Matematiikan osaaminen yhteiskunnassa

[AlkuVaikeaa]

Matematiikka on loogista ajattelua. Logiikka vaatii sisäisen rauhan perehtyä aiheeseen. = Yhteskunnassamme nuorten logiikan taso on laskenut roimasti sen mukana, kun logiikalla yhteiskunnan tasolla pyyhitään pelkästään takapuolta, ja vallalla on kulttuuri jossa arvostus pyörii kaikessa jonninjoutavassa. --> talouskasvu paikallaan, eriarvoisuus kasvaa jne.

Vaatii jo erityistaitoja säilyä logiikan käytössä asiallisella tasolla yhteiskunnassa, jossa logiikkaa halveksitaan.

 

[AlkuVaikeaa]

Sama tietysti koskee myös ohjelmointia. Eli kun siirrytään ylemmille abstraktion tasoille logiikan merkitys pienenee, ja käytetyn ympäristön yleisymmärryksen taso kasvaa. Joka tietenkin kehityksenä on ollut käynnissä jo lähtien tietokoneen alkuajoista. Ongelman ollessa, että logiikkaa voi soveltaa kaikkialla, kun taas yksittäisen järjestelmän toimimista ei.

 

[Mikkos]

Ok. Ja nyt pitäis keskustella mistä?

 

[AlkuVaikeaa]

Ok. Ja nyt pitäis keskustella mistä?

Kaipa siitä mitä pitäisi tehdä?

Vaiko olla tekemättä mitään? Hyväksyen ylläolevat juttuni tämä tarkoittaa vähän kaikessa aika hullullullua menoa erityisesti tulevassa, tai sitten olen vaan pihalla, ja humanistineitoset ovatkin pääosin mensatasoa.

 

[Mikkos]

Kaikilla ei vaan numerot pyöri päässä niinkuin toisilla.
Osa on luovempia jolloin vsiuaalinen kuvittelu menee matemaattisen ajattelun edelle. Moni homma taas vaatii loogista ajattelukykyä mutta ei silti tarvitse matematiikkaa.

Itselläni esimerkiksi on homma jossa tarvitseen loogista ajattelua ja pitää osata ratkoa ongelmia joita ei ole vielä olemassakaan ja osata loogisesti suunnitella ja ajatella jokainen projekti alusta loppuun miten mitäkin tekee ja missä järjestyksessä, mutta numeroiden ja matematiikan kanssa olen täysi käsi ja joudun yksinkertaisimmatkin laskut laskea laskimella koska numerot ei yksinkertaisesta pysy ja pyöri päässä.
Toisilla, kuten itsellä, on enemmänkin valokuva/kontekstimuisti jolloin en välttämättä muista numeroita tai asiakkaiden nimiä jne vaikka työpöytä on kuin kaatopaikka ja toistakymmentä työtä saattaa olla hujan haja siellä täällä. En muista nimiä tai työnumeroita mutta voin ulkomuistista ladella missä kohtaa pöytää mikäkin homma on ja mitä sille pitää tehdä.

Samoin kun mallinnusta työkseni teen niin en muista suurintakaan osaa käskyjen nimiä, mutta muistan missä ja minkälainen kuvake on tai missä käsky löytyy tekstinä valikoiden takaa, eli muistan valikkorakenteen mutta en itse käskyä.

Eli turha sitä matematiikkaa on tuputtaa ja opettaa niille joilla numerot ei yksinkertaisesti taivu päässä.
Logiikka on sitte aina erikseen eikä sitä voi suoriltaan verrata matematiikkaan ja numeroihin.

 

[pulatunnus]

Kaipa siitä mitä pitäisi tehdä?

Vaiko olla tekemättä mitään? Hyväksyen ylläolevat juttuni tämä tarkoittaa vähän kaikessa aika hullullullua menoa erityisesti tulevassa, tai sitten olen vaan pihalla, ja humanistineitoset ovatkin pääosin mensatasoa.

Otsikko "Matematiikan osaaminen yhteiskunnassa"
Aloituksessa mainitaan kerran matematiikka, sen jälkeen kirjoitat logiikasta, esität väitteen että nuorten logiigan taso laskenut roimasti. sitten dissattiin kaikkea muuta ja johdateltiin jo talouskasvun junnaamiseen.
Sitten mentiin johokin yhteiskuntaa missä halveksitaan logiikkaa.

Jos tässä on nyt pelkona se että nyt eletään sitä vaihetta jossa perus loogiset toimihenkilötyöt on uhattuna ja luovat ihmiset menestyy.

En tiedä mistä nuorten loogiikan romahtamisen kaivoit, tulee mieleen joku pisa tutkimus lööppiotsikko jäänytmieleen.

 

[AlkuVaikeaa]

Otsikko "Matematiikan osaaminen yhteiskunnassa"
Aloituksessa mainitaan kerran matematiikka, sen jälkeen kirjoitat logiikasta, esität väitteen että nuorten logiigan taso laskenut roimasti. sitten dissattiin kaikkea muuta ja johdateltiin jo talouskasvun junnaamiseen.
Sitten mentiin johokin yhteiskuntaa missä halveksitaan logiikkaa.

Jos tässä on nyt pelkona se että nyt eletään sitä vaihetta jossa perus loogiset toimihenkilötyöt on uhattuna ja luovat ihmiset menestyy.

En tiedä mistä nuorten loogiikan romahtamisen kaivoit, tulee mieleen joku pisa tutkimus lööppiotsikko jäänytmieleen.

Kun puhutaan matematiikasta, joka ei ole siellä yliopiston maisteriopintojen loppupäässä, niin redusoisin aika pitkälle koko matematiikan logiikkaan. Kuten myös luonnontieteet suurin osin.

PISA tulokset ovat ylsi selkeä mittari tason yleisestä laskusta. Toinen on esimerkiksi AMK-insinöörit, joiden koulutus taitaa koko ajan valua siihen, että kerrataan jo aiemmin alemmassa koulutusasteessa opetettua.

 

[pulatunnus]

PISA tulokset ovat ylsi selkeä mittari tason yleisestä laskusta.

Ok, PISA matematiikan pisteet on laskennut huipusta ovat silti varsin kovalla tasolla. ja tuosta ollut juttua että miksi laskennut, useita osatekijöitä joista osa ehkä liittyy vaikeisiina aikoihin.

Muistaakseni muutkin PISA pisteet laski.

Toinen on esimerkiksi AMK-insinöörit, joiden koulutus taitaa koko ajan valua siihen, että kerrataan jo aiemmin alemmassa koulutusasteessa opetettua.

Alasta riippuu, mutta jos opiskelijoiden lähtötasot vaihtelee, niin osalle voi olla kertaamista, osalle taasen uuden oppimista.

Mutta tulevaisuuden kannalta, perus valkokaulus duuneja, tai jos insinöörit mainittu, niin suunnittelua tai jopa tuotekiehitystä, niin matematiikan osaaminen, miten näet sen tärkeyden tarpeen perusteuln suhteessa muihin osaamisii ?

 

[AlkuVaikeaa]

Mutta tulevaisuuden kannalta, perus valkokaulus duuneja, tai jos insinöörit mainittu, niin suunnittelua tai jopa tuotekiehitystä, niin matematiikan osaaminen, miten näet sen tärkeyden tarpeen perusteuln suhteessa muihin osaamisii ?

Jos haluat vaikka oikeasti hyvän koodarin, niin mielen logiikkapiirien tulee olla toiminnassa.

Jos kopioija riittää, niin riittänee vähempikin.

 

[Mikkos]

Jos haluat vaikka oikeasti hyvän koodarin, niin mielen logiikkapiirien tulee olla toiminnassa.

Jos kopioija riittää, niin riittänee vähempikin.

Mutta hyvän logiikan käsittelyn voi omata myös vaikka olisi umpisurkea matematiikassa.

 

[AlkuVaikeaa]

Mutta hyvän logiikan käsittelyn voi omata myös vaikka olisi umpisurkea matematiikassa.

Totta kyllä yksilöiden kohdalla. Yksilöitä on moneen junaan, ei ole ikäluokat menneet ihan parhaiden osalta muualle, kuin ylöspäin. Mik tekeminen olikin.

 

[Jeesbox]

Sama tietysti koskee myös ohjelmointia. Eli kun siirrytään ylemmille abstraktion tasoille logiikan merkitys pienenee, ja käytetyn ympäristön yleisymmärryksen taso kasvaa. Joka tietenkin kehityksenä on ollut käynnissä jo lähtien tietokoneen alkuajoista. Ongelman ollessa, että logiikkaa voi soveltaa kaikkialla, kun taas yksittäisen järjestelmän toimimista ei.

Nii, siks koodauksesta kai maksetaan hyvin. Tienatut rahat voi sit käyttää kaikkialla Mut olishan se toisaalta jees, jos koodatessa oppis samalla vaik yhteiskunnasta...

 

[porakone700]

Matematiikka on loogista ajattelua. Logiikka vaatii sisäisen rauhan perehtyä aiheeseen. = Yhteskunnassamme nuorten logiikan taso on laskenut roimasti sen mukana, kun logiikalla yhteiskunnan tasolla pyyhitään pelkästään takapuolta, ja vallalla on kulttuuri jossa arvostus pyörii kaikessa jonninjoutavassa. --> talouskasvu paikallaan, eriarvoisuus kasvaa jne.

Vaatii jo erityistaitoja säilyä logiikan käytössä asiallisella tasolla yhteiskunnassa, jossa logiikkaa halveksitaan.

Pohjoismainen ns. "hyvinvointiyhteiskunta" tasapäistää ihmisiä väkisillä ja yleensä nettohyödyn tuottajien kustannuksella. Tästä sitten tulee se ongelma että ihmiset jotka ei älyllisesti/loogisesti tai kyvyllisesti olisi kelvollisia merkittäviin asemiin tai esim. yliopistoon pääsee sinne kuitenkin ja sen kautta sitten valuu muille vaikutusvaltaisille alueille aiheuttamaan vahinkoa.

Kun mätä leviää yhteiskunnassa niin seuraavaksi keskustelu tai arvot siirtyy sivuraiteille. Meitä kiinnostaa enemmän "tapa sanoa" kuin mitä sanotaan ja ihmiset keskittyy mielummin yksittäisiin symbooleihin tai muuhun tunteelliseen paskaan kuin siihen konkretiaan mikä vaikutus jollain päätöksellä on nykyiselle ja seuraavan 100v aikana eläville suomalaisille.

En kuitenkaan näe että looginen ajattelu olisi jotenkin merkittävästi huonontunut viime vuosien tai edes edellisen vuosikymmenen aikana, koska merkittävä osa suomalaisista on ollut kautta vuosikymmenien koko ajan väärässä. Taistolaiset ja punakaartit kylmän sodan aikana, NATO-vastustus, neukkumyönteisyys, sosialistisen "hyvinvointi"valtion rakentaminen, ydinvoiman vastustus, Tarja Halosen äänestäminen presidentiksi, Sanna Marin -ilmiö, Israel-vastaisuus jne.

 

[AlkuVaikeaa]

En kuitenkaan näe että looginen ajattelu olisi jotenkin merkittävästi huonontunut viime vuosien tai edes edellisen vuosikymmenen aikana, koska merkittävä osa suomalaisista on ollut kautta vuosikymmenien koko ajan väärässä.

Mielestäni näin on selkeästi käynyt.

Ensinnäkin tulokset koulusta yleisistä osaamisten tasoista, jotka siis ovat laskeneet.

Toisena pointtina luetun ymmärrys, ja kyky lukea. Eli tällä hetkellä oma tilanteeni on, että joudun pakosti kirjoittamaan sanotaan esimerkiksi yhden sivun mittaisen sähköpostin, jossa selitän asian, joka hyvin olennainen vastaanottajalle. "Kukaan" ei nykyaikana noin tee, mutta kun se on koko oman tekemisen mahdollistavaa ydintä. Kun "kukaan" ei tee tuota, niin ihmisten yleinen kyky pysähtyä, ja käyttää muutama minuutti hyvin keskittyneenä aikaa asian ymmärtämiseen on laskenut aika alas.

 

[JuhoN]

Koulussa matematiikka oli aivan ylivoimaista minulle, osaan plussa/miinus/kerto/jako/prosentti. Mitä nyt taskulaskimeen voi näpytellä.


Joku 6. Luokan matematiikka on jo liian haastavaa kun ei osaa hahmottaa juttuja.

 

[B12]

Ei tarvitse osata enää mitään, koska google tietää ja tekoäly koodaa.

 

[Paskisti]

Jos ei itsellä ole tietoa niin miten voi arvioida tekoälyn tai nettipalstan antamaa vastausta? Siinä mentiin väärään kun todettiin ettei tarvitse tietää ja riittää kun osaa etsiä tietoa. Jos tekoäly tai hakukone antaa vastauksen "Toinen Maailmansota oli 1880" niin millä arvioit paikkaansa pitävyyttä jos et tiedä aiheesta mitään? Parhaat tekijät tietää asioita ulkomuistista kriittisen ajattelun tueksi ja sanotaan että fiksummat sukupolvet meni jo ja nyt ollaan laskusuhdanteessa. Toivottavasti ollaan väärässä.

 

[lors lara]

Alasta riippuu, mutta jos opiskelijoiden lähtötasot vaihtelee, niin osalle voi olla kertaamista, osalle taasen uuden oppimista.

suurin ongelma ehkä lienee siinä jos AMK tasom koulutus ei missään vaiheessa nouse haastavammaksi kuin lukion pitkä matikka
silloin pitäisi miettiä että mitä niillä insinööreillä tekee työelämässä

 

[B12]

suurin ongelma ehkä lienee siinä jos AMK tasom koulutus ei missään vaiheessa nouse haastavammaksi kuin lukion pitkä matikka
silloin pitäisi miettiä että mitä niillä insinööreillä tekee työelämässä

Insinöörin elämä on 1% matematiikkaa ja 99% muuta.

 

[lors lara]

Insinöörin elämä on 1% matematiikkaa ja 99% muuta.

voi olla näin mut se matematiikka osa tarttis olla kunnossa eikä yläastematikkaa

 

[Grez]

Matematiikan legendaarinen professori Armo Pohjavirta on todennut: ”Insinöörille matematiikka on kuin kulmakarvat. Eihän niistä mitään varsinaista hyötyä ole, mutta otapa pois, niin johan on kumman näköinen.”

Kyseinen heppu siis opetti teknillisessä yliopistossa matematiikka, joten ajattelisin että hänellä olisi aika hyvä käsitys asiasta.

 

[Ile_26]

Nuorena olin muutamilla eri aloilla töissä, joissa joka ikisessä oli hyötyä matematiikasta jos ei suoraan, niin soveltaen.

Ongelmanratkaisukyky ja hahmotuskyky ovat tulleet ainakin minulle matematiikan/fysiikan puolelta.

 

[valexi]

suurin ongelma ehkä lienee siinä jos AMK tasom koulutus ei missään vaiheessa nouse haastavammaksi kuin lukion pitkä matikka
silloin pitäisi miettiä että mitä niillä insinööreillä tekee työelämässä

Insinöörin elämä on 1% matematiikkaa ja 99% muuta.

Meillä ainakin insinöörin opinnoissa iso osa matematiikan tehtävistä on sanallisia tehtäviä, joista pitää osata muodostaa yhtälö/laskutoimitus. Tämä on mielestäni juurikin sitä insinöörin taitoa kehittää ratkaisu sanalliseen tai muuten esitettyyn ongelmaan.

Tässä esimerkki, mikä pitäisi osata laskea yläastematematiikalla:

Poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoista vesisäiliötä täytetään nopeudella 0,5 m³/min. Säiliö on 3 metriä leveä ja 4 metriä pitkä. Jos vedenpinta on tällä hetkellä 1 metrin syvä, kuinka nopeasti vedenpinta nousee?

Toinen esimerkki:

Vetohissijärjestelmässä on kori, jonka enimmäiskuormitus on 1000 kg. Hissi kulkee 1,5 m/s nopeudella ja sen vastapaino on 800 kg. Hissin vaijerin halkaisija on 12 mm ja se on valmistettu materiaalista, jonka murtolujuus on vähintään 150 kN. Vaijerin turvakerroin on 5.
Tehtävä:
Mikä on hissin vaijerin suurin sallittu jännitys (T) ja selvitä sitten, kestääkö vaijeri hissijärjestelmän aiheuttamat kuormitukset.

 

[N1kkel]

Usein insinöörit vaan laskevat euroja ja pyörittelevät exceleitä. Esim. päällikkötasolla ei lasketa mitään teknistä vaan ollaan vastuussa jostain projektikokonaisuudesta ja sen taloudesta. Eivät kaikki inssit siis laske kovin monimutkaisia laskutoimituksia. Se on vaan stereotypia.

 

[valexi]

@N1kkel Kyllä. Eivät kaikki laske kovin monimutkaisia laskutoimituksia. Mutta jos pitää rakentaa vaikka uusi maantiesilta, niin luulen että sellaisessa projektissa useampikin insinööri laskee vaikka mitä. Harvemmin noita tehdään pelkästään arkkitehdin taiteellisen havainnekuvan perusteella.

 

[N1kkel]

Tuskin niitäkään kukaan manuaalisesti laskee vaan syöttää ohjelmaan/simulaatioon lähtöarvot ja ohjelma antaa tulokset. Insinööri sitten tulkitsee onko tulokset standardien mukaisia (ja toki ymmärtää mitkä asiat vaikuttavat tulokseen).

Eli edelleen kovin monimutkaisia laskutoimituksia inssit eivät yleensä tee.

 

[Grez]

Toinen esimerkki:
Vetohissijärjestelmässä on kori, jonka enimmäiskuormitus on 1000 kg. Hissi kulkee 1,5 m/s nopeudella ja sen vastapaino on 800 kg. Hissin vaijerin halkaisija on 12 mm ja se on valmistettu materiaalista, jonka murtolujuus on vähintään 150 kN. Vaijerin turvakerroin on 5.
Tehtävä:
Mikä on hissin vaijerin suurin sallittu jännitys (T) ja selvitä sitten, kestääkö vaijeri hissijärjestelmän aiheuttamat kuormitukset.

Paljonko hissin koneiston kiihtyvyys on (200kg painoerolla) tai vaihtoehtoisesti paljonko koneiston teho on? Vai onko ajatuksena, että koneiston teho on niin pieni että se voidaan jättää huomiotta?

Sinänsä nämä kumpikin tehtävä on minusta enemmän laskentoa ja fysiikkaa kuin varsinaisesti matematiikkaa.

 

[valexi]

Paljonko hissin koneiston kiihtyvyys on (200kg painoerolla) tai vaihtoehtoisesti paljonko koneiston teho on? Vai onko ajatuksena, että koneiston teho on niin pieni että se voidaan jättää huomiotta?

Tässä esimerkissä pitää osata jättää epäolennaisuuksia pois, eli kun hissi kulkee tasanopeudella, niin kiihtyvyys on nolla, joten huomioitavaksi jää painovoiman kiihtyvyys. Vastapaino taas vetää vaijeria myös alaspäin, joten se pitää laskea tuon korin maksimikuormituksen massaan.

Sinänsä nämä kumpikin tehtävä on minusta enemmän laskentoa ja fysiikkaa kuin varsinaisesti matematiikkaa.

Se on totta. Nopeita esimerkkejä vain, missä sanallisesta probleemasta pitää osata kaivaa olennaisuudet ja ymmärtää fysiikkaa/matematiikkaa niiden laskemiseksi.