Juu siitä vaan rakentamaan kivitaloa minkä ainoa lämmitysmuoto on takka. Talvellahan sisällä on toki pakkasta mutta eipähän homehdu kun et tiivisty kosteutta minnekkään. Juoksevaa vettä, vesivessaa, lämmitystä tai muutakaan putkistoa et voi toki laittaa. Siinä sulle sitten talo joka ei taatusti homehdu.
Mitähän nykyiset rakentajat optimoivat? Jotenkin epäilen, että optimoitava suure on lyhyen aikavälin voitto eikä mm. rakennusten odotettava (homeeton) käyttöikä ole optimoinnissa minkäänlainen tekijä.
Kyllä varmasti on sutta ja sekundaa tehty iänkaiken, ne 1800 luvun huonot röttelöt ja murjut on vaan räjäytetty jo aikaa sitten pois ja nykypäivään ovat jääneet vain ne jotka on sattuneet onnistumaan hyvin tai joiden ylläpitoon on haluttu syystä tai toisesta laittaa riittävästi rahaa.
Olen juuri yrittänyt tuoda esiin sitä, että kun ihmiset eivät ymmärrä niin eivät ymmärrä. Vertaavat paperilennokkia panssarivaunuun tajuamatta omaa tyhmyyttään.
Yritätkö nyt selittää, että taloa jossa on keskuslämmitys, juokseva vesi, vesivessa ja viemäröinti, ei ole mahdollista rakentaa niin ettei se homehdu parissa vuodessa? Mihin perustat väitteesi? Oletko tosissasi?
Taisi osua pahasti?
Olen näitä tekijöitä tuossa aiemmin varsin hyvin tuonutkin esiin. Kiteytettynä: aikataulu, laatu ja raha. Valitettavasti tilaajat tahtovat halvalla parasta ja mieluusti heti. Ei ole realistista.
Ei ollenkaan, sillä aihe on rakas ja mielenkiintoinen. Oliko sulla jotain järkevää annettavaa, vai ymmärrätkö pointtini?
En, vaan tarkoitin sitä että mainitut asiat ovat niitä jotka suurimman osan homehtumista ja talon mätänemisistä aiheuttavat. Ja tottahan ennen kivitalot ovat kestäneet näihin päiviin kun niissä ei ollut mitään riskitekijöitä ja kaikki hometta aiheuttavat systeemit puuttuu. Eli ei ennen kaksista taitoo tarvinnut että sai "hometumattoman" ja jykevän kivitalon joka seisoo vielä tänä päivänäkin.
Lisää ydinvoimaa niin ei tarvitsis "energiatehokkuuden" ja muun vastaan paskan kanssa pelleillä ja talotkin voisivat tuulettua. Toinen parannus toki olisi sääntöjen ja normien pipipäisempi valvominen eli, että vaikkapa ilmastointia/ilmanvaihtoa ei uskallettaisi "säästösyistä" olla käyttämättä kuin joskus ja jouluna.
Tarkoitatko rahalla rakentajan tekemää voittoa? Mitä tarjoitat aikataululla (rakentamisaikataulua?), entä laadulla (kestää juuri ja juuri takuuajan?)
Rakennusyhtiöiden voitot ovat kautta linjan aika nihkeitä, myös suhdannehuipun harjalla. Viimeaikoina on tullut parikin tulosvaroitusta esim. Lehdolta. Raha nyt lopulta määrää kaiken, ja sen mukaan mennään mitä tilaaja on valmis maksamaan. Suunnittelijat pyrkivät suunnittelemaan käyttötarkoituksenmukaisen kokonaisuuden haluttuun budjettiin ja rakennusyhtiöt taasen tuottamaan tämän. Palkkioksi kullekin osapuolelle kuuluu rahaa, sillä kyseessä ei ole hyväntekeväisyys vaan liiketoiminta.
Koko hankkeen läpimenoa. Pääpiirteittäin muut hankkeen vaiheet näyttävät kokemukseni perusteella venyvän, mutta työmaalle ei ole joustoja tarjolla. Toki se on ymmärrettävää, sillä se voi isossa kohteessa maksaa 200.000 euroa kuukautta kohden. Toisaalta tämä voi johtaa siihen, että laatu kärsii rynnätessä ja kustannukset karkaavat silti.
Laadulla tarkoitan niin suunnittelun tarkoituksenmukaisuutta kuin myös materiaalivalintoja ja itse rakennustyön suoritustasoa. Hyvä jos rakentamisessa päästäisiin siihen että kaikki kestäisikin takuuajan. Se olisi myös rakennusyhtiöiden etu (kustannussäästö, imago- / markkinointietu). Ei sitä paskaa tuoteta kiusalla, vaan tyhmyyttä ja osaamattomuutta.
Hyvin paksut aidot kiviseinät ja kaikki putket pintavetoina hyvin näkyviin. Ehkä ruostumattomasta teräksestä ja keramiikastakin voisi tehdä jotain.Rakentamisesta en hirveästi tiedä, ehkä nyt jotakin mutta kiinnostaisi tietää minkälainen rakenne olisi talolla joka kestää seuraavat pari-kolmesataa vuotta, ei olisi homealtis, täyttäisi energiavaatimukset ja sisältäisi nykyaikaiset mukavuudet jos hinnalla ei olisi väliä?
Äkkiseltään tulee mieleen metrin paksuiset umpinaiset tiiliseinät (tai niin paksut että varmasti eristää), rosteriset putkitukset, välikatto valetaan betonista ja katto tehdään kuparista? Vai mikäköhän olisi pomminvarma ratkaisu?
Pintavedot hyvä pointti luulisin. Mutta eikö tiiliseinä olisi parempi materiaali hengittävyyden kannalta?
Noita kivipilareita tehdään nykyäänkin. Katselin joskus jonkun dokkarin jossa jenkkiyrittäjä teki noita. Koneellisesti tietenkin. Valitteli että kalliita teriä menee paljon ja joitakin työvaiheita hionnassa pitää tehdä käsin. Miljardöörit rakentelevat noista palatsejaan ja kauppa käy hyvin. En muista hintoja, mutta veikkaisin ulkonäöltään tuollaisen pilarin maksavan ehkä alkaen about $50,000 ilman rahteja. Kiviaineen laadun hinta ja työstettävyys nostaa tai laskee hintaa (kalkkikivi esim. heppoista ja graniitti kovaa).
Alkoi kiinnostamaan kuinka paksu sen tiiliseinän oikein pitäis olla, että täyttäisi nykyaikaisen U-arvon eli 0,17 seinässä.Rakentamisesta en hirveästi tiedä, ehkä nyt jotakin mutta kiinnostaisi tietää minkälainen rakenne olisi talolla joka kestää seuraavat pari-kolmesataa vuotta, ei olisi homealtis, täyttäisi energiavaatimukset...
Äkkiseltään tulee mieleen metrin paksuiset umpinaiset tiiliseinät (tai niin paksut että varmasti eristää)...
)Eikös noihin paksuihin tiiliseiniin tehdä holvit väliin, eli ilmatiivis ontto välitila. Vähän kuin ikkunoissakin on monta kerrosta?Alkoi kiinnostamaan kuinka paksu sen tiiliseinän oikein pitäis olla, että täyttäisi nykyaikaisen U-arvon eli 0,17 seinässä.
US Materiaali d (m) λ R
Rsi 0,13
Kipsilevy 0,013 0,23 0,06
Höyrysulku 0,02
Min. villa 0,15 0,06 2,50
Tuulensuojalevy 0,025 0,055 0,45
Rse 0,13
ΣR 3,29
U 0,30
Tuota malliesimerkkiä mukaillen ja tiilen lambra-arvolla 0.7 niin paksuudeksi tulisi 3.93m. Olis siinä seinillä paksuutta ja painoa
(Laskutoimituksessa voi olla virhe, kun ikuisuus oppitunneista. Jos näin on niin joku korjannee
Nykyaikainen kennoharkko pohjaa juuri samaan ideaan, eli ilma se on joka eristää. En tiedä kuinka laajalti tuo on käytössä, mutta mielenkiintoinen tuote: U-arvo 0,17 harkon paksuuden ollessa 500 mm.
Sehän on ollut yleinen käytäntö kouluissa pysäyttää ilmanvaihto viikonloppujen ja lomien ajaksi. Vaikka rakentajilla ja työn tilaajillakin on usein talojen pilaamisessa sormensa pelissä, niin tässä on ihan perinteinen user error.
Tuo Horticultural Hall piti sulkea rakenneteknisten huolenaiheiden vuoksi ja vuonna 1955 se päätettiin purkaa hurrikaanivahinkojen vuoksi. Ei päässyt viettämään edes 80-vuotissynttäreitä. Ihan huolimatta siitä, että oli kivestä tehty ja vieläpä 1800-luvulla kun miehet oli rautaa ja kaikki muu paskaa (poislukien rakennustekniikka, se oli timanttia).
Tässä nykyrakentamisen taso ja hinta:
Kun et ymmärrä niin et ymmärrä. Vertaat täysin erilaisia asioita ja lauot suoranaisia valheita etkä huomioi muiden esittämiä pointteja. Keskustelu on silloin mielekästä ja järkevää kun pyritään löytämään uusia näkökulmia. Se johtaa yleensä uuden oppimiseen.
