• TechBBS-foorumin Piparkakkutalokisa 2024 -äänestys käynnissä! Käy äänestämässä 22 osallistujan joukosta kolme mielestäsi hienointa kilpailutyötä ja osallistu arvontaan! Linkki äänestykseen >>>

Mihin Linux distroon pelikone?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja dun
  • Aloitettu Aloitettu
Hienoa että päivität kokemuksiasi tänne! Itsellä oli jo fedoran KDE spin kanssa sama ongelma eli ihan jäätävän tahmainen käyttää.
 
Testailin itsekin pelihommia tuossa taannoin Linux Mint 20.3:lla ja vanhalla ser-tason koneella (i5-6500, 16GB, GTX1060). Steamin kanssa homma pelitti kuin Windowsissa ikään, muiden launcherien kanssa sai kikkailla Lutriksen kanssa.

Säädin Lutriksella GOGin ja Ubisoft Connectin iskuun. Varsinkaan Ubisoftin häkkyrä ei ollut kovin vakaan saati vikkelän oloinen viritys, aina eivät pelit edes käynnistyneet. Otin Far Cry 5:n testiin high-presetillä ja 1080p-resolla. Pelin sisäinen benchmarkki pyörähti läpi noin 40-50 fps:llä, siinä missä Windows 10:ssä lukemat olivat samoilla asetuksilla 60-70:n tienoilla. Aika lihava siivu jäi siis jonnekin, liekö sitten Winen rattaisiin.

Steamillä en vastaavaa vertailua harmi kyllä tehnyt, mutta sen mitä Shadow Tacticsia pelailin sekä Linuxin että Windowsin puolella, niin Linuxilla oli selkeästi enemmän satunnaista tökkimistä. En tiedä saisiko paremmalla raudalla ja jollain peli-spesifisellä distrolla tehot paremmin realisoitua. Joka tapauksessa kauas on tultu niistä ajoista kun Linuxin kanssa piti tapella, että sai näytönohjaimen ajurit ja oikeat resoluutiot pyörimään edes työpöytäkäytössä :)
 
Ei se Ubisoftillakaan ihan ruusuilla tanssimista ollut: Ghost Recon Breakpointia en saanut Lutriksen kautta toimimaan vaikka olin ostanut sen aikoinaan suoraan Ubisoftin omasta kaupasta. Peli ei edes käynnistynyt vaikka kokeilin eri kikkoja netistä Lutrikseen ja Wineen.

Vähän testi- ja seikkailumielessä sitten ostin pelin vielä Steamin alesta ja ajattelin kokeilla onko ruoho vihreämpää Valven puolella. No olihan se... peli lähti käyntiin. Tosin resoluutio jämähti 720p tasolle (tunnettu vika Breakpointin kanssa Linuxilla) ja kuva jäi sen mukaisesti neljäsosan kokoiseksi pikkuruuduksi 1440p näytölläni. Jotain kikkakolmosia tein GBR.ini-tiedostoon, mikä mahdollisti sen että ruudun saa hiirellä venytettyä koko näytön mittaiseksi ja resoluutio skaalautui sen mukana. Eli maksimi oli lopulta 2560x1372 (tjsp.), alareunan komentopalkin päälle en saanut ruutua venytettyä. Ja tämä toimenpide pitää tehdä nyt aina kun pelin käynnistää Steamista Linuxilla. Ei ideaali, mutta riittävä sujuvaan pelaamiseen.

Vähän nyt joutuu arpomaan että tuleeko tuota pelattua kuinka aktiivisesti enää, vielä nimittäin voisin karhuta rahat takaisin Steamista kun on reilusti alle 2h lasissa tuossa Steam-versiossa. Sitä voisi vaan pistää aina Win10-bootin tulille kun haluaa nimenomaan Breakpointia pelata. Tuo visvasyyläpeli vieläpä käyttää kopiosuojaukseen Denuvoa, joten kyllä se menee tämän oman monologini perusteella lunastukseen ihan jo periaatteen vuoksi. En maksa kahteen kertaan, jos ei edes kunnolla toimi.

Edelleen siis sama ihmeellinen nyrkkisääntö pätee: Valve on Linux-pelaajan paras kaveri.
 
Ei ollutkaan Nobara oikotie onneen. Muuten toimi kaikki mallikkaasti, mutta se perkeleen Ubisoft Connect ei vaan toiminut Lutriksessa vaikka mitä kikkoja kokeilin Winen ja Lutriksen asetuksiin. Eli en saanut AC: Valhallaa, GR: Wildlandsia tai muitakaan Ubin oman launcherin kautta asentuvia pelejäni toimimaan Nobarassa. Sen sijaan Steamin kautta asennetut ja pelatut Ubin pelit kyllä toimivat, eli varmaan se oli joku Winen ja/tai Protonin versio- tai asetusongelma Lutriksessa nimenomaan Nobarassa. VArmasti olisi saanut toimimaan kun tarpeeksi kauan olisi etsinyt ratkaisua, mutta en jaksanut enää hirveästi säätää, joten saakeli, taas sitä mentiin ja kerran vielä distrohoppailut. Kokeilin pikaisesti vielä EndeavourOS:ää, mutta siinä yllättäväksi kynnykseksi itselleni muodostui lopulta wanhan Brother-printterini asennus: en vain vaanut oikeaa ajuria sisään, vaikka AURissa sen olisi pitänyt olla.

Pinnani alkoi olla tässä vaiheessa jo aika lyhyt. Jos ei kaikki kaipaamani perusjutut heittämällä toimi niin samantien distro vaihtoon vain. Joten vielä kerran asensin koneeseen sen testien perusteella itselleni kaikkein parhaiten toimineen distron: openSUSE Tumbleweed. Gecko Linux -asennus sujahti takaisin sisään ja nyt pitää varoa etten enää paisuta OS-levyä varomattomasti siirtelemällä peliasennuksia. OpenSUSEssa mun rautakokoonpanolla olen saanut toimimaan ihan kaiken haluamani sillai sopivan pienellä vaivalla. Lutris, Wine ja printteriajurit lähtivät toimimaan ihan suoraan pakettien perusasennuksella terminaalista ilman mitään hienosäätöjäkään asetuksiin.

Tässä vaiheessa olisi toki voinut laittaa vielä seikkailumielessä sen Regata OS:n myös testipenkkiin, mutta kokeillaan sitä myöhemmin erikseen vaikka Ventoyn kautta. Jotenkin semmoinen vaikutelma että Regata ei välttämättä tarjoa perus-Tumbleweediin verrattuna muuta kuin nättejä softwaren asennusvalikoita ja pelilaunchereita. Mistä toki aloittelijalle on lyhyen tähtäimen etua.
 
Sitä voisi vaan pistää aina Win10-bootin tulille kun haluaa nimenomaan Breakpointia pelata.

QEMU ja VFIO / näyttiksen passthroughilla olis varmaan yksinkertaisin ja toimivin ratkaisu pelaamiseen.
Ei tietenkään mikään puristiratkaisu kun Windowsillahan siinä loppujen lopuksi pelataan, käytännön tasolla näen silti huomattavasti parempana kuin dualbootin, koska sitä boottaamista ei tarvitse tehdä. Tuossa ei siis tule käytännössä yhtään tehohäviötä vrt. raudalla pyöriminen, ihan prosenttia-kahta, se kun käytännössä pyöriikin raudalla eikä virtuaalisesti, välissä on vain Linux.

En maksa kahteen kertaan, jos ei edes kunnolla toimi.

Joutuuko saman pelin ostamaan kahdesti jos siitä haluaa eri käyttikselle eri version?
Olen olettanut, että mikäli jokin peli on ostettuna ja kirjaudut Steamiin laitteella, jossa on eri käyttis niin sieltä vaan asentuu se Linux- tai Mac- version, ilman, että siitä tarvitsee toista saatika kolmatta kertaa maksaa.

Ilmeisesti muuten aika monessa pelissä on vika siinä, että Linuxissa on määritetty jostain syystä virtuaalimuistia liian vähän peleille ja monille muillekin ohjelmille ja vieläpä väärin.
Pitkän kaavan selitykset tästä. Ja ilmeisesti juurikin Valve ymmärtänyt korjata tuon, pitäisi onnistua ihan parilla rimpsulla muuallekin. Tosin luulis, että Nobarassa jos jossain tämä olis huomioitu, en tiedä onko.
 
Viimeksi muokattu:
Isompi ongelma edelleen on nuo Anticheat palikat, jotka vaatii sen Windowsin asentamaan peleille Linuxin rinnalle edelleen.

Pelituki on kasvanut kyllä roimasti, mutta nuo huijaustenestot pysynee riippakivenä pitkään. Toisaalta en halua mitään ylimääräisiä root oikeuden omaavia palikoita taustalle pyörimään, kuten Windowsissa...
 
Kuukauden verran openSUSE Tumbleweediä käytettyäni onnistuin sotkimaan openVPN:n kanssa niinkin lahjakkaasti, että piti palauttaa snapshotista joku aataminaikuinen image. Sen jälkeen Tumbleweed kysyi joka jumalaaren kerta kun loggasin sisään sekä WiFi-salasanaa että pääkäyttäjän salasanaa. Eli jotain meni rikkipoikkipoks. Vähän aikaa tutkailin asiaa, ja totesin että se on taas distrohoppailun paikka. Ei niinkään vain tämän ongelman takia, sillä jotenkin ei YAST enää maistunut sen positiivisista puolistakaan huolimatta.

Pikaisesti summattuna: Fedora 38 oli uunituore juttu, joten hoppasin sen KDE-version pariin ja... tämähän toimii! Itse asiassa yllättävän hyvin, paremmin kuin Nobara 37 KDE-versiona. Vaikka Tumbleweedin KDE-työympäristö on kaikkein sulavimpia näkemiäni, niin kokonaisuus Fedorassa oli niin hiottu etten keksi mitään isompaa valittamista. Fedora jopa ystävällisesti ilmoittaa jos joku prosessi jää roikkumaan ja ehdottaa itse sen terminointia GUI:n puolella, Tumbleweedissä piti aina osata käydä komentokehotteen kautta nukettamassa jos joku ohjelma hyytyi. Mutta tämä nyt vain on yksi esimerkki.

En minä ole tottunut näkemään näin sujuvaa työpöytäkokemusta muualla kuin viimeksi Linux Mintissä. Fedora 38 kiilasi kyllä nyt nyyppäystävällisten distrojen kärkikastiin. Tällä mennään nyt toistaiseksi taas.

Ai niin: AIO-printterini skanneria en Fedorassa ole vielä saanut toimimaan, en myöskään EA/Ubisoft launchereita Lutriksessa. Mutta mitäs me pienistä.
 
Viimeksi muokattu:
Garudaa testailin läppärillä, kun kävi taas mielessä että "mitähän sitten kun W10 tuki loppuu" ja tuota mainostettiin kaiken maailman gaming optimizaatioilla joten järkeilin että olisi muutenkin sitten sutjakka. Säätämistähän näissä taitaa enempi tai vähempi olla kaikissa mutta kyllähän tuota voisi korvikkeeksi harkita. Vaikka ehkä hivenen bloatilta vaikutti kun muistista on heti bootin jälkeen 3,4 gigaa käytössä siinä missä olen käsittänyt että yleensä Linuxit käyttäisi vähemmän. Peleistäkin niistä jotka ei heittämällä protonilla/winellä toimineet lähti osa toimimaan kun lisäsi Steamissa parametrin joka käyttää vulkanin sijaan kai OpenGL:ää (vanha integroitu näyttis ei täysin vulkania tue), toki suorituskyky hivenen kärsi. Epic-pelejä näköjään kannatti pelata Lutriksen kautta, koska heroicissa tuli jotain tahmaamista. Vaikka nuo pelien yhteensopivuusrajapinnat kehittyy jatkuvasti, niin en kuitenkaan usko että tällaisella rajallisella vanhalla raudalla kauheasti tapahtuu parannuksia etenkään suorituskyvyn suhteen enää ja tämä on sitten parasta mitä on tarjolla.
 
On kyllä hävytön määrä kun puhdas arch + kde ei vie käynnistyksessä max 1,2 gigaa muistia. Mitähän siellä sitä ramia syö.
 
Valve kai on jo aika pitkällä generic isonsa kanssa jos on niiden 25 vuotis half-life juhlan haastattelua uskominen. Mut jos tulee ennen kuin tuki loppuu, niin koklaan sitä. Muuten meen ubuntulla. Yritän välttää winkkaria mahdollisuuksien mukaan vaikka kaikille koneille lisenssit löytyykin.
 
Itse prutkuttelen yhä menemään Fedora KDE:llä, nyt päivitettynä versioon 39. Jotain on paranneltu konepellin alla, koska nyt työpöytäkäyttö on jotenkin sutjakampaa ja jopa Sleep Modekin toimii ongelmitta, mikä oli iloinen ylläri. 38 bugitteli välillä ja oli jotenkin kotikutoisemman oloinen, 39 ei ole yskinyt (vielä) kertaakaan missään. Tai no, alt-tabbaaminen kesken pelin työpöydälle/selaimeen on asia joka joskus kaataa pelin. Samaa se oli kyllä Windowsissakin.

Meinasin lähteä taas distrohoppailemaan, mutta Fedora on kerta toisensa jälkeen vakuuttanut nimenomaan helppokäyttöisyydellään. Joskus jos jaksaisin fiksata vielä tuon skannerini toimimaan Fedorassa, niin en tarvitsisi Win10 dual boottia enää mihinkään. Mutta kai se pitää vaan ostaa uusi, "Linux approved" monitoimitulostin. :lol:
 
Itse prutkuttelen yhä menemään Fedora KDE:llä, nyt päivitettynä versioon 39. Jotain on paranneltu konepellin alla, koska nyt työpöytäkäyttö on jotenkin sutjakampaa ja jopa Sleep Modekin toimii ongelmitta, mikä oli iloinen ylläri. 38 bugitteli välillä ja oli jotenkin kotikutoisemman oloinen, 39 ei ole yskinyt (vielä) kertaakaan missään. Tai no, alt-tabbaaminen kesken pelin työpöydälle/selaimeen on asia joka joskus kaataa pelin. Samaa se oli kyllä Windowsissakin.

Meinasin lähteä taas distrohoppailemaan, mutta Fedora on kerta toisensa jälkeen vakuuttanut nimenomaan helppokäyttöisyydellään. Joskus jos jaksaisin fiksata vielä tuon skannerini toimimaan Fedorassa, niin en tarvitsisi Win10 dual boottia enää mihinkään. Mutta kai se pitää vaan ostaa uusi, "Linux approved" monitoimitulostin. :lol:
Juu jokaisella on oma lempparinsa :) Mä en voi sietää Fedoraa. Just kun sen saa toimimaan niin support menee alta, haluan vain käyttiksen joka pysyy pois tieltä ja se toimii. En halua muutoksia jatkuvasti.
 
Juu jokaisella on oma lempparinsa :) Mä en voi sietää Fedoraa. Just kun sen saa toimimaan niin support menee alta, haluan vain käyttiksen joka pysyy pois tieltä ja se toimii. En halua muutoksia jatkuvasti.
Sama vika, itse en oikein tykkää fedora/redhat -pohjaisista distroista. Aikanaan (about 10v sitten) joku päivitys rikkoi jotain ja sitten kun sen sai korjattua niin joka päivityksessä hajosi jotain ja tuntui että joka päivityksellä hajosi aina lisää. Sitten vaihdoin Debian-pohjaisiin ja sen jälkeen ei ole (ainakaan vielä) mikään porsinut pahasti. Toki joskus kun on tehnyt "ison päivityksen" niin joku pikkujuttu on hajonnut mutta kun sen on saanut kuntoon niin ei ole sen pahemmin hajoillut.

Toki tuo riippuu mitä paketteja on asennellut mutta silti tuo että vaikka kuinka yritti korjailla ja hajoili koko ajan ajoi pois redhat-pohjaisista. Toki moni asia on muuttunut tässä vuosien varrella, ehkä nuo redhatit ei enää hajoile samalla tavalla mutta nyt kun on tottunut Debian-pohjaisiin niin eipä noita muita omaan käyttöön ottaisi, toki töissä joutuu kaikenlaisia centosseja, archia, oraclelinuxia sun muita sietämään...
 
Toi SteamOs on kyllä mun mielestä tosi mukava käyttis desktopilla kun ajan sitä tolla Steam Deckillä, harmi kun ei ole tullut vielä muille koneille. Toivottavasti tulis kohta, koska se toimii tosi hyvin työpöytänä tossa deckillä. En tarvisi yhtään muuta.

Jos nvidia pitää vaihtaa amd:n niin ei ole kipeä kohta, sitten vaihtuu näyttis, mutta oletan että Nvidia tuki tulee Valven viralliseen softaan ja ehkä innostaa Nvidiaa tekemään toimivat ajurit SteamOS:aan (ja valuvat siitä sitten muualle tai ei).
 
Saattaa mennä aavistuksen ohi otsikon aiheen, mutta menköön kun läheltä liippaa ja sovellettavissa mihin distroon tahansa.

Linux Mintin optimoiminen pelaamiseen oli aika hyvä video (vaikkakin pitkä). Pari peruskikkaa tämmöiselle aloittelijalle näyttöasetuksista sekä uudemman tai kustom-kernelin asennus, Steamista, Lutrisksesta ja Protonisa... (En asentanut vidoissa mainittuja kustom-kerneleitä).


Jatkovideolla (ajelee Arch-pohjaista distroa ja) esittelee mielestään tämän hetken parhaimman kustom kernelin pelaajalle. Sen kääntämisen ja asentamisen (jonkun skriptin saadaan optimoitua juuri sille raudalle jota koneessa on, eikä käyttäjän tarvitse niin paljon ymmärtää kernelin asetuksista). Jos tosissaan pelailisin, niin saattaisin ehkä perehtyä.
 
Viimeksi muokattu:
On kyllä hävytön määrä kun puhdas arch + kde ei vie käynnistyksessä max 1,2 gigaa muistia. Mitähän siellä sitä ramia syö.

Jaa-a mikähän lie häiriö oli mutta nyt viimeksi kun tsekkasin niin Garuda veikin ihan asiallisesti 1,5 gigaa, noh eipä sen puoleen sitten ongelmaa sittenkään.
 
Sä saat koneesees 2 käyttöjärjestelmää niin että valitset käynnistyksen yhteydessä
 
Onko mietteitä mihin suuntaan tulee pelaamishommat menemään Linuxilla tulevaisuudessa? Katsoin videon jossa linuxhemmo pelotteli että MS voi uuden DirectX:n myötä murhata pelaamiset Linuxilla kokonaan ja taitaa MS sen verran kettu olla että voi siihen jotain Linux-vaikeutuksia tehdäkin jotta Windowssin asema säilyy.
 
Onko mietteitä mihin suuntaan tulee pelaamishommat menemään Linuxilla tulevaisuudessa? Katsoin videon jossa linuxhemmo pelotteli että MS voi uuden DirectX:n myötä murhata pelaamiset Linuxilla kokonaan ja taitaa MS sen verran kettu olla että voi siihen jotain Linux-vaikeutuksia tehdäkin jotta Windowssin asema säilyy.
No tämä taas riippuu siitä saako Valve tuon Steam OS käyttöjärjestelmänsä ulos ajoissa ennen kuin Windows 10:stä loppuu tuki. Veikkaan että jos pelaajille tulee Valven käyttis tarjolle, niin linux alkaa valtamaan entistä enemmän markkinoita pelikoneissa. Jossain vaiheessa Microsoft huomaa että se ei enää voi vain kohdella maksavia käyttäjiään kuin resursseja joiden dataa voi käyttää miten lystää.

Tai ehkä MacOS tulee pelialustaksi (tätä vähän epäilen, vaikkakin M-sarjan SoC:t onkin tehokkaita ja sisältää jo raytracing tuen).

Itse en ole tekemässä peliliikkeitä ennen kuin Windows 10 aika loppuu, jos Valve ei ole saanut SteamOS:ää ulos siihen mennessä, niin pitää katsoa millä käyttiksellä itse lähden liikkeelle sitten.
 
Itse en näe, että Valven SteamOS:llä olis varsinaisesti mitään ihmeellistä vaikutusta pelaamiseen desktop-puolella, kun lähes mikä tahansa distro pelaa ihan mainiosti Protonin kanssa. Osassa on vaan helpotettu asennusta näytönohjainajureiden ja muun perussälän kanssa (tyyliin CachyOS, Pop!OS tai Nobara tmv).

ja mitä tohon muistin "syömiseen" tulee, niin se ei ole sama asia kuin Windowissa. Iso osa on vaan cachea ja se kyllä mukautuu kyllä käytön mukaan. Ei se lopu kuin seinään. Missään vaiheessa ei ole tarvinnut tuijottaa muistijuttuja tähän mennessä. En nyt toki räpläilekään millään 4GB-myllyillä, mutta eniveis.
 
ja mitä tohon muistin "syömiseen" tulee, niin se ei ole sama asia kuin Windowissa. Iso osa on vaan cachea ja se kyllä mukautuu kyllä käytön mukaan. Ei se lopu kuin seinään. Missään vaiheessa ei ole tarvinnut tuijottaa muistijuttuja tähän mennessä. En nyt toki räpläilekään millään 4GB-myllyillä, mutta eniveis.
Tuo on ilmeisesti joillekin hirveän vaikea ymmärtää että linuxissa vapaata muistia käytetään aika reippaasti cacheen. Tottakai se aluksi ihmetyttää kun jossakin näkyy että heti buutin jälkeen saattaa olla enää alle puolet muistista vapaana. Näyttäisi itselläkin tällä hetkellä tällä koneella millä tätä kirjoittelen olevan 32G muistia ja vapaana vain 16G vaikka on pelkkä selain käynnissä. Toki "buff/cache" -kohdassa lukee 9.3G. Muistin käytön siis näkee esimerkiksi komennolla "free -h" (-h = human-readable eli näyttää vähän helpommin ymmärrettävässä muodossa)
 
Itse en näe, että Valven SteamOS:llä olis varsinaisesti mitään ihmeellistä vaikutusta pelaamiseen desktop-puolella, kun lähes mikä tahansa distro pelaa ihan mainiosti Protonin kanssa. Osassa on vaan helpotettu asennusta näytönohjainajureiden ja muun perussälän kanssa (tyyliin CachyOS, Pop!OS tai Nobara tmv).

ja mitä tohon muistin "syömiseen" tulee, niin se ei ole sama asia kuin Windowissa. Iso osa on vaan cachea ja se kyllä mukautuu kyllä käytön mukaan. Ei se lopu kuin seinään. Missään vaiheessa ei ole tarvinnut tuijottaa muistijuttuja tähän mennessä. En nyt toki räpläilekään millään 4GB-myllyillä, mutta eniveis.
No, kun steamos on ulkona ja sitä alkaa tulemaan marketin pre-build koneiden mukana windowssin sijaan, niin vaikka ei ole harrastajalle mielekkäin distro, niin täyttää varmasti 99% pelaajien tarpeista ja aika nopeasti sen jälkeen alkaa pelitkin tukemaan steamos + proton palikkaa suoraan. Se oli steam machinen idea alunperin joka ei lähtenyt vain lentoon, koska puuttui tarpeeksi iso install-base. Nyt kun steamdeck on ollut ulkona jo hetken aikaa, alkaa se install base olemaan jo kohtalaisen suuri....
 
Onkos tuossa SteamOS:ssa mitään suurta eroa edes desktop linuxiin? Käyttis kännistyy suoraan Steamin Big Picturemodeen eikä perus KDE työpöydälle vai miten tuo on toteutettu? Tokihan siinä varmaan SteamDeck laittestoon liittyviä ajureita ja optimointeja varmasti mukana mutta onko siinä nyt sitten muuta niin suurta eroa?
 
No, kun steamos on ulkona ja sitä alkaa tulemaan marketin pre-build koneiden mukana windowssin sijaan, niin vaikka ei ole harrastajalle mielekkäin distro, niin täyttää varmasti 99% pelaajien tarpeista ja aika nopeasti sen jälkeen alkaa pelitkin tukemaan steamos + proton palikkaa suoraan. Se oli steam machinen idea alunperin joka ei lähtenyt vain lentoon, koska puuttui tarpeeksi iso install-base. Nyt kun steamdeck on ollut ulkona jo hetken aikaa, alkaa se install base olemaan jo kohtalaisen suuri....
Sanoisin että on aika utopistinen tilanne että markettikoneet alkaisi siirtymään jostain syystä SteamOS:ään windowsin sijasta. Ei ne markettikoneet ole muutenkaan tarkoitettu mihinkään pelaamiseen, jos nyt siis puhutaan jostain perus-markettikoneista.

Ongelma on edelleenkin siellä pelikehittäjien puolella jossa tuntuu edelleen olevan varsin iso ja negatiivinen suhtautuminen Linux-käyttäjiin. Ei tuohon steam deck hirveästi ole muutosta tuonut kun jatkuvasti peleihin tuodaan (jopa jälkikäteen) anticheat toteutuksia joiden tukeminen linuxissa ei onnistu, ilman että kehittäjä sen jotenkin avaisi.
 
Valve rupesi tukemaan hiljattain suoraan Arch Linuxia, kyllä Linux pelaamisen tulevaisuus näyttää taas paljon valoisammalta ja Arch sekä johdannaiset tulevat olemaan vahvoilla jakelua valittaessa.
Tälläkään ei pelaamiseen ole vielä pitkään aikaan mitään vaikutusta.

Ensimmäisenä tämä tulee hyödyntämään Arch-projektia kun voivat toteuttaa pakettien allekirjoituksen keskitetysti. Nykyisin jokaisella pakettien ylläpitäjällä on omat gpg avaimet jotka sitten jaeallaan -keyring paketin yhteydessä. Tämän kanssa on ollut aina välillä aika suuriakin ongelmia. Nyt valven tuen avulla saavat vihdoin "signature enclaven" jolloin näitä yksittäisiä avaimia ei enää tarvittaisi.

Tulevaisuudessa (se mistä Valvekin on luutavasti enemmän kiinnostunut) on että Arch pystyy tuomaan helpommin tuen useammille/uusille arkkitehtuureille. Esim Arm puoli on Archin osalta täysin epävirallinen mutta tulevaisuudessa Arch haluaa myös ottaa ARM:n virallisesti tuetuksi. Tätähän Valve on jo hieman testaillut protonin osalta. Samoin pakettituki optimoiduille paketeille (v3/v4/zenver4&5) joihin heillä ei ole ollut resursseja ja nämä ovat jääneet muiden hoidettavaksi (ALP projekti ja uusimpana CachyOS).

Eli itse pelaamiseen tällä ei tule olemaan vielä vähään aikaan minkäänlaista vaikutusta. Noissa Archin omissa parissa isommassa projektissa menee varmasti vuosi ja parikin että niiden hedelmistä päästään nauttimaan.
 
Kannattaa tarkistaa, että näytönohjain tukee Vulkan- rajapintaa. Muutoin ei pelaaminen onnistu.
 
No, kun steamos on ulkona ja sitä alkaa tulemaan marketin pre-build koneiden mukana windowssin sijaan, niin vaikka ei ole harrastajalle mielekkäin distro, niin täyttää varmasti 99% pelaajien tarpeista ja aika nopeasti sen jälkeen alkaa pelitkin tukemaan steamos + proton palikkaa suoraan. Se oli steam machinen idea alunperin joka ei lähtenyt vain lentoon, koska puuttui tarpeeksi iso install-base. Nyt kun steamdeck on ollut ulkona jo hetken aikaa, alkaa se install base olemaan jo kohtalaisen suuri....

Mistä päättelet että Valve olisi julkaisemassa SteamOS:n? Eihän siinä Valve voi kun hävitä koska kilpailevia "peli" distroja on jo niin valtavasti, eikä tiettävästi mitään virallista tiedotusta olla julkaistu asian tiimoilta.

Kannattaa tarkistaa, että näytönohjain tukee Vulkan- rajapintaa. Muutoin ei pelaaminen onnistu.

Saa olla aika antiikkinen kortti jos ei tue ollenkaan. Pelien Vulkan-toteutus on myöskin aika takaisinyhteensopiva vaikka kortti ei tukisikaan uusimpia Vulkan-ominaisuuksia.
 
Mistä päättelet että Valve olisi julkaisemassa SteamOS:n? Eihän siinä Valve voi kun hävitä koska kilpailevia "peli" distroja on jo niin valtavasti, eikä tiettävästi mitään virallista tiedotusta olla julkaistu asian tiimoilta.



Saa olla aika antiikkinen kortti jos ei tue ollenkaan. Pelien Vulkan-toteutus on myöskin aika takaisinyhteensopiva vaikka kortti ei tukisikaan uusimpia Vulkan-ominaisuuksia.

Niin ja pelaamiseen käy kyllä mikä vain jakelu, jossa toimii esim. Heroic, jolle saa ladattua eri versioita wine ja proton emulaattoreita. Winen directx toteutus on surkea ja harva peli pelkällä OpenGL llä toimii, että vulkan tuki täytyy varmistaa. Linuxin ajureissa on puutteita.
 
Niin ja pelaamiseen käy kyllä mikä vain jakelu, jossa toimii esim. Heroic, jolle saa ladattua eri versioita wine ja proton emulaattoreita. Winen directx toteutus on surkea ja harva peli pelkällä OpenGL llä toimii, että vulkan tuki täytyy varmistaa. Linuxin ajureissa on puutteita.

Onko mainita jotain pelejä (pl. online FPS tmv. joissa vika on anti-cheatissa) jotka ei toimis? Tai näyttiksiä? Itselle ei ole tullut vielä ainuttakaan vastaan, tosin otanta on toistaiseksi vielä pieni. Asennellut vaan backlogia hiljalleen pelikoneelle ja testannut miten pelittää GE-Protonilla ilman sen kummempia tarkisteluita ProtonDB:stä.

Pitäis varmaan tehdä samat toisella koneella ja heittää 3060ti kiinni i5-2500k:n rinnalle ja alkaa testailemaan samaa peliläjää rinnakkain.
 
Valve rupesi tukemaan hiljattain suoraan Arch Linuxia, kyllä Linux pelaamisen tulevaisuus näyttää taas paljon valoisammalta ja Arch sekä johdannaiset tulevat olemaan vahvoilla jakelua valittaessa.
Hieno juttu, mutta ikävää, että tämä piti tehdä SystemD:llä.
 
Hieno juttu, mutta ikävää, että tämä piti tehdä SystemD:llä.

Millä se olisi pitänyt tehdä? Kasarilta haisevilla shelliscripteillä vai jollakin Canonical-henkisellä NIH ratkaisulla? *köh*upstart*köh*...

Olennaista kai tässä on että se toimii ja jos se on vielä tehty yleisesti käytetyillä tavoilla ilman että lähdetty väkisin keksimään pyörää uudestaan niin aina parempi.
 
Minä luulin että systemd tappelu käytiin 2010 luvun alussa jo, miksi palata tuohon aiheeseen?

Ei tainnut oikeastaan mitään varsinaista tappelua olla silloinkaan. Lähinnä joukko vastarannankiiskiä jotka vastustivat muutosta koska mah tekstilogit tai jotakin, ilmeisesti saivat riittävästi asioista ymmärtämättömiä liittymään mukaan että se vaikutti isommalta skismalta kuin olikaan.

Sittemmin möly on laantunut suurelta osin, mutta edelleen jos esim. Phoronixin kommenttiosioita selaa niin jokainen edes etäisesti systemd:tä sivuava juttu kirvoittaa vähintään yhden vingahduksen.

Mutta olen kyllä samaa mieltä, outo ilmiö se nykypäivänä on.
 
Millä se olisi pitänyt tehdä? Kasarilta haisevilla shelliscripteillä vai jollakin Canonical-henkisellä NIH ratkaisulla? *köh*upstart*köh*...

Olennaista kai tässä on että se toimii ja jos se on vielä tehty yleisesti käytetyillä tavoilla ilman että lähdetty väkisin keksimään pyörää uudestaan niin aina parempi.
Minä luulin että systemd tappelu käytiin 2010 luvun alussa jo, miksi palata tuohon aiheeseen?
On se hieman outoa, että initistä on rakennettu dinosaurus. En myöskään ymmärrä, miksi systemD korvaa myös sudon ja kehityksessä oleva home dirin siirto toiseen Linux-koneeseen täytyy olla initistä riippuvainen.

Valvella olisi kyllä resursseja tehdä moderni init ja ylläpitää sitä. SystemD oli hieno juttu ennen kuin siitä tuli dinosaurus.

Init ei tarvitse Bash-skriptejä. Symboliset linkit riittää.
 
Miksi Valve haluaisi alkaa keksiä pyörää uudestaan? Jos ovat todenneet että systemd hoitaa tarvittavat asiat hyvin, niin säästyy deviresursseja sille kaikelle muulle, jotka ovat tärkeämpää Valven näkökulmasta ja sen tarpeille.
 
Jos käyttää konetta allaround pieneen pelailuun ym. ja on uutta rautaa alla omat suositukset :
Pika os4 on aika hyvä debian pohjainen distro, jos et halua säätää debiania ja haluat mahdollisimman uuden kernelin ja ajurit out of the box, kannattaa ainakin kokeilla PikaOS Linux
Arch pohjasista varmaan parhaimpia Cachyos, erittäin helppo asennus ja toimiva distro ilman säätöä CachyOS — Blazingly Fast OS based on Arch Linux
 
Fedora sai minulta viimein monoa. Muuten lupaavan oloinen ja kelpo käyttis, mutta mulla paloi viimein käpy siihen että päivityksiä pukkasi harva se viikko ja sitä kautta omalla koneellani oli jatkuvasti ongelmia Fedoran ja UEFI-boottauksen kanssa: joka kerta kun koneen boottasi, koneen BIOS hukkasi UEFI-kiintolevyn jolle Fedora oli asennettuna. Ainoa tapa jolla asennus löytyi oli sammuttaa kone ja käynnistää kone virtanapista, jolloin levy löytyi. Ja heti seuraavalla rebootilla se taas katosi. Kokeilin uudelleenasentaa eri metodeilla, varmistin että BIOSista oli UEFI koko ajan valittuna ja että Fedoran asennus oli partitioitunut SSD:lle UEFI-muodossa eikä legacyna. Kaikesta huolimatta bugi piinasi aina Fedora 41:een asti, kunnes totesin että distrohoppaillaanpa taas.

Päädyn lopulta... tättärätää, Debianiin. Tarkemmin sanottuna sen Mint-variantti LMDE 6:een. Totesin että mun Ryzen 3700X/RX6800XT-kombo on sen verran monta vuotta vanha jo että rauta ei ole enää kuuminta hottia ja kun kanta-Debiankin vastikään päivittyi versioon 12 (Bookworm), niin sen päivitetyllä (ei toki tuoreimmalla) kernelillä pärjännee taas hetken aikaa.

Niin ja se UEFI-boottaus? Debianin kanssa se toimii ainakin omalla koneellani juuri niin kuin pitääkin. Hitto, muinainen Brother-printterinikin toimi kertalaakista, ei tarvinnut metsästää ajuripakettia netistä. Olen valmis uhraamaan Archin ja Fedoran tarjoaman "bleeding edgen", jos saan homman muuten vaan toimimaan. Waylandia ei vielä tälle saa, mutta katsotaan nyt.
 
Fedora sai minulta viimein monoa. Muuten lupaavan oloinen ja kelpo käyttis, mutta mulla paloi viimein käpy siihen että päivityksiä pukkasi harva se viikko ja sitä kautta omalla koneellani oli jatkuvasti ongelmia Fedoran ja UEFI-boottauksen kanssa: joka kerta kun koneen boottasi, koneen BIOS hukkasi UEFI-kiintolevyn jolle Fedora oli asennettuna. Ainoa tapa jolla asennus löytyi oli sammuttaa kone ja käynnistää kone virtanapista, jolloin levy löytyi. Ja heti seuraavalla rebootilla se taas katosi. Kokeilin uudelleenasentaa eri metodeilla, varmistin että BIOSista oli UEFI koko ajan valittuna ja että Fedoran asennus oli partitioitunut SSD:lle UEFI-muodossa eikä legacyna. Kaikesta huolimatta bugi piinasi aina Fedora 41:een asti, kunnes totesin että distrohoppaillaanpa taas.

Päädyn lopulta... tättärätää, Debianiin. Tarkemmin sanottuna sen Mint-variantti LMDE 6:een. Totesin että mun Ryzen 3700X/RX6800XT-kombo on sen verran monta vuotta vanha jo että rauta ei ole enää kuuminta hottia ja kun kanta-Debiankin vastikään päivittyi versioon 12 (Bookworm), niin sen päivitetyllä (ei toki tuoreimmalla) kernelillä pärjännee taas hetken aikaa.

Niin ja se UEFI-boottaus? Debianin kanssa se toimii ainakin omalla koneellani juuri niin kuin pitääkin. Hitto, muinainen Brother-printterinikin toimi kertalaakista, ei tarvinnut metsästää ajuripakettia netistä. Olen valmis uhraamaan Archin ja Fedoran tarjoaman "bleeding edgen", jos saan homman muuten vaan toimimaan. Waylandia ei vielä tälle saa, mutta katsotaan nyt.
No. Asennat Ubuntun niin saat debianin waylandilla....
 
Vähän ot mutta:
Kernel, systemd, SSH, userspace, init, GRUB, bash, cron, daemon, syscall, filesystem, cgroups, SELinux, udev, shell, Xorg, Wayland, GDB, vim, GCC, makefile, LXC, Docker, iptables, netfilter, tar, chroot, rsync, LDAP, kernel modules, POSIX, inotify, PAM, ZFS, Btrfs, ext4, syslog, dmesg, journald, sudo, vi, grep, awk, sed, mount, umount, lsmod, modprobe, strace, lsof, tmux, screen, nohup, kill, ps, top, htop, nice, renice, uname, uptime, free, df, du, fdisk, mkfs, fsck, blkid, mountpoint, swap, swapon, swapoff, initramfs, networkmanager, resolvconf, ip, ifconfig, iwconfig, dhclient, ping, traceroute, curl, wget, openssl, scp, rsyslog, ufw, firewalld, pacman, apt, yum, dnf, zypper, snap, flatpak, AppImage, make, cmake, pkg-config, git, svn.

Apple ja geforce now kiitos.
 
Vähän ot mutta:
Kernel, systemd, SSH, userspace, init, GRUB, bash, cron, daemon, syscall, filesystem, cgroups, SELinux, udev, shell, Xorg, Wayland, GDB, vim, GCC, makefile, LXC, Docker, iptables, netfilter, tar, chroot, rsync, LDAP, kernel modules, POSIX, inotify, PAM, ZFS, Btrfs, ext4, syslog, dmesg, journald, sudo, vi, grep, awk, sed, mount, umount, lsmod, modprobe, strace, lsof, tmux, screen, nohup, kill, ps, top, htop, nice, renice, uname, uptime, free, df, du, fdisk, mkfs, fsck, blkid, mountpoint, swap, swapon, swapoff, initramfs, networkmanager, resolvconf, ip, ifconfig, iwconfig, dhclient, ping, traceroute, curl, wget, openssl, scp, rsyslog, ufw, firewalld, pacman, apt, yum, dnf, zypper, snap, flatpak, AppImage, make, cmake, pkg-config, git, svn.

Apple ja geforce now kiitos.
Minulla on Apple Macbook pro (työkone) ja apple macbook air M1 matkakäytöön (kevyt ja pieni, toimii hyvin matkakoneena kun käy ulkomailla vapaa-ajalla). Itsellä on PC vielä pelikoneena ja semmoisena pysyy. MacOS on hyvä kun tuunaa vähän sitä, mutta ei se paljon parempi ole kuin Windows (vähän, kiitos lähtökohdat, mutta on sekin aika kauhea kun tarkemmin katsoo mitä se tekee). Unixit ei muutenkaan ole oleet super lähellä sydäntä, vaikka niillekin käyttökohteet löytyy ja joihin se sopii paremmin kuin mikään muu.

Kunhan se Valve nyt julkaisi sen kotikoneelle asennettavan ISO:n niin pääsee tästä Windows 10:stä eroon pelikoneessa. Jollekin läppärille kotonakin jää pakosti Windows, mutta muksutkin käyttää jo Steam Deckkiä pöytäkoneena ja läppäreissä pyörii Ubuntut. Eipä ne ole hirveästi valittaneet (lähinnä olleet ihmeissään kun pelejä löytyy kaupasta ilmaiseksi ja saa pelata 0 AD:ta, gasp! ja Tux raceria).
 
Kunhan se Valve nyt julkaisi sen kotikoneelle asennettavan ISO:n niin pääsee tästä Windows 10:stä eroon pelikoneessa. Jollekin läppärille kotonakin jää pakosti Windows, mutta muksutkin käyttää jo Steam Deckkiä pöytäkoneena ja läppäreissä pyörii Ubuntut. Eipä ne ole hirveästi valittaneet (lähinnä olleet ihmeissään kun pelejä löytyy kaupasta ilmaiseksi ja saa pelata 0 AD:ta, gasp! ja Tux raceria).

Miksi Valven pitää julkaista kotikoneille tarkoitettu distro ?
Jos haluat pelata linuxilla niin valkkaa distron joka menee kehityksen suht järjessä niin saa tuoreimmat Mesa ajurit näytönohjaimille ja tuen raudalle ylipäätään.
Eli Arch tai Red Hat pohjasta kannattaa katsoa.
Sitten vaan asentaa Steamin Steam pelejä varten ja Heroic Laucherin GoG ja Epic pelejä varten ja se siitä.
Tässä taloudessa pelaamiset suoritetaan Fedoralla (KDE Plasma) ja OpenSusella. Ja hyvin on AMD korteilla ja Intelillä pelit rullanneet.
Tällä hetkellä ajossa kolmessa koneessa RX 7900 GRE, RX 5600 XT (kun RX 5700 XT:ni ei mahdu koppaan) sekä Arc A750:ntä.

Mutta pelaamaan pääsee helpommin ja nopeammin linuxissa kuin WIndowsissa. Eli kun käyttis on asennettu niin voi asentaa suoraan Steamin paketinhallinnasta kuten KDE:n discoverystä ja kirjautuu Steamiin ja eikun pelaamaan.... tai ensin tietenkin pitää ladata se peli koneelle.
Eli ei tarvi asennella mitään ajureita tai latailla steamin asennus pakettia steamin nettisivuilta. Mutta tästä huolimatta moni pitää linux pelaamista vaikeana vs windows :hmm:
Tai ne pitää ketkä eivät ole sitä kokeilleet vaan luulevat en olevan vaikeeta.


Niin ja jos haluaa SteamOS kokemuksen niin on Fedoraan perustuva pelidistro Bazzite - The next generation of Linux gaming
 
Joko nuo anti-cheat hässäkät toimii linuxissa? Esim. Fortnite? Lasten puolesta kyselen 🤣

Ymmärtääkseni osa toimii ja osa ei.
CS2 toimii ainankin kun siitä on ihan linux versio.

Itse pelaan yksinpelejä joten en oikein pysty kommentoimaan mitkä anti-cheati pelit toimii ja mitkä ei.
Sen verran vaan tiedän uutisista että Apex Legends ja GTA Online vasta tiputtivat linux tuen pois.

EDIT: Tai tiedän kyllä että Fortnite, PUBG, Valorant sekä League of Legends eivät toimi.
 
Viimeksi muokattu:
Ei toimi Fortnite linuxissa eikä taida olla tulossa. Osa anti-cheateista on kai höllentänyt otetta nimenomaan Steam Deckille, mutta ei linuxille yleisesti. Tulee jonkin verran steam deckillä pelailtua ja läppärissä ollut nyt OpenSuse Tumbleweed millä pelaillut jotain retro kamaa mikä pyörii millä vaan ja Civ6.
 
Fortniten käyttämä Easy Anti-Cheat ei taida toimia.

Jotain listaa on kerätty: GamingOnLinux Anti-Cheat Compatibility List for Steam Deck and Linux
Kyllä Easy Anti Cheat toimii ainaki steamilla uusimmilla protoneilla.
Edit: Googlesta löyty ilmeisesti pelikohtaisesti pitää laittaa toimiin eli siinä ongelma
Easy Anti cheat and BattleEye are both compatible with proton and Linux, the main issue is that validating the game for Linux and proton is more work for the devs and the QA team, and since the market share of Linux is so small, devs don't bother.
 
Mutta pelaamaan pääsee helpommin ja nopeammin linuxissa kuin WIndowsissa. Eli kun käyttis on asennettu niin voi asentaa suoraan Steamin paketinhallinnasta kuten KDE:n discoverystä ja kirjautuu Steamiin ja eikun pelaamaan.... tai ensin tietenkin pitää ladata se peli koneelle.
Eli ei tarvi asennella mitään ajureita tai latailla steamin asennus pakettia steamin nettisivuilta. Mutta tästä huolimatta moni pitää linux pelaamista vaikeana vs windows :hmm:
Tai ne pitää ketkä eivät ole sitä kokeilleet vaan luulevat en olevan vaikeeta.

Varmaan toimii hyvin silloin kun pelit ovat suhteellisen moderneja. AMD:n mesa ajureihin ei kuuluu minkäänlaista ohjauspaneelia jolla voisi tehdä pelikohtaisia asetuksia, ja Nvidian epäviralisessa paneelissakin joutuu kikkailemaan skriptien ja Nvidian omien konffitiedostojen kanssa jos haluaa pelien käyttävän sellaisia asetuksia joita ei voi säätää itse pelin kautta. Ehkä kun Linuxista tulee suositumpi alusta pelaamiseen joku keksii rakennella kummallekkin kunnoliset ohjauspaneelit. Kun ajureista tulee täysin avoimet ei sille pitäisi olla mitään esteitä, poislukien viitseliäisyys ja kysyntä.
 
Varmaan toimii hyvin silloin kun pelit ovat suhteellisen moderneja. AMD:n mesa ajureihin ei kuuluu minkäänlaista ohjauspaneelia jolla voisi tehdä pelikohtaisia asetuksia, ja Nvidian epäviralisessa paneelissakin joutuu kikkailemaan skriptien ja Nvidian omien konffitiedostojen kanssa jos haluaa pelien käyttävän sellaisia asetuksia joita ei voi säätää itse pelin kautta. Ehkä kun Linuxista tulee suositumpi alusta pelaamiseen joku keksii rakennella kummallekkin kunnoliset ohjauspaneelit. Kun ajureista tulee täysin avoimet ei sille pitäisi olla mitään esteitä, poislukien viitseliäisyys ja kysyntä.

Eli kaipaat skaalaus asetuksia yksittaisiin peleihin ?
Jos et tiennyt niin jos ajat peliä alle näytön natiivireson niin se skaalataan automaattisesti siihen FSR:ää käyttäen.
Sitten GoG pelikirjaston pelejä kun pelaa Heroic launcherilla niin sieltä löytyy pelikohtaiset skaalaus asetukset jossa saat itse säätää mitä nyt haluatkaan.
Heroicillä juuri sain Dark Forces 2 ja Shadow of the Empirestä pelattavan kun muistan aikasemmin Windows puolella ne juuri eivät toimineet kunnolla.
Heroic on tosin Windowsillekkin mutta eipä ole tullut sitä kokeiltua että miten eroaa linux versiosta.
 
Miksi Valven pitää julkaista kotikoneille tarkoitettu distro ?
Jos haluat pelata linuxilla niin valkkaa distron joka menee kehityksen suht järjessä niin saa tuoreimmat Mesa ajurit näytönohjaimille ja tuen raudalle ylipäätään.
Eli Arch tai Red Hat pohjasta kannattaa katsoa.
Sitten vaan asentaa Steamin Steam pelejä varten ja Heroic Laucherin GoG ja Epic pelejä varten ja se siitä.
Tässä taloudessa pelaamiset suoritetaan Fedoralla (KDE Plasma) ja OpenSusella. Ja hyvin on AMD korteilla ja Intelillä pelit rullanneet.
Tällä hetkellä ajossa kolmessa koneessa RX 7900 GRE, RX 5600 XT (kun RX 5700 XT:ni ei mahdu koppaan) sekä Arc A750:ntä.

Mutta pelaamaan pääsee helpommin ja nopeammin linuxissa kuin WIndowsissa. Eli kun käyttis on asennettu niin voi asentaa suoraan Steamin paketinhallinnasta kuten KDE:n discoverystä ja kirjautuu Steamiin ja eikun pelaamaan.... tai ensin tietenkin pitää ladata se peli koneelle.
Eli ei tarvi asennella mitään ajureita tai latailla steamin asennus pakettia steamin nettisivuilta. Mutta tästä huolimatta moni pitää linux pelaamista vaikeana vs windows :hmm:
Tai ne pitää ketkä eivät ole sitä kokeilleet vaan luulevat en olevan vaikeeta.


Niin ja jos haluaa SteamOS kokemuksen niin on Fedoraan perustuva pelidistro Bazzite - The next generation of Linux gaming
Se että haluatko käyttää Valven linuxia pelaamiseen on sinun asiasi, mutta jos Valve saa sen ulos ja se alkaa toivottavasti lisäämään entisestään linux pelaajien määrää, niin nuo kaikki anti-cheat kilkkeetkin alkaa vihdoin toimimaan enemmän sääntönä kuin poikkeuksina Nobirasta lähtien.

Minulla on omat preferenssini linuxin kanssa ja en esimerkiksi yleensä oikein tökkää pitkällä tikullakaan RedHat IBM kilkkeisiin enää jos ei ole pakko, sen verran huonosti RedHat kohdellut yhteisöään kun IBM osti sen pois. Distro hyppely on muutenkin kovin tylsää, minä haluan vain käyttiksen jota ei tarvitse puukottaa ja voin vain keskittyä käyttämiseen (ja kyllä, olen käyttänyt 2000-luvun alusta asti linuxeja ja jo 80-luvun lopulta asti tietokoneita ja niiden mukana tulleita erilaisia terminaaliohjelmistoja). Ja tästä asiasta voi väitellä hamaan tappiin asti internetissä ja se ei tule muuttamaan juuri mitään maailmassa.

Minun pieni toiveeni edelleen oli ja on että se Valve saisi nyt sen ISO:nsa ulos niin että sen voi asentaa omalle tietokoneelleen. Mitä sen jälkeen tapahtuu, onkin jännää katsottavaa nyt kun heillä on jo Steam Deck ulkona.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
263 551
Viestejä
4 570 095
Jäsenet
75 217
Uusin jäsen
coolflat

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom