Modaajan virittämän kuvaputkinäytön virkistystaajuus jättää nykynäytöt häpeään

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Virkistystaajuuskilpailu lähti käyntiin pikkuhiljaa ensin 120 ja sitten 144 hertsin näyttöjen myötä. Nyt tekniikka on edennyt siihen pisteeseen, että FullHD-resoluutiolla on jopa yli 500 hertsin näyttöjä ja 4K-resoluutiollakin päästään 240 hertsiin.

Nyt kilpaan on astunut RetroGamingBasen ohjastama musta hevonen ratsastaen historian hämäristä näyttämään uusille tulokkaille, mistä nopeat pikselit on tehty. YouTube-kanava otti käsittelyynsä Iiyaman HA202DT Vision Master Pro 512 -kuvaputkinäytön



Vision Master Pro 512 tukee virallisesti maksimissaan 1280x1024-resoluutiota 85 hertsin virkistystaajuudella. RetroGamingBasen käsissä se on venynyt kerta toisensa jälkeen korkeampiin virkistystaajuuksiin. Aiemmin näytöstä oli saatu irti ensin 255 hertsiä, sitten 300 ja lopulta vielä 380 hertsiä ilman, että kuva menisi liian suttuun pelikäyttöön.

Tuoreimmassa videossaan RetroGamingBase saa piiskattua näytön peräti 700 hertsin virkistystaajuudelle. Jopa 160 hertsin ero markkinoiden nopeimpaan nestekidenäyttöön on eittämättä ratkaisevan kuuloinen kilpapelaajille, olkoonkin että sen saavuttaakseen joutuu tekemään joitain kompromisseja, kuten tyytyä 320x120-resoluutioon.

Lähde: Tom's Hardware

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[perato]

Eiks tuo ole se resoluutio millä moni pelaa CS:ää? Eli varmaa menis kaupaksi tommonenki.

 

[jkaart]

Onkohan tietotekniikassa asia jota ei olla modattu tai/ja kellotettu?

 

[Janishell]

120hz riittää jo ihan hyvin.

 

[Vepasto]

Mitähän ihmiskunta saavuttaisi jos kaikki tämäntyyppinen työ kohdennettaisiin johoinkin järkevään ?

 

[Raikku]

Voi tulla tilanne että ydinsodan, asteroidin tms jälkeen kuvaputkia osaavat sällit on arvossa arvaamattomassa.

 

[dataaja95]

Mitähän ihmiskunta saavuttaisi jos kaikki tämäntyyppinen työ kohdennettaisiin johoinkin järkevään ?

Niin mitä sitten, antaa tyyppien säätää.

 

[Juha Kokkonen]

Mitähän ihmiskunta saavuttaisi jos kaikki tämäntyyppinen työ kohdennettaisiin johoinkin järkevään ?

Kuolisi ehkä tylsyyteen

 

[ratkakapu]

Mitähän ihmiskunta saavuttaisi jos kaikki tämäntyyppinen työ kohdennettaisiin johoinkin järkevään ?

Lukematon määrä keksintöjä ja havaintoja on tehty kun on touhuttu jotain "järjetöntä".

Ihminen on tietotyössä monikymmenkertaisesti tuottava kun tekee jotain mielekästä intohimolla vs. pakotettuna jotain "järkevästi kohdennettua".

 

[Vepasto]

Lukematon määrä keksintöjä ja havaintoja on tehty kun on touhuttu jotain "järjetöntä".

Ihminen on tietotyössä monikymmenkertaisesti tuottava kun tekee jotain mielekästä intohimolla vs. pakotettuna jotain "järkevästi kohdennettua".

No toivotaan kuitenkin että CRT näytöt eivät tee comebacciä

 

[LaDeX]

No toivotaan kuitenkin että CRT näytöt eivät tee comebacciä

Itse kyllä ostaisin modernin CRT:n.

 

[Shikanjyo]

No toivotaan kuitenkin että CRT näytöt eivät tee comebacciä

Mikäs niissä noin ahdistaa?

 

[Hellsinki]

mul on vielä 2 crt monitoria ja 1 TV. voisin uuden CRT ostaa jos joku valmistaisi.

 

[Vepasto]

Mikäs niissä noin ahdistaa?

Nimenomaan ahistaa tila eli tilantarve. Ja aikamoisia energisyöppöjä. Vaikea löytää syytä miksi haluaisn sellaisen takaisin.

 

[xana]

Uusia CRT näyttöjä ei taida tehdä enää mikään tunnettu valmistaja. Joskus 10 vuotta sitten oli jossain mediassa pieni uutisjuttu, että iranissa olisi vielä tehdas, joka tekee uusia kuvaputkia. Muualta maailmasta toimittivat sinne lasimateriaalia murstatuista kierrätetyistä kuvaputkista. Intiassa ja Kiinassa tekivät kuvaputkia vielä ainakin 15 vuotta sitten. Tästäkin oli uutisjuttu aikoinaan.
Tuo virkistystaajuuden(kenttätaajuus) nosto aiheuttaa myös juovataajuuden nostoa samalla. On monitorikoneistossa juovamuuntaja(CRT flyback) ja muu elektroniikka kovilla, kun juovataajuus ja virkistystaajuus nostetaan jopa 600 Herziiin. Kuvaputkessa oleva poikkeutuskela on yleensä mitoitettu maksimissaan 120 Herzille. Toki se saattaa toimia jopa 600 Herzillä, mutta kuva alkaa pienenemään ruudulla, kun mennään huomattavasti korkeampiin taajuuksiin. Voi olla, että säädöissä kuvan kokoa ruudulla voi säätää isommaksi.
Netissä kuten eBay:ssa on aika hyvin myynnissä kuvaputki(CRT) näyttöjä. Varsinkin Sony Trinitron mallit on tyyriitä hinnaltaan. Kuten myös Mitsubishin Diamondtron, joka on Trinitron kuvaputken kopio. Niitä pystyttiin tekemään myöhemmin, kun Sonyn patentti meni vanhaksi. Sellainen on muun muassa 22" IIYAMA Vision Master Pro 514 monitrorissa. Siinä on Mitsubishin Diamondtron kuvaputki. Näitä on nytkin eBay:ssa myynnissä. Hintaa noin 2000 euroa.

 

[LaDeX]

Uusia CRT näyttöjä ei taida tehdä enää mikään tunnettu valmistaja. Joskus 10 vuotta sitten oli jossain mediassa pieni uutisjuttu, että iranissa olisi vielä tehdas, joka tekee uusia kuvaputkia. Muualta maailmasta toimittivat sinne lasimateriaalia murstatuista kierrätetyistä kuvaputkista. Intiassa ja Kiinassa tekivät kuvaputkia vielä ainakin 15 vuotta sitten. Tästäkin oli uutisjuttu aikoinaan.
Tuo virkistystaajuuden(kenttätaajuus) nosto aiheuttaa myös juovataajuuden nostoa samalla. On monitorikoneistossa juovamuuntaja(CRT flyback) ja muu elektroniikka kovilla, kun juovataajuus ja virkistystaajuus nostetaan jopa 600 Herziiin. Kuvaputkessa oleva poikkeutuskela on yleensä mitoitettu maksimissaan 120 Herzille. Toki se saattaa toimia jopa 600 Herzillä, mutta kuva alkaa pienenemään ruudulla, kun mennään huomattavasti korkeampiin taajuuksiin. Voi olla, että säädöissä kuvan kokoa ruudulla voi säätää isommaksi.
Netissä kuten eBay:ssa on aika hyvin myynnissä kuvaputki(CRT) näyttöjä. Varsinkin Sony Trinitron mallit on tyyriitä hinnaltaan. Kuten myös Mitsubishin Diamondtron, joka on Trinitron kuvaputken kopio. Niitä pystyttiin tekemään myöhemmin, kun Sonyn patentti meni vanhaksi. Sellainen on muun muassa 22" IIYAMA Vision Master Pro 514 monitrorissa. Siinä on Mitsubishin Diamondtron kuvaputki. Näitä on nytkin eBay:ssa myynnissä. Hintaa noin 2000 euroa.

Joo ei taida enää olla edes olemassa koneita joilla kuvaputkia voisi valmistaa. Harmi sinänsä. Itsellä on 4kpl vanhoja kuvaputkia mutta niistä paraskin 17" kykenee parhaimmillaan vain joko 1024x768 85hz tai 1280x960 60hz. Harmittaa kuin oravaa kun menin aikanaan antamaan pois vanhat 19" monitorit millä sai 1600x1200 85hz.

 

[aop]

Kuvaputken kanssa ei kannata pelkkää virkistystaajuutta tuijottaa. Niissä ei ole LCD-näytöistä tuttuja ongelmia kuvan häntimisen, overshootin jne. kanssa. 85 Hz CRT näytöllä ns. motion clarity lienee paljon parempi, kuin yhdelläkään "240 Hz" IPS (saatika sitten VA) näytöllä.

 

[xana]

Itselläni on ikuisuusprojektina tehdä oma kuvaputkimonitori. Uusia käyttämättömiä kuvaputkia on pahvilaatikossa valmiina. Ne ovat esimerkiksi 20 tuuman Hitachi M48KBA74X11 ja 21 tuuman Philips M51EDF18X10. Nämä ovat parhaita kuvaputkia mitä on rahalla saanut; molemmat ovat ns. Dual Focus tyyppiä. Olen ostanut nämä suomesta; Diplomi-insinööriltä, joka suunnitteli monitoreita Suomessa; myös valmistus oli Suomessa. Hän osti ne työnantajaltaan, kun niitä heille tarjottiin. Moni ei tiedä, että Nokian(Saloran) lisäksi monitoreita teki suomessa Aspo ja Unigraf ja aiemmin valmistajia oli enemmänkin. Jälkimmäinen Unigraf tekee nykyään ns. videogeneraattoreita ~testikuvaa tuottavia laitteita, joita monet Aasiassa olevat tehtaat käyttämät. Oma monitoriprojekti junnaa paikoillaa, koska prototyypin valmistus on osoittautunut olevan paljon kalliimpi kuin luulin. Kotelon valmistus puustakin on kallista.

 

[mRkukov]

Kuvaputken kanssa ei kannata pelkkää virkistystaajuutta tuijottaa. Niissä ei ole LCD-näytöistä tuttuja ongelmia kuvan häntimisen,...

Phosphor glow ei taida olla sulle tuttu asia CRT puolella? Se sama syy miksi 60Hz CRT välkkyy, alkaakin aiheuttaa ongelmia tuollaisen 10x nopeuden kanssa.

 

[xana]

Lisäys edelliseen. Uusia käyttämättömiä monitorikoneistoja on myös pahvilaatikossa odottamassa käyttöä.

 

[PyleP]

Lisäys edelliseen. Uusia käyttämättömiä monitorikoneistoja on myös pahvilaatikossa odottamassa käyttöä.

harrastelija puuseppään yhteys ja sitten 2000€ käsintehdyistä huippumonitoreista

 

[myrskyviitta]

Resoluutio kohdillaan, 320x150 jopa PS1 peleissä osa kuvasta menisi ruudun ulkopuolelle. Ei tolla nyt hirveesti juhlita.


Itselleni kelpaisi sellainen laadukas studio monitori esim niistä entisistä YLE:n huutokaupoista retrofiilistelyihin mutta niillä on nykyään hinnat alkaen pari tonnia.
Nuo halppis terveysvaaroiksi luokitellut röntgen generaattorit ei kiinnosta ja parempi jos niitä ei olisi ollenkaan.

 

[xana]

Itsellä on 20 tuuman Sony PVM-20M4J HR Trinitron videomonitori. Se on erittäin hyvä. Juuri samanlaista YLE käytti paljon. En myy koskaan, koska tällaisen löytäminen oli todella vaikeaa kohtuuhintaan. Hinnat nykyään on todellakin 2000 euroa ja siitä ylöspäin.

 

[hatih]

Joo, harmi ettei ollut tilaa säilyttää sitä Nokian 445R:ää. Kauan kaupittelin mutta kun ei kenellekään kelvannut niin kierrätykseen piti kantaa.

Eiks tuo ole se resoluutio millä moni pelaa CS:ää? Eli varmaa menis kaupaksi tommonenki.

120 pikseliä alkaa olla liian vähän siihen että saa kuvasta jotain selvää, kun 64:ssa alkaa olemaan tuplaten enemmän vaakaresoluutiota tiedetään että ollaan heikoilla jäillä.

 

[xana]

harrastelija puuseppään yhteys ja sitten 2000€ käsintehdyistä huippumonitoreista

Itse tehtyä sähkölaitetta ei voi myydä. Syynä lainsäädäntö Suomessa.

 

[LaDeX]

Kuvaputken kanssa ei kannata pelkkää virkistystaajuutta tuijottaa. Niissä ei ole LCD-näytöistä tuttuja ongelmia kuvan häntimisen, overshootin jne. kanssa. 85 Hz CRT näytöllä ns. motion clarity lienee paljon parempi, kuin yhdelläkään "240 Hz" IPS (saatika sitten VA) näytöllä.

Enemmän kuvaputkella se korkeampi virkistystaajuus näkyy siinä ettei silmät rasitu. 60hz CRT kuva sattuu silmiin

 

[myrskyviitta]

Itsellä on 20 tuuman Sony PVM-20M4J HR Trinitron videomonitori. Se on erittäin hyvä. Juuri samanlaista YLE käytti paljon. En myy koskaan, koska tällaisen löytäminen oli todella vaikeaa kohtuuhintaan. Hinnat nykyään on todellakin 2000 euroa ja siitä ylöspäin.

Kateeksi käy, toho pleikkari kiinni ja kovaa ajoa. Hipsterien ja retroharrastelijoiden myötä on noiden hinnat noussu ihan uskomattomasti. Esim juurikin tuo legendaarinen Trinitron pyörii siinä 5000€ hujakoilla... Toivottavasti pitelet sitä kuin kukkaa kämmenellä, voipi olla melkoinen aarre jokusen vuoden päästä.

 

[xana]

Kateeksi käy, toho pleikkari kiinni ja kovaa ajoa. Hipsterien ja retroharrastelijoiden myötä on noiden hinnat noussu ihan uskomattomasti. Esim juurikin tuo legendaarinen Trinitron pyörii siinä 5000€ hujakoilla... Toivottavasti pitelet sitä kuin kukkaa kämmenellä, voipi olla melkoinen aarre jokusen vuoden päästä.

Hyvää huolta pidänkin. On tätä jokunen henkilö yrittänyt ostaa, en myy. Tarkennuksena, malli on PVM-20M4E, joka on täysin sama kuin tuo PVM-20M4J, mutta eurooppaan tehty malli; erilainen virtalähde. Japanissa verkkojännite on 100 Volttia. Suomessa 230 Volttia. Alla todella huono kuva, joka otettu hyllyn takaa, jossa kyseinen monitori on. Kuvattu käsivaralta kännykän etukameralla. Kyseinen monitori on todella painava tuon kokoiseksi monitoriksi.

 

[dome]

Harmi kun ei ole enää tallessa vanhaa Eizon FlexScan F930 CRT:tä. Tuolla 21” järkäleellä oli maukas lähteä laneihin aikanaan. Tuo meni 1600x1200@100Hz.

 

[xana]

Tästä vielä ehkä Sonya parempi upouusi monitori. eBay ja sama käytettynä eBay. Molemmat on tietääkseni Japanin versioita. Käyttö Suomessa vaatisi sovitusverkkomuuntajan käyttöä.

 

[459]

Nyt on kyllä kunnon urheilua ja säätämistä ollut tämän projektin tekijällä. Vielä sentään on CRT:tä ilman kikkailua ajavia näytönohjaimia (Maxwell) ajurituettu eli tuon saa periaatteessa nykykäyttiksissäkin toimimaan.

Useissa loppuaikojen putkinäytöissä tuntui olevan ongelmana se, että fosforin kuulto himmeni nopeasti. Sen takia omiin silmiin tuntui jollain vuoden 2003 Eizo T566:lla (17" Diamondtron) ettei edes joku 85 Hz riittänyt itselle vaan aina tuli havaittua silmien väsymistä ja joku 60 Hz tila oli aivan järkyttävää katsottavaa. Windows-käytössä olikin silloin tyyliin jotain 1152x864@100 Hz resoluutioita jolla sai sille näytölle säällisen kokoisen kuvan miellyttävällä virkistystaajuudella. Varsin vähän aikaa tuota tuli katseltua ja siinä vaiheessa kun sai LCD-näytön niin ei tullut enää kuvaputkia ikävä vaikka liiketoistossa vähän takkiin otettiinkin; senaikaisilla ruudunpäivitysnopeuksilla ero ei ollut niin dramaattinen.

 

[xana]

Harmi kun ei ole enää tallessa vanhaa Eizon FlexScan F930 CRT:tä. Tuolla 21” järkäleellä oli maukas lähteä laneihin aikanaan. Tuo meni 1600x1200@100Hz.

Eizot on todella huippuja. Itselläni on niistä vain hyviä kokemuksia. Nykyään niiden löytäminen käytettynä on käytännössä mahdotonta. eBay:ssa niitä on todella harvoin myynnissä. Nekin harvat kerrat EU:n ulkopuolella. Belgialaisia Barco videomonitoreita löytyy joskus eBay:sta käytettynä. Ne on erittäin hyviä videomonitoreja.

 

[xana]

Nyt näytti Eizon monitoreja olevan eBay:ssa ja vielä Euroopassa. Hinnat on tyyriitä. eBay ja eBay.

 

[Schemitar]

Hauska projekti, mutta hyöty aika olematon ja haitat sitäkin suuremmat. Joku paremman pään monitori pystyy kuitenkin esim. 1280x960@100hz, mikä on ihan mainio.

Onneksi itsellä on Trinitroneja loppuelämän tarpeiksi hamstrattuna. Tai siis, tunteja en saa putkista kulutettua loppuun näillä elinvuosilla ja käytöllä, mutta toki ne voivat vanhuuttaan lakata olemasta jossain kohtaa. Itse todennut 19" ns. sweet spotiksi tiettarinäytöissä, sitä isommat vei vaan paljon enemmän tilaa ja eivät oikein tahtoneet kestää tarkkoina suuria käyttötunteja. Yksi HP:n n. 21" ruutu löytyy suoralla kuvaputkella, siinä on vielä skarppi kuva.

Pari Sonyn telkkariakin on tallessa konsolipelailuun, joskus se tiheämpi (hi-res) PC-näytön kuvaputki ei vaan ole niin hyvä kuin hiukka rakeisempi TV-putki. Sekä suoralla kuvaputkella oleva löytyy että lievästi kaareva, jotta zapper toimii.

Ja on kellarissa vielä hätävarana muutama 17" perusnäyttökin, kyllä sellaisellakin pelailee vaikka yli 85hz ei juurikaan päästä järkevällä resolla.

 

[Jerry Wires]

Itseä harmittaa kun tossa 10-15V sitten hävitin oman putkinäytön, sain sen sukulaiselta aikoinaan joka taasen oli saanut sen duunista missä sitä käytettiin CAD koneissa ennen littuja. joku 4-5V menin sillä ja pettymys oli suuri kun vaihdoin TN paneeliin. tuossa CRT:ssä oli 21" putki 1600*1200 ja muistaakseni 72Hz, oli joku nokia 447(tähän joku kirjainsarja) muistaakseni, tai sitten jotain 4xx, oli miten oli painokin varmaan 30-40 kiloa ja pöydälle ei sitten muuta juuri mahtunutkaan, kuva oli kuitenkin loistava.

Edit: Tuli muuten jätettyä tämä vanhan kämpän verkkoklitsuun.

 

[Kaotik]

Korjattu väärä virallinen maksimiresoluutio, en tiedä mistä tuon 2048x1536:n poimin, 1280x1024 on.

 

[ZarekX]

Muista vielä kun luokkakaveri kelloti tietokoneen näyttö että sais toimimaan korkemalla kun 60hz.

 

[Jerry Wires]

Muista vielä kun luokkakaveri kelloti tietokoneen näyttö että sais toimimaan korkemalla kun 60hz.

Kyllä vain, tuossa aikaisemmin mainimassani nokian näytössä oli muistaakseni virallinen 1600*1200 60Hz mutta pelitti kyllä 72Hz.

 

[Griffin]

Kuvaputken kanssa ei kannata pelkkää virkistystaajuutta tuijottaa. Niissä ei ole LCD-näytöistä tuttuja ongelmia kuvan häntimisen, overshootin jne. kanssa. 85 Hz CRT näytöllä ns. motion clarity lienee paljon parempi, kuin yhdelläkään "240 Hz" IPS (saatika sitten VA) näytöllä.

CRT näytöllä kuva menee sutuksi suuremmalla virkistystaajuudella, suuremmilla resoluutiolla mm. kuvansiirtotien ja putken kapasitanssin takia, eikä se videopäätekään, joka ajaa putkea kykene mihinkään ihmeisiin..Edit: ja tokkopa dynaaminen fokuskaan kerkeää perässä loputtomasti.. Toki kun resoa tiputetaan kuvataajuuden kasvaessa, niin saadaan edes jotain selvää..

Lisäksi pitää todennäköisesti olla monitori, jossa suurjännitelähde ja vaakapoikkeutusosat ovat erotettu toisistaan, jotta päästään suurempiin taajuuksiin.. Kulkee siellä silti varmasti melkoiset virrat poikkeutusosassa..

Eiköhän myös lineaarisuus ja muut säädot mene alueensa ulkopuolelle, kun taajuutta nostetaan tarpeeksi..
-----------------------------
Mitä putkien kestoon tulee, niin viimeiset Sonyn putket ainankin olevat kestoltaan keskimäärin heikkoja ja eivät reagoineet suotuisasti virkistyslaitteeseen.. Toki hehkujänon nostolla sai jonkun puoli vuotta - vuoden jonkinlaista elinikää niihin lisää..
---------------------------
Itse en kyllä jäänyt kaipaamaan noiden värikonvergenssi, fokus ja kuvanmuoto-ongelmia, sekä huomatttavan pientä kuva-alaa VS muu koko..

 

[hsalonen]

CRT näytöllä kuva menee sutuksi suuremmalla virkistystaajuudella, suuremmilla resoluutiolla kuvansiirtotien ja putken kapasitanssin takia, eikä se videopäätekään, joka ajaa putkea kykene mihinkään ihmeisiin.. Toki kun resoa tiputetaan kuvataajuuden kasvaessa, niin saadaan edes jotain selvää..

CRT-näytöllä kuva menee niin, että suuremmilla resoluutioilla ei ikinä päästä korkeisiin taajuuksiin. Tiputtamalla resoluutiota, voidaan ajaa korkeammilla taajuuksilla. Jokaisessa 85Hz monitorissa on pienempi tila, joka on 100Hz. Sanotaan nyt vaikka, että 1280x1024 (85Hz) se tila olisi 1024x768 (100Hz).

Niin se vaan toimii. Elektronitykissä on maksimitykitys ja sen tarvitsee tehdä vähemmän töitä, jos resoluutio on pienempi.

Minulla on ollut 50kg Samsung NF. Tai ainakin muistikuvien mukaan. Aika saattaa kullata muistot ja oikea paino olla puolet tuosta.

--

..ja 320x120 ei ole oikea resoluutio, käytännön minimi on 320x200, jos aikoo mitä vaan oikeaa tehdä sillä monitorilla. Tämä oli DOS-pelien resoluutio aikoinaan.

 

[Vellamo]

Petyin videoon, kun eivät testanneet testufo.com kuvan liiketerävyyttä. Ymmärrän kyllä että eivät halua "turhaan" kuluttaa hyvää yksilöä noilla hertseillä, mutta olisi pitkälle tulevaisuutta ajatellen saanut erinomaisen referenssi vertailukuvan sitten.

 

[Griffin]

CRT-näytöllä kuva menee niin, että suuremmilla resoluutioilla ei ikinä päästä korkeisiin taajuuksiin. Tiputtamalla resoluutiota, voidaan ajaa korkeammilla taajuuksilla. Jokaisessa 85Hz monitorissa on pienempi tila, joka on 100Hz. Sanotaan nyt vaikka, että 1280x1024 (85Hz) se tila olisi 1024x768 (100Hz).

Niin se vaan toimii. Elektronitykissä on maksimitykitys ja sen tarvitsee tehdä vähemmän töitä, jos resoluutio on pienempi.

Minulla on ollut 50kg Samsung.

--

..ja 320x120 ei ole oikea resoluutio, käytännön minimi on 320x200, jos aikoo mitä vaan oikeaa tehdä sillä monitorilla. Tämä oli DOS-pelien resoluutio aikoinaan.

Niin, kuten tuolla lainaamassasi viestissä jo totesin.
-------------------
En usko, että se tykki vaurioituu korkeammista taajuuksista. Putken (tykin) osat vain ovat "isoja" ja niiden välillä on kapasitanssia.. siihen kondensaattoriin jännitteen lataaminen ja purkaminen (esim 50-100volttia) taas on ongelma sitä tykkiä ohjaaville osille, kun virran muutostaajuus kasvaa ja se taajuushan kasvaa, kun joko piirretään kuva useammin / sekunti tai pienennetään pikselin kokoa..(Ja päinvastoin).

Esim jos resoluutio pidetään samana ja taajuus nostetaan yli 10 kertaiseksi, niin ohjausvirran kasvavat kapasitanssien takia huimasti. Tällöin tuloksena on se, että jännite ei kerkeä muuttua ja tulee suttua, kun kirkkaus muuttuu esim 7 pikselin kuluessa tai jos siellä ei ole suojauksia, niin videovahvistin voipi kärähtää..

Toki (en viitsi yrittää laskea) toinen ongelma voi olla se, että jos elektronit evät liikahda tykin niitä rajoittavan kohdan ohi tarpeeksi nopeasti, niin taas tulee suttua.. Silloin pitäisi muuttaa putken rakennetta / jännitettä katodin ja hilojen ym välillä..

Pitäisi katsoa jollakin huimalla scoopilla putken ohjaussignaalia, niin asian laita varmaankin selviäisi, kummasta ongelmasta on kyse..

Jokatapauksessa pikselikellotaajuus nousisi luvatusta (n 100Mhz -> 900Mhz, kun kuvataajuus muuttuu 85->700 hz) En ole ikinä miettinyt, mikä noiden kaistanlevys on (hmm.. tuollaisestahan voisi tehdä ULA pääteasteen?) Mutta ei ne tuollaisiin kykene alkuunkaan.. Hmm eipä tullut silloin mieleen kokeilla..

 

[LaDeX]

Nyt on kyllä kunnon urheilua ja säätämistä ollut tämän projektin tekijällä. Vielä sentään on CRT:tä ilman kikkailua ajavia näytönohjaimia (Maxwell) ajurituettu eli tuon saa periaatteessa nykykäyttiksissäkin toimimaan.

Useissa loppuaikojen putkinäytöissä tuntui olevan ongelmana se, että fosforin kuulto himmeni nopeasti. Sen takia omiin silmiin tuntui jollain vuoden 2003 Eizo T566:lla (17" Diamondtron) ettei edes joku 85 Hz riittänyt itselle vaan aina tuli havaittua silmien väsymistä ja joku 60 Hz tila oli aivan järkyttävää katsottavaa. Windows-käytössä olikin silloin tyyliin jotain 1152x864@100 Hz resoluutioita jolla sai sille näytölle säällisen kokoisen kuvan miellyttävällä virkistystaajuudella. Varsin vähän aikaa tuota tuli katseltua ja siinä vaiheessa kun sai LCD-näytön niin ei tullut enää kuvaputkia ikävä vaikka liiketoistossa vähän takkiin otettiinkin; senaikaisilla ruudunpäivitysnopeuksilla ero ei ollut niin dramaattinen.

Ei siihen nyt mitään kikkailua tarvi Vitosella jostain ebay/aliexpress HDMI->VGA adapteri ja menoksi. Sellaisella itse välillä pelailen moderneja pelejä CRT:llä.

 

[xana]

Kuvaputki on erikoisvalmisteinen elektroniputki. Se kuluu käytössä kuten tiedetään. Ensimmäisissä videotykeissä käytettiin kuvaputkia. Jokaiselle kolmelle päävärille R G B oli omansa yksiväri kuvaputki. Tässä käytössä kuvaputket olivat kovilla ja paremmissa malleissa oli nestejäähdytys. Kuten Barco Cine 9, jossa oli 9 tuuman kuvaputket. Alla on rakennetta kuvattuna.

Tässä Barcon videotykissä oli virkistystaajuus(kenttätaajuus) korkeintaan 210 Hertziä. Alla kerrotaan tarkemmin.

Itselläni on Panasonic PT-302Y videotykki, joka on paljon vaatimattomampi kuin tuo Barco Cine 9. Tässä minun mallissa on 7 tuuman kuvaputket. Niissä ei ole tietääkseni nestejäähdytystä. Joten maksimikirkkaus on vaatimaton verrattuna tuohon Barco Cine 9:aan. Videotykeissä oli ongelmana myös kuvan palaminen kiinni. Yhtenä syynä tämä suuri maksimikirkkaus. Uusia kuvaputkia videotykkeihin ei enää tehdä, mutta on ainakin yksi yritys, joka rakentaa uudelleen kuvaputkia. Ilmeisesti he uudistavat loisteaine kerroksen ja vaihtavat uuden elektronitykin. Halpaa tällainen ei ole. Aikoinaan Suomessa oli surullisen kuuluisa yritys, joka vaihtoi uusia elektronitykkejä tavallisiin mustavalkokuvaputkiin. Ne eivät olleet kovin huolellisesti tehtyjä ja todella moni epäonnistui. Kyseiselle yritykselle tuli siksi erittäin huono maine. Kuvaputkien tykin vaihdossa pitää olla huolellinen ja vaihto tulisi tehdä käytännössä ns. puhdastilassa, jotta kuvaputken sisälle ei pääse mitään epäpuhtauksia, kun sinne elektronitykin vaihdossa lasketaan ilma sisään ja lopuksi imetään tyhjiöön(vakuumiin). Tämä oli syynä myös tällä suomalaisella yrityksellä. Samaa on sanottu 1970 luvulla toimineesta Suomalaisesta Valco/Finnvalco yhtiön tuotanto- ongelmista kuvaputkien teossa. Työntekijät eivät välittäneet puhdastila vaatimuksista tuotannossa ja todella paljon tuli sekunda kuvaputkia. Sekunda kuvaputket tuotannossa eivät menneet laadunvalvonnassa läpi ja ne hylättiin; menivät kaatopaikalle. Ne kuvaputket, jotka onnistuivat, olivat erittäin hyviä kestoltaan; verrattavissa silloisen Hitachin oman kuvaputkitehtaan tuotantoon 1970 luvulla. Hitachi oli yksi Valco/Finnvalco omistajista 20% osuudella. Muita omistajia oli Salora 20% ja Suomen valtio 60%. Mainittakoon, että nykyisellä Valco yhtiöllä, joka myy esimerkiksi vastamelukuulokkeita ei ole mitään tekemistä vanhan 1970 luvun yhtiön kanssa. Nykyisellä on vaan sama nimi.
Nämä viimeiset kuvaputket, joita Sony valmisti; ne eivät olleet enää Japanissa tehty. Heillä oli tehdas tietääkseni Euroopassa. Täältä tehtaalta on YouTubessa video. Ne siellä tehdyt kuvaputket eivät olleet yhtä hyviä kuin Japanissa tehdyt. Se on vähän sama kuin viimeiset Philips kuvaputket, joita tehtiin Tšekin tasavallassa. Osa niistä oli laadultaan heikkoja. Tiedän tästä faktaa, koska nyt jo edesmenneen tuttuni sukulainen oli Turun Televisio tehtaalla töissä. Yksi syy tehtaan konkurssiin menemiseen oli satojen televisioiden kuvaputkien korvaukset. Tehdas nimittäin sai isolla viiveellä korvauksia viallisista kuvaputkista niiden valmistajalta Philipsiltä. Mainittakoon, että aiemmin, kun Philipsin kuvaputkitehtaat olivat Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa, ne tekivät ehkä parhaita kuvaputkia maailmassa. Philipsin kuvaputkitehdas Taiwanissa teki myös erittäin hyviä kuvaputkia.

 

[salu-pertti]

..ja 320x120 ei ole oikea resoluutio, käytännön minimi on 320x200, jos aikoo mitä vaan oikeaa tehdä sillä monitorilla. Tämä oli DOS-pelien resoluutio aikoinaan.

Interlace-moodejahan kuvaputkilla usein käytettiin. Eli olisiko 320x240 puolella taajuudesta . Tosin menisi se koko pointti.

 

[dataaja95]

Koska muuten littunäytöt alkoivat yleistymään, itse sanoisin että 2003 ja 2004

 

[LaDeX]

Koska muuten littunäytöt alkoivat yleistymään, itse sanoisin että 2003 ja 2004

Paha sanoa. Itse ostin ekan litun 2008. Oli 19" 1440x900 BenQ.

 

[xana]

Ensimmäiset littunäytöt olivat todella tyyriitä verrattuna kuvaputkinäyttöihin. Niiden hinnat alkoivat laskea vuonna 2005. Sanoisin, että vuonna 2006 littunäytöt alkoivat yleistymään. Tuolloin vuonna 2006 helmikuussa veljeni hankki ensimmäisen littunäytön Saksasta, koska Suomessa ne olivat vielä paljon tyyriimpiä. Se näyttö oli Eizo FlexScan M1900. Hinta Saksassa oli muistaakseni ~500 euroa. Tyyris sekin oli. Kyseinen näyttö toimii yhä hyvin. Nykyään näyttö on minulla.

 

[sjii]

Koska muuten littunäytöt alkoivat yleistymään, itse sanoisin että 2003 ja 2004

Ainakin 2005 niitä jo yleisesti näkyi niin terveyskeskuksissa, erinäisissä toimistoissa, ja ihmisillä ylipäänsä, ja niistä oli puhetta. Jopa pikkupaikkakunnalla ns. melko kaukana kaikesta. Sitten siinä vuoden 2006 kesän lopulla tuli aikas hyvä tarjous Lidliin, tuotteena Targa Visionary 19-4 (LCD 19", natiivi resoluutio 1280 x 1024 px, 5 ms, 300 cd/m², kontrastisuhde 700:1, Datenblatt Monitor Targa Visionary LCD 19-4 - Prad.de). Hinnasta en muuta muista kuin että oli joka tapauksessa markkinoiden silloisessa tilanteessa selvästi edullisempi mitä speksien mukaan vastaavat muut olisivat olleet. Se oli siis 1. litteä näyttö allekirjoittaneella, palvellen perustoimistokäytössä aina alkukesään 2021 saakka, eli noin 15 vuotta. Yhtenä päivänä sitten kaikki painikkeet lahosivat, jäivät "jumiin" (esimerkiksi virtaa ei enää saanut pois kuin virtajohdolla) tai toimivat miten sattuu; valikkokin kummitteli "itsestään". (Näyttö ei tokikaan enää viime vuosinaan ollut ykköskoneella.)

 

[hatih]

90-luvun lopulla Nokian (henkilökunnalle tarkoitetulla mutta jokainenhan tunsi jonkun joka oli siellä töissä) monitorimyynnissä olisi ollut mahdollista ostaa 17" lcd. Minä siirryin lcd aikaan -06 samana päivänä kun Samsungin 27" ruutu tuli myyntiin. Ja melkein heti perään pöytäkoneen käyttö tipahti lähelle nollaa kannettavaan siirtymisen takia.