Matematiikan osaaminen yhteiskunnassa

[AlkuVaikeaa]

Matematiikka on loogista ajattelua. Logiikka vaatii sisäisen rauhan perehtyä aiheeseen. = Yhteskunnassamme nuorten logiikan taso on laskenut roimasti sen mukana, kun logiikalla yhteiskunnan tasolla pyyhitään pelkästään takapuolta, ja vallalla on kulttuuri jossa arvostus pyörii kaikessa jonninjoutavassa. --> talouskasvu paikallaan, eriarvoisuus kasvaa jne.

Vaatii jo erityistaitoja säilyä logiikan käytössä asiallisella tasolla yhteiskunnassa, jossa logiikkaa halveksitaan.

 

[AlkuVaikeaa]

Sama tietysti koskee myös ohjelmointia. Eli kun siirrytään ylemmille abstraktion tasoille logiikan merkitys pienenee, ja käytetyn ympäristön yleisymmärryksen taso kasvaa. Joka tietenkin kehityksenä on ollut käynnissä jo lähtien tietokoneen alkuajoista. Ongelman ollessa, että logiikkaa voi soveltaa kaikkialla, kun taas yksittäisen järjestelmän toimimista ei.

 

[Mikkos]

Ok. Ja nyt pitäis keskustella mistä?

 

[AlkuVaikeaa]

Ok. Ja nyt pitäis keskustella mistä?

Kaipa siitä mitä pitäisi tehdä?

Vaiko olla tekemättä mitään? Hyväksyen ylläolevat juttuni tämä tarkoittaa vähän kaikessa aika hullullullua menoa erityisesti tulevassa, tai sitten olen vaan pihalla, ja humanistineitoset ovatkin pääosin mensatasoa.

 

[Mikkos]

Kaikilla ei vaan numerot pyöri päässä niinkuin toisilla.
Osa on luovempia jolloin vsiuaalinen kuvittelu menee matemaattisen ajattelun edelle. Moni homma taas vaatii loogista ajattelukykyä mutta ei silti tarvitse matematiikkaa.

Itselläni esimerkiksi on homma jossa tarvitseen loogista ajattelua ja pitää osata ratkoa ongelmia joita ei ole vielä olemassakaan ja osata loogisesti suunnitella ja ajatella jokainen projekti alusta loppuun miten mitäkin tekee ja missä järjestyksessä, mutta numeroiden ja matematiikan kanssa olen täysi käsi ja joudun yksinkertaisimmatkin laskut laskea laskimella koska numerot ei yksinkertaisesta pysy ja pyöri päässä.
Toisilla, kuten itsellä, on enemmänkin valokuva/kontekstimuisti jolloin en välttämättä muista numeroita tai asiakkaiden nimiä jne vaikka työpöytä on kuin kaatopaikka ja toistakymmentä työtä saattaa olla hujan haja siellä täällä. En muista nimiä tai työnumeroita mutta voin ulkomuistista ladella missä kohtaa pöytää mikäkin homma on ja mitä sille pitää tehdä.

Samoin kun mallinnusta työkseni teen niin en muista suurintakaan osaa käskyjen nimiä, mutta muistan missä ja minkälainen kuvake on tai missä käsky löytyy tekstinä valikoiden takaa, eli muistan valikkorakenteen mutta en itse käskyä.

Eli turha sitä matematiikkaa on tuputtaa ja opettaa niille joilla numerot ei yksinkertaisesti taivu päässä.
Logiikka on sitte aina erikseen eikä sitä voi suoriltaan verrata matematiikkaan ja numeroihin.

 

[pulatunnus]

Kaipa siitä mitä pitäisi tehdä?

Vaiko olla tekemättä mitään? Hyväksyen ylläolevat juttuni tämä tarkoittaa vähän kaikessa aika hullullullua menoa erityisesti tulevassa, tai sitten olen vaan pihalla, ja humanistineitoset ovatkin pääosin mensatasoa.

Otsikko "Matematiikan osaaminen yhteiskunnassa"
Aloituksessa mainitaan kerran matematiikka, sen jälkeen kirjoitat logiikasta, esität väitteen että nuorten logiigan taso laskenut roimasti. sitten dissattiin kaikkea muuta ja johdateltiin jo talouskasvun junnaamiseen.
Sitten mentiin johokin yhteiskuntaa missä halveksitaan logiikkaa.

Jos tässä on nyt pelkona se että nyt eletään sitä vaihetta jossa perus loogiset toimihenkilötyöt on uhattuna ja luovat ihmiset menestyy.

En tiedä mistä nuorten loogiikan romahtamisen kaivoit, tulee mieleen joku pisa tutkimus lööppiotsikko jäänytmieleen.

 

[AlkuVaikeaa]

Otsikko "Matematiikan osaaminen yhteiskunnassa"
Aloituksessa mainitaan kerran matematiikka, sen jälkeen kirjoitat logiikasta, esität väitteen että nuorten logiigan taso laskenut roimasti. sitten dissattiin kaikkea muuta ja johdateltiin jo talouskasvun junnaamiseen.
Sitten mentiin johokin yhteiskuntaa missä halveksitaan logiikkaa.

Jos tässä on nyt pelkona se että nyt eletään sitä vaihetta jossa perus loogiset toimihenkilötyöt on uhattuna ja luovat ihmiset menestyy.

En tiedä mistä nuorten loogiikan romahtamisen kaivoit, tulee mieleen joku pisa tutkimus lööppiotsikko jäänytmieleen.

Kun puhutaan matematiikasta, joka ei ole siellä yliopiston maisteriopintojen loppupäässä, niin redusoisin aika pitkälle koko matematiikan logiikkaan. Kuten myös luonnontieteet suurin osin.

PISA tulokset ovat ylsi selkeä mittari tason yleisestä laskusta. Toinen on esimerkiksi AMK-insinöörit, joiden koulutus taitaa koko ajan valua siihen, että kerrataan jo aiemmin alemmassa koulutusasteessa opetettua.

 

[pulatunnus]

PISA tulokset ovat ylsi selkeä mittari tason yleisestä laskusta.

Ok, PISA matematiikan pisteet on laskennut huipusta ovat silti varsin kovalla tasolla. ja tuosta ollut juttua että miksi laskennut, useita osatekijöitä joista osa ehkä liittyy vaikeisiina aikoihin.

Muistaakseni muutkin PISA pisteet laski.

Toinen on esimerkiksi AMK-insinöörit, joiden koulutus taitaa koko ajan valua siihen, että kerrataan jo aiemmin alemmassa koulutusasteessa opetettua.

Alasta riippuu, mutta jos opiskelijoiden lähtötasot vaihtelee, niin osalle voi olla kertaamista, osalle taasen uuden oppimista.

Mutta tulevaisuuden kannalta, perus valkokaulus duuneja, tai jos insinöörit mainittu, niin suunnittelua tai jopa tuotekiehitystä, niin matematiikan osaaminen, miten näet sen tärkeyden tarpeen perusteuln suhteessa muihin osaamisii ?

 

[AlkuVaikeaa]

Mutta tulevaisuuden kannalta, perus valkokaulus duuneja, tai jos insinöörit mainittu, niin suunnittelua tai jopa tuotekiehitystä, niin matematiikan osaaminen, miten näet sen tärkeyden tarpeen perusteuln suhteessa muihin osaamisii ?

Jos haluat vaikka oikeasti hyvän koodarin, niin mielen logiikkapiirien tulee olla toiminnassa.

Jos kopioija riittää, niin riittänee vähempikin.

 

[Mikkos]

Jos haluat vaikka oikeasti hyvän koodarin, niin mielen logiikkapiirien tulee olla toiminnassa.

Jos kopioija riittää, niin riittänee vähempikin.

Mutta hyvän logiikan käsittelyn voi omata myös vaikka olisi umpisurkea matematiikassa.

 

[AlkuVaikeaa]

Mutta hyvän logiikan käsittelyn voi omata myös vaikka olisi umpisurkea matematiikassa.

Totta kyllä yksilöiden kohdalla. Yksilöitä on moneen junaan, ei ole ikäluokat menneet ihan parhaiden osalta muualle, kuin ylöspäin. Mik tekeminen olikin.

 

[Jeesbox]

Sama tietysti koskee myös ohjelmointia. Eli kun siirrytään ylemmille abstraktion tasoille logiikan merkitys pienenee, ja käytetyn ympäristön yleisymmärryksen taso kasvaa. Joka tietenkin kehityksenä on ollut käynnissä jo lähtien tietokoneen alkuajoista. Ongelman ollessa, että logiikkaa voi soveltaa kaikkialla, kun taas yksittäisen järjestelmän toimimista ei.

Nii, siks koodauksesta kai maksetaan hyvin. Tienatut rahat voi sit käyttää kaikkialla Mut olishan se toisaalta jees, jos koodatessa oppis samalla vaik yhteiskunnasta...

 

[porakone700]

Matematiikka on loogista ajattelua. Logiikka vaatii sisäisen rauhan perehtyä aiheeseen. = Yhteskunnassamme nuorten logiikan taso on laskenut roimasti sen mukana, kun logiikalla yhteiskunnan tasolla pyyhitään pelkästään takapuolta, ja vallalla on kulttuuri jossa arvostus pyörii kaikessa jonninjoutavassa. --> talouskasvu paikallaan, eriarvoisuus kasvaa jne.

Vaatii jo erityistaitoja säilyä logiikan käytössä asiallisella tasolla yhteiskunnassa, jossa logiikkaa halveksitaan.

Pohjoismainen ns. "hyvinvointiyhteiskunta" tasapäistää ihmisiä väkisillä ja yleensä nettohyödyn tuottajien kustannuksella. Tästä sitten tulee se ongelma että ihmiset jotka ei älyllisesti/loogisesti tai kyvyllisesti olisi kelvollisia merkittäviin asemiin tai esim. yliopistoon pääsee sinne kuitenkin ja sen kautta sitten valuu muille vaikutusvaltaisille alueille aiheuttamaan vahinkoa.

Kun mätä leviää yhteiskunnassa niin seuraavaksi keskustelu tai arvot siirtyy sivuraiteille. Meitä kiinnostaa enemmän "tapa sanoa" kuin mitä sanotaan ja ihmiset keskittyy mielummin yksittäisiin symbooleihin tai muuhun tunteelliseen paskaan kuin siihen konkretiaan mikä vaikutus jollain päätöksellä on nykyiselle ja seuraavan 100v aikana eläville suomalaisille.

En kuitenkaan näe että looginen ajattelu olisi jotenkin merkittävästi huonontunut viime vuosien tai edes edellisen vuosikymmenen aikana, koska merkittävä osa suomalaisista on ollut kautta vuosikymmenien koko ajan väärässä. Taistolaiset ja punakaartit kylmän sodan aikana, NATO-vastustus, neukkumyönteisyys, sosialistisen "hyvinvointi"valtion rakentaminen, ydinvoiman vastustus, Tarja Halosen äänestäminen presidentiksi, Sanna Marin -ilmiö, Israel-vastaisuus jne.

 

[AlkuVaikeaa]

En kuitenkaan näe että looginen ajattelu olisi jotenkin merkittävästi huonontunut viime vuosien tai edes edellisen vuosikymmenen aikana, koska merkittävä osa suomalaisista on ollut kautta vuosikymmenien koko ajan väärässä.

Mielestäni näin on selkeästi käynyt.

Ensinnäkin tulokset koulusta yleisistä osaamisten tasoista, jotka siis ovat laskeneet.

Toisena pointtina luetun ymmärrys, ja kyky lukea. Eli tällä hetkellä oma tilanteeni on, että joudun pakosti kirjoittamaan sanotaan esimerkiksi yhden sivun mittaisen sähköpostin, jossa selitän asian, joka hyvin olennainen vastaanottajalle. "Kukaan" ei nykyaikana noin tee, mutta kun se on koko oman tekemisen mahdollistavaa ydintä. Kun "kukaan" ei tee tuota, niin ihmisten yleinen kyky pysähtyä, ja käyttää muutama minuutti hyvin keskittyneenä aikaa asian ymmärtämiseen on laskenut aika alas.

 

[JuhoN]

Koulussa matematiikka oli aivan ylivoimaista minulle, osaan plussa/miinus/kerto/jako/prosentti. Mitä nyt taskulaskimeen voi näpytellä.


Joku 6. Luokan matematiikka on jo liian haastavaa kun ei osaa hahmottaa juttuja.

 

[B12]

Ei tarvitse osata enää mitään, koska google tietää ja tekoäly koodaa.

 

[Paskisti]

Jos ei itsellä ole tietoa niin miten voi arvioida tekoälyn tai nettipalstan antamaa vastausta? Siinä mentiin väärään kun todettiin ettei tarvitse tietää ja riittää kun osaa etsiä tietoa. Jos tekoäly tai hakukone antaa vastauksen "Toinen Maailmansota oli 1880" niin millä arvioit paikkaansa pitävyyttä jos et tiedä aiheesta mitään? Parhaat tekijät tietää asioita ulkomuistista kriittisen ajattelun tueksi ja sanotaan että fiksummat sukupolvet meni jo ja nyt ollaan laskusuhdanteessa. Toivottavasti ollaan väärässä.

 

[lors lara]

Alasta riippuu, mutta jos opiskelijoiden lähtötasot vaihtelee, niin osalle voi olla kertaamista, osalle taasen uuden oppimista.

suurin ongelma ehkä lienee siinä jos AMK tasom koulutus ei missään vaiheessa nouse haastavammaksi kuin lukion pitkä matikka
silloin pitäisi miettiä että mitä niillä insinööreillä tekee työelämässä

 

[B12]

suurin ongelma ehkä lienee siinä jos AMK tasom koulutus ei missään vaiheessa nouse haastavammaksi kuin lukion pitkä matikka
silloin pitäisi miettiä että mitä niillä insinööreillä tekee työelämässä

Insinöörin elämä on 1% matematiikkaa ja 99% muuta.

 

[lors lara]

Insinöörin elämä on 1% matematiikkaa ja 99% muuta.

voi olla näin mut se matematiikka osa tarttis olla kunnossa eikä yläastematikkaa

 

[Grez]

Matematiikan legendaarinen professori Armo Pohjavirta on todennut: ”Insinöörille matematiikka on kuin kulmakarvat. Eihän niistä mitään varsinaista hyötyä ole, mutta otapa pois, niin johan on kumman näköinen.”

Kyseinen heppu siis opetti teknillisessä yliopistossa matematiikka, joten ajattelisin että hänellä olisi aika hyvä käsitys asiasta.

 

[Ile_26]

Nuorena olin muutamilla eri aloilla töissä, joissa joka ikisessä oli hyötyä matematiikasta jos ei suoraan, niin soveltaen.

Ongelmanratkaisukyky ja hahmotuskyky ovat tulleet ainakin minulle matematiikan/fysiikan puolelta.

 

[valexi]

suurin ongelma ehkä lienee siinä jos AMK tasom koulutus ei missään vaiheessa nouse haastavammaksi kuin lukion pitkä matikka
silloin pitäisi miettiä että mitä niillä insinööreillä tekee työelämässä

Insinöörin elämä on 1% matematiikkaa ja 99% muuta.

Meillä ainakin insinöörin opinnoissa iso osa matematiikan tehtävistä on sanallisia tehtäviä, joista pitää osata muodostaa yhtälö/laskutoimitus. Tämä on mielestäni juurikin sitä insinöörin taitoa kehittää ratkaisu sanalliseen tai muuten esitettyyn ongelmaan.

Tässä esimerkki, mikä pitäisi osata laskea yläastematematiikalla:

Poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoista vesisäiliötä täytetään nopeudella 0,5 m³/min. Säiliö on 3 metriä leveä ja 4 metriä pitkä. Jos vedenpinta on tällä hetkellä 1 metrin syvä, kuinka nopeasti vedenpinta nousee?

Toinen esimerkki:

Vetohissijärjestelmässä on kori, jonka enimmäiskuormitus on 1000 kg. Hissi kulkee 1,5 m/s nopeudella ja sen vastapaino on 800 kg. Hissin vaijerin halkaisija on 12 mm ja se on valmistettu materiaalista, jonka murtolujuus on vähintään 150 kN. Vaijerin turvakerroin on 5.
Tehtävä:
Mikä on hissin vaijerin suurin sallittu jännitys (T) ja selvitä sitten, kestääkö vaijeri hissijärjestelmän aiheuttamat kuormitukset.

 

[N1kkel]

Usein insinöörit vaan laskevat euroja ja pyörittelevät exceleitä. Esim. päällikkötasolla ei lasketa mitään teknistä vaan ollaan vastuussa jostain projektikokonaisuudesta ja sen taloudesta. Eivät kaikki inssit siis laske kovin monimutkaisia laskutoimituksia. Se on vaan stereotypia.

 

[valexi]

@N1kkel Kyllä. Eivät kaikki laske kovin monimutkaisia laskutoimituksia. Mutta jos pitää rakentaa vaikka uusi maantiesilta, niin luulen että sellaisessa projektissa useampikin insinööri laskee vaikka mitä. Harvemmin noita tehdään pelkästään arkkitehdin taiteellisen havainnekuvan perusteella.

 

[N1kkel]

Tuskin niitäkään kukaan manuaalisesti laskee vaan syöttää ohjelmaan/simulaatioon lähtöarvot ja ohjelma antaa tulokset. Insinööri sitten tulkitsee onko tulokset standardien mukaisia (ja toki ymmärtää mitkä asiat vaikuttavat tulokseen).

Eli edelleen kovin monimutkaisia laskutoimituksia inssit eivät yleensä tee.

 

[Grez]

Toinen esimerkki:
Vetohissijärjestelmässä on kori, jonka enimmäiskuormitus on 1000 kg. Hissi kulkee 1,5 m/s nopeudella ja sen vastapaino on 800 kg. Hissin vaijerin halkaisija on 12 mm ja se on valmistettu materiaalista, jonka murtolujuus on vähintään 150 kN. Vaijerin turvakerroin on 5.
Tehtävä:
Mikä on hissin vaijerin suurin sallittu jännitys (T) ja selvitä sitten, kestääkö vaijeri hissijärjestelmän aiheuttamat kuormitukset.

Paljonko hissin koneiston kiihtyvyys on (200kg painoerolla) tai vaihtoehtoisesti paljonko koneiston teho on? Vai onko ajatuksena, että koneiston teho on niin pieni että se voidaan jättää huomiotta?

Sinänsä nämä kumpikin tehtävä on minusta enemmän laskentoa ja fysiikkaa kuin varsinaisesti matematiikkaa.

 

[valexi]

Paljonko hissin koneiston kiihtyvyys on (200kg painoerolla) tai vaihtoehtoisesti paljonko koneiston teho on? Vai onko ajatuksena, että koneiston teho on niin pieni että se voidaan jättää huomiotta?

Tässä esimerkissä pitää osata jättää epäolennaisuuksia pois, eli kun hissi kulkee tasanopeudella, niin kiihtyvyys on nolla, joten huomioitavaksi jää painovoiman kiihtyvyys. Vastapaino taas vetää vaijeria myös alaspäin, joten se pitää laskea tuon korin maksimikuormituksen massaan.

Sinänsä nämä kumpikin tehtävä on minusta enemmän laskentoa ja fysiikkaa kuin varsinaisesti matematiikkaa.

Se on totta. Nopeita esimerkkejä vain, missä sanallisesta probleemasta pitää osata kaivaa olennaisuudet ja ymmärtää fysiikkaa/matematiikkaa niiden laskemiseksi.

 

[3dfx]

Poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoista vesisäiliötä täytetään nopeudella 0,5 m³/min. Säiliö on 3 metriä leveä ja 4 metriä pitkä. Jos vedenpinta on tällä hetkellä 1 metrin syvä, kuinka nopeasti vedenpinta nousee?

pinnalla ei ole syvyysulottuvuutta joten tehtävä on järjetön.

 

[hsalonen]

Ratkaisu on eksluusio ja se, että opetetaan vähemmän matematiikkaa. Nyt osaajat jäävät inkluusion jalkoihin ja eivät ne tyhmät kuitenkaan opi mitään. Oma "Lyhyt Matematiikka" alkaen neljännestä luokasta ja matemaattisesti lahjattomat sinne.

Ja se arvostus ei siitä nouse pakottamalla, eikä kaikkien tarvitse sitä matematiikkaa osata. Mielestäni ihan ok, että jätetään ne matematiikkajutut sitten insinööreille ja muille, joiden työ voi edellyttäää sitä loogista ajattelua. Muiden alojen osaajat voivat sitten ostaa osaamista palveluna.

T: Matematiikasta L:n kirjoittanut.

 

[Timo 2]

Poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoista vesisäiliötä täytetään nopeudella 0,5 m³/min. Säiliö on 3 metriä leveä ja 4 metriä pitkä. Jos vedenpinta on tällä hetkellä 1 metrin syvä, kuinka nopeasti vedenpinta nousee?

pinnalla ei ole syvyysulottuvuutta joten tehtävä on järjetön.

1m korkea vesipatsas on 12 kuutiota, jolloin Yksinkertaisimmillaan vastaus on metrin 24 minuutissa tai 0,5m 12 minuutissa.

Sitten jos tuon 0.5m jakaa 12 minuutilla saadaan vastaukseksi 4,1666... cm minuutissa ja tämä on itseasissa järkämpi ilmaisumuoto, sillä täyttönopeus on ilmaistu minuuteissa.

 

[3dfx]

Tuossahan ei puhuta veden pinnan korkeudesta astiassa, vaan veden pinnan syvyydestä.

 

[pulatunnus]

1m korkea vesipatsas on 12 kuutiota, jolloin Yksinkertaisimmillaan vastaus on metrin 24 minuutissa tai 0,5m 12 minuutissa.

Sitten jos tuon 0.5m jakaa 12 minuutilla saadaan vastaukseksi 4,1666... cm minuutissa ja tämä on itseasissa järkämpi ilmaisumuoto, sillä täyttönopeus on ilmaistu minuuteissa.

Tuossahan ei puhuta veden pinnan korkeudesta astiassa, vaan veden pinnan syvyydestä.

Tehtävä alkaa kuullostaa hyvältä, eli ihan sitä arkea missä ensin pitää arpoa mitä kysytään/tarkoitetaan.

 

[Grez]

Ratkaisu on eksluusio ja se, että opetetaan vähemmän matematiikkaa. Nyt osaajat jäävät inkluusion jalkoihin ja eivät ne tyhmät kuitenkaan opi mitään. Oma "Lyhyt Matematiikka" alkaen neljännestä luokasta ja matemaattisesti lahjattomat sinne.

Mielestäni se vähempi mitä opetetaan pitäisi myös saada opetettua jotenkin käytännönläheisemmin tai kiinnostavammin.

Periaatteessa olisi ihan hyvä ymmärtää sen verran esimerkiksi koroista ettei tule pahasti kusetetuksi. Tosin nythän valtio on alkanut enemmän holhoamaan mm. useita lainoja koskevalla korkokatolla. Ja todennäköisyyslaskentaakin voisi lähestyä käytännön suunnasta, eli siitä että uhkapeleissä "talo voittaa aina".

Tietyst ongelmana näissä rahaan liittyvissä laskemishommissa on se, että siinä vaiheessa kun ollaan peruskoulussa, monia ei vielä niin hirveästi "aikuisten" raha-asiat kiinnosta.

 

[BGZ]

Matematiikan osaamistasosta yhteiskunnan nuorisossa on muistaakseni tosiaan oltu huolissaan mediassa viimeisen kymmenen vuotta ainakin. Totisena uhkana on esitetty ilmeisesti se, ettei osaajia löydy töihin kohta tarpeeksi. Haluaisin kuitenkin konkreettisesti nähdä ne työpaikkailmoitukset. Haluan nähdä ne työpaikat mihin riittää se, että on vaikkapa yliopistossa käynyt hyvällä arvosanalla insinöörimatematiikan kurssit tai vaikkapa fyysikoiden matematiikat. Tai jos puhutaan logiikasta niin työpaikka mihin riittäisi esim. digitaalilogiikan, ohjelmoinnin ja sensellaisen matalan tason tekniikan kurssien käyminen.

Jos näitä paikkoja ei hirveästi ole, niin toki silloin yhteiskunta "halveksuu" niitä jotka ovat tämän pitkällisen puurtamisen läpikäyneet kenties turhaan. Tämäkö oli langan pointti?

En nyt oikein tiedä. Jopa kaikkista älykkäimmät ja matemaattisissa aineissa menestyneimmät ihmiset sanovat, että matematiikka on vaikeaa. Samalla tyylillä kaikki logiikan ajattelu saa ainakin itsellä matikkapähkinöiden tapaan aivot käymään 100% rasituksella, eikä logiikan ratkominen silti ole kovin nopeata. Eikä se ilmeisesti ole juuri kenelläkään nopeata. Käsittääkseni ihmisaivot eivät ole luontaisesti kovin nopeita edellämainittujen ongelmien ratkaisussa. Joten suurin osa ihmisistä ei edes ajattele niitä asioita ikinä syvällisesti peruskoulun/lukion matematiikan jälkeen.

Tästä johtuen ei loogikoille varmaankaan heru helpolla arvostusta, koska ihmisten enemmistö on yksinkertaisesti ignorantteja koko asialle. Mutta ei sillä ole halveksunnan kanssa varsinaisesti tekemistä. Maailmassa on monta muutakin taitoa ja osaamisaluetta, jotka vievät ihmisten enemmistön huomion ja arvostuksen koska ne on jotenkin helpommin ymmärrettävissä. Ehkä hyvä että niiden osaajat saavat arvostusta, ehkä osa on jonninjoutavaa. Mutta matemaattislooginen päättelykyky on vain yksi pieni osa ihmisen "skillipuussa".

En osaa sanoa minkälainen taloudellinen merkitys matemaattisloogisuudella on. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää. Varmaan jonkunlainen osa silläkin täytyy olla. Mutta paljon on kiinni myös ihmissuhteiden luojissa, hyvän viestinnän rakentajissa, luovissa ideoijissa ja niin edelleen.

 

[KeljuK]

Jos osaamistason laskun konkretia kiinnostaa, niin kannattaa kysyä joltain tutulta peruskoulumaikalta onko sillä varastossa 20-25v vanhaa oppikirjaa/koepakettia ja vertaa sitä siihen mikä nykyään on käytössä. Ero on vähintään yhden vuoden verran, jopa enemmän.
Ja kyllä, yksi matikan peruste on se että hallitsee ja hahmottaa peruslaskutoimitukset. Se on se minkä päälle sitten pystyy rakentamaan.

 

[AlkuVaikeaa]

Tästä johtuen ei loogikoille varmaankaan heru helpolla arvostusta, koska ihmisten enemmistö on yksinkertaisesti ignorantteja koko asialle. Mutta ei sillä ole halveksunnan kanssa varsinaisesti tekemistä. Maailmassa on monta muutakin taitoa ja osaamisaluetta, jotka vievät ihmisten enemmistön huomion ja arvostuksen koska ne on jotenkin helpommin ymmärrettävissä. Ehkä hyvä että niiden osaajat saavat arvostusta, ehkä osa on jonninjoutavaa. Mutta matemaattislooginen päättelykyky on vain yksi pieni osa ihmisen "skillipuussa".

En osaa sanoa minkälainen taloudellinen merkitys matemaattisloogisuudella on. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää. Varmaan jonkunlainen osa silläkin täytyy olla. Mutta paljon on kiinni myös ihmissuhteiden luojissa, hyvän viestinnän rakentajissa, luovissa ideoijissa ja niin edelleen.

Kun on niin, että käytännössä talouskasvu, tai sen olemattomuus riippuu täysin uusien teknologioiden soveltamisesta. Se taas perustuu lähes täysin matemaattis-loogiseen päättelyyn. Innovaattorikin uuteen teknologiaan on hankalaa olla olematta alan osaaja.

Se on hyvä pointti, että koska asiat ovat vaikeita ne sivuutetaan. Niin on. Ja sitten on niin, että hullut rääkyy keskenään, ja väännetään kuinka maailman hauskinta on, ja talouskin lähtee ihan kohta ihan varmasti kasvamaan. Logiikkaa ei ole, mutta propagandaviesti mietitään tarkkaan, että saa maksimoitua oman hyvän olonsa.

 

[valexi]

Jos osaamistason laskun konkretia kiinnostaa, niin kannattaa kysyä joltain tutulta peruskoulumaikalta onko sillä varastossa 20-25v vanhaa oppikirjaa/koepakettia ja vertaa sitä siihen mikä nykyään on käytössä. Ero on vähintään yhden vuoden verran, jopa enemmän.

Tämän lisäksi sitten vielä Suomen koulujärjestelmän ongelma, jossa tasapäistetään kaikki. Eli kaikkein huonoimmat tuskailee tämän nykyisen vaatimustason kanssa ja lahjakkaammat eivät saa haastetta noista tehtävistä. Sitten ihmetellään kun työelämän vaatimukset ovat ihan jotain muuta kuin mihin koulussa on valmistauduttu.

 

[Andymaister]

Koronavuosien lukio-opiskelu näyttäytyy kyllä yliopistoon pyrkivien osaamisessa niin että sitä vähääkään ei osata mitä ennen. Iso ongelma on lukion opettajien kyvyssä sanallistaa mihin sitä tarvitaan. Jos motivaatio on huono, töitä ei halua tehdä, niin eipä sitä osaamistakaan kartu jos ei ole kovin lahjakas. Joillakin insinöörialoilla matematiikan tarve on suuri ja taso niin haastava että E/L pitkän matikan porukka on helisemässä. Toisilla aloilla ja joissakin tehtävissä toki pääsee paljon vähemmällä. Mutta taso on laskenut hissuksiin jo ainakin 20 vuotta putkeen ja nyt koronavuosien aikana on tullut vielä selkeämpi droppi - ei ole hyvä juttu alkuunkaan.

 

[MrKeikari]

Ratkaisu on eksluusio ja se, että opetetaan vähemmän matematiikkaa. Nyt osaajat jäävät inkluusion jalkoihin ja eivät ne tyhmät kuitenkaan opi mitään. Oma "Lyhyt Matematiikka" alkaen neljännestä luokasta ja matemaattisesti lahjattomat sinne.

Ja se arvostus ei siitä nouse pakottamalla, eikä kaikkien tarvitse sitä matematiikkaa osata. Mielestäni ihan ok, että jätetään ne matematiikkajutut sitten insinööreille ja muille, joiden työ voi edellyttäää sitä loogista ajattelua. Muiden alojen osaajat voivat sitten ostaa osaamista palveluna.

T: Matematiikasta L:n kirjoittanut.

Insinöörinkin matikantarve on opinnoissa täysin ylimitoitettu. Vähiin jää ne alat joissa oikeasti joutuu jotain töissä derivaatta- ja integraalihömppää vääntämään. Nuokin opintopisteet ovat pois ammattiaineista ja joillakin koulu jää kesken tuollaisen takia. Yleensä niillä joilla se "työmaa"tausta ja parhaat edellytykset alalla olisivat.

 

[valexi]

Insinöörinkin matikantarve on opinnoissa täysin ylimitoitettu. Vähiin jää ne alat joissa oikeasti joutuu jotain töissä derivaatta- ja integraalihömppää vääntämään. Nuokin opintopisteet ovat pois ammattiaineista ja joillakin koulu jää kesken tuollaisen takia. Yleensä niillä joilla se "työmaa"tausta ja parhaat edellytykset alalla olisivat.

Jos nuo 15 opintopistettä on "liikaa" pois niistä insinöörintutkinnon (240op) ammattiaineista, niin ottaa sen kolme kurssia enemmän valinnaisia.
Kyllä omassakin koulutuksessa on noita "työmaataustaisia", jotka rämpii nuo matikat läpi. Sekin kertoo paljon ihmisestä ja motivaatiosta, jos ei jätä heti koulua kesken kun mennään vähän pois mukavuusalueelta.

 

[AlkuVaikeaa]

Eurooppa on kyllä hyvin vahvasti kommunismiin siirtymässä, jolloin ehkä se on ihan tyypillistä että siltainsinöörillä vähän viiraa päässä. Tosin kun tekoäly hoitaa, niin ehkä pahimmat älyttömyydet kuitenkin vältetään.

 

[3dfx]

Insinöörinkin matikantarve on opinnoissa täysin ylimitoitettu. Vähiin jää ne alat joissa oikeasti joutuu jotain töissä derivaatta- ja integraalihömppää vääntämään. Nuokin opintopisteet ovat pois ammattiaineista ja joillakin koulu jää kesken tuollaisen takia. Yleensä niillä joilla se "työmaa"tausta ja parhaat edellytykset alalla olisivat.

Ilmn matikkaa on aika vaikeeta ymmärtää maailmaa etenkin jossain insinöörin tapauksessa. Mun nähdäkseni matikan tarve ei ole mitekään ylimitotettu, enemmänkin ylimitotettua on työnantajien vaatimukset sille, että jonkun työnjohtajan tms. pilipalihommailijan täytyy olla korkeakoulutettu. Aijemmin nämä on valittu työntekijöiden keskuudesta ja koulutettu oleellisilta osin.

Tää sama työnantajien ilmiö on myös siinä, että kaikkiin lukion/amiksen ATK Ajokortti- tier excelin pyörittämiseen vaaditaan monasti ylempää (kaupallista) korkeakoulututkintoa...Suomessa on ihan älytön ylikouluttautuminen monessa positiossa, minkä voisi hoitaa paljon vähemmänkin lukenut. Tämä aiheuttaa haaskuuta yhteiskuntaan ja kertoo osittain myös uskosta koulutusjärjestelmään jos 9 vuoden peruskoulutuksella ei nähdä mitään arvoa työmarkkinalla, vasta 12 vuoden kouluttautumisella on mahikset johonkin, mutta työnjohtajaksi, excel pyörittäjäksi, myyjäksi jne. tarvitaankin 16-17 vuoden opiskelu. Ei yhtään mitään järkeä ja näihin vaatimuksiin saisi tulla jonkunlainen järki.

 

[3dfx]

Eurooppa on kyllä hyvin vahvasti kommunismiin siirtymässä, jolloin ehkä se on ihan tyypillistä että siltainsinöörillä vähän viiraa päässä. Tosin kun tekoäly hoitaa, niin ehkä pahimmat älyttömyydet kuitenkin vältetään.

niissä kommunistimaissakin on rakenneltu atomivoimaloita jollain laskutikku+helmitaulu tason välineistöllä verrattaen onnistuneesti, mikä sinällään on aika uskomatonta kun peilaa tähän nykyiseen meininkiin, missä jo jossain lukiotasolla muka täytyy olla joku graafinen/symbolinen laskin.

 

[AlkuVaikeaa]

niissä kommunistimaissakin on rakenneltu atomivoimaloita jollain laskutikku+helmitaulu tason välineistöllä verrattaen onnistuneesti, mikä sinällään on aika uskomatonta kun peilaa tähän nykyiseen meininkiin, missä jo jossain lukiotasolla muka täytyy olla joku graafinen/symbolinen laskin.

Osassa on. Ei kai kaikissa?

Venäjä on aika kehittynyt yhteiskunta mitä insinööritieteisiin tulee. Muilla osastoilla vähän enempi petrattavaa.

 

[N1kkel]

Ilmn matikkaa on aika vaikeeta ymmärtää maailmaa etenkin jossain insinöörin tapauksessa. Mun nähdäkseni matikan tarve ei ole mitekään ylimitotettu, enemmänkin ylimitotettua on työnantajien vaatimukset sille, että jonkun työnjohtajan tms. pilipalihommailijan täytyy olla korkeakoulutettu. Aijemmin nämä on valittu työntekijöiden keskuudesta ja koulutettu oleellisilta osin.

Tää sama työnantajien ilmiö on myös siinä, että kaikkiin lukion/amiksen ATK Ajokortti- tier excelin pyörittämiseen vaaditaan monasti ylempää (kaupallista) korkeakoulututkintoa...Suomessa on ihan älytön ylikouluttautuminen monessa positiossa, minkä voisi hoitaa paljon vähemmänkin lukenut. Tämä aiheuttaa haaskuuta yhteiskuntaan ja kertoo osittain myös uskosta koulutusjärjestelmään jos 9 vuoden peruskoulutuksella ei nähdä mitään arvoa työmarkkinalla, vasta 12 vuoden kouluttautumisella on mahikset johonkin, mutta työnjohtajaksi, excel pyörittäjäksi, myyjäksi jne. tarvitaankin 16-17 vuoden opiskelu. Ei yhtään mitään järkeä ja näihin vaatimuksiin saisi tulla jonkunlainen järki.

Miksi työnantajan pitäisi tyytyä valitsemaan pelkästään peruskoulun käynyt, jos korkeakoulutettujakin työnhakijoita olisi? Ja kouluissa opetettavaa tiettyä substanssiosaamista ei monestikaan tarvitse työelämässä, mutta korkeakoulututkinnot itsessään kertovat paljon ihmisestä, kuten motivaatiosta ja pitkäjänteisyydestä, potentiaalista, kyvyistä omaksua uutta jne.

 

[Mehtikkö]

Matematiikan opiskelulla on ilmeisesti aivoja muovaava vaikutus, minkä voi ajatella heijastuvan myös yhteiskuntaan. Yleisellä päättelykyvyllä on käyttöä koulujen ulkopuolellakin, kautta elämän.

 

[lmu2002]

Aallon matikka/fysiikka inssi opintoihin vaaditaan E äidinkielessä jos aikoo pelkällä pahvilla mennä. Niiden mat/fys ällien lisäksi siis.

 

[3dfx]

Miksi työnantajan pitäisi tyytyä valitsemaan pelkästään peruskoulun käynyt, jos korkeakoulutettujakin työnhakijoita olisi? Ja kouluissa opetettavaa tiettyä substanssiosaamista ei monestikaan tarvitse työelämässä, mutta korkeakoulututkinnot itsessään kertovat paljon ihmisestä, kuten motivaatiosta ja pitkäjänteisyydestä, potentiaalista, kyvyistä omaksua uutta jne.

Ei pidäkkään tyytyä, mutta sitten on työnantajien aivan turhaa valittaa korkeista palkkavaatimuksista, työvoimapulasta tai tälläisestä jos ei niitä omia vaatimuksia työntekijöiltä per positio olla valmiita tarkastamaan, tai tekemään in-house rekrytointeja työnjohtoon (missä ei todellakaan tartte olla mikään ruudinkeksijä) hyväksi tiedetyistä työntekijöistä. Allekirjotan kyllä tuon mitä sanot, mutta monasti firmalle jää se nolla käteen kun ei olla valmiita maksamaan juurikaan jostain hommasta, mutta vaaditaan ylimitoitettua (formaalia) pätevyyttä siihen alhaisen osaamisen hommaan.

Tietyillä aloilla toki on vielä sekin yhtenä ongelmana, että ajatusmaailma rekryssä on "maisteri tai ei mitään". Eli jos joku on jättäny kandiin opiskelut, se ei kelpaa.

Mun mielestäni tän tyyppinen väärä allokaatio on myös yhteiskunnallinen ongelma.

 

[KeljuK]

Osassa on. Ei kai kaikissa?

Väittäisin että aika kova poikkeus on jos on lukio jossa ei käytetä graafista laskinta nykyään, ylppäreissä se tulee kuitenkin vastaan. (Läppäri jolla toi tehdään on sama asia, ja kouluhan ne opiskelijoille tarjoaa).

Mutta se perusmatematiikka mikä ihan liian suurella osalla peruskoululaisistakin on hukassa, on se että jos pitää laskea 4x241, niin pitäisi tajuta saman tien että vastaus on alle 1000. Että "laskin laskee", niin sitä virhenäppäilyä ei huomaa ellei ole mitään suhteellisuudentajua. Ja se on todella sitä perusmatikkaa.