Museosanasto...

Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 395
Tuli käytyä eilen Turussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Sieltä näyttelytauluista jäi pari sanaa mieleen tänne laitettavaksi.

Tupa.
Olen itse aina mieltänyt tuvan kokonaiseksi taloksi, pieneksi mökiksi. Lähtökohtaisesti kyseessä on kuitenkin tietyn huonetyypin nimitys, vaikkakin tuvalla voidaan tarkoittaa myös asuinrakennusta kokonaisuudessaan.
Näyttelytaulussa kerrottiin hirsirunkoisista taloista seuraavaa: "Perhe rakensi itselleen ensin tuvan, usein myös kamarin. Ihanteena oli laajentaa koti tälaisesta yksittäistuvasta parituvaksi, jossa oli talon levyinen huone eteisen molemmin puolin." Wikipediasta löytyy lisää tupa-tietoutta: Tupa – Wikipedia

Riivata.
Minä ymmärrän riivaamisen tarkoittavan likimain synonyymejä vainota, painostaa, ei jätä rauhaan. Jos joku on riivattu, hänet on noiduttu, loitsuttu, demonisoitu. Jos taas jotakuta riivaa, niin hän on vihainen, pahalla päällä.
Näyttelytaulun mukaan riivaaminen on myös vanhaan maalintekoon liittyvä verbi: "Työpöydällä on maalikivi, jonka päällä oppipojat hiersivät eli riivasivat hierinkivillä maaväreistä ja pellavaöljystä väritahnaa sisämaalaustöihin." Tämä sopii siten myös nykyaikaan: "Mikä sinua riivaa=hiertää(, kun olet noin vihainen)?".
Riivaaminen voisi tulla ruotsin kielen repimisestä, riva?
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Tuleeko oikeasti ruotsista? Agricola käänsi raamattua kai Kreikasta, jolla sana oli psalmos. Käännös syntyi saksassa ja saksan kielen sana psalmen on myös paljon lähempänä kuin ruotsin sana.
Juuh, Suomessa on monet sanat kopioita Ruotsista, mutta se, mistä Ruotsi on ne kopioinut onkin aivan eri asia.
Yleensä Kreikka ja Latina.
Oikeassa olet.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Huomenta, mietin tuossa kuteita.
70-luvulla oli himassa "matonkuteita"
Sitten myöhemmin tuli vaatteista slangisanaa "makeet kuteet"
Eli näemmä viitataan että on samanlaista kamaa kuin mattoja varten tehdyt "kuteet" eli räteistä tehdyt maton aiheiset säikeet.
 

MrB

Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 204
Huomenta, mietin tuossa kuteita.
70-luvulla oli himassa "matonkuteita"
Sitten myöhemmin tuli vaatteista slangisanaa "makeet kuteet"
Eli näemmä viitataan että on samanlaista kamaa kuin mattoja varten tehdyt "kuteet" eli räteistä tehdyt maton aiheiset säikeet.
Toisaalta kuteena käytetään muutakin kuin kierrätysmateriaalia jos ollaan tekemässä muuta kuin räsymattoa. Jos tehdään villakangasta niin kuteena (ja loimena) on villalankaa jne.
 
Liittynyt
20.10.2023
Viestejä
20
Sanonta lapsettomuudesta. " Onko onki ottamaton,vaiko lampi kalaton?" ansaitsee tulla tallennetuksi tähän, kun en ole sitä kuullut aiemmin kuin kerran. Josko yleistyisi.
 
Liittynyt
07.07.2021
Viestejä
1 152
Huomenta, mietin tuossa kuteita.
70-luvulla oli himassa "matonkuteita"
Sitten myöhemmin tuli vaatteista slangisanaa "makeet kuteet"
Eli näemmä viitataan että on samanlaista kamaa kuin mattoja varten tehdyt "kuteet" eli räteistä tehdyt maton aiheiset säikeet.
Jos puhutaan kledjuista, "kuteista", siinä varmaankin enemmän viitataan sanaan kudos tai kudelma, eli keskeneräinen (kudelma) tai valmis vaate kudos. Näin ollen kun puhutaan "kuteista", puhutaan neutraalisti vain vaatteista. Kude taas viittaa kudontaan käytettyyn ainekseen (esim matonkude tai lanka), jonka voisi käsittää negariivisena asiana, mutta yleensä slangisana "kuteet" on neutraali sana ja tarvitsee jotakin muuta kuvailevaa sitten tuekseen, esim "makeet kuteet" tai "karseat kuteet".
 
Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 395
Jos puhutaan kledjuista, "kuteista", siinä varmaankin enemmän viitataan sanaan kudos tai kudelma, eli keskeneräinen (kudelma) tai valmis vaate kudos. Näin ollen kun puhutaan "kuteista", puhutaan neutraalisti vain vaatteista. Kude taas viittaa kudontaan käytettyyn ainekseen (esim matonkude tai lanka), jonka voisi käsittää negariivisena asiana, mutta yleensä slangisana "kuteet" on neutraali sana ja tarvitsee jotakin muuta kuvailevaa sitten tuekseen, esim "makeet kuteet" tai "karseat kuteet".
Onhan vaatteista puhuttu myös "rätteinä". Eniten on askarruttanut kun joku puhui "releistä". Voi olla että oli itse keksimänsä termi.

Myös kenkiä on joskus stadin slangissa kutsuttu pläägiksi. Toisille pläägät tarkoittaa synonyymisesti vain ja ainoastaan jalkapallokenkiä.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
2 285
Onhan vaatteista puhuttu myös "rätteinä". Eniten on askarruttanut kun joku puhui "releistä". Voi olla että oli itse keksimänsä termi.

Myös kenkiä on joskus stadin slangissa kutsuttu pläägiksi. Toisille pläägät tarkoittaa synonyymisesti vain ja ainoastaan jalkapallokenkiä.
Releet on kyllä ihan (itselle) tunnettu sana, samaa sarjaa kuin "kuteet" vaatteeina, mutta alkuperästä en tiedä. Pläägät taisi tulla venäjästä jos en väärin muista, mutta ei tainnut alunperin viitata pelkkiin kenkiin vaan asuun :hmm:
 
Liittynyt
07.07.2021
Viestejä
1 152
Eniten on askarruttanut kun joku puhui "releistä". Voi olla että oli itse keksimänsä termi.
Reelet voi olla pelkät tavalliset vaatteet, mutta ehkä vielä mieluummin mitkä tahansa hieman spesiaalimmat "varusteet", yleensä sellaiset mitä puetaan päälle, mutta voi olla muutakin. Metsuri laittaa releet päälle kun lähtee puunkaatohommiin, sähkömies ottaa mittarinsa ja muut tarvittavat releet mukaan kun lähtee asennushommiin.

Pläägät taisi tulla venäjästä jos en väärin muista, mutta ei tainnut alunperin viitata pelkkiin kenkiin vaan asuun :hmm:
Voisi tulla ruotsista plagg
 
Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 395
Mistä mahtaa tulla sana FILLARI?
Löysinkin:

Eli kyse on samasta ruotsinkielisten "konttikielestä" fikon-språkista jonka avulla autosta saatiin fiude. Velociped-fikon => filociped => filo, fillari. Filo ei siis ole lyhennys fillarista.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Oliko mieleeni tullut sana "kinttu" tullut täällä esille?
mistäs slangista tämä sana tulee, tarkoittanee jotain jalkaa tms.
 
Liittynyt
03.06.2022
Viestejä
632
Oliko mieleeni tullut sana "kinttu" tullut täällä esille?
mistäs slangista tämä sana tulee, tarkoittanee jotain jalkaa tms.
Eikö tuo ole yleiskieltä ainakin pohjoisessa? Aniarvoin yksikössä mutta "kintut", "koivet", "jalat"?
"Ja ne kintut pois pöydältä!"

Yksi kielen kummajaisten ryhmä lieneekin sanat, joita ei juuri koskaan käytetä yksikössä.
 
Liittynyt
07.07.2021
Viestejä
1 152
Oliko mieleeni tullut sana "kinttu" tullut täällä esille?
mistäs slangista tämä sana tulee, tarkoittanee jotain jalkaa tms.
"kinttu (Mennander 1699; yl.) ’kinnernivelen seutu, koipi, jalka’ / ’Bereich des Sprunggelenks bei Tieren; Bein (od. Teile dess.)’ ~ ink kinttu ’reisi’ | ka kinttu ’jalka, kinttu, koipi, sääri; pohje; polvitaive; reisi’ | va (Kukk) kintud (mon.) ’reidet’ (? < ink) | vi kint (g. kindu), kints (g. ‑u), kins (g. ‑u) ’kinttu, reisi, pakara’.
Samaa sanuetta kuin kinner, ks. tätä."

Ihan voisi yleiskieleksi sano hämeessäkin, kinttupolku, kintut pois pöydältä, sirot kintut jne
 
Viimeksi muokattu:

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Yleensä wanha kieli kiinnostaa, ärsyttää kun arkikieli modernisoituu liikaa.
Parhaillaan pääministerikin tokasee "Kyllä MÄ olen sitä mieltä että kannattaisi tehdä jotain"

Itse olen Karjalan evakon poika niin tykkään haastella tyyliin
"Mie saatan tulla käymään luoksesi viikonlopun tietämillä"

Usein tämänkin väännetää moderniin tyyliin.
"Mä ehkä tuu käymää sulle viikonloppuja"

Ei tuo helppoa ole 2023, kun itsekin yritän kääntää kaikki sanomiseni ennen suusta ulos tuloa että harkitse ja puhu wanhan kirjakielen mukaisesti

On vaan niin kaunista kuunneltavaa ken haastaa ystävälleen asioistaan :)
 
Liittynyt
20.10.2023
Viestejä
20
Itse olen Karjalan evakon poika niin tykkään haastella tyyliin
"Mie saatan tulla käymään luoksesi viikonlopun tietämillä"
Omaan korvaan tuo särähtää. "Mie saatan tulla siul käymää viikonlopul" kuulostaisi luontevammalta. Mut mistäs miä tiijän...
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Omaan korvaan tuo särähtää. "Mie saatan tulla siul käymää viikonlopul" kuulostaisi luontevammalta. Mut mistäs miä tiijän...
Totta turiset, pittää oikein alkaa yrittämään pitää kunnollista sekä laillista wanhan suomen elvytyskurssia kun keskustelen (en juttele/puhu) ihmisten kanssa.
miusta tuo mie ja sie ovat intervalleja kivasti että ne sopivat jokaiseen päivään ja sukuun katsomatta, toista kuin (mutta) mä ja sä :)
 
Liittynyt
07.07.2021
Viestejä
1 152
Katsokaa vaikka vanhemmasta (1800 luku tai vanhempi) Bibliasta tai jostakin muusta tuon aikaisesta miten suomen kieltä ennen väännettiin. Kyllä on ollut monin paikoin aika paljon kauniimpaa kieltä kuin nykyinen, vaikka on siellä toki monia todellisia outouksiakin nykykorvalle.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Katsokaa vaikka vanhemmasta (1800 luku tai vanhempi) Bibliasta tai jostakin muusta tuon aikaisesta miten suomen kieltä ennen väännettiin. Kyllä on ollut monin paikoin aika paljon kauniimpaa kieltä kuin nykyinen, vaikka on siellä toki monia todellisia outouksiakin nykykorvalle.
Puhumattakaan Fraktuura Raamatusta, jossa "S" kirjain on koristeellinen "G":n tapainen, ihanaa luettavaa.
alkaa käpy palamaan tuon slangin kanssa :(
mistähän toikin tulee "käpy palaa" samaa kait kuin "päreet palaa" miksi aina päreET eikä päre palaa?

"alkaa yrittämään" on tätä uutta kieltä. Alkaa yrittää tai ruveta yrittämään vastaavasti vanhaa.
Minusta tuohon voisi rinnastaa tyyliin, "aiomme tehdä" taikka "suunnittelemme tehtäväksi tämän" :)
 

MrB

Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 204
Katsokaa vaikka vanhemmasta (1800 luku tai vanhempi) Bibliasta tai jostakin muusta tuon aikaisesta miten suomen kieltä ennen väännettiin. Kyllä on ollut monin paikoin aika paljon kauniimpaa kieltä kuin nykyinen, vaikka on siellä toki monia todellisia outouksiakin nykykorvalle.
Tosta voi aloittaa lueskelemalla Kansallisarkistosta vanhoja sanomalehtiä.
Kansallisarkisto
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
10 856
Päreen kuuluukin palaa ja tuoda valoa tupaan. Se että niitä menee ripakopallinen kerralla, on sitten huonompi tilanne.
Tulikin mieleen että näin jossain seinällä hölmön koriste-esineen. Tähän mainitsemaasi vahinkoon - ei siis mahdolliseen pirtin palamiseen mutta koko korillisen menetykseen - voi varautua erityisellä varapäreellä.

Vastaava idea olisi varakasetiksi merkitty kasetti. Sopiva koko olisi esim. Olympus Microcassette, jotta sitä joutuu katsomaan hieman lähempää tajutakseen. Ihan itse juuri keksin mutta pahoin pelkään että vanha vitsi.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Minusta tuo "ottaa hatkat" on slangisana, mutta näemmä ei.
jopa tiedotusvälinet jauhaa "hatkaa"..

tuttu sana mutta tulee mieleen joku 1800 luku, mistähän hitosta tuokin on saanut alkunsa...

1705473409524.png
 
Liittynyt
28.03.2018
Viestejä
1 395
Jotenkin kielikorva sanoisi että Venäjän lainaa tuo hatkat. Ottaa hatkat on sitten muuntunut verbiksi hatkaaminen. Onhan näitä vastaavia.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Pakko olla jotain venäjää kyllä, en löydä ruotsista mitään vastaavuutta.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
ritolat kuullostaa paremmalta, toi hatkat kuullostaa samalta kuin kirosana "v*ttu", sanoisi mielummin "voihan emätin" :)
sitä ei useinkaan kuule. liekö sensurointi-listalla :o
 

TheMeII

Übertaktungspotenzial
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
6 967
Ottaa ritolat on kotimainen vaihtoehto :)
Tämähän on tosi tuore sana kun tänä vuonna tulee sata vuotta Ritolan mitalisateesta
"Viljo Eino ”Ville” Ritola oli suomalainen kestävyysjuoksija. Hän voitti Pariisin olympialaisissa 1924 ennätykselliset kuusi mitalia. Kukaan muu suomalainen ei ole yltänyt yhtä moneen mitaliin yksissä olympialaisissa, eikä kukaan yleisurheilija ole yksissä olympialaisissa saavuttanut useampia mitaleita"
5 000 metrin voitosta Amsterdamissa 1928 on kehittynyt sanonta ”ottaa ritolat”, joka juontaa juurensa Ritolan ottamaan loppukiriin, jonka avulla hän voitti Paavo Nurmen.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
"Kulissi", ei kuulosta suomen sanalta.
ja mikä ero on "Kulissilla - lavasteella"?
Lavaste on minusta enemmänkin teatteriin viittaava, ei koskaan sanota
"tämä on lavaste avioliitto" mutta kulissi-avioliitosta kyllä puhutaan.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
10 856
"Kulissi", ei kuulosta suomen sanalta.
ja mikä ero on "Kulissilla - lavasteella"?
Lavaste on minusta enemmänkin teatteriin viittaava, ei koskaan sanota
"tämä on lavaste avioliitto" mutta kulissi-avioliitosta kyllä puhutaan.
Kulissi eli lavastus näkyy ulospäin, kun teatterissa konkreettisesti tai yksityiselämässä kuvaannollisesti halutaan esittää jotain, mitä ei aidosti ole läsnä. Lavaste on lavastuksessa käytetty kaluste.

Lavastusavioliitto kuulostaisi yhtä tyhmältä kuin lavasteavioliitto. Lavastettu avioliitto taas tarkoittaisi omalla logiikallani mahdollisesti muuta kuin kulissiavioliitto - siinä kaksi ihmistä esiintyisi avioparina vaikka eivät ole naimisissa, olivat sitten millaisessa suhteessa keskenään tai ei.
 
Viimeksi muokattu:

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Petkele, melko varmasti venäläinen alkuperä.
tänään oli jäätä eilisen suojan jälkeen joka paikassa hirveän liukasta, olisi ollut petkele hyvä väline vetää ulkorappuset jäästä puhtaaksi.
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Muistin äkisti lapsuuden sanan "katinkontit"

Onko samaa Hollolalaista sanastoa kuten "latari"-talonmies?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
10 856
Omaan korvaan tuo särähtää. "Mie saatan tulla siul käymää viikonlopul" kuulostaisi luontevammalta. Mut mistäs miä tiijän...
Tästä fraasista tuli muuten mieleen jotain sen käytöstä. Toki sitä käytetään ihan vilpittömästi esimerkiksi kielenhuollollisista tai murreasioista keskusteltaessa kuten tässä käytit, mutta sitä käytetään myös aggression välineenä.

Kyseenalaistaminen on tällä fraasilla tehtynä(henkilökohtaisen ja täten suppean ja vinoumalle alttiin kokemukseni pohjalta) keskimäärin vähemmän neutraalia, uteliasta tai reilua kuin joillakin muilla sanankäänteillä ilmastuna, ja puheenvuoro kokonaisuutena on vain hieman useammin kohtelias tai asiallinen kuin mainittaessa tiukkaan äänensävyyn "paskapuhe". Sikäli kun omat sanomiseni ovat särähtäneet jonkun korvaan, puhuja on monen monta kertaa epäillyt minua jostakin aivan mielikuvituksellisesta, syyttänyt kiertoilmaisuin valehtelusta, antanut aiheetonta negatiivista palautetta tai ollut muuten etuoikeutetun elkein minulta jotain vailla. Toki näitä useammin hän on pelkästään riidanhaluinen ja enimmässä osassa tapauksista aivan vilpittömästi epäilevä.

Täten olen päätynyt lisäämään "särähtää korvaan" omalle henkiselle triggerien muistilistalle. Sen kuullessani suoritan aina arvioinnin siitä, onko käynnissä jonkinlainen manipulointi tai muu hyökkäys, ja olenko mahdollisesti tekemisissä persoonallisuushäiriöisen tai roiston taikka muuten vaan mulukun kanssa. Yleensä ei, mutta useammin kuin harvoin kyllä.

Muistin äkisti lapsuuden sanan "katinkontit"
Konteilla tarkoitetaan tässä koipia eli jalkoja.

Sama epäluuloa tai kiistämistä ilmaiseva huudahdus voidaan aggressiivisemmin ja alatyylisesti esittää vaikkapa muodossa "vitut" tai jos oikein murteellis-runollisiksi heittäydytään, "vitun posket".
 
Viimeksi muokattu:

Timo 2

Tukijäsen
Liittynyt
11.02.2018
Viestejä
11 514
Kyseenalaistaminen on tällä fraasilla tehtynä(henkilökohtaisen ja täten suppean ja vinoumalle alttiin kokemukseni pohjalta) keskimäärin vähemmän neutraalia, uteliasta tai reilua kuin joillakin muilla sanankäänteillä ilmastuna,
Korvaan särähtää myös oman ymmärryksen mukaan on lievästi negatiivinen. Eli ei kysellä pelkästään uteliasuutta tarkennusta, vaan pikemminkin suhtautuu skeptisesti mitä on sanottu ja odotusarvo on että vastapuolelta tulisi löytyä hyvä selitys.

Haistaa palaneen käryä on sukulaisilmaus, siinäkin epäillään ettei asiat ole niinkuin pitää tai niin kuin on kerrotttu
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
10 856
Korvaan särähtää myös oman ymmärryksen mukaan on lievästi negatiivinen. Eli ei kysellä pelkästään uteliasuutta tarkennusta, vaan pikemminkin suhtautuu skeptisesti mitä on sanottu ja odotusarvo on että vastapuolelta tulisi löytyä hyvä selitys.
Hyvä etten ole yksin intuitioni ja kielikorvani kanssa. Räikeissä tapauksissa liikutaan samalla vihaisen puheen asteella kuin takavuosien nerokkaassa räätälöidyssä sanassa "rotuviritteinen", jota käyttäen voi näppärästi esittää vaikka median paraatipaikalla kaikkien ymmärtämän syytöksen "n on rasisti", mutta tehdä sen sanomatta ketään rasistiksi ja välttää kantamasta vastuuta puheistaan.
Haistaa palaneen käryä on sukulaisilmaus, siinäkin epäillään ettei asiat ole niinkuin pitää tai niin kuin on kerrotttu
Joo. Palaneen käryissä sanotaan rehellisesti ja suoraan että epäillään jotakin, särähtelyissä fraasilla myönnetään vahvasti vain oma hämmennys ja loput implikaatiot jätetään toisen osapuolen tulkittavaksi vaikka vastausta odotetaan, ja sietääkin olla helvetin hyvä selitys. :rofl: Passiivis-aggressiivisessa käytössä siis oikeasti epäillään(teeskennellään epäiltävän), syytetään tai arvostellaan vaikka muka pelkästään hämmensi tai arvelutti. Pahimmillaan kyseessä on kovakin loanheitto jolle toivotaan ja oletetaan saatavan uskottava kiistettävyys. Jos tuleekin ylitettyä jokin raja ja saa heti kovasti äksypuhetta vastapalloon, vaikka ei edes tasoihin asti, voi kätevästi uhriutua koska "en mä noin sanonut".

Enkä tosiaan kaikella tällä tarkoita, että "särähtää korvaan" olisi mikään paha fraasi. Yleensä se on aivan rehdisti käytetty, mutta sarja satunnaisia yksittäistapauksia on saanut minut kokemaan sen keskimäärin hieman ikäväpuheeksi. En nyt muista mitään esimerkkiä politiikasta, mutta voisin kuvitella että sielläkin se on runollisempi tapa puhua muunnellusta totuudesta. Jos poliittisen vastustajan puhe "särähti korvaan", voi olla odotettavissa että poliitikko syyttää verhotusti toista valehtelusta ja aikoo kohta laukoa vielä suuremman valheen.
 
Liittynyt
20.10.2023
Viestejä
20
Enkä tosiaan kaikella tällä tarkoita, että "särähtää korvaan" olisi mikään paha fraasi. Yleensä se on aivan rehdisti käytetty, mutta sarja satunnaisia yksittäistapauksia on saanut minut kokemaan sen keskimäärin hieman ikäväpuheeksi.
Varmaan tullut kuunneltua liikaa Aristoteleen kantapäätä, jossa usein "kielikorvaani särähtää" ilmaisua käytetään. Liekö olisi pitänyt käyttää ilmaisua murrekorvaani särähtää?

Semminkin kun oli vastauksena lauseeseen, jossa evakko karjalaisen jälkeläinen tavoitteli karjalan murretta,mutta jäi tavoitteessaan vajaaksi. "Mistäs miä tiijän" oli vain osoitus siitä,että olen kuitenkin eri murrealueelta ja oli toivomus,että tulisi ilmi tuosta ilmaisusta jos oli epätarkka korjaus.

Aasinsilta näppärästi tähän. Edellä mainitun käyttö vähentynyt sitten kouluaikojen. Jolloin tuntui olevan opettajilla muodissa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
10 856
Varmaan tullut kuunneltua liikaa Aristoteleen kantapäätä, jossa usein "kielikorvaani särähtää" ilmaisua käytetään.
Ei ole. Viittasin omaan henkilökohtaiseen kokemukseeni kohtaamisissa lähimmäisten kanssa ihan f2f, irl, afk.
Liekö olisi pitänyt käyttää ilmaisua murrekorvaani särähtää?

Semminkin kun oli vastauksena lauseeseen, jossa evakko karjalaisen jälkeläinen tavoitteli karjalan murretta,mutta jäi tavoitteessaan vajaaksi. "Mistäs miä tiijän" oli vain osoitus siitä,että olen kuitenkin eri murrealueelta ja oli toivomus,että tulisi ilmi tuosta ilmaisusta jos oli epätarkka korjaus.

Aasinsilta näppärästi tähän. Edellä mainitun käyttö vähentynyt sitten kouluaikojen. Jolloin tuntui olevan opettajilla muodissa.
Huomaathan, että lainasin viestiäsi vain innoituksena ja aasinsiltana. En siis kritisoinut esittämääsi asiaa, ja teit itsesi ymmärretyksi varsin mainiosti. En tulkinnut lihavoimaani fraasia viestissäsi käytetyn negatiivissävytteisesti, vaan jatkoin siitä yleisesti.
Toki sitä käytetään ihan vilpittömästi esimerkiksi kielenhuollollisista tai murreasioista keskusteltaessa kuten tässä käytit
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
Miulle oli 70-luvulla kertomataulu.
nykyään taitaa joka paikassa olla "kertotaulu" .
 

Memory

Tukijäsen
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
2 647
"Rospuutto" mistä tämä oikein meille tullut?
Kuullostaa Venäjältä.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
234 722
Viestejä
4 129 151
Jäsenet
69 972
Uusin jäsen
tuff1

Hinta.fi

Ylös Bottom