottakai jos se on päällä, Pirkanmaalla yks koulu 100% varmuudella sen takia homeeseen kun kunta päätti säästää ja koneellinen ilmanvaihto toimi 8 tuntia päivässä arkipäivinä.
Hyvä säästö oli ja saatiin samalla uusi koulukin.

Sehän on ollut yleinen käytäntö kouluissa pysäyttää ilmanvaihto viikonloppujen ja lomien ajaksi. Vaikka rakentajilla ja työn tilaajillakin on usein talojen pilaamisessa sormensa pelissä, niin tässä on ihan perinteinen user error.

 

[smartti]

Sen verran vielä tuosta Philadelphian maailmannäyttelystä ,tuo päärakennus oli kooltaan 85000 neliömetriä. Suomen eduskuntalo on kooltaan 3670 neliömetriä.
Nuo näyttelyn rakennukset rakennettiin kivestä kuudessa vuodessa ilman puhelimia,dieselmoottoreita,sähköä jne.

Päärakennus:
https://www.phillyhistory.org/PhotoArchive/MediaStream.ashx?mediaId=169603

Horticultural hall: https://cdn.britannica.com/s:700x45...S-Centennial-Exhibition-Philadelphia-1876.jpg

Memorial hall :https://upload.wikimedia.org/wikipe...HallPhila02.jpg/675px-MemorialHallPhila02.jpg

Sisältä https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4f/HABS_PA,51-PHILA,265B-20.jpg

Tuo Horticultural Hall piti sulkea rakenneteknisten huolenaiheiden vuoksi ja vuonna 1955 se päätettiin purkaa hurrikaanivahinkojen vuoksi. Ei päässyt viettämään edes 80-vuotissynttäreitä. Ihan huolimatta siitä, että oli kivestä tehty ja vieläpä 1800-luvulla kun miehet oli rautaa ja kaikki muu paskaa (poislukien rakennustekniikka, se oli timanttia).

Sun jutuista saa sellaisen kuvan, että ennen oli paremmin ja nykyään ei osata mitään. Nyt ihan oikeasti, ei ollut. Komeita pytinkejä on osattu tehdä, ei siinä mitään - ne eivät vain ole sama asia kuin nykyrakennukset. Tarkastelet asiaa todella kapeasti ja kritiikittömästi, eikä siinä ole järjen hiventäkään.

 

[Sapetix]

Tuo Horticultural Hall piti sulkea rakenneteknisten huolenaiheiden vuoksi ja vuonna 1955 se päätettiin purkaa hurrikaanivahinkojen vuoksi. Ei päässyt viettämään edes 80-vuotissynttäreitä. Ihan huolimatta siitä, että oli kivestä tehty ja vieläpä 1800-luvulla kun miehet oli rautaa ja kaikki muu paskaa (poislukien rakennustekniikka, se oli timanttia).

Sun jutuista saa sellaisen kuvan, että ennen oli paremmin ja nykyään ei osata mitään. Nyt ihan oikeasti, ei ollut. Komeita pytinkejä on osattu tehdä, ei siinä mitään - ne eivät vain ole sama asia kuin nykyrakennukset. Tarkastelet asiaa todella kapeasti ja kritiikittömästi, eikä siinä ole järjen hiventäkään.

Tässä nykyrakentamisen taso ja hinta:
Jätkäsaaren Pitsitalon kosteusvauriot eivät ole poikkeus – Rakennustarkastajat: "Asenteen pitää muuttua"
Eduskuntatalo peruskorjattiin 30-luvun loistoonsa: Katso kuvat Kustannus 273 miljoonaa.
Olkiluoto 3 vanhenee jo ennen käynnistämistään - Länsi-Suomi: Vesivaurioita, halkeamia ja rakennusvirheitä



Tässä nyt näyttää siltä että nuo rakennukset tehtiin n.vuodessa
Centennial Exhibition of 1876 records, 1871-1881
"The grounds to be used by the International Exhibition were recently acquired by the City of Philadelphia as part of Fairmount Park (Record Group 149). On July 4, 1873, a tract of approximately 450 acres overseeing the west bank of the Schuylkill River, was formally transferred to the United States Centennial Commission for use as the exhibition grounds, with great ceremonies. Exactly one year later, the ground was formally broken for the Exhibition buildings. At the request of Congress, the President invited foreign nations to participate in the Exhibition on June 5, 1874."

Mitenkään nyt vähättelemättä nykyrakentamista tämänkaltaiset https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4f/HABS_PA,51-PHILA,265B-20.jpg
yksityiskohdat jäisivät tekemättä nykyisin. Ja tuollaista jälkeä siis tehtiin ilmeisesti käsityökaluilla,vuoden projektissa.Miten?

Eli kysymyksenä jokaiselle loogisesti ajattelevalle miten nuo organisoitiin 1874,mistä työntekijät,mistä ja miten kivet louhittiin,leikattiin,maansiirtotyöt,teräsrakenteet? kuljetus hevosilla ja kärryillä,paikalle ei mennyt lähelle rautatietä. Ei ollut puhelinta,sähköä,dieselmoottoreita etc.
Mielestäni sinulla ei ole kritiikkiä lainkaan.

 

[janne]

Siinä vähän upeita nykyrakennuksia, ei mitään tuollaisia onnettomia matalia pikku halleja joita 1800-luvulla tehtiin. Miten on mahdollista kun ei ole edes kivestä veistetty.

 

[smartti]

Tässä nykyrakentamisen taso ja hinta:
Jätkäsaaren Pitsitalon kosteusvauriot eivät ole poikkeus – Rakennustarkastajat: "Asenteen pitää muuttua"
Eduskuntatalo peruskorjattiin 30-luvun loistoonsa: Katso kuvat Kustannus 273 miljoonaa.
Olkiluoto 3 vanhenee jo ennen käynnistämistään - Länsi-Suomi: Vesivaurioita, halkeamia ja rakennusvirheitä


Tässä nyt näyttää siltä että nuo rakennukset tehtiin n.vuodessa
Centennial Exhibition of 1876 records, 1871-1881
"The grounds to be used by the International Exhibition were recently acquired by the City of Philadelphia as part of Fairmount Park (Record Group 149). On July 4, 1873, a tract of approximately 450 acres overseeing the west bank of the Schuylkill River, was formally transferred to the United States Centennial Commission for use as the exhibition grounds, with great ceremonies. Exactly one year later, the ground was formally broken for the Exhibition buildings. At the request of Congress, the President invited foreign nations to participate in the Exhibition on June 5, 1874."

Mitenkään nyt vähättelemättä nykyrakentamista tämänkaltaiset https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4f/HABS_PA,51-PHILA,265B-20.jpg
yksityiskohdat jäisivät tekemättä nykyisin. Ja tuollaista jälkeä siis tehtiin ilmeisesti käsityökaluilla,vuoden projektissa.Miten?

Eli kysymyksenä jokaiselle loogisesti ajattelevalle miten nuo organisoitiin 1874,mistä työntekijät,mistä ja miten kivet louhittiin,leikattiin,maansiirtotyöt,teräsrakenteet? kuljetus hevosilla ja kärryillä,paikalle ei mennyt lähelle rautatietä. Ei ollut puhelinta,sähköä,dieselmoottoreita etc.
Mielestäni sinulla ei ole kritiikkiä lainkaan.

Kun et ymmärrä niin et ymmärrä. Vertaat täysin erilaisia asioita ja lauot suoranaisia valheita etkä huomioi muiden esittämiä pointteja. Keskustelu on silloin mielekästä ja järkevää kun pyritään löytämään uusia näkökulmia. Se johtaa yleensä uuden oppimiseen.

En tosiaan väitä, etteikö nykypäivänä mokailtaisi. Sen sijaan väitän, että on sitä aiemminkin mokailtu. Et vain ole tietoinen niistä tapauksista. Ja sitten taas siihen paperilennokkien ja panssarivaunujen vertailuun: ydinvoimala on hivenen erilainen yksikkö kuin jokin näyttelyä varten pykätty iso koriste. Korjausrakentaminen taasen tulisi erottaa uudisrakentamisesta, niin paljon sekin eroaa uudistuotannosta. Pitsitalon suhteen on paha sanoa näiden tietojen pohjalta missä on mokattu - suunnittelussa vaiko toteutuksessa. Väitänpä kuitenkin, että oli niitä kosteusongelmia jo 200 vuotta sitten. Niistä ei vain välitetty ihan samalla antaumuksella.

Tuo maailmannäyttely pykättiin pääosin periaatteella "äkkiä pystyyn ja suurin osa matalaksi bileiden jälkeen". Hekumoit kestävän rakentamisen perään ja käytät esimerkkinä pääosin kertakäyttörakentamista. Sanalla sanoen tyhmää. Esittelemäsi yksityiskohdat jäävät tekemättä, koska kukaan ei halua maksaa niistä. Toisaalta sitä tehdään erilaisia arkkitehtonisia ratkaisuja, joita ei ole aiemmin voitu teknologian puutteen vuoksi tehdä. Ja sitten on tietty keskuslämmitys, ilmastointi, vesivessa, suihku ja jopa sisäsauna. Oliko näitä tuolla maailmannäyttelyssä?

Minäpä kerron vastauksia kysymyksiisi:
ihan on varmaan organisoitu kuten nykyäänkin: on päällikkö, jolla on apupäällikköjä, joilla on omia päällikköjä, joilla on nokkamiehiä, joilla on oma työryhmänsä johdettavana. Aika simppeliä.

Orjuus oltiin virallisesti lakkautettu joskus 1820. Eivät nämä tietenkään porhaltaneet ryysyistä rikkauksiin, vaan jäivät "palvelijoiksi" tai torppareiksi. Mitä näitä orjia nyt oli ollut jotain 50.000 tuossa osavaltiossa. Olisiko näiden työpanos ja lähiosavaltioiden työkykyiset sitten olleet vaikka hommissa - ei ollut ainakaan Kelaa, joka olisi tarjonnut päivittäisen leivän. Muutenkin jenkeissä oli tuohon aikaan 40+ miljoonaa asukasta. Ehkä sieltä joku irtosi rakennustyömaalle, kun aika ei mennyt työkkärin jonoissa.

Kivien sahaus on tehty sahalla, ehkä nyt jollain kiilaustekniikalla avustettuna. Millä voimin? Lihas (ihminen, eläin), höyry- ja/tai vesivoima oletettavasti. Työvoimaa on oletettavasti ollut moninkertainen määrä nykypäivään nähden, kun koneet olivat alkeellisia. Toisaalta on voitu hyödyntää purettuja (näyttely)rakennuksia.

Maansiirto hoidettiin varmaan lapiolla ja hevoskärrein, sikäli kun sitä tehtiin ensinkään. En usko että kummemmin ajateltiin kapillaarikatkoja, routaeristyksiä tai pohjanvahvistuksia. Saati putkikanaaleja tai maalämpökenttiä. Tai kunnallistekniikkaa. Korkeintaan jokin viemärilinja ehkä toteutettu. Ei ole oikeastaan ollut tarvetta isoille maanrakennustoimenpiteille, kun ei ole ollut ymmärrystä tai käyttötarkoituksen kannalta olennaista tehdä näitä työvaiheita.

Konepajateollisuus oli jo tuolloin hyvässä vauhdissa, vaikka kaukana nykyajan tuotannosta. Teräsrakenteiden liitokset toteutettiin oletettavasti kuumennetuin pultein.

Sähköttimet oltiin keksitty, niillä saattoi täydentää tiedonkulkua resurssihankintaa ajatellen. Ja itse asiassa toisin kuin väitit, niin junalla kyllä pääsi ja tuonne pykättiin väliaikainenkin juna-asema vierailijoita varten.

Kiva, että sulla on mielipiteitä. Olisi tietty eduksi, jos ne pohjautuvaisivat todellisuuteen, eikä omaan fiilikseesi - mä en muuta teekään kuin kritisoi, ja sä tulet pokkana sanomaan ihan jotain päinvastaista.

 

[muronsyöjä]

Kerrostaloillekin kaivettiin kellarit ja perustusmontut tuohon aikaan käsipelillä. Noista on paljonkin kuvauksia koska olen jostain lukenut. Eli monttun reunalle rakennetaan hiekkalaatiot, joista maa-aines lapioitiin aina alemmasta laatikosta ylempään kunnes oltiin harjalla ja sieltä maat vaikka hevoskärryillä sitten loppusijoituspaikalle. Yksi mies lapioi tuohon aikaan monta kuutiota tunnissa, varsinkin jos se maa oli jo kerran lapioitu kasalle. Kaikista näistä laatikkosysteemeistä ja tarvittavien miesten määrästä oli valmiit laskelmat joilla työmaita pyöritettiin.