Nykyajan rakennustekniikka vs.1800-luvun rakennustekniikka.

Liittynyt
25.06.2017
Viestejä
186
Luin tuosta Olkiluoto 3 rakentamisesta ja siitä miten vaikeata se on ja kuinka paljon mm. betonia menee.
Pohjalaatta on reaktorin alla 3 metriä paksu,reaktorirakennuksen seinä on kahdesta erillisestä 2 metrin paksuisesta betoniseinästä muodostuva.
On sanottu että kyseessä on ihmiskunnan kallein rakennus.

Tätä vasten luin 1800-luvun lopulla rakennetuista kohteista. Philadelphian kaupungintalon Philadelphia City Hall - Wikipedia rakennus alkoi 1871,rakennuksen pinta-ala on 6 hehtaaria, materiaali kivi,rakennuksen seinät ovat 6,7 metriä paksut ,rakennus on 167 metriä korkea ja tornin päässä on 11 metriä korkea pronssipatsas.
On mainittu että jos rakennus purettaisiin kustannus saattaisi Philadelphian kaupungin (1,5 milj. asukasta) konkurssiin.

Philadelphiassa pidettiin vuonna 1876 eli melko pian USA:n sisällissodan jälkeen maailmannäyttely jonne rakennettiin useita Philadelphian kaupungintaloa vastaavia rakennuksia jotka purettiin näyttelyn jälkeen .Ainoastaan yksi on jäljellä https://upload.wikimedia.org/wikipe...HallPhila02.jpg/675px-MemorialHallPhila02.jpg
https://www.brulee-catering.com/wp-content/uploads/PleaseTouchMuseum_Hamilton-Hall.jpg

Tässä kuvia puretuista Philadelphian 1876 maailmannäyttelyn rakennuksista:
Stock Photo - Vintage print of the Philadelphia world fair 1876, the Centennial International Exhibition, first world fair in United States, historical Expo at Fairmount Park in Philadelphia
1876 World's Fair - Google-haku

Lisäksi vastaavia rakennuksia on ollut muuallakin esim. Hotel Internacional Barcelonassa Hotel Internacional (Barcelona) - Wikipedia
Tämä rakennus oli pohjapinta-alaltaan 5000 (150mx35m) neliömetriä ja siinä oli 600 huonetta. Rakennus rakennettiin näyttelyä varten 1888 53! päivässä ja purettiin vuoden kuluttua.

Herättää kyllä pienen ihmettelyn miten nämä rakennettiin ilman autoja,sähköjä,timanttileikkureita ja ilman hydraulinostureita?
Ja sitten purettiin.
 
Viimeksi muokattu:
Puhtaalla mutulla veikkaisin käytössä olleen sen aikaisia höyrykoneita tekemässä tietyt tehtävät.
 
Mikäs olikaan se kirkko(?) Mitä on rakennettu vuosisatojanja ei ole vieläkään valmis?
 
On sanottu että kyseessä on ihmiskunnan kallein rakennus.

Varmaan on sanottu, mutta ei ole. KVG.

Mielestäni muutenkin vähän kyseenalaista laskea ydinreaktorin ym. teknologian hinta rakennuksen hintaan. Esim. Googlen datakeskuksissa palvelimet ym. ovat laivakonteissa, joten onko sellainen maailman kallein kontti?

edit. ja tuo kalleus on siis rakentamiskustannukset jotka myöhästymisistä johtuen ovat yli 6 miljardia, mutta ostajan kiinteä kauppahinta oli 3 miljardia josta saavat vielä takaisin 450 miltsiä sopimussakkoina. eli ostohinnaksi jää ”ainoastaan” 2,55 miljardia.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä tän ketjun pointti on? En oikein sisäistänyt. Otsikko vs aloituspostaus on jotenki sekava. Mistä tässä pitäis keskustella? Philadelphian kaupungintaloa ainaki näemmä 30 vuotta rakennettiin, kalliiksi tulis moinen projekti nykyaikana eikä kukaan noin pitkää sopparia tekis.

Jos itse rakennustekniikasta, nii sehän on valovuosia edellä. Toki joissain tapauksissa on hutejakin tapahtunut. Tämäkin taas riippuu, että puhutaanko omakotitaloista, kerrostaloista vai näistä jumborakennuksista..

En edelleenkää tiedä mitä tähän pitäis kirjoittaa :D
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Mikä tän ketjun pointti on? En oikein sisäistänyt. Otsikko vs aloituspostaus on jotenki sekava. Mistä tässä pitäis keskustella? Philadelphian kaupungintaloa ainaki näemmä 30 vuotta rakennettiin, kalliiksi tulis moinen projekti nykyaikana eikä kukaan noin pitkää sopparia tekis.

Jos itse rakennustekniikasta, nii sehän on valovuosia edellä. Toki joissain tapauksissa on hutejakin tapahtunut. Tämäkin taas riippuu, että puhutaanko omakotitaloista, kerrostaloista vai näistä jumborakennuksista..

En edelleenkää tiedä mitä tähän pitäis kirjoittaa :D

Siis lähinnä rakennuskustannukset. Esim. tuon Philadelphian 1876 maailmannäyttelyn rakennukset. Rakennettu kivestä ja purettu sitten heti. Miten se on toteutettu järjellisesti.
Suomen valtiolla olisi tuskin varaa kyseiseen operaatioon nykytekniikallakaan?
6,7 metriä paksuja kiviseiniä?
 
Siis lähinnä rakennuskustannukset. Esim. tuon Philadelphian 1876 maailmannäyttelyn rakennukset. Rakennettu kivestä ja purettu sitten heti. Miten se on toteutettu järjellisesti.
Suomen valtiolla olisi tuskin varaa kyseiseen operaatioon nykytekniikallakaan?
6,7 metriä paksuja kiviseiniä?

No sitten kun höyrykoneiden käyttö vittuilusta päästään (sivuutetaan se, että höyrykäyttöisiä mm. nostureita oikeasti käytettiin jo kauan ennen vuotta 1876) niin kannattaa myös muistaa, että tuolloin duunaria kuhisi työmaalla kuin muurahaista eikä niille tarvinnut maksaa kuin sen, että hengissä pysyivät.
 
No sitten kun höyrykoneiden käyttö vittuilusta päästään (sivuutetaan se, että höyrykäyttöisiä mm. nostureita oikeasti käytettiin jo kauan ennen vuotta 1876) niin kannattaa myös muistaa, että tuolloin duunaria kuhisi työmaalla kuin muurahaista eikä niille tarvinnut maksaa kuin sen, että hengissä pysyivät.

Eiffelin tornin rakensi kuulemma 300 miestä.

Tuota Kailasan temppelia yritti hajottaa tuhat miestä. Ei onnistunut.
 
Eiffelin tornin rakensi kuulemma 300 miestä.

Niin, onko se sun mielestä vähän? Muutenkin aika erilainen rakennelma luonteeltaan. Mihin tuolla nyt yli 100 miestä kerrallaan oikein voisi edes tarttua kun homma on ollut nimenomaan pitkälti nostamista ja kiinnittämistä.
 
Niin, onko se sun mielestä vähän? Muutenkin aika erilainen rakennelma luonteeltaan. Mihin tuolla nyt yli 100 miestä kerrallaan oikein voisi edes tarttua kun homma on ollut nimenomaan pitkälti nostamista ja kiinnittämistä.
Paljonko tuollainen maksaisi tänään?
Ja kyllä, huomattavasti helpompi rakenne kuin tehdä 6,7 metrin kiviseiniä.
 
Paljonko tuollainen maksaisi tänään?

En tiedä.

Luultavasti pärjättäisiin vähemmällä miestyövoimalla ja kevyemmillä rakenteilla jos haluttaisiin. Ylätasolle voisi nostella kamaa vaikka helikopterilla jos ei kuluista niin piittaisi.
 
Edelleen väitän, että jos rakennusta 30 vuotta tehdään, nii henkilötyövuosina aika pirun kallis rakennus. Toki en tiedä kuinka paljon työvoimaa oli.
 
Viimeksi muokattu:


Tämä kai sivuaa aihetta, Kiinan pojat pykää tornitalon muutamassa viikossa.


Kai sitä suomessaki nopeammin rakennettais, mut iha hyvä vaan, että laatu&turvallisuus on tärkeää. Lisäksi pitää rakentaa ottaen huomioon +40 - -40 C..
 
Siis lähinnä rakennuskustannukset. Esim. tuon Philadelphian 1876 maailmannäyttelyn rakennukset. Rakennettu kivestä ja purettu sitten heti. Miten se on toteutettu järjellisesti.
Suomen valtiolla olisi tuskin varaa kyseiseen operaatioon nykytekniikallakaan?
6,7 metriä paksuja kiviseiniä?

Nykyään kaikessa suurin kustannus ovat verot. Työssä on valtavasti erilaisia veroja ja rakennusmateriaaleissa samoin. Aina kun jossain jokin liikahtaa, maksetaan monenlaisia veroja. Kun toimitusketjut ovat pitkiä, verojen osuus hinnoista on valtaisa.

Ties kuinka moneen maahan maksetaan veroja jonkin yksittäisen osan tekemiseksi voimalaan. En yllättyisi jos verojen osuus on yli 90%.

1800-luvun Yhdysvalloissa ei juuri veroja makseltu. Lisäksi tietysti työvoimakustannukset muutenkin olivat olemattomia ja jos porukkaa kuoli tai loukkaantui loppuelämäkseen, se oli heidän oma murheensa.
 
Viimeksi muokattu:
Kai sitä suomessaki nopeammin rakennettais, mut iha hyvä vaan, että laatu&turvallisuus on tärkeää. Lisäksi pitää rakentaa ottaen huomioon +40 - -40 C..

Toki, ei ollut tarkoitus esittää videon projektia oikeana tai parempana tapana rakentaa. Vain mielenkiintoinen esimerkki nykypäivästä.
 
En tiedä.

Luultavasti pärjättäisiin vähemmällä miestyövoimalla ja kevyemmillä rakenteilla jos haluttaisiin. Ylätasolle voisi nostella kamaa vaikka helikopterilla jos ei kuluista niin piittaisi.
Ainakin materiaalin ja osien valmistuksen hinta, kehittyneet lujuuslaskelmat, nopeampi asennustekniikka jne. on tehnyt Eiffel-torneista tänään huomattavasti halvempia kuin aikanaan. Samaa ei voi varmuudella sanoa kivipalatseista
 
Onhan toki tärkeää myös huomioida se että noissa 1800 luvulla rakennetuissa "pilvenpiirtäjissä" yms hulppeissa rakennuksissa ei juuri kovin kummoista kiinteistötekniikka ollut verrattuna nykytaloihin, tai edes taloihin 50 vuotta sitten. Voisin myös olettaa että rakentamisvaatimukset esim paloturvallisuuden tai minkään muiden (rakenteellisten) turvallisuuseikkojen kohdalla olivat olemattomat kun säätelyä ei juurikaan ollut.

Jos nykyään rakennettaisiin samanlaisilla "mukavuuksilla" niin ei varmasti olisi niin kallista mutta eipä niissä kukaan haluaisi varmaan asuakaan.
 
Noniin. Kun joku alkaa kritisoida mitä tahansa, niin hyvin usein tällä jollain ei ole mitään käsitystä mistä on puhumassa.

Kivestä on ollut aika helppo rakentaa aikoinaan. Suurin haaste on ollut sen liikuttaminen paikalleen ja kuormituksien jakaminen siten, että tönö pysyy pystyssä. Ei talotekniikkaa (lvisrau yms), ei moderneja siirtolaitteita, ei ikkunoita - hyvä jos notskille paikka ja räppänä tälle. Ei U-arvoja tai muitakaan kummempia määräyksiä koskien laastin laatua, työolosuhteita, minimipalkkoja tai työaikarajoitteita. Duunareita sai läheisestä ojasta ja ne olivat kulutustavaraa - vieläpä hyvin halpaa sellaista. Työturvallisuudesta ei tietoakaan, tosin poikkeuksena tuotakoon esiin ketjussa mainittu Eiffel-torni, jossa ei tainnut kuolla kuin yksi henkilö. Siellä käytettiin jopa turvakaiteita.

Maailma on muuttunut monessa suhteessa, myös rakentamisen saralla. Väitän että eteenpäin on menty roimasti, vaikkei sitä jotkut tajuakaan. Työn hinta on karannut, samoin ihmisten asettamat laatuvaatimukset itse rakenteiden ja tekniikan suhteen.
 
Nykyaikana rakentamista vaikeuttaa byrokratia ja kaikki pikkuhienoudet, eihän muuten kai olisi suurtakaan ongelmaa saada pytinkejä pystyyn nopeastikin.

Ja erityisesti tämä pätee jostain ydinvoimalasta puhuttaessa...

Ennen vanhaan toki työvoima oli puoli-ilmaista vähän kuin Kiinassa nyt.
 
Hyvä kysymys tuo Hotel Internacional. En usko että alienit rakensi sen, mutta en osaa tarkemmin sanoa miten ne pystyi rakentaa sen niin nopeasti, koska Googlesta ei löytynyt vastausta vaikka googlasin varmaan 10 minuuttia. Se on just se ongelma että jos Google ei osaa antaa vastausta, kuka sitten voi? Mutta kai niillä aika kehittynyt teknologia oli 1888, jotain alkukantaisia autojakin oli, ja Edison oli myös keksinyt sähkölampun. Varmaan ne käytti jotain steampunk-koneita.
 
Viimeksi muokattu:
kukaan länsimaalainen ei suostu enää rakentamaan tuollaisista aineksista. pieniäkin kivihommia varten tuodaan tekijät kiinasta, nämä kun ei tiedosta tai voi välittää ammattitaudeista tai muista pienistä. englantilaisten kartanoiden historioissa on hintalappuja kaikelle tehdylle, jotkut huoneiden ornamentit on maksaneet nykyrahassa aivan järjettömästi. korjaukset kivipintoihin maksaa helposti miljoonia ja ne ei oikeasti kestä aina kovinkaan kauaa ennenkuin pitää tehdä uusiksi
 
Varmasti kallista purkaa tuo Philadelphia City Hall. Melko monta tonnia saisi kiveä ajeluttaa ympärille rakentuneen kaupungin katuja pitkin. :D

Hiukan harmillista kun nykyään ei tehdä näyttäviä monumentteja. Kaiken pitää olla valmista parissa vuodessa ja eihän kannattavuuslaskelmat antaisi minkäänlaista arvoa massiiviselle rakennukselle. Joskus nauratti ajatus, että Guggenheim sijasta rakennettaisin valtion rahoilla jättimäinen löylykiulu. Oli siis vain jonkun heitto Guggenheim- keskusteluun. Toisi todennäköisesti enemmän turisteja Suomeen.
 
Noniin. Kun joku alkaa kritisoida mitä tahansa, niin hyvin usein tällä jollain ei ole mitään käsitystä mistä on puhumassa.

Kivestä on ollut aika helppo rakentaa aikoinaan. Suurin haaste on ollut sen liikuttaminen paikalleen ja kuormituksien jakaminen siten, että tönö pysyy pystyssä. Ei talotekniikkaa (lvisrau yms), ei moderneja siirtolaitteita, ei ikkunoita - hyvä jos notskille paikka ja räppänä tälle. Ei U-arvoja tai muitakaan kummempia määräyksiä koskien laastin laatua, työolosuhteita, minimipalkkoja tai työaikarajoitteita. Duunareita sai läheisestä ojasta ja ne olivat kulutustavaraa - vieläpä hyvin halpaa sellaista. Työturvallisuudesta ei tietoakaan, tosin poikkeuksena tuotakoon esiin ketjussa mainittu Eiffel-torni, jossa ei tainnut kuolla kuin yksi henkilö. Siellä käytettiin jopa turvakaiteita.

Maailma on muuttunut monessa suhteessa, myös rakentamisen saralla. Väitän että eteenpäin on menty roimasti, vaikkei sitä jotkut tajuakaan. Työn hinta on karannut, samoin ihmisten asettamat laatuvaatimukset itse rakenteiden ja tekniikan suhteen.

Työntekijöiden palkasta sen verran että vuonna 2018 USA:ssa 50% työntekijöistä ansaitsi alle $33000 vuodessa joka vastasi n.22 kultaunssia ja Henry Ford maksoi 1909 vuodessa autotehtaan työntekijöille palkkaa joka vastasi 67 kultaunssia.

Tuosta kivirakentamisen helppoudesta verrattuna esim. betoniliemen levittelyyn tässä kuva https://upload.wikimedia.org/wikipe...elphia_City_Hall_N._Broad_Street_arcade_1.jpg
Näiden rakenteiden tekeminen varsinkin 1870-luvulla tuskin on aivan helppoa ollut kun se nykyisinkin olisi melkoisen haastavaa moderneilla työkaluilla.
Noita rakenteita kun katsoo niin kyllä siinä joku talotekniikka on aivan lastenleikkiä.
 
Olkiluoto 3 ei todellakaan ole kallein, ei läheskään.

Masjid Al Haram moskeija taitaa johtaa reippaasti... Sen jälkeen on vielä pari muuta rakennusta lisää. Olkiluoto 3:n sisarvoimala Flamanville 1 on myös jo kalliimpi kuin OL3
 
Varmasti kallista purkaa tuo Philadelphia City Hall. Melko monta tonnia saisi kiveä ajeluttaa ympärille rakentuneen kaupungin katuja pitkin. :D

Hiukan harmillista kun nykyään ei tehdä näyttäviä monumentteja. Kaiken pitää olla valmista parissa vuodessa ja eihän kannattavuuslaskelmat antaisi minkäänlaista arvoa massiiviselle rakennukselle. Joskus nauratti ajatus, että Guggenheim sijasta rakennettaisin valtion rahoilla jättimäinen löylykiulu. Oli siis vain jonkun heitto Guggenheim- keskusteluun. Toisi todennäköisesti enemmän turisteja Suomeen.
Sehän tässä juuri ihmetyttää että esim. 1800-luvulla tehtiin upeita rakennuksia ja nyt rakennuksissa on oikeastaan yksi muoto-laatikko. Mielummin katselisi noita graniitista yms. tehtyjä kaunottaria.
Oliko noilla rakentajilla joku salaisuus kun pystyivät tekemään noita?
 
Sehän tässä juuri ihmetyttää että esim. 1800-luvulla tehtiin upeita rakennuksia ja nyt rakennuksissa on oikeastaan yksi muoto-laatikko. Mielummin katselisi noita graniitista yms. tehtyjä kaunottaria.
Oliko noilla rakentajilla joku salaisuus kun pystyivät tekemään noita?

Mitä järkeä olisi tehdä 6m paksuja kiviseiniä nykyisin?
 
Työntekijöiden palkasta sen verran että vuonna 2018 USA:ssa 50% työntekijöistä ansaitsi alle $33000 vuodessa joka vastasi n.22 kultaunssia ja Henry Ford maksoi 1909 vuodessa autotehtaan työntekijöille palkkaa joka vastasi 67 kultaunssia.

Tuosta kivirakentamisen helppoudesta verrattuna esim. betoniliemen levittelyyn tässä kuva https://upload.wikimedia.org/wikipe...elphia_City_Hall_N._Broad_Street_arcade_1.jpg
Näiden rakenteiden tekeminen varsinkin 1870-luvulla tuskin on aivan helppoa ollut kun se nykyisinkin olisi melkoisen haastavaa moderneilla työkaluilla.
Noita rakenteita kun katsoo niin kyllä siinä joku talotekniikka on aivan lastenleikkiä.
Tosin tuossa kultaan vertaamisessa täytyy huomioida kullan hinnan muutokset, se kun ei ole mikää absoluuttinen arvo.
 
Jep, Reaaliaikaiset hintataulukot kullalle ja hopealle - Tavex - Valuutta, Kulta, Hopea tuolta saadun tiedon mukaan kullan hinta on nyt liki tuplat siitä mitä se oli kymmenen vuotta sitten, eli lyhyessäkin ajassa voi heitellä reippaasti.
Siis kullan arvo on vakio mutta valuutan arvo vaihtelee suhteessa kultaan,erityisesti tämän huomaa Federal Reserve Bankin luomisen (1913) jälkeisenä aikana http://goldsilverworlds.com/wp-content/uploads/2012/07/gold_price_chart_200_years_1800-2012.gif
Kullan ostovoima on ollut vakio ainakin 6000 vuotta.
 
Sehän tässä juuri ihmetyttää että esim. 1800-luvulla tehtiin upeita rakennuksia ja nyt rakennuksissa on oikeastaan yksi muoto-laatikko. Mielummin katselisi noita graniitista yms. tehtyjä kaunottaria.
Oliko noilla rakentajilla joku salaisuus kun pystyivät tekemään noita?

Salaisuus oli siinä, että työvoimaa sai käytännössä ruokapalkalla ja silloin oli merkitystä, miltä rakennus näyttää. Tottakai rakentajat pistivät parastaan koristeluissa, niin saattoivat saada rahakkaampia hommia jatkossa.


 
Siis kullan arvo on vakio mutta valuutan arvo vaihtelee suhteessa kultaan
Idioottimainen ajatus, eikä päde alkuunkaan.

Kun kultaunssin maailmanmarkkinahinta heittelee 30-40% vuoden parin ajanjaksolla, niin esim. asuntojen hinta kullassa mitattuna heilahtelee ihan hullusti, siinä missä rahassa mitattuna asuntojen arvo pysyy muutaman prosenin tarkkuudella paikallaan.

Ainoa järkevä päätelmä tästä on se, että ei ole mitään absoluuttista arvon mittaria, eikä kultakaan sellainen ole.
 
Noniin. Kun joku alkaa kritisoida mitä tahansa, niin hyvin usein tällä jollain ei ole mitään käsitystä mistä on puhumassa.
Samoin hyvin usein kun joku myötäilee tai ei ota mitään kantaa, tällä jollain ei ole tietoa asiasta. Tai sitten on. Vaihtelee. Kriittinen yksilö kuitenkin useammin tietää sentään jotain kuin täysin epäkriittinen yksilö.

Tässähän tarkoitettiin, että usein kun joku alkaa voimakkaasti kyseenalaistaa jotain, mitä ei yleisemminkin kritisoida, tämä joku on aivan väärässä. Vaikka miljoona kärpästä -argumentti on argumentointivirhe, yleinen tapa tehdä jokin asia on usein se oikea, tai ainakin yksi kelvollisista.

Anteeksi metakeskustelu.
 
Kivialan osaamista ei enää tuossa 1800 luvun lopun mittakaavassa ole. Se oli suhteellisen bulkkia osaamista ja työviimaa oli etenkin peltokauden jälkeen pilkkahintaan. Nyt niitä hommia tekee erikoismiehet erikoishintaan ja peltojannut tekee talvella metsäkonehommia tmv. Kivi on kallista
 
Sehän tässä juuri ihmetyttää että esim. 1800-luvulla tehtiin upeita rakennuksia ja nyt rakennuksissa on oikeastaan yksi muoto-laatikko. Mielummin katselisi noita graniitista yms. tehtyjä kaunottaria.
Oliko noilla rakentajilla joku salaisuus kun pystyivät tekemään noita?
Laatikoitahan ne oli 1800-luvullakin, koristeltuna kivileikkauksilla, massiivisilla sisäänkäynneillä ja korkeilla huoneilla. Taidot ei riittäneet muuhun, niin ainoa tapa erottua oli rakentaa sama mutta vielä isompana ja komeampana. Sitten tekniikan kehittyessä ja kustannusten muuttuessa 1900-luvun taitteessa tilalle tulikin kilpailu, kuka tekee korkeimman ja siroimman pilvenpiirtäjän.
 
Työntekijöiden palkasta sen verran että vuonna 2018 USA:ssa 50% työntekijöistä ansaitsi alle $33000 vuodessa joka vastasi n.22 kultaunssia ja Henry Ford maksoi 1909 vuodessa autotehtaan työntekijöille palkkaa joka vastasi 67 kultaunssia.

Tuosta kivirakentamisen helppoudesta verrattuna esim. betoniliemen levittelyyn tässä kuva https://upload.wikimedia.org/wikipe...elphia_City_Hall_N._Broad_Street_arcade_1.jpg
Näiden rakenteiden tekeminen varsinkin 1870-luvulla tuskin on aivan helppoa ollut kun se nykyisinkin olisi melkoisen haastavaa moderneilla työkaluilla.
Noita rakenteita kun katsoo niin kyllä siinä joku talotekniikka on aivan lastenleikkiä.

Käsityö oli todella halpaa aikanaan. Kun puhut rakenteista, niin tarkoittanet kaikkia klumeruuleja joita on kiveen veistetty. Kiva näitä olisi nähdä, mutta suunnittelu ja käsityö on hiton kallista tänään. Rakenteita koskevat fysiikan lait pätevät edelleen, ja kantavat rakenteet koostuvat edelleen pilareista, palkeista ja laatoista. Kuten laittamassasi kuvassa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, nykyään vain on paremmat nosturit sekä teräsbetoni.

Alla olevassa kuvassa teräspilari joka on täytetty betonilla. Siihen on liitetty Peikon delta-palkit, joiden päälle on asennettu betoniset ontelolaatat. Saumat raudoitetaan ja valetaan umpeen. Lopuksi laatan päälle tehdään vielä pintavalu, jonka päälle sitten haluttu pintamateriaali + muu mahdollinen roina. Tällaisen yksinkertaisen rakenteen on tarkoitus olla mahdollisimman kevyt, kestävä, jäykkä, vähämateriaalinen ja tietenkin halpa. Näitä tekijöitä ei välttämättä optimoitu samalla pieteetillä kuin nykypäivänä, vaan vallalla oli toiset arvot / tavoitteet.

hovedbilde.jpg

Kärjistäen ammoisina aikoina rahallakaan ei ollut ihan niin suurta merkitystä, kun jokin alueen hallitsija käytännössä omisti kaiken orjista lähtien. Silloin oli keskiössä näyttää omaa valtaansa ja ikuistaa itsensä vaikka pyramidin muodossa.

"Betoniliemen levittelyn" (ja valmistuksen, hankinnan ja kuljetuksen..) voi kusta niin monella tapaa, että jok'ikinen on näistä mokista lukenut. Milloin on laatat halki puutteellisen jälkihoidon vuoksi, milloin on paikat homeessa tai muut päästöt yli rajojen kun liian kostean betonin päälle on asennettu liian tiivis pintamateriaali. Pari vuotta sitten oli tämä Tyksin episodi ja siltatutkimukset. Betoni on nykypäivänä jalostettu ja optimoitu aika tarkasti käyttökohteeseensa. Valitettavasti ihmiset mokailevat.

Mikäli talotekniikka olisi lastenleikkiä, niin sitä olisi löytynyt jo sen 200 vuotta sitten. No eipä löytynyt, koska se on aika monimutkaista teknologiaa, joka vieläpä vaikuttaa rakennuksen muuhun rakenteeseen. Nykyään tate voi muodostaa jopa 30 % rakennushankkeen kustannuksista ja 20 % uppoaa käyttö- ja yhteiskustannuksiin (=työmaan pyöritys). Lopuista rahoista karkeasti puolet menevät ihmisille ja loput itse rakennusmateriaaleihin. Mikäli rakennettasiin nälkäpalkalla haaveilemiasi kiviseiniä yksinkertaisin betonielementein, niin olisi kyllä nopeaa ja halpaa rakentaa vaikka kokonainen uusi kaupunki. Se nyt ei kuitenkaan ole nykypäivää millään mittarilla, varsinkin kun puiden polttaminen olohuoneen lattialla saisi viherpiipertäjät tolaltaan.

Jos haluat kauniita graniittitaloja modernilla tekniikalla, niin raha on se salaisuus. Sillä saa ja hevosella pääsee.
 
Samoin hyvin usein kun joku myötäilee tai ei ota mitään kantaa, tällä jollain ei ole tietoa asiasta. Tai sitten on. Vaihtelee. Kriittinen yksilö kuitenkin useammin tietää sentään jotain kuin täysin epäkriittinen yksilö.

Tässähän tarkoitettiin, että usein kun joku alkaa voimakkaasti kyseenalaistaa jotain, mitä ei yleisemminkin kritisoida, tämä joku on aivan väärässä. Vaikka miljoona kärpästä -argumentti on argumentointivirhe, yleinen tapa tehdä jokin asia on usein se oikea, tai ainakin yksi kelvollisista.

Anteeksi metakeskustelu.

Niin, eipä ne kriitikot aina ole väärässä, olet oikeassa.

Rakentamista / rakentamisen laatua kuitenkin kritisoidaan aika paljon. Harmi, että harvoin näillä kriitikoilla on oikeaa käsitystä alasta. Vielä harvemmin on tarjolla konkreettisia parannusehdotuksia. Tässä tapauksessa pidän täysin pöljänä haikailla jonkin 1800-luvun rakentamistaidon perään ja kyseenalaistaa sen perusteella nykyrakentamisen laatua. Yhteiskunnat ja teknologia ovat muuttuneet todella radikaalisti, ja siksi meillä rakennetaan niin kuin rakennetaan - optimaalisesti tähän aikakauteen nähden.

Olisi hienoa nähdä komeita kivirakennuksia kaikenlaisissa koristeilla, mutta raha ratkaisee.
 
Rakentamista / rakentamisen laatua kuitenkin kritisoidaan aika paljon. Harmi, että harvoin näillä kriitikoilla on oikeaa käsitystä alasta. Vielä harvemmin on tarjolla konkreettisia parannusehdotuksia. Tässä tapauksessa pidän täysin pöljänä haikailla jonkin 1800-luvun rakentamistaidon perään ja kyseenalaistaa sen perusteella nykyrakentamisen laatua. Yhteiskunnat ja teknologia ovat muuttuneet todella radikaalisti, ja siksi meillä rakennetaan niin kuin rakennetaan - optimaalisesti tähän aikakauteen nähden.

Jos valmistumisesta menee pari vuotta siihen, että uusi rakennus homehtuu, seinärappaukset putoilevat tai seinien/perustuten betoni halkeilee niin eipä asiasta juuri enempää tarvitsekaan tietää.

Jos 100 tai 300 vuotta sitten osattiin rakentaa taloja jotka eivät ole homeessa pari vuotta valmistumisen jälkeen, niin luulisi samaan pystyttävän nykyäänkin. Kärjistettynä esimerkki voidaan tietysti käyttää vaikka 2000 vuoden takaisia roomalaisten betoni rakennuksia ja miettiä paljonko nykyisistä betoni tönöistä on jäljellä vastaavan ajan jälkeen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 722
Viestejä
4 545 142
Jäsenet
74 837
Uusin jäsen
residentti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom