Matematiikan osaaminen yhteiskunnassa

[MrKeikari]

Jos nuo 15 opintopistettä on "liikaa" pois niistä insinöörintutkinnon (240op) ammattiaineista, niin ottaa sen kolme kurssia enemmän valinnaisia.
Kyllä omassakin koulutuksessa on noita "työmaataustaisia", jotka rämpii nuo matikat läpi. Sekin kertoo paljon ihmisestä ja motivaatiosta, jos ei jätä heti koulua kesken kun mennään vähän pois mukavuusalueelta.

Työmaataustaisille voi löytyä jo tuotakin ennen niitä kursseja, joissa mennään reilusti mukavuusalueen yli. Lähinnä tässä nyt siis kyse, että kannattaako sitä turhaa hömppää tunkea tutkintoon. Ehkä räikein esimerkki on amk-inssin viimeiset 5op matikan puolella. Ennemmin se valinnaiseksi, koska nollarelevanssi työelämään.

 

[3dfx]

Miksi niitä "työmaataustaisia" ei voi kouluttaa in-house spesifisti siihen hommaan mihin heidät halutaan sen sijaan että pitää käydä joku formaali koulutus, minkä sisällöstä on aika paljon turhaa. Aika paljon sitäkin nähnyt, että olisin työporukasta osannu nimetä aika montakin pätevämpää ihmistä koulutettavaksi talon sisällä mestariksi kuin, että otetaan joku derivoija kuka ei tajua mitään lattiatason hommasta. Ainoo tulppa tässä on joku pällijumi että ei voi olla työnjohtajana kun ei ole korkeekoulutusta.

 

[GGoljatti]

Vaikka kone hoitaa nykyään raskaan laskennan, (vrt. laskutikku ja insinööri) niin kyllä se olisi suotavaa että nyky inssi tajuaa mitä ja miten se kone laskee.

 

[AlkuVaikeaa]

Vaikka kone hoitaa nykyään raskaan laskennan, (vrt. laskutikku ja insinööri) niin kyllä se olisi suotavaa että nyky inssi tajuaa mitä ja miten se kone laskee.

Lopputila on, että insinöörit tekee ymmärtämättä mistään mitään, ja EU maksaa tukina palkat. Vitsin ollessa vielä, että parempi olisi kun insinööri potkittaisiin pihalle myös, mutta noin ei tehdä kun sitten ei saisi tukia.

 

[BGZ]

Yleisellä päättelykyvyllä on käyttöä koulujen ulkopuolellakin, kautta elämän.

Varmaan näin on. Harvoin on kuitenkaan koulun ulkopuolella kyselty matematiikan osaamisen tai opiskelumäärien perään.

 

[Capri]

Matematiikka on vain yksi osa-alue mitä tulee ja joutuu suorittamaan koulumaailmassa. Se voi olla tarpeeton useimmille työelämässä, kuten myös moni muukin oppiaine. Mutta noin yleisesti ottaen, eri oppiaineilla testataan yksilön kyvykkyyttä suoriutua hankalista/epämukavista tehtävistä ja haasteista. Eli lopulta ei ole kyse vain jonkin oppiaineen osaamisesta, vaan enemmän sellaisesta isommasta näytöstä, eli tutkinnon saavuttamisesta.
Tietysti sitten löytyy poikkeuksia ja erityislahjakkuuksia tyyliin Einstein jotka ei edes käy sitä normaalia opintopolkua. Mutta oletan että tässä nyt puhutaan normitallaajista.

 

[Delay]

Vajaan 30:n vuoden matemaattis-fysikaalisella alalla työskentelyn jälkeen on jotenkin jäänyt tunne, että matematiikan opetuksen taso, tai varmaankin lähinnä vaativuus on tipahtanut Suomessa aika tavalla.

Nykyään vastavalmistuneita pitää kaitsea vähintään sen viisi vuotta, että osaavat edes sovellettua lineaarialgebraa sen verran, ettei tarvitse olla jatkuvasti korjaamassa suht perustason virheitä - diffiksestä nyt puhumattakaan. Nykyiset ML-"ammattilaisetkin", joita tuntuu tuppaavan kuin sieniä sateella, tuntuvat vain käpistelevän massiivisia datasettejä pilven tarjoaman UI:n kautta tajuamatta miten ne algoritmit oikeasti siellä pellin alla toimivat.

Kattokaapa piruuttanne 80-luvulla tehtyjä väikkäreitä ja verratkaa niiden matikan tasoa nykyisiin

 

[AlkuVaikeaa]

Kattokaapa piruuttanne 80-luvulla tehtyjä väikkäreitä ja verratkaa niiden matikan tasoa nykyisiin

Tuo on sinänsä jännä juttu, kun nykyään kaikki paljon helpompaa. Täytynee vaan olla, että nykyään äärimmäisen harvinaista, että joku hautautuu kammioon miettimään matematiikkaa vaikka vuodeksi.

 

[Sikatiiker]

Tuo on sinänsä jännä juttu, kun nykyään kaikki paljon helpompaa. Täytynee vaan olla, että nykyään äärimmäisen harvinaista, että joku hautautuu kammioon miettimään matematiikkaa vaikka vuodeksi.

Alat, joissa tarvii laskentaa taitavat olla nykyään niin ohjelmistopohjaisia että useimmista tärkeistä laskutoimituksista selviää sillä että sijoittaa inputit johonkin ja outputin muualle. Excel-pohjat ja nettilaskurit ovat tulleet ainakin taloteknisissä laskennoissa tutuiksi. Avotoimistossa yksi hemmetin hyvä laskupää korvaa jo viisi hyvää koska yhteistyöllä ja valmiilla laskentapohjilla on niin iso rooli suunnittelussa sekä toteutuksessa.

 

[Delay]

Alat, joissa tarvii laskentaa taitavat olla nykyään niin ohjelmistopohjaisia että useimmista tärkeistä laskutoimituksista selviää sillä että sijoittaa inputit johonkin ja outputin muualle.

Laskentaa l. laskentoa.

Kärjistäen sanoisin, että sillä on loppujen lopuksi aika vähän tekemistä matematiikan kanssa.

Kun ollaan tekemisissä jonkin uuden kehittämisen kanssa - olipa sitten kyseessä sitten esim. lääketieteellinen kuvantamislaite, algoritmipaketti tms. - nousee matematiikan osaaminen aika tärkeään osaan.

Ei kassatyöntekijä, kirjanpitäjä tai insinööritoimistossa lujuuslaskelmia tekevä jannu ole matemaatikkoja.

 

[Sikatiiker]

Laskentaa l. laskentoa.

Kärjistäen sanoisin, että sillä on loppujen lopuksi aika vähän tekemistä matematiikan kanssa.

Kun ollaan tekemisissä jonkin uuden kehittämisen kanssa - olipa sitten kyseessä sitten esim. lääketieteellinen kuvantamislaite, algoritmipaketti tms. - nousee matematiikan osaaminen aika tärkeään osaan.

Ei kassatyöntekijä, kirjanpitäjä tai insinööritoimistossa lujuuslaskelmia tekevä jannu ole matemaatikkoja.

Joo totta. Matemaatikot erikseen. Pohdinkin enemmän sitä että työelämässä on ennen joka toinen tarvinnut ihan perus laskutaitoa toisella lailla kuin nykyään.

 

[Grazer]

Ei nyt suoraan matematiikasta ole kyse, mutta tekniikan alasta kuitenkin.

Teekkarit | Teekkari selvitti vastauksen kysymykseen: Mitä todella tapahtuu, kun haarukka menee pistorasiaan?

Haarukan työntäminen pistorasiaan aiheuttaa oikosulun. Pistorasian kanssa ei kannata kuitenkaan leikkiä.

www.hs.fi

Olin varma, että tässä on vain kandityöhön laitettu raflaava otsikko ja työ käsittelee laajasti sähkön fysikaalisia ominaisuuksia tms, mutta itse työn läpi selattuani totesin että ei hitto, nykyään tosiaan riittää kandityöksi, että otetaan tutkimuskysymys, johon ainakin kaikki alan ihmiset tietävät jo vastauksen ja todetaan sitten että joo'o, näin se on.

Vähän vastaavaa kuin olisi tutkittu, polttaako kuuma rauta sormia? Sitten kuumennettu rautatankoa nuotiossa, kosketettu sitä ja todettu että kyllä se polttaa.

Nyt herää vain kysymys, mistä saadaan niin hyviä myynti-ihmisiä, että tällaista "osaamista" saataisiin myytyä esim. ulkomaille? Voisikohan vaikka joku kauppatieteellisen opiskelija tehdä tästä aiheesta kandityönsä.

Tulineva työnsi osana tutkimusta haarukan pistorasiaan, jossa ei ollut sähkövirtaa. Muuten tutkimus perustuu pääasiassa vain teoriaan, eikä haarukkaa esimerkiksi työnnetty pistorasiaan, jossa olisi ollut sähkövirta.

Tämäkin vielä, olisi nyt edes uskallettu työntää haarukka jännitteiseen pistorasiaan ja vaikka skoopilla katsottu mielenkiinnosta, millaiseksi oikosulkuvirta nousee ennen sulakkeen palamista.

Ammattikoulun sähkölinjan päättötyönä tämän olisi juuri ja juuri ymmärtänyt, mutta ei yliopiston kandityönä.