• Klo 11 alkaen tietokanta-ajoon liittyvä ongelma, joka aiheuttaa palvelinvirhettä viestejä lähettäessä. Viestien kirjoittaminen pois käytöstä väliaikaisesti. Pyrimme saamaan ongelman korjattua mahdollisimman pian. Pahoittelut häiriöistä.

Metsänhoito

Liittynyt
28.10.2016
Viestejä
339
Mistä tavallinen pulliainen saisi tilattua puiden taimia esim. kuusta ja mäntyä? Pitäisi mökille (saaressa) vähän istuttaa harvimpiin paikkoihin ja kenties vähän tulevaisuudenkin varalle. Nykyinen puusto on melko harvaa ja vanhaa kuusta. Tontin koko reilu 3000 neliötä eli jotain ehkä 50-100 tainta voisi riittää?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 184
Olen ollut tyytyväinen Husqvarna 545 FX Autotune -raivaussahaan. Sen mukana tuli isompi 225 mm terä, saha on tehokas ja tankki riittää pitkään. Hintaa Husqvarnalla on vajaa 800 €. Toinen vaihtoehto voisi olla Jonsered FC 2245, joka on periaatteessa sama saha, kuin tuo Husqvarna. Osta kumman saat halvemmalla.
Sama. Toimii, tuntuu vahvalta ja on ergonominen vaativassa maastossa kuten HW yleensäkin. Jopa peukalokaasu ja tappokytkin on lopulta nykyään toteutettu oikein eli ei kaasuvipuun integroitua sammutinta eikä lukittuvaa sammutinta, vaan erillinen palautuva.

Säätyy eri polttoaineille itsekseen, polttoainetta ei tunnu edes juuri kuluvan vrt. tyypilliseen. Oma hengityskin toimii jopa märässä sumuisessa pusikossa lämpötilojen ollessa mitä sattuu, mikä ei ole aina selviö vaikka en ole edes astmaatikko. Myös tavallisempi ja tutumpi 200 millin terä toki sopii siinä missä muuhunkin normaalisahaan. En juuri osaa sanoa eroa - läpimittaero on kuitenkin juuri sen verran pieni, ettei se vielä ole selkeästi eri touhua. Jaksaahan se tietenkin kummallakin oikein teroitettuna - pienempi menee pienemmästä välistä, isompi yltää pikkurisuihin laajemmalta lakaisutekniikalla. Niin se yltää tosin hieman paremmin kiviinkin joka tilanteessa. :hmm:

Edit: Niin joo, tuo on kyllä 545 Autotune mutta en muista onko FX vai FXT enkä edes ihan varmaksi muista mikä ero näillä on(345 - raivaussahoista puhuttaessa - on vissiin aiemmissa vuosimalleissa samaa sarjaa kuin uudemmat 545).

Tässä on talvisarja moottorille - en muista sitäkään, onko se vakiovaruste, kylkiäinen vai maksoiko rahaa. On siis ensinnäkin normaalimpi pohjasta käännettävä kylmän ilmaston asento ja lisäksi sellaiset vähän itse sahaa kämäisemmät muovihilppeet jotka suojaavat pakkaslumen pääsyä magneetto/fööniin sun muualle kotelon sisään ilma-aukoista. Mainittakoon käytetyn ostajalle, lainaajalle ja muutenkin suht oleellinen tieto; tällaisia featureja ei tietenkään saa olla käytössä kesällä.

Mistä tavallinen pulliainen saisi tilattua puiden taimia esim. kuusta ja mäntyä? Pitäisi mökille (saaressa) vähän istuttaa harvimpiin paikkoihin ja kenties vähän tulevaisuudenkin varalle. Nykyinen puusto on melko harvaa ja vanhaa kuusta. Tontin koko reilu 3000 neliötä eli jotain ehkä 50-100 tainta voisi riittää?
Isoja taimia saa puutarhaliikkeistä ja muuten sille alalle painottuneista, kuten jopa maatalouskaupaksi mielletystä Hankkijasta. Et kuitenkaan varmaan ole ostamassa mitään kymmenien eurojen pikkupuita, vaan oikeasti sellaisia metsän uudistuksessa käytettäviä 1-2 vuoden ruipeloita. Niitä saa metsäyhtiöiltä ja taimitarhoilta.

Pienerätilaus:

Tosin myyvät "tamia" eikä rahdin mahdollisuudesta ole mitään puhetta. Eiköhän noita parempiakin mahdollisuuksia ole, tai jos ei ole, metsäyhtiöiden kautta voisi saada pieneränkin. Toimitusajasta en nyt osaa mitään sanoa, nehän pitäisi saada nyt tai viime viikolla, anteeksi liioittelu.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
102
Mistä tavallinen pulliainen saisi tilattua puiden taimia esim. kuusta ja mäntyä? Pitäisi mökille (saaressa) vähän istuttaa harvimpiin paikkoihin ja kenties vähän tulevaisuudenkin varalle. Nykyinen puusto on melko harvaa ja vanhaa kuusta. Tontin koko reilu 3000 neliötä eli jotain ehkä 50-100 tainta voisi riittää?
Jos ei noilla edellisillä vinkeillä tärppää niin voit kysyä onko paikallisella metsänhoitoyhtiöllä jäämässä taimia yli, mitä voisit halvalla hakea pois.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
507
mhy
Mistä tavallinen pulliainen saisi tilattua puiden taimia esim. kuusta ja mäntyä? Pitäisi mökille (saaressa) vähän istuttaa harvimpiin paikkoihin ja kenties vähän tulevaisuudenkin varalle. Nykyinen puusto on melko harvaa ja vanhaa kuusta. Tontin koko reilu 3000 neliötä eli jotain ehkä 50-100 tainta voisi riittää?
Myykös mhy:t vaikkei olisikaan jäsen?
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
247
mhy
Myykös mhy:t vaikkei olisikaan jäsen?
Kyllä myyvät, reippaasti vain yhteyttä vielä kun istutuskausi on vasta aluillaan.

Jännästi monet ihmiset luulevat, ettei mhy:iltä saa palveluita ilman jäsenyyttä. Jäsenyyden avulla toki sitten saa yleensä jäsenalennuksia esim. taimien hinnoista, mutta muuten kyllä pitäisi niidenkin myynti onnistua ihan kenelle vain.
 

ATE

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
11 915
Mistä tavallinen pulliainen saisi tilattua puiden taimia esim. kuusta ja mäntyä? Pitäisi mökille (saaressa) vähän istuttaa harvimpiin paikkoihin ja kenties vähän tulevaisuudenkin varalle. Nykyinen puusto on melko harvaa ja vanhaa kuusta. Tontin koko reilu 3000 neliötä eli jotain ehkä 50-100 tainta voisi riittää?
Suositusten mukaan hehtaarille saisi istuttaa ~ 2000 taimea niin 30 aarin palasellekkin 500+ taimea miinus tietenkin nykyinen puusto.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 184
Suositusten mukaan hehtaarille saisi istuttaa ~ 2000 taimea niin 30 aarin palasellekkin 500+ taimea miinus tietenkin nykyinen puusto.
Meinasin viimeksi sanoa samaa, mutta toisaalta tehtävänantoa pohdittuani ajattelen, että satakin on jo aika merkittävä määrä, joka voi peräti riittää. Kuitenkin kyseessä ei ollut varsinainen 0,3 ha talousmetsän uudistusala(vaikka kaiketi jossain mielessä sisältää kasvatettavaa metsää) vaan mökki saaressa vähän reilumman omakotitontin kokoisella alalla(joka voi käsittää tarkemmin määrittelemättömän osuuden saaresta, esimerkiksi 1% tai 100%). Siispä tarkemmin määrittelemätön mutta suuri osa alasta menee jo rakennuksiin, rakennuksia ympäröivään tilaan, oletettuun rantavyöhykkeeseen, mahdollisiin puutarhajuttuihin sun muuhun toimintaan. Näen skenaarion päässäni sellaisena, että jo valmiiksi jonkin verran puustoa sisältävä metsäntapaiseksi aiottu ala voi olla yhtä hyvin kolmannes, puolet tai kaksi kolmannesta alasta.

Lisäksi pienempi taimimäärä riittänee saaressa, kun eläimet eivät välttämättä niin armottomasti tuhoa osaa taimista. Myös täydennystarve on hyvin helposti havainnoitava, koska kyseessä on mökkitontti. Suurempi istutusmäärä ei myöskään välttämättä ole niin tarpeen, jos ei ole aikomusta tavanomaisen liiketaloudellisen metsänhoidon mielessä raivata ja harventaa valikoiden. En tosin ole itse koskaan istuttanut puuta saareen tai omistanut saaresta kiinteistöä, joten tämähän on mutua.
 
Liittynyt
07.01.2017
Viestejä
693
Kyllähän ns. talousmetsä on aivan erilainen kuin vuosikymmeniä/satoja itsekseen kasvanut metsä ilman ihmisen "hoidollisia" toimenpiteitä. Suomessa taitaa olla jonkin laskutavan mukaan noin kaksi prosenttia luonnontilaista metsää eli aika vähän. Toisaalta parempi täällä olla se metsäteollisuus kuin vaikka jossain kehitysmaassa, jossa ei istuteta uutta tilalle. Vaikea aihe ja tunteita herättää.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 162
Kyllähän ns. talousmetsä on aivan erilainen kuin vuosikymmeniä/satoja itsekseen kasvanut metsä ilman ihmisen "hoidollisia" toimenpiteitä. Suomessa taitaa olla jonkin laskutavan mukaan noin kaksi prosenttia luonnontilaista metsää eli aika vähän.
Jos 2% on vähän, niin mikä siitä tekee vähäisen.


Tosin en löytänyht lähdettä luvullesi, vaan 50% isommanluvun ja sekin oli koko maapinta-alasta, metsistä osuus silloin vielä isompi.
Kokomaapinta-alaan vertaaminen on toki hyvä, euroopassa ei taida olla montaa maat jossa olisi prosenttuaalisesti enemmän (venäjä?).


Jos kyse on kastselemisen ilosta, niin satojatuhansia hehtaareita, ja talousmetsä hoitamattomana alkaa aika nopeasti silämälle näyttää aarniometsältä.
Jos haluat ostaa aarniometsää, niin myyntihalukkuudesta en tiedä, mutta osta talousmetsää, ja anna olla, tosin jälkimmäinen voi käytänössä vaatia suojelutoimia.

Toisaalta parempi täällä olla se metsäteollisuus kuin vaikka jossain kehitysmaassa, jossa ei istuteta uutta tilalle. Vaikea aihe ja tunteita herättää.
MEtsäteollisuus kehitysmaassa, mailmassa on paljon maita, ja monenlaista metsäteollisuutta. Selluteollisuus taitaa pitkälti kyllä uudistaa metsänsä, vaikka jossain kehitysmaassa toimisi.
Mekaanisessa teollisuudessa myös, mutta jos siihen lasket kaiken, niin varmaan edelleen löytyy joka lähtöön.

Oletus ettet viittaa sademetsiin, niiden tuhoaminen liippaa toki metsäteollisuutta, sillä puut toki jalostetaan, syyt voi olla ihan muualla.
 
  • Tykkää
Reactions: eba

Tilipitappitippitappi

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 310
Tuossa koiraa ulkoiluttaessa katsellut kun lähimetsissä tehty harvennusta reilu vuosi sitten. Siellä sellaista yli ranteen vahvuista rankaa olisi melkoisesti pitkin metsiä ja saisi ihan kelpoa polttopuuta. Onko ihan normaalia, että ne jätetään metsään lahoamaan, vai luuletteko että metsänomistaja vielä noita käy poimimassa? Mietin josko noista itselle polttopuiksi liikenisi. Pitäisi tietysti kysyä suoraan maanomistajalta, vaan eipä ole omistajan yhteystietoja saatavilla helposti.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
419
Aika harvalla metsänomistajalla on aikaa tai tarvetta ruveta pienempää rankaa metsästä keräilemään. Jos ne ovat yli vuoden metsässä maanneet, niin tuskin kyseinen omistaja niitä tarvitsee. Kiinteistörekisteristä saanee metsänomistajan yhteystiedot.
 
Liittynyt
07.01.2017
Viestejä
693
Monella muuten on varmaan tulossa lähivuosina eteen tilanne, kun on saamassa esimerkiksi perintönä metsää x hehtaaria. Siinä voi sitten jokainen tehdä oman valintansa, että jättääkö lahoamaan itsekseen tekemättä mitään vai tekeekö aktiivista metsänhoitoa. Olisiko noin 20 000 euroa maksimi hehtaarilta aktiivisella hoidolla? Vastaavasti sitten jos yrittää myös säästellä hakkuita ja raivauksia, niin vaarana on erilaiset tuholaiset, tuulivauriot ja sahoille ei enää kelpaa liian isot tukit?

Tuolla kahden prosentin lukemalla siis käsittääkseni tarkoitetaan luonnontilaisten metsien osuutta metsäalasta, ei siis koko valtakunnan maa-alasta.

E: Tuosta esimerkiksi mielenkiintoista tietoa nojatuolihoitajille: Euroopan luonnonmetsistä valtaosa on suojeltu – hakkuukiistat nostavat esiin erot tilastoissa ja niiden tulkinnassa - Forest.fi
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 162
Tuolla kahden prosentin lukemalla siis käsittääkseni tarkoitetaan luonnontilaisten metsien osuutta metsäalasta, ei siis koko valtakunnan maa-alasta.
Mistä tämä 2% tulee, joku sitä jossain aiemmikin viljeli.

Suomen maapinta-alasta hoitamattomia, aarniometsiä, luonnotilaisiametsiä (millä sitten sitä kutsutkin) on paljon, paljon enemmän.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 184
Monella muuten on varmaan tulossa lähivuosina eteen tilanne, kun on saamassa esimerkiksi perintönä metsää x hehtaaria. Siinä voi sitten jokainen tehdä oman valintansa, että jättääkö lahoamaan itsekseen tekemättä mitään vai tekeekö aktiivista metsänhoitoa.
Harvahan tietoisesti tekee sitä päätöstä, että jättää metsän hoitamatta eli omaisuutensa(ja samalla valitettavasti de facto ympäristön) oman onnensa nojaan. Kai yleensä ihmiset, joille voi teoriassakaan tulla kiinteistö perintönä, jo kotikasvatuksensa perusteella ymmärtävät ettei metsän mätänemään jättäminen ole mikään ympäristöteko. Luulisin, toivoisin. Harvinaisten ympäristöjen suojelua tai tontin ympäristön maisemanhoidollista epätaloudellista hoitoa tai vastaavaa en tietysti sisällytä edelliseen.

Liian moni tekee(on tehnyt) sen passiivisen ratkaisun, ettei osaa, ymmärrä, ehdi tai jaksa tehdä mitään. Missä on sääntösuomi kun sitä tarvittaisiin?

Käytännössä toimintakykyiset tietoisen ratkaisun tekevät ryhtyvät siihen metsänhoitoon - mikä ei tarkoita, että pitäisi minuuttiakaan itse tehdä manuaalista duunia. Lähinnä yleensä valittavaksi jää - kasvuluokista riippuen - tehdäänkö toimet ajallaan vai ei ja lykätäänkö niitä esimerkiksi maiseman muuttumisen pelosta.

Erillinen kysymys on, noudatetaanko tavanomaista metsäkuviokohtaista kiertoa vai jatkuvaa kasvatusta. Jatkuva kasvatus on teoriassa hieno idea ja ideaalitoteutusta laskien se tekisi metsänhoidosta vähemmän eeppistä sukupolvien yli jatkuvaa. Jatkuva kasvatus kun olisi myös jatkuvaa tuottoa - ainakin 20 vuoden välein per kuvio. On kuitenkin melkoisten ratkaisemattomien haasteiden takana saada metsä kasvamaan sillä menetelmällä, samoin aika kaukana arkitodellisuudesta korjata se puu nykyajan tehokkuusvaatimusten mukaisesti sieltä. Se on ollut eri aikaa, kun tukkeja tehtiin rullamitan kanssa ja raahattiin itse hevospelillä tai dextalla pinoon tien varteen myytäväksi. Vielä reilu vuosikymmen sitten ihan tosissaan ansiomielessä jotkut maajussitkin tekivät talvisin valmista pätkää hankintamyyntiin, joko sahalla tai kämäisellä harrastemotolla kaataen, karsien ja pätkien mutta joka tapauksessa tukkikärryllä ja nosturilla ajaen. Tänä päivänä se ei mitenkään päin laskien toimi. Mää myymässä metsäyhtiölle puuta pystyyn jostain sekaryteiköstä 15 vuoden välein. Sieltähän se urakoitsija hyvin pääsee palkoille välistä poimimalla, isäntä kiroaa tapettuja juuria, toteaa ettei korjuukulujen jälkeen paljon maksettu ja sahaa itse seuraavaksi niitä tuulenkaatamia pystyynkuolleita lahoja, kaikki puuhastelevat. Mitenkään päin tehokasta eli ekologista se ei ole. Ei myöskään luonnollista. Avohakkuu ja istutus jäljittelee siihen verrattuna erittäin hyvin luonnollista kiertoa. Helvetinmoista haaskausta. Ihmiset pyörivät kuin puolukka pillussa, tuotto jää heikoksi ja jääpä siinä ne hiiletkin sitomatta. Ja miten käy ekosysteemin kun ei ole niitä metsäpaloaukioita. Pandanpoikaset eivät ainakaan pärjää. Sinne pitäisi tehdä niitä pienaukkoja, joissa muka uudet puut kasvavat ja jossa viihtyvät muut avoimen maaston kasvit sen hetken. Emme kuitenkaan ole Espanjassa, joten pienaukkoon ei päivä paista. Voisi peräti sanoa, että pienaukko my ass. Perseessäni on pienaukko. U wanna see my pienaukko? Sinne pienaukkoon vain tuuli kaataa puita, kivien päälle.

Anteeksi harhautuminen. Jatkuvan tuoton dilemmahan ratkaistaan metsätilan pidossa perinteisemmin siten, että kuvioita on kaikissa kehitysvaiheissa, jolloin tuotto on keskimäärin koko ajan sama. Tietenkin tilan koosta riippuu, tarkoittaako tämä kunnon myyntiä vuosittain vai 10 vuoden välein. Silti se tekee merkityksettömäksi 20 vuoden jatkuvan tuoton vs. 63 vuoden uudistusväli.
Olisiko noin 20 000 euroa maksimi hehtaarilta aktiivisella hoidolla?
Joo, noin sen verran on nykyisen rahan arvon kaudella parhaissa suhdanteissa 60- tai 70-vuotista vastaavasta hyvin hoidetusta tai kohtuullisesti hoidetusta muuten messevästä järeästä metsiköstä voinut saada, kun se uudistetaan. Lienee mahdollista juuri nyt.

Maksimia ei varmaan ole mielekästä ryhtyä arvioimaan yleisenä normina tulevaa varten. Ensinnäkin erilaiset metsän sosialisointitoimet uhkaavat koko elinkeinoa, toiseksi raaka-aineen hintatasoon suuresti vaikuttavia suuntauksia voi tulla lisää, ja muutenkin aikavälit ovat pitkiä metsänhoidossa. Se, mikä pätee tässä ajassa, pätee lähivuosina uudistettavaksi tuleviin kuvioihin. Nuoren metsän tapauksessa emme voi tietää, onko 50 vuoden päästä enää tätä valtiota, saako metsää käyttää tuotantoon, onko edes oikeutta yksityisomaisuuteen. Joutuuko jo Filippiineille ulkoistettuun vankilaan 30 vuodeksi viharikoksesta jos joku saa tietää, että suunnitteli 2020-luvulla kaatavansa puita.
Vastaavasti sitten jos yrittää myös säästellä hakkuita ja raivauksia, niin vaarana on erilaiset tuholaiset, tuulivauriot ja sahoille ei enää kelpaa liian isot tukit?
Säästeleminen yli optimaalisen hakkuuajan voi olla rahallisesti kannattavaa korkeintaan perintökikkailun vuoksi tai siksi, että arvelee puun hinnan kyntävän kuopassa, josta se lähivuosina palautuu. Metsän tuottohan heikkenee väärin säästelemällä ja on joka tapauksessa alle tehokkaimpien sijoitusinstrumenttien tuoton. Siksipä säästeltävä kannattaakin säästämisen sijaan laittaa lihoiksi, uudistaa tehokkaasti ja sijoittaa ylijäämä muualle.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
06.11.2018
Viestejä
1 895
Onko mitään kevyempää vaihtoehtoa sahalle, vai kävisikö jopa sähköinen kun haluisin hoitaa parin hehtaarin saaristossa olevaa metsää. Kyseessä Isän tontti jossa käyn mökkeilemässä. Metsä kaadettu viimeksi yli 70v sitten, osittain vielä vanhempaa.

Isällä on ammatti-käyttöön suunnattu moottorisaha jonka kuitenkin vie usein mukaansa kotiinsa, ja silloin mä en taas saa tehtyä tuolla puutöitä. Mitään kallista en viitsisi kuitenkaan hankkia.

Yleensä olen leikannut 1-2 puuta per reissu jotta metsä avartuu. Haluisin nopeuttaa prosessia kun puut jäävät helposti vuodeksi metrin mittaan odottamaan energian palautumista.
 
Liittynyt
30.05.2018
Viestejä
3 539
Onko mitään kevyempää vaihtoehtoa sahalle, vai kävisikö jopa sähköinen kun haluisin hoitaa parin hehtaarin saaristossa olevaa metsää. Kyseessä Isän tontti jossa käyn mökkeilemässä. Metsä kaadettu viimeksi yli 70v sitten, osittain vielä vanhempaa.

Isällä on ammatti-käyttöön suunnattu moottorisaha jonka kuitenkin vie usein mukaansa kotiinsa, ja silloin mä en taas saa tehtyä tuolla puutöitä. Mitään kallista en viitsisi kuitenkaan hankkia.

Yleensä olen leikannut 1-2 puuta per reissu jotta metsä avartuu. Haluisin nopeuttaa prosessia kun puut jäävät helposti vuodeksi metrin mittaan odottamaan energian palautumista.
Akkusaha, ei ole halpa mutta huollossa ja vaivattomuudessa säästää. Ei sillä mitään päiväkausien hommia tee mutta mökki käyttöön ja pikkuhommiin kätevä.

Minimi on 36v Ryobi (n. 400€ yhdellä 5,0v akulla) tai siitä ylöspäin mitä budjetti kestää. Sopii muiden 36v Ryobin laitteiden kanssa yhteen ja lisäakkuja tietty saa rahalla.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
507
Oiskos kellään käsitystä, miten menee metsäyhtymästä takavasemmalle poistuminen?
Omistetaan parista palstasta koostuva metsätila kolmeen henkeen eri osuuksilla ja tuosta haluaisi kaksi luopua. Haastetta tuo se, että yksi osakas haluaisi pitää toisen palstan, mutta ei lunastaa meitä muita pois markkinahinnalla. Päätehakkuita olisi tulossa vasta 10-15 vuoden päästä, eli ulkopuolelle myytäessä saisi nyt hyvän hinnan, mutta miten tuon oman osuuden saisi parhaiten myytyä? Ostaako metsärahastot osuuksia yhtymistä tai pieniä palstoja?
 

navigaattori

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
09.04.2021
Viestejä
268
Akkusaha, ei ole halpa mutta huollossa ja vaivattomuudessa säästää. Ei sillä mitään päiväkausien hommia tee mutta mökki käyttöön ja pikkuhommiin kätevä.

Minimi on 36v Ryobi (n. 400€ yhdellä 5,0v akulla) tai siitä ylöspäin mitä budjetti kestää. Sopii muiden 36v Ryobin laitteiden kanssa yhteen ja lisäakkuja tietty saa rahalla.
Minulla on Ryobin 18V brushless saha ja aivan mainio peli sekin pieniin hommiin tai jos ei halua muita häiritä melulla. Ketjunopeus on vähän turhan hidas ja se eniten häiritsee karsiessa ja pieniä risuja katkoessa, jotka ei mene sujuvasti poikki, kuten oikealla sahalla. Polttopuurangat menee poikki vielä siedettävästi.
 
Liittynyt
30.05.2018
Viestejä
3 539
Mielenkiintoinen on myös Makitan ratkaisu. Heillä on myynnissä 36v saha joka toteutettu kahdella 18v akulla. Harkitsemisen arvoinen varsinkin jos omistaa valmiiksi Makitan työkaluja ja akut sekä laturi löytyvät hyllystä. Kokemuksia akkuketjusaha DUC303
 
Liittynyt
22.02.2017
Viestejä
487
Ite hankin DeWaltin 54V sahan ja sillä kaataa ja pätkii isojakin puita. On melko tehokas, vaivaton ja helppo. Ei tuolla päivän metsätöitä tee, mutta akullisella yhden ison kuusen kaataa, karsii ja pätkii. Akun latautuessa voi siivota ja raahata/pilkkoa pöllejä sitten.. Pienempiä puita kaataa toki useampia. Toinen akku toki auttaa jos haluaa sijoittaa.

Ei se halvin ole, mutta akku käy moneen muuhunkin vehkeeseen ja tehoa on riittävästi.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 162
Ite hankin DeWaltin 54V sahan
...
Ei se halvin ole, mutta akku käy moneen muuhunkin vehkeeseen ja tehoa on riittävästi.
Tuo ilmeisesti 54 voltin vehje, jossa tarvitaan kolme ko. merkin normi 18v akkua. Varsinkin harrastajalle paremmin hyödynnettävissä nuo 18v akut, kon käytössä niissä arkisimmissa vehkeissä.

Ryobi 36v akut taitavat olla ihan omansa ja onko siihen edes virallisesti jotain 18v+18v akkuadapteria, joten monella jää se merkki yhteensopivuus siinnä hyödyntämättä, joten Makita/Devalta toisi Ryobi käyttäjällekkin muissakin koneissa pelivaraa.

Ei se halvin ole,
Tässä kyllä tulee metsähommissa vaihtoehtona mieleen se polttiskone , sillä linkkisi hinta oli nyt katsoessa 449€.

Mutta jos sillä yhden ison kuuseen kaataa ja hoitelee , niin kai sellaisella kehtaa sen kaadon tehdä juhannusaattonakin.
 
Liittynyt
22.02.2017
Viestejä
487
Tuohon menee yksi mukana tuleva 54V/3Ah akku. 18V vehkeessä se on sit 9Ah akku, sillä käyttää pitkään 18V vehkeitä. Ei patterivehkeitä isoon savottaan voi hankkia, mutta muutamaan satunnaiseen puun kaatoon on hyvä.

Myös 54V trimmeri löytyy, se on melko järeä ja raivuriterällä tekee kevyttä raivaustakin.
 
Liittynyt
30.05.2018
Viestejä
3 539
Ryobi 36v akut taitavat olla ihan omansa ja onko siihen edes virallisesti jotain 18v+18v akkuadapteria, joten monella jää se merkki yhteensopivuus siinnä hyödyntämättä, joten Makita/Devalta toisi Ryobi käyttäjällekkin muissakin koneissa pelivaraa.
Ryobin 36v on tosiaan oma sarjansa ja siihen ei saa käymään one+ sarjan 18v akut.

36v koneina löytyy saha, trimmeri, pensasleikkuri, ruohonleikkuri, lehtipuhallin ja painepesuri ainakin.

Taas sama idea kuin muissakin Ryobin koneissa, yksi akku ja nippu erilaisia koneita. Saadaan pysymään merkin asiakkaana.. :D
 
Liittynyt
22.02.2017
Viestejä
487
Onhan noita vertailtu jonkin verrankin, esim.

Tuossa DeWalt tosin ameriikan 60V versiona ja hitaalla laturilla, mutta sahaustehosta ja muusta käytöstä saa käsityksen verrattuna muihin patterivehkeisiin.

Sit on noita bensa-sähkö-vertailuja paljonkin, esim.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 162
Ryobin 36v on tosiaan oma sarjansa ja siihen ei saa käymään one+ sarjan 18v akut.

36v koneina löytyy saha, trimmeri, pensasleikkuri, ruohonleikkuri, lehtipuhallin ja painepesuri ainakin.

Taas sama idea kuin muissakin Ryobin koneissa, yksi akku ja nippu erilaisia koneita. Saadaan pysymään merkin asiakkaana.. :D
Jos Roybi 18v käyttäjä, niin kannattaa vahvasti harkita jonkin toisen merkkisen 36v (54v) laitteen hankkimista, jolla samoilla akuilla toimii myös merkin 18v koneet. Niin pääsee irti tuosta yhdenmerkin loukusta.
 
Liittynyt
30.05.2018
Viestejä
3 539

Ei niin kovinkaan positiivinen artikkeli metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta.. En tiedä onko totuus tosiaan näin paha.

Ja tietty eri yhdistyksillä on eri toimintatavat.
 

navigaattori

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
09.04.2021
Viestejä
268

Ei niin kovinkaan positiivinen artikkeli metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta.. En tiedä onko totuus tosiaan näin paha.

Ja tietty eri yhdistyksillä on eri toimintatavat.
MHY:ssä on monenlaista koijaria mukana. Kuulemma täälläpäinkin yksi MHY:n työntekijä ostelee pilkkahintaan metsäpalstoja vanhuksilta ja muilta tietämättömiltä ja ovat näillä keplotteluilla omaisuuksia tienanneet. Erään kaupan yhteydessä oli kuulemma rajapyykit ollut kadoksissa ja olivat sitten jonkun vanhan kartan perusteella vieneet naapurilta muutaman hehtaarin maatakin. En tiedä veikö maan hävinnyt asian pidemmälle.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 162
Erään kaupan yhteydessä oli kuulemma rajapyykit ollut kadoksissa ja olivat sitten jonkun vanhan kartan perusteella vieneet naapurilta muutaman hehtaarin maatakin. En tiedä veikö maan hävinnyt asian pidemmälle.
Nyt kuullostaa junttilegendalta.

Tai sitten vain kyse siitä että toinen on kuvitellut sen rajan olleen vääräss paikkaa ja on sitten käyty rajat läpi pyykitkohdilleen.

En siis väitä etteikö metsänhoitoyhdityksissä ollut koijareita, ainakin julkisuudessa on ollut joskus juttua kun joku on saanut kenkää väärinkäytöstentakia.
 

navigaattori

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
09.04.2021
Viestejä
268
Nyt kuullostaa junttilegendalta.

Tai sitten vain kyse siitä että toinen on kuvitellut sen rajan olleen vääräss paikkaa ja on sitten käyty rajat läpi pyykitkohdilleen.

En siis väitä etteikö metsänhoitoyhdityksissä ollut koijareita, ainakin julkisuudessa on ollut joskus juttua kun joku on saanut kenkää väärinkäytöstentakia.
Kyllä noissa rajapykeissä on paljon epäselvyyksiä, joista ei varmuuteen pääse millään. Riippuen alueesta, niin vanhat kartat on isojaon ajoilta, joiden merkinnät ja mitat on parhaimmillaankin vain sinnepäin. Kaksi rajapyykkiä on meidän mailtakin hukassa ja on vain luotettu, että raja siinä menee, missä sen on aina oletettu menevän, jos sen joku joskus kyseenalaistaa, niin vaikea sanoa miten käy. Kerran otin mittaa rajapyykeiltä miten oli 40 luvun karttaan metrimäärät merkitty, eivätkä olleet sinnepäinkään. Jos niiden metrien mukaan tulkittaisiin, niin naapuri menettäisi aimo siivun pellostaan.
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
350
Hyvin vanhatkin rajapyykit ovat yllättävän tarkasti paikannettu ja kummasti ne ammattilainen löytää maan sisästäkin. Toki joskus hukkuu ja pieniä heittoja voi tulla, mutta jotkut hehtaarien heitot ovat kyllä legendaa.

Noita kuolinpesän metsien halvalla kalastajia tosiaan tuntuu olevan. Meillekin tuli tosi nopeasti yhden pienen korpikunnan kalastelijalta puhelu kun äiti kuoli, vaikka kuolinilmoitustakaan ei ollut kyseisessä kunnassa luettavissa lehdissä ja sukunimikin vaihtunut kotikunnan ajoilta. Ummet ja lammet jaaritteli kaikista palstan ongelmista ja kaikista niistä huolimatta oli ystävällisesti valmis maksaan jotain. No, tajusi kyllä heti lopettaa kun sanoin ettei ole myynnissä.
 
Viimeksi muokattu:

navigaattori

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
09.04.2021
Viestejä
268
Hyvin vanhatkin rajapyykit ovat yllättävän tarkasti paikannettu ja kummasti ne ammattilainen löytää maan sisästäkin. Toki joskus hukkuu ja pieniä heittoja voi tulla, mutta jotkut hehtaarien heitot ovat kyllä legendaa.
Jos ne pyykit löytyy, niin silloin on homma selvä. Jos ei löydy, niin se on sitten rajanaapurien asia miten hommasta selvitään. Vanhat rajapyykit meilläpäin on kiveen hakattuja numeroita muutaman kiven kasoissa tai jopa yksittäisissä hieman isommissa, jotka voisi joku vilpillinen aivan hyvin kantaakin eri paikkaan tai siirtyä vahingossa. Ei sen pyykin montaakaan kymmentä metriä tarvitse heittää, niin alkaa pidemmässä rajassa hehtaareja siirtymään.
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
350
Papereissa on ylhäällä myös pyykkien etäisyyksiä sekä palstojen pinta-aloja, joten vaikka ei löytyisi paria pyykkiä niin silti on paljon tehtävissä. Sitten tilannetta voidaan arvioida metsän tilan mukaan ja usein rajalle tehdyistä ojista jne.
 

navigaattori

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
09.04.2021
Viestejä
268
Papereissa on ylhäällä myös pyykkien etäisyyksiä sekä palstojen pinta-aloja, joten vaikka ei löytyisi paria pyykkiä niin silti on paljon tehtävissä. Sitten tilannetta voidaan arvioida metsän tilan mukaan ja usein rajalle tehdyistä ojista jne.
Pinta alat on arvioita oletettujen rajojen mukaan. Todellisuuden kanssa niillä ei ole mitään tekoa. Kuten aiemmassa viestissäni totesin, niin nuo etäisyydetkin voi olla mitä vaan. Tarkkuus riippuu aivan millainen porukka niitä aikoinaan on tehnyt ja monenko promillen kännissä. Meillä ei pidä metrit paikkaansa pätkääkään tai sitten on naapuri rajakiviä siirtänyt vaivihkaa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 184
Kyllähän maanmittaajan tekemässä rajankäynnissä saadaan asioihin selvyys tai siis ainakin jonkinlainen nahkapäätös, mutta mitenkään selkeää se ei aina ole ja pettymys voi olla edessä joko hakijalle tai hakijan naapurille joka suuttuu iäksi.

Ne vanhat rajamerkit voivat olla tavoittamattomissa tai edellisellä kerralla on voinut käydä kämmi. Tiejärjestelyjen tai viljelyalan tai minkä vaan muuttuessa ei aina ole tehty kunnon siirtomerkkejä, naapuri on voinut rakentaa liiterin jonkin pyykin päälle tahallaan tai vahingossa, uudempi siirtomerkki voi osoittaa muiden tietojen kanssa että jokin rakennus on rajalla vaikka ei pitänyt jne. Ojia kaivaessa on voinut merkki lentää kauhassa mihin vaan maaläjään, joko isäntien itse metsän vesitaloutta ylläpitäessä hölmönä vahinkona, tahallaan tai vaikka täysin piittaamattomasti ulkopuolisen teettämässä sähköverkon maakaapelityössä.

Ja kyllä, kaikki edellä mainittu koskee myös nimenomaan metsätiloja eikä pelkästään mitään okt-lähiötä. Niillä samoilla kiinteistöillä on ydinmaaseudullakin vaikka mitä, sillä keskimäärin Suomi ei ole mitään käymätöntä erämaata. Samoin metsäkuvioiden rajoista ei aina voi päätellä mitään. Ne peittyvät helposti metsänhoitotoimien jälkeen sopivan kombon sattuessa.

Kun toimitukseen kuuluu tuntikausia arkistotutkimusta, vielä enemmän maastokatselmusta ja pitkää kokousta, voi tämä lysti tulla maksamaan yllättävän paljon. Prosessi ei myöskään ole välttämättä järin nopea jos päätös menee valituskierroksen kautta.

Kuten edellä ansiokkaasti todettu, asiat voivat riippua jo siitäkin, miten kännissä edelliset asiaa selvitelleet olivat.
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
350
Kaikkihan on mahdollista ja kaikki mahdollinen joskus sattuu, mutta vähän negatiivista kuvaa nyt luotte. Kyllä suomalaiset virkamiehet keskimäärin ovat huolellista työtä tehneet ja paikantaminen oli ammattilaisten toimesta yllättävän tarkkaa ennenkin GPS:n tuloa ja koordinaatitkin on otettu ylös jo ennen GPS aikaa. Yli 60 vuotta on siitä kun omalle palstalle on mitään tehty rajoihin ja silti karttapaikka palvelussa näkyy rajat kohtuulliisen tarkasti.
Monet tilat on aikoinaan ilmakuvattu valkoisilla rajamerkeillä, joten niistäkin selviää paljon.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 184
Tarkoitukseni ei ole luoda negatiivista kuvaa vaan selittää kohtalaisesti perustellen, että suuriakin virheitä ja epäselvyyksiä mahtuu joukkoon niiden olematta junttilegendoja.

Olet aivan oikeassa. Omankin käsitykseni ja kokemukseni mukaan rajoja on Suomessa määritelty ja ylläpidetty keskimäärin hyvin laadukkaasti. Toisaalta vanhimmat arkistolähteinä käytettävät kartat edeltävät autonomian aikaa. Noita ilmakuvausmerkkejä olen joskus ollut asentamassa, ja siinäkin olisi voinut jokin virhe vain jäädä voimaan ja saada vahvistusta. Mutta en tarkoita malaata piruja. Yleensähän asiat ovat kunnossa ja silloinkin kun eivät ole, useimmiten helposti selvitettävissä. Silloinkin kun vähän vaikeammin, on tosiaan yleensä hyvät materiaalit tukemaan todellisia rajoja.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 162
Kaikkihan on mahdollista ja kaikki mahdollinen joskus sattuu, mutta vähän negatiivista kuvaa nyt luotte. Kyllä suomalaiset virkamiehet keskimäärin ovat huolellista työtä tehneet ja paikantaminen oli ammattilaisten toimesta yllättävän tarkkaa ennenkin GPS:n tuloa ja koordinaatitkin on otettu ylös jo ennen GPS aikaa. Yli 60 vuotta on siitä kun omalle palstalle on mitään tehty rajoihin ja silti karttapaikka palvelussa näkyy rajat kohtuulliisen tarkasti.
Monet tilat on aikoinaan ilmakuvattu valkoisilla rajamerkeillä, joten niistäkin selviää paljon.
Samaa mieltä, kyllä ne on taitavia löytään ne oikeat paikat ja ne voivat poiketa siitä mitä maanomistajilla on käsitys.

Jos rajoja ei ole isojaon jälkeen käyty, niin ne voi olla siellä maastossa epätarkkoja ja sitten jos joku on kattellut jotain netin karttapalvelua rajoista, niin tuollaisen ainoston osalta virheet voi olla isoja. (siis esim tuossa esimerkissäsi, jossa ilmeisesti ne ilmakuvausta varten laitetu merkit on laitettu ja vielä oikealla paikalle, jossain karttapaikka palvelussa voi olla metrien heittojakin)

Ihmiset ne on isojaonkin aikana tehneet ja voi toki jossain olla virhe pyykin alkuperäisessä sijoituksessa verrattuna silloin tehtyihin papereihin, silloin ei ole kaikki olleet hereillä , eikä senkään jälkeen, mikä ehkä mahdollista. (mutta kuten sanoit, jos ei mokailtu, niin tarkasti ymmärtääkseni löydettävissä ja todennäköisempää että se irto pyykki pielessä (mutu, ei tilasto heittää))

Mutta jos nyt on rajat käyty, niin eiköhän ne ole nyt papereissa ja maastossa kohdillaan, tänäpäivänä taidetaan niitä käydä laajemminkin läpi, samassa yhteydessä kun jotain pienempää joudutaan käymään läpi.
 

Warfe

Insinööri
Tukijäsen
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
1 615
Millaisia hintoja on porukka saanut puuta myydessä lähiaikoina? Ite sain harvennuksesta tarjouksen 58€/m3 tukit ja 18,75/m3 kuidut. Kyseessä siis mänty ja kuusi. Alue Keski-Suomi. Kannattaako vielä odotelle hintojen nousua vai löiskö noilla hinnoilla kaupan?
 
Liittynyt
01.08.2018
Viestejä
212
Sitten kun niitä metsiänne hoidatte, raivaatte ja hakkaatte niin muistakaa myös riistanhoito. Jättäkää pieniä saarekkeita turvapaikoiksi, kanalinnuille hakomapuita ja soidinpaikkoja jne. Sekametsä on eläimille aina parempi kuin homogenoitu tukkipuumetsä, eli antakaa talouspuiden lisäksi muidenkin puiden kasvaa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 184
Aika luonnostaan monipuolisuutta metsään jää. Harva mitenkään ehtii ja jaksaa ihan olohuonesiivousta metsissään tehdä - ja jos moinen autisti sattuu jossain pienen palan omistamaan, niin eiköhän siinä sadan metrin päässä ole joku mistään mitään piittaamaton naapuri, jolla on eläimille kivaa tuottamatonta keppimetsää.
 
Liittynyt
31.08.2017
Viestejä
1 089
Millaisia hintoja on porukka saanut puuta myydessä lähiaikoina? Ite sain harvennuksesta tarjouksen 58€/m3 tukit ja 18,75/m3 kuidut. Kyseessä siis mänty ja kuusi. Alue Keski-Suomi. Kannattaako vielä odotelle hintojen nousua vai löiskö noilla hinnoilla kaupan?
En minä ainakaan lähtis odottelemaan, tietysti kilpailuttaa kannattaa (kauppojen koosta riippuen) jos vielä tekemättä. Hinnat korkealla ja muistaa sitä itse metsääkin ajatella - harvennukset kannattaa tehdä ajoissa tai kasvu ja siten tuleva tukkimäärä/-laatu kärsii. Hyvän kuuloiset hinnat, itselläni tais olla alkukesästä tehdyssä kaupassa samalta alueelta vastaavat tukki karvan alta 60e ja kuitu 17,50e/18e. Ainakin osa yhtiöistä tarjoaa myös jonkinlaista hintatakuuta, jos allekirjottaa paapperit myös kumppanuusasiakkuudesta tms.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
507
Millaisia hintoja on porukka saanut puuta myydessä lähiaikoina? Ite sain harvennuksesta tarjouksen 58€/m3 tukit ja 18,75/m3 kuidut. Kyseessä siis mänty ja kuusi. Alue Keski-Suomi. Kannattaako vielä odotelle hintojen nousua vai löiskö noilla hinnoilla kaupan?
Ei viime aikoina, mutta viime syksynä uudistuskuviolla tukki 57€/m3 ja kuitu 22€/m3, toisen kuvion ensiharvennuksen kuitu 15,50€/m3.
Kolme tarjoajaa, pienet erot, mutta Keitele Forest tarjosi parhaimman.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 184
Millaisia hintoja on porukka saanut puuta myydessä lähiaikoina? Ite sain harvennuksesta tarjouksen 58€/m3 tukit ja 18,75/m3 kuidut. Kyseessä siis mänty ja kuusi. Alue Keski-Suomi. Kannattaako vielä odotelle hintojen nousua vai löiskö noilla hinnoilla kaupan?
Tarkkoihin tämän hetken numeroihin en sano mitään, mutta noin yleisesti kovin pieniin eroihin mentäessä lopullinen toteutuva tili ei enää välttämättä täsmää yksikköhintoihin - tätä vaan ei koskaa saa tietää, koska saman hakkuun voi toteuttaa vain kerran. En siis nyt tarkoita mitään vilppiä tai virhettä, vaan katkonnasta aiheutuvaa pientä vaihtelua saatavien tavaralajien määrässä. Sitä vasta onkin vaikeaa arvioida. Helpommin arvioitavaa voi olla kokemusperäinen tieto jonkin ostajan käyttämän urakoitsijan työn jäljestä, ostajan hakkuun toteutusaikataulu jne. Näillä kaikilla on aina jokin rahallinenkin merkitys.
 
Liittynyt
31.08.2017
Viestejä
1 089
Onko kokemuksia hyvistä valjaista satunnaisen epäsäännölliseen raivaussahakäyttöön? Husqvarna Balance XT tuntuu keräävän kehuja joka paikassa (Jonsered Vector 4-55 on vissiin vastaava malli). Vanha saha on Stihl, joten mites nämä Stihl Advance Plussat?
Ei siinä, ilmeisesti nuo Huskun valjaat on ok kunhan hommaa kiinnityslenkkiin jonkun välikappaleen ettei valjaiden oma lenkki kulu heti poikki (jos siis käytössä Stihlin saha).
 
Liittynyt
20.12.2016
Viestejä
48
Onko kokemuksia hyvistä valjaista satunnaisen epäsäännölliseen raivaussahakäyttöön? Husqvarna Balance XT tuntuu keräävän kehuja joka paikassa (Jonsered Vector 4-55 on vissiin vastaava malli). Vanha saha on Stihl, joten mites nämä Stihl Advance Plussat?
Ei siinä, ilmeisesti nuo Huskun valjaat on ok kunhan hommaa kiinnityslenkkiin jonkun välikappaleen ettei valjaiden oma lenkki kulu heti poikki (jos siis käytössä Stihlin saha).
Sanoisin, että osta mieluumin nuo Husqvarnan Balance XT:t ja se kierretty sakkeli. Itsellä on kyseinen combo Stihl FS220:ssä ja hyvin toimii eikä ole hartiat ja niska lukossa ekan tankillisen jälkeen. Stihlin puolelta ADVANCE X-TREEmit on hyvillä säädöillä olevat valjaat, joita mieluumin kannattaa katsoa vrt. Advance Plus.

Täksi kesäksi tuli hommattua Stihlin FS490 (225mm), kun oli päässyt paikoin kasvamaan liian isoksi raivattava puusto tuolle vanhalle sahalle, ja sen mukana tuli juurikin nuo XTREEmit. Reilut kolmekymmentä tankillista takana noilla valjailla ja hyvät on, kun säädöt sai kohdalleen. Eli oma suositus olisi Balance XT tai ADVANCE XTREEm, jos hyvät valjaat haluaa.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
3 236
Sanoisin, että osta mieluumin nuo Husqvarnan Balance XT:t ja se kierretty sakkeli. Itsellä on kyseinen combo Stihl FS220:ssä ja hyvin toimii eikä ole hartiat ja niska lukossa ekan tankillisen jälkeen. Stihlin puolelta ADVANCE X-TREEmit on hyvillä säädöillä olevat valjaat, joita mieluumin kannattaa katsoa vrt. Advance Plus.

Täksi kesäksi tuli hommattua Stihlin FS490 (225mm), kun oli päässyt paikoin kasvamaan liian isoksi raivattava puusto tuolle vanhalle sahalle, ja sen mukana tuli juurikin nuo XTREEmit. Reilut kolmekymmentä tankillista takana noilla valjailla ja hyvät on, kun säädöt sai kohdalleen. Eli oma suositus olisi Balance XT tai ADVANCE XTREEm, jos hyvät valjaat haluaa.
Tuli hiljattain ostettua Advance X-Treemit, vähän vie totuttelua mutta ihan fiksun oloiset muuten.
 
Liittynyt
14.03.2022
Viestejä
38
Ovatko metsänomistajat nyt hereillä? Alkaa puun hinta olla nyt kohdallaan. Etelä-Suomessa aukolta saa jo yli 80€/m3 kuusitukista. Noussut miltein 10€ vuodentakaisesta. Nyt jos koskaan kilpailuttaminen kannattaa! Kuidun hinta myös noussut muttei läheskään yhtä paljon kuin tukkien.
 
Liittynyt
30.10.2016
Viestejä
3 236
Ovatko metsänomistajat nyt hereillä? Alkaa puun hinta olla nyt kohdallaan. Etelä-Suomessa aukolta saa jo yli 80€/m3 kuusitukista. Noussut miltein 10€ vuodentakaisesta. Nyt jos koskaan kilpailuttaminen kannattaa! Kuidun hinta myös noussut muttei läheskään yhtä paljon kuin tukkien.
Kääntyy pikkuhiljaan jo laskuun kun monet peruu rakennushankkeita. Vielä juuri viimeisimpiin on saanut hyviä hintoja mutta tukki laskee taatusti syksyä kohden.
 

ChatGPT

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
18.03.2022
Viestejä
1 342
Itse en metsää omista, mutta tonttia on hehtaari ja vähän yli. Melkoista mäntytukkia siinä kasvaa, ja pitäisi muutamia jo kaadella kun paikoin tontin kiinteistöjen ylläpitoa häiritsee. Miten noista saisi parhaan hyödyn, jottei ihan hyvätekeväisyydestä käy? Ehkä kymmenkunta isoa petäjää saisi kaadella pois, ehkä enemmänkin jos ottaa skooppiin koko tontin alueen, eikä vain kiinteistejön lähistöltä.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
239 584
Viestejä
4 191 454
Jäsenet
70 772
Uusin jäsen
PaulusKaita

Hinta.fi

Ylös Bottom