Puunkaadoista, kun en tiedä..
Toiminimi puunkaatajat näyttävät aika usein kiipeävän puuhun ja karsivan puun ennen kaatoa? Mikä tässä on ideana? Eikö pääse helpommalla vaan kaadonsuuntaajilla ja taljalla oikeaan suuntaan ja karsii maassa? Osa käyttää vielä näitä henkilönostimiakin ja karsii puun oksat veks sillä?
Riippuu aika paljon kohteesta. Käytännössä aina nuo on jotain ongelma- tai pihapuita, jotka pitää ottaa nosturin tai kiipeämisen avulla pois. Jos kaatosuuntatilaa löytyy normaalille kaadolle riittävästi, niin se on selkeästi fiksuin ratkaisu, koska tällöin puun saa jalostettua paremmin oikeisiin tukki- ja kuitumittoihin, vaikka toki pienissä määrin tämä on sivuseikka. Jos kaatosuuntaa ei ole mihinkään, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ylhäältä alaspäin operointi.
Hyvä homma, että tästäkin on ketju. Metsänomistajia suosittelen lukemaan noita Tapion metsänhoidon suosituksia, ja esim. tuo Tapion taskukirja on kätevä opus kenelle tahansa metsänomistajalle. Ja jos on suunnitteilla jotain puukauppaa tai metsänhoitotyöhommaa, niin ehdottomasti kannattaa itse kysyä tarjoukset (nykyään pelkkä sähköpostiviesti alueen eri toimijoille piisaa hyvin). Ja suosittelen myös lähtemään mukaan metsäkäynnille, mikäli tällainen on mahdollista. Tilakäynti kun ei metsänomistajalle maksa mitään, ja kun siinä tarpoo metsät läpi metsäasiantuntijan seurassa, niin varmasti oppii myös jotain uutta.
Metsänhoitoyhdistyksen rooli on muuttunut aika paljon, kun pakollista metsänhoitomaksua ei enää ole. Jos joku hakee luotettavaa asiantuntija-apua puukauppojen ja metsänhoitotöiden kannalta, niin Metsänhoitoyhdistys voi toki kilpailuttaa kohteita, mutta heillä on usein myös "oma lehmä ojassa", esimerkiksi jotain päätehakkuukauppaa valtakirjalla kilpailuttaessa metsänhoitotöitä ei kilpailuteta lainkaan, vaan ne menevät automaattisesti yhdistykselle (vaikka joku isompi metsäfirma voi hyvinkin tarjota uudistustyöt halvemmalla). Joillain yhdistyksillä on omat puunkorjuupalvelut, ja jos sellaisia pystykauppoja metsänomistajat ovat tehneet yhdistysten kanssa, niin usein olisivat saaneet paljon parempaa hintaa joltain toiselta toimijalta. Yhdistyksillähän ei ole edes omia tuotantolaitoksia, vaan toimivat ns. puun välittäjinä (jos yhdistykseltä löytyy oma korjuupalvelu). Ja koska yhdistykset kilpailuttavat eri toimijoiden välillä metsänomistajien hakkuukohteita, niin en ole täysin ymmärtänyt, miten tuo on mahdollista (siis että toimija, joka voi myös tehdä pystykauppaa metsänomistajien kanssa, kilpailuttaa myös näitä hakkuukohteita). Monestihan yhdistykset ovat mieluummin kallellaan sahureihin päin näissä kilpailutuksissa, koska pk-sahat eivät tarjoa koko palveluketjua, mitä esimerkiksi "kolme isoa" (Metsä Group, Stora Enso ja UPM) tarjoavat, joten sahoista ei ole yhdistysten hoitotyöpuolelle samanlaista riskiä. Eli tässä kohtaa kulminoituu aika paljon siihen Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaan (suuntaako hän kauppoja tavoitteellisesti sinne, mihin haluaa, vai katsooko hän oikeasti sitä, mikä on metsänomistajalle kaikkein paras vaihtoehto?).
Vanhemmat ihmiset käyttävät varmaan yhdistyksiä nuorempia metsänomistajia enemmän, koska heille yhdistys on edelleen se luotettava kumppani, joka kertoo, minne puut kannattaa myydä, mutta mielestäni nykytilanteessa kaikkein fiksuinta on kysyä suoraan eri toimijoilta tarjoukset, ja tsekata myös, mitä jäsen- ja muita etuja eri yhtiöt tarjoavat (esimerkiksi Metsä Groupin a-lisäosuussijoittaminen & hintatakuu, UPM:n kumppanuussopimus, Stora Enson tähtitilit etc). Varsinkin, jos tuo sijoituspuoli kiinnostaa, niin Metsä Groupilla on ainakin a-lisäosuuksien vuosikorot olleet historiallisesti takuuvarmoja ja turvallisia sijoituskohteita puukaupparahoille. Ja se puukaupan kohde määrittää myös monesti, kenelle kohde parhaiten sopii. Esimerkiksi jos myytävänä on joku järeä ja ajallaan harvennettu päätehakkuukohde, on sahurit todennäköisesti hyvillä hinnoilla liikkeellä. Olen myös saanut sellaisen käsityksen, että kun tarjoukset pyydetään suoraan eri toimijoilta, eikä käytetä yhdistysten valtakirjaa välissä, myös ostajat tarjoavat näihin innokkaammin ja paremmin.
E: Ja vielä se jäi mainitsematta, että mikäli antaa Metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttaa puukauppatarjouskohteen, niin silloin metsänomistaja ei saa tietoonsa noita kaikenlaisia jäsenetuja ja muita, mitä eri toimijoilla olisi tarjota. Yhdistys ei näitä tuo esille, vaan pelkästään tarjous- ja katkontavertailut. Eli tämänkin kannalta suora asiointi eri toimijoiden välillä on viisaampaa.
.
