• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

(Mikro)muovisaaste

Liittynyt
21.09.2017
Viestejä
1 032
Mielestäni tämä aihe kaipaa oman ketjun, vaikka se sivuaakin ilmastonmuutos-asiaa.
(Jos tästä on jo ketju niin hakuyritykseni epäonnistuivat)

En nyt lähde tähän aloituspostaukseen heti heittämään omia teorioita, vaan toivon että tästä syntyy vähän keskustelua ensin.

Ketjun puheenaiheita voisi olla vaikka:

Eletäänkö nyt muovikautta?
Missä kaikkialla on muovia?
Muovin hyödyt suhteessa haittoihin.
Mitkä tuotteet ovat pahimmat muovisaasteen aiheuttajat?
Mitkä maat ovat tämän suhteen ongelmallisimpia?
Suomen tilanne muovin suhteen.
Muovin rooli viihde-elektroniikkateollisuudessa.
Muovin torjuntakeinot ja korvaavat tuotteet.
Worst case skenaariot vs haihattelu.
Tutkimustieto aiheesta.

Mitä sinä ajattelet (mikro/nano)muovi-tilanteesta?
 
Että tällanen tapaus.

Mun mielestä liippaa politiikkaa (esim. ongelmaan vaikuttava lainsäädäntö, mahdolliset kansainväliset sopimukset) ja varsinkin yhteiskuntaa vähintään yhtä paljon kuin joku terrorismi mutta voisi kai kuulua yleiseen keskusteluun niinkuin ilmastonmuutos. Modet siirtänee tarvittaessa jos tässä on ongelma.

ps. en ole opiskelija. Olen kyllä googlettanut aiheesta. Kiinnostaisi vain keksisikö joku tästä jotain keskusteltavaa.

Ja siksi toisekseen jos/kun tulee jotain uutta tietoa/uutista aiheesta niin ne olis näppärää löytää aihetta koskevasta ketjusta, eikös?
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelin aloittaa ketjun neutraalisti. Koulussa olen viimeksi ollut 15 vuotta sitten. Varmaankin ketju on sitten väärin aloitettu. Olkoon.

Seuraavan kerran kun aloitan ketjun niin liitän siihen sitte cv:n kaiketi ;)
 
Viimeksi muokattu:
Ihan ajankohtainen aihe. Eiköhän nuo kysymykset tuossa ollut tarkoitettu herättämään keskustelua. Jostain syystä tälle foorumille tulee aika harvoin aloituksia ja samoja vanhoja ketjuja jauhetaan.

Itse olen miettinyt että mistä ne mikromuovit ympäristöön menee, kun suomessa muoveja vähemmän luontoon dumpataan. Kauppakassit saa esim. uuden elämän roskapusseina ja päätyy poltettavaksi tai kaatopaikalle.
 
kiva ois tietää kertyykö keuhkoihin tai muualle elimistöön tuota mikromuovia. kun sitä jo leijailee hengitysilmassakin. muovisista vesipulloista ja virvoitusjuomista irtoo juodessa mikromuovia. muutenkin maailmassa tuo muovin dumppaaminen vaa jorpakkoon vähän vetuperällä. havajilla ja muualla karibialla jokatoinen ranta täynnä muovia ja kaikkee jätettä. keskellä atlantiakin saattaa yhtä äkkiä löytää jonku helvetin muoviverkon roikkumasta potkurista
 
Kotona on vaimon toimesta kova mouhoaminen, että hammastahnassa on mikromuovia, joka tuhoaa meret - pitää vaihtaa ekotahnaan! Olen tässä pohtinut (varovaisena miehenä hiljaa itsekseni), että hammastahnojen mikromuovikuormitus ei voi olla kovin suuri osuus kaikesta kuormituksesta (kokonaiskulutus maailmassa varmaan jotain tonneja/päivä), vai onko hammastahnan mikromuovi jotenkin erityisen haitallista?

Toki kaikki muovinvähentäminen on tärkeää. Olen itse jo vaihtanut kestokassiin kaupassa ja mietin pitäisikö vaihtaa kestohevipussiinkin.
 
Kotona on vaimon toimesta kova mouhoaminen, että hammastahnassa on mikromuovia, joka tuhoaa meret - pitää vaihtaa ekotahnaan! Olen tässä pohtinut (varovaisena miehenä hiljaa itsekseni), että hammastahnojen mikromuovikuormitus ei voi olla kovin suuri osuus kaikesta kuormituksesta (kokonaiskulutus maailmassa varmaan jotain tonneja/päivä), vai onko hammastahnan mikromuovi jotenkin erityisen haitallista?

Toki kaikki muovinvähentäminen on tärkeää. Olen itse jo vaihtanut kestokassiin kaupassa ja mietin pitäisikö vaihtaa kestohevipussiinkin.
Eikä ole kaikki vähentäminen tärkeää, ellet heitä pussejasi mereen ja metsiin. Pussien polyeteeni on erinomaisen hyvä, edullinen ja myrkytön aine, jota voi kierrättää niin halutessaan tosi pitkään.
 
Kotona on vaimon toimesta kova mouhoaminen, että hammastahnassa on mikromuovia, joka tuhoaa meret - pitää vaihtaa ekotahnaan!
Kait vaimo samalla lopettaa meikkien käytön, niissä kun lähes kaikissa on mikromuoveja? Toki jos käyttää luonnonkosmetiikkaa, niin sitten.

Ei kaikki markettitahnatkaan sisällä mikromuovia. Esim. suomalainen Oxygenol on muoviton.
 
kiva ois tietää kertyykö keuhkoihin tai muualle elimistöön tuota mikromuovia

Niinpä. Ja entäs verenkiertoon sitten? mahaan/suolistoon? Virtsateihin? Mikä paikka menee tukkoon vai meneekö mikään ja miten ne muovin sisältämät kemikaalit sitten vaikuttaa?

Ymmärtääkseni ei ole kovin paljon tutkittu tuota, mutta tässähän tuota toisaalta ollaan koekaniineina.
 
Niinpä. Ja entäs verenkiertoon sitten? mahaan/suolistoon? Virtsateihin? Mikä paikka menee tukkoon vai meneekö mikään ja miten ne muovin sisältämät kemikaalit sitten vaikuttaa?

Ymmärtääkseni ei ole kovin paljon tutkittu tuota, mutta tässähän tuota toisaalta ollaan koekaniineina.

Ei ole oikein tiedossa mitä ne mikromuovit elimistössä aiheuttavat. Tällä hetkellä paras tieto on, että eivät mitään... mutta aika näyttää.
 
Tästähän on nyt ollut juttua lähivuosina, miten juomavedessä alkaa tätä esiintymään. Ja sellainen mielikuva oli itsellä, ettei ainakaan esim. Helsingin vedessä ollut vielä käyttäjille asti tätä ongelmaa tullut, tästä vaan en enää muista mistä jutun luin/näin.

Linkkejä:
Päätyykö mikromuovi juomaveteesi?
Vesijohtovedessä on silmälle näkymätöntä muovisaastetta

Ruotsin puolella tähän mikromuovi ongelmaan olikin jo alettu etsimään ratkaisuja esim. kieltämällä tuotteita joissa sitä käytetään.

Linkki:
Ruotsi kieltää kosmetiikkatuotteissa mikromuovin, jota päätyy Itämereen 40 tonnia joka vuosi – Suomi odottelee Euroopan-laajuista kieltoa
 
Elikkä vissiin kalat syö mikromuovia ja isompaakin, mutta mitään muuta faktaa ei kait kauheesti oo mistään haitoista. Ja miten tää liittyy ilmastonmuutokseen? En ymmärrä.
 
Microplastics and human health—an urgent problem - The Lancet Planetary Health
Even with concerted global effort, the amount of microplastics in the environment will continue to grow, and the question remains—what impact will this have on human health? The concerning answer is that no-one knows. To date, there have been no studies of the effects of microplastic consumption by humans.

Microplastics in Seafood and the Implications for Human Health
As a result of widespread contamination, microplastics are ingested by many species of wildlife including fish and shellfish. Because microplastics are associated with chemicals from manufacturing and that sorb from the surrounding environment, there is concern regarding physical and chemical toxicity. Evidence regarding microplastic toxicity and epidemiology is emerging.

En minäkään näe aiheen liittyvän ilmatonmuutokseen, mutta se kyllä liittyy sensijaan suoraan ihmiseen kykyyn paskoa ainoa elinympäristönsä.
 
Viimeksi muokattu:
Ja miten tää liittyy ilmastonmuutokseen?

Esim...Muovin hyötyihin kuuluu se, että ruoka säilyy paremmin muovipakkauksissa ja näin säästetään hiilipäästöjä ja luontoa kun ruokaa menee vähemmän hukkaan ja sitä ei tarvi tuottaa niin paljon ylimääräistä.

Toisaalta muovin polttaminen vähentää mikromuovikertymää mutta lisää kasvihuonepäästöjä.

Aloituspostauksessa mainitsin ilmastonmuutoksen, koska ilmastonmuutos-ketjussa oli jo puhuttu muoviasiaa mutta ajattelin että sille ois järkevää olla oma ketju juuri siksi koska nämä asiat lopulta eivät niin kovin paljon liity toisiinsa.
 
Viimeksi muokattu:
Elikkä vissiin kalat syö mikromuovia ja isompaakin, mutta mitään muuta faktaa ei kait kauheesti oo mistään haitoista

Lyijyn haitoistakaan ei ollut kauheasti faktaa ennen kuin roomalaiset alkoivat valmistaa siitä vesiputkia... Kyllä mielestäni homma pitäisi mennä niin päin, että vaarattomuus pitäisi ensin osoittaa ja sitten kyseinen asia sallia kuin että sallitaan kaikki ja sitten jos ongelmia tulee, niin kielletään.

Ja se, että kalat kuolevat, koska eivät syö mitään ravitsevaa vaan muovia, on jokseenkin ongelmallista niiden satojen miljoonien tai yli miljardin ihmisen kannalta, joiden ensisijainen proteiinin ja rasvanlähde on kalat.
 
Millaista tieteellistä näyttöä meillä nyt oikein on siitä, että muovit ja mikromuovit eivät hajoaisi luonnossa jokseenkin niin kuin aiemmin on ajateltu? Muoveja on kuitenkin tuotettu jo vuosikymmeniä ja jonkinlainen selittämätön ongelma on, että muovia ei oikein löydy niin paljon kuin päästöjen perusteella pitäisi.

Seuraavaksi voisikin kysyä, miten eri muovilaatujen hajoaminen luonnossa poikkeaa toisistaan? Ei ole oikein uskottavaa, että niinkin heterogeeninen ainejoukko kuin "muovit" käyttäytyisi luonnossa aina samoin.

Jep jep:
As of 2015, 6300 million tonnes of plastic waste have been generated, around 9% of which was recycled, 12% was incinerated, and 79% ended up in landfills or the environment.
Kun "tieteellinen" kirjoittelu on sillä tasolla, että "tutkija" ei näe eroa asiallisen kaatopaikkakäsittelyn ja luontoon levittämisen välillä, niin onkohan muussakin on vedelty mutkia suoriksi tarkoitushakuisesti?
 
Ahaa. No ilmeisesti tuo prosessi ei ole tarpeeksi tehokas kun muovia kuitenkin esiintyy jopa hengitysilmassa ja sadevedessä eli ympäristössä, jossa uv-säteilyä pitäisi olla riittämiin.
 
Ahaa. No ilmeisesti tuo prosessi ei ole tarpeeksi tehokas kun muovia kuitenkin esiintyy jopa hengitysilmassa ja sadevedessä eli ympäristössä, jossa uv-säteilyä pitäisi olla riittämiin.

Tai sitten mittaustarkkuudet ovat nykyään paljon parempia, kuin kykymme ymmärtää ja laittaa asioita perspektiiviin.
 
Ahaa. No ilmeisesti tuo prosessi ei ole tarpeeksi tehokas kun muovia kuitenkin esiintyy jopa hengitysilmassa ja sadevedessä eli ympäristössä, jossa uv-säteilyä pitäisi olla riittämiin.

Mistäköhän muovilaadusta mahtaa olla kyse, mistä sitä on mitattu, paljonko ja miksi määrän arvellaan olevan ongelma?

Onhan nyt aivan selvää, että vaikkapa huonepölyssä on erilaisista muoveista peräisin olevia komponentteja.
 
Kyllä mielestäni homma pitäisi mennä niin päin, että vaarattomuus pitäisi ensin osoittaa ja sitten kyseinen asia sallia kuin että sallitaan kaikki ja sitten jos ongelmia tulee, niin kielletään.
Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä tuo on melko mahdoton tehtävä. Jos olisi pitänyt jäädä odottamaan vaarattomuuden osoittamista, meillä ei olisi autoja, rokotteita, kännyköitä, wifi-yhteyksiä, mikroaaltouuneja, suurinta osaa lääkkeistä ja energiantuotannosta, jne. jne.

Yleensä keksintö täytyy ottaa käyttöön ennen kuin voidaan nähdä, onko siitä vaaraa vai ei. Esim. mikromuovien muodostamaa ongelmaa olisi tuskin saatu selville, vaikka laboratoriossa olisi tehty kuinka monta vuotta tahansa tutkimusta muovien vaarallisuudesta tai vaarattomuudesta.
 
Esim...Muovin hyötyihin kuuluu se, että ruoka säilyy paremmin muovipakkauksissa ja näin säästetään hiilipäästöjä ja luontoa kun ruokaa menee vähemmän hukkaan ja sitä ei tarvi tuottaa niin paljon ylimääräistä.

Toisaalta muovin polttaminen vähentää mikromuovikertymää mutta lisää kasvihuonepäästöjä.

Aloituspostauksessa mainitsin ilmastonmuutoksen, koska ilmastonmuutos-ketjussa oli jo puhuttu muoviasiaa mutta ajattelin että sille ois järkevää olla oma ketju juuri siksi koska nämä asiat lopulta eivät niin kovin paljon liity toisiinsa.
Toisaalta muovin polttaminen korvaa muita hiilipohjaisia polttoaineita, se on kaikkein järkevin keino käyttää kotitalousmuovijätettä, kierrätys on kallista. Sähköä ja lämpöä tarvitaan, yhdistetty kaukolämpö ja sähköntuotanto toimii hyvällä hyötysuhteella ja niiden tuottamiseen tarvitaan polttoainetta.
 
Esim. mikromuovien muodostamaa ongelmaa olisi tuskin saatu selville, vaikka laboratoriossa olisi tehty kuinka monta vuotta tahansa tutkimusta muovien vaarallisuudesta tai vaarattomuudesta.

Mitä mikromuovien haitoista noin konkreettisesti oikein tiedetään ja miksi asia on noussut julkiseen keskusteluun juuri nyt?

Äkkiä ei oikein keksi, miten joku muovipala ruuan mukana oleellisesti poikkeaa elimistön kannalta hiekanjyvästä tai pikkukivestä. Molemmat on oleellisesti kemiallisesti inerttejä vierasaineita, joista elimistö ei mitään kostu vaan pyrkii hankkiutumaan eroon tavalla tai toiselle.

Evoluutio on opettanut eliöille aika laajat kyvyt selviytyä erilaisista ympäristön ja ravinnon epäideaalisuuksista. Esim. monikin tupakoija kiskoo tervaa ja nikotiinia keuhkoihinsa kymmeniä vuosia saamatta mitään fataalia sairautta.
 
VTT kehittänyt Olefy-muovinkierrätysteknologian, jonka olisi tarkoitus edetä teollisen mittakaavan projektiksi viimeistään 2026:

 
Mitä ihmettä tämä tekee politiikka- ja yhteiskuntakeskustelussa?
 
VTT kehittänyt Olefy-muovinkierrätysteknologian, jonka olisi tarkoitus edetä teollisen mittakaavan projektiksi viimeistään 2026:

Esittelyssä on kyllä aika pöhkökin huomautus. Tällä hienolla tekniikalla muka ratkaistaan sitä, miten muovi päätyy lähinnä kaatopaikoille ja meriin. Epätotuus. Siihen on olemassa paljon kustannustehokkaampi ja yhtä yleispätevä ratkaisu, joka on mm. Suomessa ollut jo tovin käytössä: ihmiset eivät heitä roskia jokeen ja jätteet viedään polttolaitokseen eikä kuoppaan.

Oikeastihan tietenkin muovin uusiokäytön parantaminen on hyvinkin hyödyllistä, mutta ei auta rahtuakaan siihen, ettei jossain kehitysmaassa edes yritetä suoriutua omista paskoista.
 
Kenelläkään ei oikein tunnu olevan ratkaisua tähän. Tuntuu kyllä aika sairaalta jos ihmisen elimistöön oikeasti päätyy pankkikortin verran muovia viikossa. Ison osan on varmaan pakko poistua ulosteen ja virtsan mukana

Joo, eiköhän tuo sisällä koko sen määrän, mikä menee suusta sisään. Sehän on tarkoitushakuisesti muotoiltu, että päätyy elimistöön. Ruoansulatuskanavan ontelo on tässä kontekstissa katsottava elimistön ulkopuoliseksi tilaksi. Etenkin ihmisellä, jolla moinen hiekkaan verrattava tavara ei jää sinne jumiin hullunkiertoon(ellei huonolla tuurilla umpilisäkkeeseen) vaan tulee lähes kokonaan perseestä ulos.

Sanoisin myös, että onhan tähän ratkaisu. Joku globaali etelä(siis ne tyhmät ja rosvot jotka syyttävät länkkäreita tuosta pikku sodastakin) ei vaan välitä. Jos kaikkialla toimittaisiin samoin kuin meillä päin, muovisaasteongelma olisi minimaalinen.
 
Kenelläkään ei oikein tunnu olevan ratkaisua tähän. Tuntuu kyllä aika sairaalta jos ihmisen elimistöön oikeasti päätyy pankkikortin verran muovia viikossa. Ison osan on varmaan pakko poistua ulosteen ja virtsan mukana

Tähän olisi oikeasti ihan hyvä ratkaisu kehittää sitä jätehuoltoa siellä missä se ongelma on.
Ja myös sitä juomaveden puhdistusta yms.
Jos jengi heittää paskat luontoon ja muutenkin lähimpään jokeen, ja sieltä otetaan sitten se juomavesi, niin ei ihme että se muovi liikkuu.

Ja toi juomaveden puhistus ei todellakaan ole mikään nopea setti tuolla missä ei ole minkäänlaista infraa mihinkään. Se muovijäte ei katoa sieltä vedestä ilman että se käydään pohjaa myöten kunnolla läpi.
Ja se miksromuovi on levinnyt jo niin pitkälle meriin että sen läpikäyminen on kyl suht perse duuni. Hyvä jos jotain ratkasua siihen löytyy, mutta lähiaikaiseen puhtaan juomaveden saamiseen se ei kyl ole ratkasu.
 
Pakko tässä on varmasti olla joku tuollainen juju, että se "elimistöön päätyminen" tarkoittaa siis että se menee kurkusta alas, ja suuri osa sitten poistuu toisesta päästä. Mutta kuulostaa silti aika hälyttävän suurelta määrältä.

Jotkin muovit kai voi toimi niin sanottuina xenoestrogeeneinä eli vaikuttaa estrogeenin lailla. Kenties yksi selitys sille miksi esim. miesten hedelmällisyys heikkenee?

 
Saapa nähdä milloin meret alkaa olla täynnä muovia. Karu kohtalo myös niille eläimille, jotka hitaasti kuolee, kun ovat syöneet mahan täyteen muovia.
 
Saapa nähdä milloin meret alkaa olla täynnä muovia. Karu kohtalo myös niille eläimille, jotka hitaasti kuolee, kun ovat syöneet mahan täyteen muovia.
En tiedä mikä olisi täyden määritelmä, mutta tärkeäähän tuota olisi saada rajoitettua/vähennettyä kun nytkin jo aika paljon päätyy. EU:ssa on kyllä viime vuosina ihan onnistuneesti säännelty muovin käyttöä niin että sitä ei enää ole yhtä monissa tuotteissa joita meriin päätyy, mutta paljon olisi vielä tehtävää ja osansa olisi silläkin että ihmisten asenteet muuttuisivat eivätkä viskelisi kaikkea mahdollista vaan katuun...
 
En tiedä mikä olisi täyden määritelmä, mutta tärkeäähän tuota olisi saada rajoitettua/vähennettyä kun nytkin jo aika paljon päätyy. EU:ssa on kyllä viime vuosina ihan onnistuneesti säännelty muovin käyttöä niin että sitä ei enää ole yhtä monissa tuotteissa joita meriin päätyy, mutta paljon olisi vielä tehtävää ja osansa olisi silläkin että ihmisten asenteet muuttuisivat eivätkä viskelisi kaikkea mahdollista vaan katuun...

Enpä kyllä oikein tiedä millä sen muovin korvaisi niissä tuotteissa, jotka sinne meriin ja muualle luontoon päätyy. Muovia taitaa olla liian halpa valmistaa ja korvata. En jaksa uskoa, että ihmisten asenteet muuttuisi.
 
Tähän olisi oikeasti ihan hyvä ratkaisu kehittää sitä jätehuoltoa siellä missä se ongelma on.
Ja myös sitä juomaveden puhdistusta yms.
Jos jengi heittää paskat luontoon ja muutenkin lähimpään jokeen, ja sieltä otetaan sitten se juomavesi, niin ei ihme että se muovi liikkuu.

Ja toi juomaveden puhistus ei todellakaan ole mikään nopea setti tuolla missä ei ole minkäänlaista infraa mihinkään. Se muovijäte ei katoa sieltä vedestä ilman että se käydään pohjaa myöten kunnolla läpi.
Ja se miksromuovi on levinnyt jo niin pitkälle meriin että sen läpikäyminen on kyl suht perse duuni. Hyvä jos jotain ratkasua siihen löytyy, mutta lähiaikaiseen puhtaan juomaveden saamiseen se ei kyl ole ratkasu.
Yksi suurimmista mikromuovin lähteistä ovat auton renkaat ja tiemerkinnät. Globaalisti n. 2/3 mereen päätyvästä mikromuovista tulee näistä läheistä. Suomi on nastarenkaiden ja hajanaisen yhteiskuntarakenteen takia maailmanmestaruusluokkaa tässä ympäristön paskomisen lajissa.

Mutta keskitytään nyt haukkumaan muita ja sivuutetaan se oma pesä kokonaan.

Kaikki puhe jostain jokiin heitetyistä muovipulloista ja pilkeistä jne. on itseasiassa lillukanvarsia vs. autoilun aiheuttamat päästöt. Ja tosiaan Suomessa nastat karhentavat tien ja repivät tiemerkinnät irti -> enemmän päästöjä per ajokilsa suomessa ja suomessa vielä pitkät etäisyydet ja hajanainen yhteiskuntarakenne -> paljon kilsoja per asukas.

 
Yksi suurimmista mikromuovin lähteistä ovat auton renkaat ja tiemerkinnät. Globaalisti n. 2/3 mereen päätyvästä mikromuovista tulee näistä läheistä. Suomi on nastarenkaiden ja hajanaisen yhteiskuntarakenteen takia maailmanmestaruusluokkaa tässä ympäristön paskomisen lajissa.

Mutta keskitytään nyt haukkumaan muita ja sivuutetaan se oma pesä kokonaan.

Kaikki puhe jostain jokiin heitetyistä muovipulloista ja pilkeistä jne. on itseasiassa lillukanvarsia vs. autoilun aiheuttamat päästöt. Ja tosiaan Suomessa nastat karhentavat tien ja repivät tiemerkinnät irti -> enemmän päästöjä per ajokilsa suomessa ja suomessa vielä pitkät etäisyydet ja hajanainen yhteiskuntarakenne -> paljon kilsoja per asukas.

Onko sulla ehdotusta tohon autoilun päästöihin? Muutetaan kaikki mahdollisimman lähelle toisiaan ja ei käytetä autoja tms?
Vaikka autoilussa onkin melko isot päästöt, niin se on myös melko välttämätöntä touhua. Se suoraan mereen heitetty roskapaska ei ole välttämätöntä touhua.
 
Yksi suurimmista mikromuovin lähteistä ovat auton renkaat ja tiemerkinnät. Globaalisti n. 2/3 mereen päätyvästä mikromuovista tulee näistä läheistä. Suomi on nastarenkaiden ja hajanaisen yhteiskuntarakenteen takia maailmanmestaruusluokkaa tässä ympäristön paskomisen lajissa.

Mutta keskitytään nyt haukkumaan muita ja sivuutetaan se oma pesä kokonaan.

Kaikki puhe jostain jokiin heitetyistä muovipulloista ja pilkeistä jne. on itseasiassa lillukanvarsia vs. autoilun aiheuttamat päästöt. Ja tosiaan Suomessa nastat karhentavat tien ja repivät tiemerkinnät irti -> enemmän päästöjä per ajokilsa suomessa ja suomessa vielä pitkät etäisyydet ja hajanainen yhteiskuntarakenne -> paljon kilsoja per asukas.

Tuon linkittämäsi PDF:n mukaan toi on totta toki siis siitä suoraan mikromuovina ympäristöön päätyvästä jätteestä ja länsimaissa ihan merkittävä osuus kaikestakin muovista jota sinne päätyy. Ei ne globaalisti silti varmastikaan mikään suurimpiin lähteisiin kuuluva ole kun katsoo tuota sivun 28 grafiikkaa. Muovijätettä päätyy valtavat määrät enemmän ympäristöön muodossa joka ei vielä ole mikromuovia mutta tietysti vähitellen siitäkin kaikesta tulee mikromuovia vesistöissä lilluessaan.

Tuosta kyllä näkee että globaalisti jos haluaa jotain vaikutusta niin pitäisi saada kehittyvässä maailmassa tilannetta parannettua. Yksi keino varmaan olisi ainakin muovinkierrätyksen tekeminen taloudellisesti kannattavammaksi, se vähentäisi sekä länsimaista sinne dumpattavan muovijätteen määrää, että tekisi ylipäänsä kaiken jätteen edelleen käsiteltäväksi toimittamisen jokapuolella maailmaa kannattavaksi.
 
Vuosittain muovijätettä syntyy maailmassa n. 300 miljoonaa tonnia. Valtaosa tästä päätyy edelleen vain luontoon tai kaatopaikoille, joka lopulta ainakin mikromuoviongelmaa ajatellen on yksi ja sama asia. Japanilaiset tutkijat ovat onnisuneet luomaan muovin josta ei lopulta muodostu mikro- tai nanomuovia, Uudenlainen muovi siis lopulta hajoaa täydellisesti, mutta on tästä huolimatta erittäin kestävää käytössä. Maailman muoviongelma on paisunut jo niin valtavaksi että jotain tämänkaltaisia keksintöjä kyllä tarvitaan.

Uutisessa ei puhuta mitään aikataulusta tai hinnasta, eli minkälaisella aikataululla uutta muovia voitaisiin soveltaa tosimaailmassa.


Testauksessa muovi alkoi hajoamaan muutamassa tunnissa, kun esine asetettiin suolaveteen. Maaperätestissä muovi hajosi 10 päivässä ja tuotti lannoitetta muistuttavaa kemikaalia.
 
Juu, mä oon miettinyt, et kun nykyään on tullut mahdolliseksi kotitalouksien kierrättää muovinsa, että onko sitä sit enää niin vaarallista kuluttaa. I <3 muovi -kampanja Ylellä ainakin loi mielestäni mielikuvia, ettei se olisi enää niin paha asia.
 
Tekokuituvaatteistakin irtoaa mikromuovia pölynä jota hengitetään ja joka tietenkin päätyy pohjaveteen pesuveden mukana. Fleece taitaa olla pahin. Onneksi orgaaniset puuvillan korvaajat ovat jo saapuneet massamarkkinoille.
 
Juu, mä oon miettinyt, et kun nykyään on tullut mahdolliseksi kotitalouksien kierrättää muovinsa, että onko sitä sit enää niin vaarallista kuluttaa. I <3 muovi -kampanja Ylellä ainakin loi mielestäni mielikuvia, ettei se olisi enää niin paha asia.
Sehän on jo varsin pitkälle ratkaistu jos muovia ei heitetä ojaan vaan sekajätteeseen kun sitä ei enää perinteisesti läjitetä jonnekin vaan poltetaan. Sama kierrätystapa toteutuu suurelta osin muovin erilliskeräyksessä.
 
Juu, mä oon miettinyt, et kun nykyään on tullut mahdolliseksi kotitalouksien kierrättää muovinsa, että onko sitä sit enää niin vaarallista kuluttaa. I <3 muovi -kampanja Ylellä ainakin loi mielestäni mielikuvia, ettei se olisi enää niin paha asia.
Muovipakkaukset on suhteellisen heikosti uudelleenkäyttöön päätyviä ja silloinkin kun muovilaatu on sellaista että kierrätykseen soveltuu niin käyttökerrat on rajallisia. Pyrkimykset kierrättää ja kohdistaa kuluja siitä tahoille jotka päättävät muovipakkauksia käyttää siis ihan hyvä asia mutta vähentäminen ja korvaaminen vaikka kartongilla parempi.

Sehän on jo varsin pitkälle ratkaistu jos muovia ei heitetä ojaan vaan sekajätteeseen kun sitä ei enää perinteisesti läjitetä jonnekin vaan poltetaan. Sama kierrätystapa toteutuu suurelta osin muovin erilliskeräyksessä.
Tässäkin silti hyvä muistaa noin sekajätteestä yleisesti puhuttaessa että polttaminen ei ole mikään taikasauva jolla saisi asiat katoamaan vaan sitten vaan läjitetään sitä myrkyllistä ja täysin käyttökelvotonta tuhkaa johonkin. Toki tilantarve pienenee mutta ei se muutu merkityksettömäksi.
 
Itseäni häiritsee se kun muovia käytetään niin paljon ruoka-aineiden kanssa kosketuksissa. Eikä pelkästään kylmien, vaan kuumien tuotteiden kanssa myös. Jos esim keittoa otat ruokatapahtumassa, niin luultavasti se on siellä astian sisällä muovipussissa. Toki tämä on vähemmistössä, enimmäkseenhän ne ovat kylmänä kosketuksissa muovin kanssa. Voisi vähitellen aloittaa näistä helpoista ja edetä koko ajan vaikeampiin muovinkäytön vähentämiskohteisiin.

Voi toki olla että tässäkin pitäisi nyt oikeasti miettiä näitä suurimpia ihmiskehoon kerryttäjiä vaan rationaalisesti. Kuten tuo aiemmin mainittu renkaat ja liikennepöly.
 
Voi toki olla että tässäkin pitäisi nyt oikeasti miettiä näitä suurimpia ihmiskehoon kerryttäjiä vaan rationaalisesti. Kuten tuo aiemmin mainittu renkaat ja liikennepöly.
Viemäriin valuva mikrosaasta. Ensinnäkin se menee vesistöihin ja sitä kautta kiertoon, mutta mikäli viemäripaskasta jalostetaan lannoitetta, myös pellon kautta suuhun. Eikä toki riski jää muoveihin vaan skeidassa on ties mitä lääkejäämiä.
 
Vuosittain muovijätettä syntyy maailmassa n. 300 miljoonaa tonnia.
Luvut tietty vaihtelee lähteestä ja ajankohdasta riippuen. Tässä OECD:n graafissa on 353 miljoonaa tonnia jätettä vuonna 2019. Kierrätyksessä on paljon vaihtelua maittain, mutta globaalisti vain n. 9% muovista kierrätetään. Loput päätyvät poltettavaksi, kaatopaikoille, tai luontoon. Muovia tuotetaan reilusti yli miljoona tonnia päivässä, ja tahti vain kiihtyy. 70% muovista on kertakäyttöistä.

european-food-companies-break-their-plastics-promises_632a0cddf3e3e.png



f2v2ud4whzmc1.png


Oli "hauska" lukea vain muutamia vuosia vanhaa copetusta tämänkin ketjun alkupäästä, että ei se muovi mitään haittaa. On totta, että muovin terveysvaikutuksista tiedetään verrattaen vähän, mutta se mitä tiedetään, näyttää huolestuttavalta.

Muovin vaikutusta hormonitoimintaan ja hedelmällisyyteen on tutkittu, tässä hyvä video aiheesta:


MOT-dokkari PFAS-yhdisteistä:

Itse olen jo vuosia pyrkinyt vähentämään muovia elämässäni. Se ei ole helppoa, koska kun aiheeseen kiinnittää huomiota, huomaa että muovia on joka paikassa. Pareto-sääntö varmaan pätee tähänkin, eli 80% altistumisesta tulee 20% lähteistä. Varsinkin ruoan valmistamisessa ja säilyttämisessä olen pyrkinyt korvaamaan kaiken muovin lasilla, puulla tai teräksellä. Ruoan lämmittäminen muoviastiassa on ehkä pahinta mitä voi tehdä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 418
Viestejä
4 555 870
Jäsenet
74 964
Uusin jäsen
LinogeFly

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom