Tämä on tietysti täysin määrittelykysymys, mutta minusta high-end ei määräydy sen mukaan, että mitä on saatavilla, vaan sen mukaan, että mikä on mahdollista.
Geforce SDR / DDR:n NV10 oli kooltaan 139 mm². Jos katsota Geforce 2, Geforce 3 ja Geforce 4 Ti piirejä Techpowerupin historiikeistä, niin ne ovat kaikki kokoluokkaa 100mm²-150mm². Piirin koon puolesta varsin pientä ja kaukana siitä, mikä olisi silloin ollut mahdollista -> en näe, että ne olisivat olleet high-endiä.
Esim. nykyisin Nvidian käyttämällä valmistusprosessilla TU102 on aika lähellä absoluuttista maksimikokoa, mitä edes teoriassa kyseisellä puolijohdelinjalla voi valmistaa. Se on TSCM 12nm-aikakauden ehdotonta high-endiä, koska parempaa ei ole yksinkertaisesti mahdollista tehdä.
Joskus 2000-luvun alkupuolella näytönohjainten menekki oli niin vähäistä, ettei silloin kannattanut tehdä valtavia piirejä, koska ostajia niille oli ihan liian vähän suhteessa tuotanto + suunnittelukustannuksiin. Sitä mukaa kun PC pelimarkkina on kasvanut, on se asiakaskunta on kasvanut jolla on varaa ja halua ostaa parempaa, joten nyt on saavutettu sitten se taso, että Nvidia valmistaa pelaajille about niin isoja ja monimutkaisia piirejä kuin on fyysisesti mahdollista tehdä "ei ihan leading edge" nodella.
AMD on perinteisesti käyttänyt pykälää uudempia nodeja, mutta se on tyytynyt aina keskikokoisiin piireihin, eikä ole oikein ikinä tehnyt isoja piirejä.
RT on tosiaan ensimmäinen oikeasti mullistava ominaisuus sitten unified shadereiden, eli viimeiseen 15 vuoteen tjsp. Sen jälkeen tulleista Variable refresh rate / G-sync / Adaptive Sync ovat ihan jees, mutta eivät nekään varsinaisesti yhtä mullistavia ole, kuin reaaliaikainen Raytracing.