Marsiin, mars!

[blurris]

Niinpä, jotan pintaa raavittu ja siinä kaikki. No onhan ne kuukivet arvokkaita toki, mutta hyödyttömiä eli arvottomia. Jos vähän pintaa syvemmälle poraisi. Tosin ehkä Nasan porukka tietää paremmin kuin minä.

Kuussahan olis runsaasti helium-3:sta. Joka joidenkin mukaan on erinomaista fuusioreaktorin polttoainetta ja harvinaista Maassa.

 

[Spartacus]

Kuussahan olis runsaasti helium-3:sta. Joka joidenkin mukaan on erinomaista fuusioreaktorin polttoainetta ja harvinaista Maassa.

Tuosta on elokuvakin "Moon" jossa kuuhun on perustettu kaivos juuri helium-3:sta varten. Muistaakseni siinä isot koneet keräsivät sen pinnalta mutta kaivos kuin kaivos.

 

[hkultala]

Kuussahan olis runsaasti helium-3:sta. Joka joidenkin mukaan on erinomaista fuusioreaktorin polttoainetta ja harvinaista Maassa.

.. mutta niin kauan kun ei ole olemassa sellaista fuusioreaktoria, joka pystyy keskimäärin tuottamaan enemmän energiaa kuin se kuluttaa, tämä helium-3 on melko arvotonta.

Ja siinäkin vaiheessa kun vihdoin saadaan se energiapositiivinen reaktori aikaiseksi, kyllä sitä ihan hyvin voidaan käyttää deuteriumilla ja tritiumilla. Vasta jos niitä reaktoreita alettaisiin rakentaa suuria määriä, tritiumin saatavuus muodostuisi ongelmaksi.

 

[matusalem]

Miten ne rakennetaan?

En tiedä, massiivisiksi useamman ilmalaivan varassa roikkuviksi/päälle asetetuiksi kaupungeiksi.

Ankkuroidaanko ne paikoilleen jollain(miten?) vai annetaanko niiden leijua vapaasti?

Mutulla heittäisin, että parempi antaa leijua vapaana tuulten mukana, turha ankkurointi vain mutkistaisi asioita.

Onko riski, että jonkun vuodon/onnettomuuden takia pilvilinna voi alkaa putoamaan?

Ainahan riski on, kannattanee rakentaa niin, että muutaman pallon/kellukkeen, tai miksi niitä nyt haluaakaan kutsua, väliaikainen menetys ei vielä upota koko laitosta.

Miten pilvilinnan päältä noustaan takaisin avaruuteen? Onko Pilvilinnan päälle tehty rakettien laukaisualusta? Vai pudotetaanko raketti ensin pilvilinnasta jonka jälkeen se vasta käynnistää moottorinsa?

Rakettihan nyt ei ole ainoa tapa nousta avaruuteen, avaruushissiä nyt en välttämättä rakentaisi tällaiseen laitokseen, mutta on niitä muitakin tapoja päästä avaruuteen, googleta skyhook nyt vaikka esimerkiksi. Alus voi jättää raskaimmat raketit kiertoradalle, laskeutua ja nousta lentokoneen tapaan ja nousun yhteydessä se voidaan tempaista takaisin kiertoradalle.

Edit: Toisaalta mitäpä sitä raketteja kanniskelemaan ympäriinsä jos niitä ei enää sieltä planeetalta nousuun tarvita. Joku ioni moottori lienee parempi/taloudellisempi voimanlähde avaruudessa kun sinne on ensin päästy.

Miten pilvilinnalle laskeutuvan raketit ja siellä olevat ihmiet ja tavarat vaikuttavat sen "lentokorkeuteen" ?

Vaikuttaahan se, tämän vuoksi laitoksen pitää olla riittävän massiivinen ja se tarvinnee jonkinlaisen järjestelmän jolla täyttää lisää tai tyhjentää kellukkeita.

P.S. Kunhan mutuilen.

 

[jive]

Oma fiilis asiaan on että homma onnistuu varmimmin luomalla replikaattorien tapainen mekaaninen organismi, joka pystyy ensin sata vuotta rakentamaan infraa ja sitten vasta lähettää ihmisiä paikalle. Ilman gravitaation kumoamisen mahdollistavan tekniikan kehittämistä ei maasta pystytä siirtämään merkittäviä määriä ihmisiä ja/tai materiaaleja maan painovoimakentän ulkopuolelle. Interstellar on muuten monella tapaa ihan hyvä tieteispläjäys kunhan jättää aikadimension kanssa säätämisen hieman kevyemmälle analyysille.
Replikaattoreita voisi täräyttää ensin kuuhun ja sitten jonnekin muualle ihan vain brute forcella. Jos vain 10% niistä selviää matkasta ei se ole ongelma, koska niiden materiaalit voi sitten selvinneet kierrättää. Kun nämä sitten saavat raaka-ainetuotannon vakaalle pohjalle niin sitten voidaan nostaa väkeä maapallolta tosin siihenkin voinee soveltaa Interstellarin reseptiä, jottei massaa tarvitse turhaan nostaa.

 

[matusalem]

Kuussahan olis runsaasti helium-3:sta. Joka joidenkin mukaan on erinomaista fuusioreaktorin polttoainetta ja harvinaista Maassa.

.. mutta niin kauan kun ei ole olemassa sellaista fuusioreaktoria, joka pystyy keskimäärin tuottamaan enemmän energiaa kuin se kuluttaa, tämä helium-3 on melko arvotonta.

Toimiva fuusio saattaa olla hyvinkin lähellä. Käsittääkseni ongelmana on ollut tähän asti se, että fuusion ylläpitäminen on vaatinut aktiivista polttoaineen kuumentamista mikä on syonyt kaiken tuotetun energian ja vähän ylikin tai käynnistynyt fuusio on vain ollut ihan liian lyhyt ikäinen tuottaakseen käynnistyksessä kulutettu energia. Etelä-Ranskassahan on rakenteilla vähän isompi testilaitos missä fuusion pitäisi teoriassa kyetä pitämään itse itseään yllä ja laitoksen pitäisi kyetä tuottamaan noin 10 kertaisesti kuluttamansa energia What is ITER?

Ehkä jo 10-20 vuoden sisällä näemme toimivan fuusioreaktorin

Spoileri

Tai ehkä laitoksen rakennusaikataulu kusee kuin länsimetrolla ja saamme odottaa valmistumista ensi vuosisadalle.

 

[-SD-]

 

[David ":DA" Imodium]

Toimiva fuusio saattaa olla hyvinkin lähellä. Käsittääkseni ongelmana on ollut tähän asti se, että fuusion ylläpitäminen on vaatinut aktiivista polttoaineen kuumentamista mikä on syonyt kaiken tuotetun energian ja vähän ylikin tai käynnistynyt fuusio on vain ollut ihan liian lyhyt ikäinen tuottaakseen käynnistyksessä kulutettu energia. Etelä-Ranskassahan on rakenteilla vähän isompi testilaitos missä fuusion pitäisi teoriassa kyetä pitämään itse itseään yllä ja laitoksen pitäisi kyetä tuottamaan noin 10 kertaisesti kuluttamansa energia What is ITER?

Ehkä jo 10-20 vuoden sisällä näemme toimivan fuusioreaktorin

Spoileri

Tai ehkä laitoksen rakennusaikataulu kusee kuin länsimetrolla ja saamme odottaa valmistumista ensi vuosisadalle.

Tuo kymmenkertainen output on vain mitoitusparametri, käytännön minimi jollaista kannattaa edes yrittää jos haluaa laitoksesta aidosti tuottavan. Käytännön ajossa päästään nippanappa plussan puolelle johtuen siitä ettei reaktiota osata hallita tarpeeksi hyvin.

 

[jive]

Fuusioreaktoreissa kaksi isointa ongelmaa on jatkuvan palon aikaansaaminen ja toisaalta palon hallinta. Lupaavin on kait lasertekniikkaan perustuva järjestelmä jossa fuusio laukaistaan lasereilla ja polttoja tehdään pulssittamalla. Tokamak reaktoreissa jollainen ITER:kin on polttoainetta ei voida lisätä, vaan laite pitää polttoaineen lisäämiseksi ajaa alas. Lisäksi se mihin energiaa kuluu on plasman hallintaan tarvittavien sähkömagneettien jäähdytys suprajohtavaan tilaan riittävän sähkö ja magneettikentän aikaansaamiseksi.
On jatkuva vitsi että fuusiovoima on 20 vuoden päässä. Se oli ollut sitä jo silloin kun asiasta lukiossa ensimmäisen kerran kuulin ja siitäkin on lähemmäksi 30 kuin 20 vuotta.

 

[kekkeruusi]

Fuusioreaktoreissa kaksi isointa ongelmaa on jatkuvan palon aikaansaaminen ja toisaalta palon hallinta. Lupaavin on kait lasertekniikkaan perustuva järjestelmä jossa fuusio laukaistaan lasereilla ja polttoja tehdään pulssittamalla. Tokamak reaktoreissa jollainen ITER:kin on polttoainetta ei voida lisätä, vaan laite pitää polttoaineen lisäämiseksi ajaa alas. Lisäksi se mihin energiaa kuluu on plasman hallintaan tarvittavien sähkömagneettien jäähdytys suprajohtavaan tilaan riittävän sähkö ja magneettikentän aikaansaamiseksi.
On jatkuva vitsi että fuusiovoima on 20 vuoden päässä. Se oli ollut sitä jo silloin kun asiasta lukiossa ensimmäisen kerran kuulin ja siitäkin on lähemmäksi 30 kuin 20 vuotta.

Fuusiovoima on ollut olemassa jo kauan. Se vain on pirun hyödytöntä laadultaan.

 

[Collusion]

Fuusioreaktoreissa kaksi isointa ongelmaa on jatkuvan palon aikaansaaminen ja toisaalta palon hallinta. Lupaavin on kait lasertekniikkaan perustuva järjestelmä jossa fuusio laukaistaan lasereilla ja polttoja tehdään pulssittamalla. Tokamak reaktoreissa jollainen ITER:kin on polttoainetta ei voida lisätä, vaan laite pitää polttoaineen lisäämiseksi ajaa alas. Lisäksi se mihin energiaa kuluu on plasman hallintaan tarvittavien sähkömagneettien jäähdytys suprajohtavaan tilaan riittävän sähkö ja magneettikentän aikaansaamiseksi.
On jatkuva vitsi että fuusiovoima on 20 vuoden päässä. Se oli ollut sitä jo silloin kun asiasta lukiossa ensimmäisen kerran kuulin ja siitäkin on lähemmäksi 30 kuin 20 vuotta.

Saksassa rakentavat stellaattoriksi kutsuttavaa fuusioreaktoria. Viimeisimmässä tiede-lehdessä oli juttua fuusiovoimasta.

Germany's Wildly Complex Fusion Reactor Is Actually Working

 

[lunkwill]

Fuusioreaktorissa vaikeinta on reaktion hallinnan jälkeen energian kerääminen talteen!
Reaktorin seiniin kerääntyneen lämmön toimittaminen esim. höyryturbiineihin on työlästä. Hyötysuhde ennenkaikkea!

 

[-SD-]

SpaceX informed NASA of slowdown in its commercial Mars program – Spaceflight Now

 

[jive]

Marsin ja kuun miehittäminen joko roboteilla tai henkilöillä on olennainen askel kohti avaruusasemia, sillä maasta on liian hankalaa nostaa materiaaleja. Avaruusasema on vielä alttiimpi ongelmille kuin planeetalla sijaitseva rakennelma. Sinänsä kuuta kiertävä asema on ihan mielenkiintoinen ajatus. Ei ole kyllä mitään mielikuvaa siitä miten vakaa kuun ympärillä oleva kiertorata olisi.

 

[hkultala]

Mitä jos avaruusasemia Mars kolonian sijaan? Tuntuu Marssissa olevan liian paljon haasteita ja liian vähän hyötyjä suureen kolonisaatioon.

Jossain panssaroidussa kuplassa asumista se Marsissa asuminen muutenkin olisi, mutta avaruusasemalla asuessa on se etu, että sielä on helpompi rakennella ja ylläpitää juttuja, kun on painottomassa tilassa, ei tarvitse hiekkamyrskyistä, tulivuorista ja maanjäristyksistä välittää,

Rakentaminen voi oikeasti olla selvästi vaikeampaa siinä painottomuudessa.

Kaikki pitää sitoa paikalleen ettei ne vahingossa leijaile pois, painovoimaa ei voi käyttää hyödyksi siinä että asiat "putoavat paikoilleen" yms.

Moni todella yksinkertainen perusasia onkin painottomuudessa paljon vaikeampaa. Esim. se, että kun suihkuttaa vaikka vettä jonnekin, siitä vedestä ei pääsekään eroon siten että se valuu alas viemäriin, vaan se jää siihen leijumaan. Tai jos leikkaa jotain, se leikkauspuru jää siihen ilmaan leijumaan. Ja jollain imurilla kun alkaa imemään jotain leikkauspurua tai jotain liimoja siitä ilmasta, se imuri menee aika nopeasti tukkoon.


Ja sitten se eläminen:

Säteilysuojauksesta tarvii välittää, ja se säteilyltä suojautuminen tulee tyhjässä avaruudessa kalliimmaksi kuin Marsissa.

Ihmiselle tarvii järjestää keinotekoinen painovoima, ja vaikka idea pyörivästä asemasta kuulostaa yksinkertaiselta, on siinäkin aika paljon käytännön haasteita, esim. miten toteuttaa telakointiportit siihen keinopainovoimalla varustettuun asemaan.

Ja ne raaka-aineet. Tyhjässä avaruudessa ei ole saatavilla MITÄÄN vaan kaikki pitää tuoda jostain muualta.


Ja ne marsinjäristystykset ei oikeasti ole mikään ongelma eikä hiekkamyrskyt ole suuri ongelma

247 auringonpaiste valopaneleille ja logistiikka Maapallon ja aseman välillä toimii helpommin, kun Maapallon ja Marsin välillä, koska säästyy polttoainetta, kun ei tarvitse Marsin pinnalta lähteä takas avaruuteen; tarvitsee ainoastaan polttoainetta jarruttamiseen. Mars koloniassakin asuessa kaikki sinne päin tulevat raketit joutuvat jarruttamaan, koska ei Marsin olematon ilmakehä mitään juuri hidasta.

Mihin sen asemasi oikein ajattelit sijottaa?

Maapallon kiertoradalla auringonpaiste ei ole 24/7 koska maa tulee välillä tielle (matalalla kiertoralla melkein puolet ajasta).

Ja mitä korkeampi kiertorata, sitä enemmän sinne pääsemiseen tarvitaan polttoainetta. Geostationääriselle kiertoradalla pääsemiseen tarvitaan jo sama määrä delta-v:tä kuin Marsiin vievälle radalle pääsemiseen, koska se radan pyöristäminen pyöreäksi maksaa yllättävän paljon.

Hyvin suuri osa hidastamisesta Marsissa pystytään tekemään Marsin ilmakehän avulla, vain käytännössä ihan laskeutumisen loppuvaihe tarvii tehdä moottorien avulla.

Itse avaruusasemahan on sitten itsensä ympäri pyörivä sylinteri ja ihmiset asuu sen sisäreunoilla ja käyttövesi on varastoitu ulkoseinien sisään. Täten toimii hyvänä säteilysuojanakin samalla. Asemalla myös voit simuloida sitä 1G painovoimaa pyörimällä, johon ihmiskehokin on tottunut. Marssissa tuota painovoimaa ei ole kuin 0.3G, joten pinnalla vuosikymmeniä asuvat saattavat kehitellä vaikka mitä sairauksia tämän takia.

O'Neil Cylinder siis.

Marsin painovoima on 0.38g, ei 0.3G.

Pyörivällä asemalla tulee selvä Coriolisvoima, ellei säde oli todella iso. Tämä voi aiheuttaa ihmisille ongelmia.

Lisäksi tuossa O'Neil Cylinderissä on vähän liian iso avoin tila keskellä jonka täyttäminen vaatii suuren määrän ilmaa, mutta jos tulee joku onnettomuus ja se meinaa karata, se on vaikea sulkea.

Tämän takia vakavammin nykyään yleensä ehdotetaan "Standford torus"-tyyppisiä asemia kuin "O'Neil Cylindereitä"

Ja käytännössä tuo O'Neil Cylinder vaatisi todella valtavat aurinkopaneelit sekä lämmönsäteilijät.

Mars kolonian etu avaruusasemaan on se että rakennusmateriaalia on helpommin tarjolla. Marssin painovoima kyllä aika pieni vrt maapallon ja Kuun vielä pienempi, että Marssiin jonkun avaruushissin vois rakentaa ilman mielettömiä hyppyjä teknologiassa.

Eikä voisi.

Ensinnäkin, Phobos tulee tielle.

Toisekseen, jos nykyinen teknologiataso on sitä luokkaa että pystyttäisiin maassa pääsemään kymmenesosaan siitä tornikorkeudesta jonka avaruushissi maassa vaatisi, se, että homma helpottuu 2.5-kertaisesti ei vielä mahdollista sitä, se on senkin jälkeen vielä 4 kertaa liian vaikeaa.

Kuuhunhan voisi rakentaa vaikka tänään, jos vaan rahaa ja halua riittäis. Täten saisi asemallekkin aika helposti kärrättyä tonnikaupalla läheltä rakennusmateriaaleja.

Kuun avaruushissi veisi maan ja kuun väliselle lagrangen pisteelle, joko L1lle tai L2lle. Täältä on vielä matkaa(tai siis delta-v:tä) muualle.

Ja kuuhunkin sen avaruushissin tekeminen tulisi todella, todella kalliiksi, vaikka sinne se on mahdollinen nykyisellä materiaalitekniikalla.

 

[jive]

Joskus miettinyt että olisiko mahdollista tehdä maan ympärille keinotekoinen rengas, joka pyörisi samaa tahtia maan kanssa. Tältä renkaalta voisi vain laskea kaapelin siten että se muodostaa jänteen kahden renkaan pisteen välille. Laskeminen sujuu viemällä ripustuspisteitä kauemmaksi toisistaan ja nostaminen taas siirtämällä pisteet uudelleen vierekkäin. Tätä ei toki voi laskea maahan asti, mutta siihen voisi huomattavan paljon pienemmällä energialle ripustaa tavaraa nostettavaksi.

En ole koskaan saanut aikaiseksi laskea olisiko tuollainen rakennelma edes mahdollinen. Onnistuessaan kehältä voisi lingota tavaraa eteenpäin.

 

[kekkeruusi]

Joskus miettinyt että olisiko mahdollista tehdä maan ympärille keinotekoinen rengas, joka pyörisi samaa tahtia maan kanssa. Tältä renkaalta voisi vain laskea kaapelin siten että se muodostaa jänteen kahden renkaan pisteen välille. Laskeminen sujuu viemällä ripustuspisteitä kauemmaksi toisistaan ja nostaminen taas siirtämällä pisteet uudelleen vierekkäin. Tätä ei toki voi laskea maahan asti, mutta siihen voisi huomattavan paljon pienemmällä energialle ripustaa tavaraa nostettavaksi.

En ole koskaan saanut aikaiseksi laskea olisiko tuollainen rakennelma edes mahdollinen. Onnistuessaan kehältä voisi lingota tavaraa eteenpäin.

Jos kieli taittuu, niin suosittelen tutustumaan Isaac Arthurin videoihin ja nimenomaisesti "Upward bound"-sarjaan:
Isaac Arthur

 

[Spartacus]

Jos kieli taittuu, niin suosittelen tutustumaan Isaac Arthurin videoihin ja nimenomaisesti "Upward bound"-sarjaan:
Isaac Arthur

Tosi mielenkiintoisia videoita kaveri tekee mutta ei helvetti tuota sen puhetta

 

[kekkeruusi]

Tosi mielenkiintoisia videoita kaveri tekee mutta ei helvetti tuota sen puhetta

Videoihin on tekstitys juuri sen vuoksi saatavilla.

 

[hkultala]

Lisätietoja SpaceX:n päivitetystä Mars-suunnitelmasta ilmeisesti odotettavissa seuraavilla päivämäärillä:

7.-10.9. , SpaceX:n moottorien pääkehittäjä/moottoripuolen pomo Tom Mueller puhuu Mars Society Conventionissa:

The Mars Society


25.-29.9, Elon Musk puhuu IAC:ssä (International Astronautical Congress)

Elon Musk teases an update to SpaceX's Mars architecture later this year

 

[-SD-]

 

[Kaiser Soze]

Tää on aika cool. Muskin mukaan estetiikkaa on mietitty.

 

[-SD-]

 

[-SD-]

This week at the International Astronautical Congress (IAC) in Adelaide, Australia, SpaceX CEO and Lead Designer Elon Musk will provide an update to his 2016 presentation regarding the long-term technical challenges that need to be solved to support the creation of a permanent, self-sustaining human presence on Mars.

You can watch the talk live on this page on Thursday, September 28th at 9:30 pm PDT, or Friday, September 29 at 2:00 p.m. ACST.

Lisäys:

Mars City

Moon Base Alpha

 

[hkultala]

Hienointa tuossa spaceX:n BFRssä on ehkä se, että on samalla sekä sukkulaa(STS) paljon parempi ja halvempikäyttöinen sukkula matalalla kiertoradalla (ja ballistisessa matkustamisessa maapallon eri paikkojen välillä) että myös vempain, jolla päästään kauemmas kuin millään muulla.

Peittoaa selvästi siis sekä NASAn STS-sukkulan että SLS-raketin, ja on vain yksi raketti.


Tuo on raketeissa vielä suurempi hyppäys kuin mitä HMS Dreaghnout oli sotalaivoissa.

Eikä oikeastaan tule missään muussa tekniikassa ihan heti mieleen yhtä suurta hyppäystä kyvyissä (muuta kuin aivan jonkun uudenlaisen laitteen alkuaikoina)

 

[lunkwill]

Kyllä tuo Mars Cityn kasvamiskuvat aiheuttaa pienen puuhajöpön

 

[Murhh]

Hieno raketti, hyvä että spacex jatkaa samaan malliin. Mielenkiintoista että tuossa sukkulassa on vain yksi siipi, onko joku tekninen syy miksi ei olisi siivet molemmin puolin?

ja ballistisessa matkustamisessa maapallon eri paikkojen välillä

Lehdistön ja sijoittajien nuoleskelua, tuo ei ikinä tule tapahtumaan. Ei yksikään valtio halua kaupunkiensa päälle lähes kiertoratanopeudella alas tulevaa bussia.

 

[Kel Varnsen]

Lehdistön ja sijoittajien nuoleskelua, tuo ei ikinä tule tapahtumaan. Ei yksikään valtio halua kaupunkiensa päälle lähes kiertoratanopeudella alas tulevaa bussia.

Jep, sama homma Mars (2024)-hevonpaskan kanssa; 2024 mennessä ei lähde yksikään miehitetty raketti marssiin ja tästä voin lyödä vaikka vetoa.

 

[lunkwill]

Jep, sama homma Mars (2024)-hevonpaskan kanssa; 2024 mennessä ei lähde yksikään miehitetty raketti marssiin ja tästä voin lyödä vaikka vetoa.

Muskin aikataulut on tosiaan "aavistuksen" optimistisia, ehkä -24 harjoitetaan maan piirissä raketteja, jotka voisi ehkä toimittaa kuormaa Marsiin.
Mutta ilmeisesti sen verta vakuuttavaa materiaalia Musk tarjoilee, että rahoitus jatkunee taas joitakin vuosia...

 

[hkultala]

Hieno raketti, hyvä että spacex jatkaa samaan malliin. Mielenkiintoista että tuossa sukkulassa on vain yksi siipi, onko joku tekninen syy miksi ei olisi siivet molemmin puolin?

On niitä siipiä 2 kpl. Toinen on vaan niissä parissa kuvassa takana ettei näy.

 

[hkultala]

Jep, sama homma Mars (2024)-hevonpaskan kanssa; 2024 mennessä ei lähde yksikään miehitetty raketti marssiin ja tästä voin lyödä vaikka vetoa.

Millaisella kertoimella?

 

[Monologi]

Valloittaisivat Marsin niin siellä ei tartte tappaa muita ihmisiä tai uhata niitä aseella.

 

[STech]

Kuustahan löytyi vastikään valtava laavatunneli johon mahtuisi kokonainen kaupunki. Siellä olisi turvassa säteilyltä, ehkäpä sinne joku asema vielä rakennetaankin.
Tähdet ja avaruus: Kuusta tunnistettu laavatunneli voisi antaa suojan ihmisasutukselle

Ja onhan niitä ilmeisesti Marsistakin löydetty

 

[-SD-]

 

[Gorilla]

Jäätä löydetty riittävästi vaikka vesivessoja varten.

Mountain of water ice discovered just below Mars' surface

 

[-SD-]

President Donald J. Trump is Reforming and Modernizing American Commercial Space Policy - The White House

This time, we will not only plant our flag and leave our footprint. We will establish a foundation for an eventual mission to Mars.

 

[emagdnim]

En tiedä onko jo mainittu, mut Mars tuhoutuu samallalailla kuin Maakin, lopulta. Toki joltain isommalta törmäykseltä selvitään, mut oikeasti pitäis päästä toiselle tähdelle ennenkuin nykyinen aurinkomme sulattaa meidät.

Eli pitäis alkaa rakentaan isoa avaruusasemaa, joka lopulta kiihdytetään pois koko linnunradalta. Mieluusti useampikin, niin kauan ku maassa ihmisiä on. Hyvällä munkilla joku niistä joskus jonnekki löytää. Mut ennen tuota on hyvä harjoitella marsin kans.. Jokatapauksessa se ratkaiseva loikka on iha uskomattoman paljon suurempi mitä täältä marsiin...

 

[Spartacus]

En tiedä onko jo mainittu, mut Mars tuhoutuu samallalailla kuin Maakin, lopulta. Toki joltain isommalta törmäykseltä selvitään, mut oikeasti pitäis päästä toiselle tähdelle ennenkuin nykyinen aurinkomme sulattaa meidät.

Eli pitäis alkaa rakentaan isoa avaruusasemaa, joka lopulta kiihdytetään pois koko linnunradalta. Mieluusti useampikin, niin kauan ku maassa ihmisiä on. Hyvällä munkilla joku niistä joskus jonnekki löytää. Mut ennen tuota on hyvä harjoitella marsin kans.. Jokatapauksessa se ratkaiseva loikka on iha uskomattoman paljon suurempi mitä täältä marsiin...

No jos syy on se, että Aurinko polttaa meidät niin tuon ongelman ratkaisuun nyt ei ihan välitöntä kiirettä ole.

 

[emagdnim]

No jos syy on se, että Aurinko polttaa meidät niin tuon ongelman ratkaisuun nyt ei ihan välitöntä kiirettä ole.

Se on se lopullinen ratkaisu, johon pitää tähdätä. Toki Marsiinki osuu murkulaa maahan asti jopa suuremmalla todennäköisyydellä* kuin Maahan.

*ilmakehä (joka ei isommalta iskulta pelasta)

Sori lievä Offtopic...

 

[Spartacus]

Se on se lopullinen ratkaisu, johon pitää tähdätä. Toki Marsiinki osuu murkulaa maahan asti jopa suuremmalla todennäköisyydellä kuin Maahan.

No jos nyt lähdetään tuolle kannalle, niin eiköhän se lopullinen ongelma ole itse universumin kohtalo.

 

[emagdnim]

No jos nyt lähdetään tuolle kannalle, niin eiköhän se lopullinen ongelma ole itse universumin kohtalo.

No sille me ei voida mitään.. ellei tosiaan miljoonien vuosien päästä olla vielä olemassa ja keksitä ulottuvuuksien välinen portti (jos muita ulottuvuuksia on).

Mut edelleen, sori, jatkakaa itse aiheesta. Mulla lähti lapasesta

 

[lunkwill]

Tokihan se muihin aurinkokuntiin leviäminen on lajin säilymisen kannalta ainoa vaihtoehto, mutta harjoitellaan nyt ensin vaikka Marsilla ja esim. asteroidivyöhykkeellä, jookosta?

 

[Kaaaapo]

Vai että ennen kuin aurinko meidät sulattaa ja ihan Linnunradalta pois... Aurinko ei meitä sulata seuraavaan 5 miljardiin vuoteen. Ja lähin galaksi, jos linnunradalta lähdetään pois, löytyy 2,5 miljoonan valovuoden päästä. Vissiin suhteellisuudentaju ollut vähän hukassa

 

[kekkeruusi]

Tokihan se muihin aurinkokuntiin leviäminen on lajin säilymisen kannalta ainoa vaihtoehto, mutta harjoitellaan nyt ensin vaikka Marsilla ja esim. asteroidivyöhykkeellä, jookosta?

Niin kauan kun meillä ei ole keinoa ohittaa valonnopeutta, ei ole järkeä lähteä täältä muualle muuten kuin pakon edessä. Asteroidit, Kuu ja Mars on tutkittavissa ilman ihmisten lähettämistä sinne. Niin kuin koko muukin Aurinkokunta.

 

[kekkeruusi]

Vai että ennen kuin aurinko meidät sulattaa ja ihan Linnunradalta pois... Aurinko ei meitä sulata seuraavaan 5 miljardiin vuoteen. Ja lähin galaksi, jos linnunradalta lähdetään pois, löytyy 2,5 miljoonan valovuoden päästä. Vissiin suhteellisuudentaju ollut vähän hukassa

Paitsi että aurinko kuolee viiden miljardin vuoden kuluttua, mutta se kuoleminen alkaa jo miljardin vuoden päästä laajenemisella joka tuhoaa ainakin sisemmät planeetat. Samoihin aikoihin Andromedan galaksi aloittaa törmäyksen meidän Linnunratamme kanssa, muistaakseni. Joka tapauksessa aivan tolkuton aika meille kehittyä edelleen.

 

[ichijiro]

Ja jo joskus 2 miljoonan vuoden kuluttua eräs irtonainen tähti alkaa olla lähellä meidän aurinkokuntaamme.

 

[Kaaaapo]

Paitsi että aurinko kuolee viiden miljardin vuoden kuluttua, mutta se kuoleminen alkaa jo miljardin vuoden päästä laajenemisella joka tuhoaa ainakin sisemmät planeetat. Samoihin aikoihin Andromedan galaksi aloittaa törmäyksen meidän Linnunratamme kanssa, muistaakseni. Joka tapauksessa aivan tolkuton aika meille kehittyä edelleen.

Seuraavat noin 5 miljardia vuotta aurinko porottelee main-sequence -vaiheessa ja vasta sen jälkeen aloittaa muuttumisen punaiseksi jättiläiseksi. Andromeda kolkuttelee ovella 4 miljardin vuoden päästä. Siitä tosin ei välttämättä tarvi olla huolissaan, koska tähtien etäisyydet ovat niin valtavia, että on todennäköistä, ettei yksittäiset tähdet edes törmäile toisiinsa.

Mutta tosiaan juu, aikaa on niin tolkuttomasti, että voi ihan rauhassa teknologiaa kehitellä ja yrittää selviytyä. Jos valoa nopeampi tapa viestimiselle ja matkustamiselle keksitään, niin sitten voi alkaa miettiä toisille galakseille lentelyä. Ennen sitä ei paljoa kannata oman aurinkokunnan ulkopuolelle lähteä.

 

[lunkwill]

Jo pelkästään oman planeetan riippuvuudesta pääseminen parantaa lajin selviytymistä huomattavasti, mutta kyllä naapuritähteen pitää päästä mieluummin vuosissa kuin kymmenissä vuosissa lasketuilla ajoilla.
Aurinko ei ihan heti uhkaa olemassaoloamme, joten kannattaa keskittyä erilaisiin kiertolaisiin, joita torjua.
Samaan aikaan Kuu ja Mars on oikeat kohteet selviytymishaasteiksi.

 

[Lifeless]

Seuraavat noin 5 miljardia vuotta aurinko porottelee main-sequence -vaiheessa ja vasta sen jälkeen aloittaa muuttumisen punaiseksi jättiläiseksi.

Tosin tuon 5 miljardin vuoden aikana aurinko lampenee huomattavasti. On arvioitu, etta jo noin 1 miljardin vuoden kuluttua Maa on (ihmiselle) asumiskelvoton, koska Aurinko sateilee noin 10% enemman kuin nykyaan (Auringon luminositeetti on kasvanut lahes sen koko historian ajan noin 1% / 100 miljoonaa vuotta). Lampoa on niin paljon etta meret alkaa hoyrystymaan ja Maa muuttuu vahitellen trooppiseksi kasvihuoneeksi kauttaaltaan (100% kosteusprosentti ja lampotilat >50 astetta ympari vuoden). Tosin kasveille siita ei paljon ole hyotya, koska suurin osa niista kuolee hiilidioksidin puutteeseen jo ennen sita.

Mutta tuokin on vain alkusoittoa, koska vesihoyry siirtyy ylempiin ilmakehiin aiheuttaen akillisen ja voimakkaan kasvihuone efektin joka pian nostaa Maan lampotilan satoihin asteisiin, eli Maata odottaa Venuksen kohtalo. Jos joku viela 1,5 miljardin vuoden paasta on elossa, niin tuo viimeistaan tappaa viimeisetkin eliot maanpinnalta. Myos loputkin meret hoyrystyvat ja laattatektoniikka luultavasti pysahtyy.

Eli Maa siina mielessa kuin me sen tunnemme tuhoutuu jo paljon aiemmin kuin Aurinko.

 

[Lifeless]

Ja jo joskus 2 miljoonan vuoden kuluttua eräs irtonainen tähti alkaa olla lähellä meidän aurinkokuntaamme.

Varmaksi voidaan sanoa etta ainakin 1,3 miljoonan vuoden kuluttua Gliese 710 kulkee aurinkokunnan lapi.

Mutta nuo ohitukset nyt ei ole mitaan katastrofi elokuvan ainesta. Edellinen tahti (Scholz's Star) pyyhalsi aurinkokunnan lapi 70,000 vuotta sitten. Sita edellinen lahiohitus oli noin puoli miljoonaa vuotta sitten.