Linuxin opettelu

[adder]

hsalonen: Tätä asiaa ja ongelmaa on sikäli turha lähteä jyvittämän ja pilkkomaan pienemmiksi, kun et selvästi halua ymmärtää sitä, että asioiden opetteleminen ei aina tapahdu bisnestä varten. Voin vain sanoa, että ei ole asiaa jonka opettelimen ei kannata. Toki pelkästään bisnesmielessä voi näin olla, mutta oppimista voi myös tehdä itsensä takia. Minusta ketjun aloittaja ei selvästi ollut lähdössä tutkimaan asioita bisneksen tekoa varten, vaan oman tiedonjanon ja uteliaisuuden tyydyttämistä varten.

On aivan yhden tekevää käytetäänkö Gentoota jossain vai ei, ja kannattaako sitä yrittää käyttää jossain vai ei. Ne ovat aivan oman lukunsa, jotka ei suoranaisesti liity siihen mitä kautta asioita voi lähteä tutkimaan ja niihin perehtymään.

 

[adder]

Kyllä sitä käytetään myös tuotanotokäytössä, koska se taipuu melkein mihin tahansa. Mm. Googlen Chrome OS rekennetaan Gentoo-pohjaisilla systeemeillä.

Vaikka en tästä asiasta haluaisi lähteä saivartelemaan, niin voin silti allekirjoittaa tämän. Olen myös nähnyt Gentoota käytettävän onnistuneesti tuotantokäytössä. Mutta hyvin valikoiduissa asiayhteyksissä, eikä minään universaalina ratkaisuna kaikkiin firman alustatarpeisiin.

 

[novoiperkele]

Kyllä sitä käytetään myös tuotanotokäytössä, koska se taipuu melkein mihin tahansa. Mm. Googlen Chrome OS rekennetaan Gentoo-pohjaisilla systeemeillä.

Aika tuhoontuomittu olis joku kotimainen pk-firma alkaa vääntämään jotain gentoota.. Ei ne asiakkaat odota, kun kääntelet ja vääntelet sitä. Lopulta tuunailet yöt, pyhät, illat jne. ilman laskutusta niitä virityksiäsi..

 

[touho]

Kiitos kaikille osanotosta. Rohkenen kysyä tältä opettelupalstalta vielä Suomenkielistä opaskirjaa, Linuxmint-fi on oikein hyviä; sain ekakerran boot, juuren, swap, homen, haluamallani tavalla. En ole saanut suse42.2 KDE JA Debian2LMDE:tä asentumaan Mint18.0 18.1 rinnalle, herjaa liian montaa (4) ensisijaista, primary, osiota. Asennusvelho pukkaa ne vain kunkin yhdelle omalle osiolleen grubin jälkeen. Haluaisin tiettyyn järjestykseen kaikki ohjelmat
koska kiintolevyn nopeusero voi olla 45sekuntia -- jopa yli 3min saman mintun käynnistyksessä, sitten vaikkapa swap, josko yhteinen niin kelkka hyppää levossa olevan käyttiksen yli ja aikaa palaa. Siis suomenkielistä alkeisopasta nykyaikana näin ekakertalaiselle ja Graafikolle, optiona voi olla myös apt-get alkeita/perusteita sirpaletiedoista vaikea hahmottaa kokonaisuuksia, kuukkelin puute. Auringoa teillekin

 

[hsalonen]

Mitähän minä olen taas tehnyt, kun tästä tuli yht'äkkiä distrosota?

Jotta nyt ei koko aikaa väännetä siitä, mikä on kenenkin lempidistro, niin voi sitä Linuxia harjoitella Gentoollakin (en kyllä suosittele) ja mielestäni edelleen tärkeintä on, että niitä asioita tekee siellä terminaalissa. Tärkeitä asioita. (Vähän ehkä yritin myös OpenStackkia, mutta jätin sen ainakin aluksi pois)

Nähtävästi Gentoo-käyttäjillä on sitä ylimääräistä aikaa (tämä oli tarkoituksellista) ja nämä asiat on elämän ja kuoleman kysymyksiä, mutta mietitään sitä parasta distroa jossain muualla.

 

[hsalonen]

Kiitos kaikille osanotosta. Rohkenen kysyä tältä opettelupalstalta vielä Suomenkielistä opaskirjaa, Linuxmint-fi on oikein hyviä; sain ekakerran boot, juuren, swap, homen, haluamallani tavalla. En ole saanut suse42.2 KDE JA Debian2LMDE:tä asentumaan Mint18.0 18.1 rinnalle, herjaa liian montaa (4) ensisijaista, primary, osiota. Asennusvelho pukkaa ne vain kunkin yhdelle omalle osiolleen grubin jälkeen. Haluaisin tiettyyn järjestykseen kaikki ohjelmat
koska kiintolevyn nopeusero voi olla 45sekuntia -- jopa yli 3min saman mintun käynnistyksessä, sitten vaikkapa swap, josko yhteinen niin kelkka hyppää levossa olevan käyttiksen yli ja aikaa palaa. Siis suomenkielistä alkeisopasta nykyaikana näin ekakertalaiselle ja Graafikolle, optiona voi olla myös apt-get alkeita/perusteita sirpaletiedoista vaikea hahmottaa kokonaisuuksia, kuukkelin puute. Auringoa teillekin

Nyt joudun heti alkuun kysymään, miksi?

Valitse yksi distro, mielellään vain yksi DE ja pysy siinä. Ei kannata lähteä tekemään tällaisia virityksiä. Lähtisin purkamaan tätä niin, että miettisin, miksi haluat kolme eri distroa ja samalle kovalevylle?

Esim. Debianiin saa kyllä kolme eri DE:tä samalle käyttöjärjestelmäosiolle.

edit: aloittelijan kannattaa vaan asentaa koko ympäristö, esim. apt-getillä ja Ubuntulla:
KDE:
apt-get install kubuntu-desktop
LXDE:
apt-get install lubuntu-desktop
Mate:
tämä vaatii varmaan ulkoisen repon ja ei mene ihan yhtä suoraviivaisesti, mutta on myös mahdollista.

Lisäksi taustalla pitää olla semmoinen peruskäyttöversio Ubuntusta, ei Ubuntu Server.

 

[tonkar]

Kiitos kaikille osanotosta. Rohkenen kysyä tältä opettelupalstalta vielä Suomenkielistä opaskirjaa, Linuxmint-fi on oikein hyviä; sain ekakerran boot, juuren, swap, homen, haluamallani tavalla. En ole saanut suse42.2 KDE JA Debian2LMDE:tä asentumaan Mint18.0 18.1 rinnalle, herjaa liian montaa (4) ensisijaista, primary, osiota. Asennusvelho pukkaa ne vain kunkin yhdelle omalle osiolleen grubin jälkeen.

MBR-lätylle saa vain neljä primary osiota. Voit vaihtaa lätyn GPT:ksi, mutta se ei ole simppelisti tehty jos haluat säilyttää lätyllä olevat käyttikset.

 

[adder]

MBR-lätylle saa vain neljä primary osiota. Voit vaihtaa lätyn GPT:ksi, mutta se ei ole simppelisti tehty jos haluat säilyttää lätyllä olevat käyttikset.

Osiotyypeistä vielä sen verran, että Linuxin tiedostojärjestelmiä voi myös mäpätä myös secondary partitioille mikäli useamman distron kanssa haluaa pelata. Pakkohan ei ole käyttää pelkkiä primary osioita.

 

[touho]

HSalonen, Thanks, Lisää syitä Läppäri 2009, DDR2, Mint mate ollut sopivin, vain euromerkki tulee 5. Yli 5 v sitten luovuin win7kokonaan se win päivitys ja palautuspisteen vääntäminen 40minuuttia, ja piti vain säätut,ka katsoa lenkille lähtiessä. Minttu riittää, nvidia cuda ja i 2ydin. Ei kannata SSDtä tähän satsata, kiintolevy kestää paljon kirjoitusta ja pyyhkimistä. Toisen kovalevyn saisi DVDn paikalle, mutta vanha kone; ei kannata. Kokeilin joulun alla kiinalaisten Deepin OS, kuin chromebook. Onhan se hölmöä etsiä suomenkielistä opasta kun komennot on lontoota, asian ymmärtäminen ja hahmottaminen on vaan minulle helpompaa suomeksi. Esim Goole kertoo exfat-utils, exfat-fuse, pepperflas, pakettivarasto ruksi ruttuun ja toimii. Termit jää ikäänkuin niminä kaaliin, ja ajatus kulkee yksi kielisesti, sorry, Kalkkis on vähä fossiili. Tällä aivotoiminnalla helpottaisi tiedonjanoa kotokielinen opus.

 

[novoiperkele]

..kotokielinen opus.

Noissa opuksissa on vähän harmillista komentoriviopiskelun takia tuo systemd, joka on ollut vasta tovin mainstreamia ja vaikuttaa vähän kaiken kanssa tahimiseen. https://en.wikipedia.org/wiki/Systemd

 

[hsalonen]

HSalonen, Thanks, Lisää syitä Läppäri 2009, DDR2, Mint mate ollut sopivin, vain euromerkki tulee 5. Yli 5 v sitten luovuin win7kokonaan se win päivitys ja palautuspisteen vääntäminen 40minuuttia, ja piti vain säätut,ka katsoa lenkille lähtiessä. Minttu riittää, nvidia cuda ja i 2ydin. Ei kannata SSDtä tähän satsata, kiintolevy kestää paljon kirjoitusta ja pyyhkimistä. Toisen kovalevyn saisi DVDn paikalle, mutta vanha kone; ei kannata. Kokeilin joulun alla kiinalaisten Deepin OS, kuin chromebook. Onhan se hölmöä etsiä suomenkielistä opasta kun komennot on lontoota, asian ymmärtäminen ja hahmottaminen on vaan minulle helpompaa suomeksi. Esim Goole kertoo exfat-utils, exfat-fuse, pepperflas, pakettivarasto ruksi ruttuun ja toimii. Termit jää ikäänkuin niminä kaaliin, ja ajatus kulkee yksi kielisesti, sorry, Kalkkis on vähä fossiili. Tällä aivotoiminnalla helpottaisi tiedonjanoa kotokielinen opus.

OT: Olen kerran saanut töissä Win7-läppärin, jossa oli yhtä huono kovalevy ja päivä alkoi 5min odottelulla, että koneella pääsi tekemään jotain. En suosittele.

Jos mitenkään mahdollista, laita se toinen kovalevy siihen DVD-paikalle. Mieluiten SSD.
Adapteri maksaa noin kympin ja SSD 50-100€:
https://hinta.fi/1068967/kingston-technology-ssdnow-uv400-120gb
https://hinta.fi/1068969/kingston-technology-ssdnow-uv400-240gb
(läppärissä on SATA2, nopeampi SSD ei auta yhtään)

..tai sitten käytettynä täältä 7200 RPM 2.5" kiintolevy. Maksaa varmaan pari kymppiä.

Ei ole nyt linkittää adapteria, mutta omaan yrityslenovoon, jonka ostin murottajalta ja myin täällä, hankin semmoisen adapterin. Ne on kai mallikohtaisia. Pitäisi tietää sinun mallisi.

Melkein lähettäisin sinut tuolla käymään:
http://www.hel.fi/www/sto/fi/opiskelu/mikrotuvat
..mutta en ole yhtään varma, osaavatko siellä yhtään Linuxia tai auttaa näissä ongelmissa.

Minusta tuntuu, että ongelma ei nyt ole Linux, vaan hidas kovalevy. Kyllä vuoden 2009 rauta muuten pyörittää vielä Linuxia. Ja aika varmasti menee kovalevyn odotteluu tuo käynnistysaika, minulla käynnistyi Pentium 3-tasoiset Atomitkin alle puolessa minuutissa SSD:ltä..

muokkaus: ja parasta valita yksi , helppokäyttöinen distro, esim. tuo Mint, johon keskittyy ja käyttää vain sitä. Kun opettelee vain yhden asian kerralla, eikä kolmea distroa yhtä aikaa, niin pääsee paljon helpommalla.

 

[Blah]

Linux pyörii vanhalla kovolla paljon paremmin kun Win7. Mulla yks vanha thinkpadi jossa 500gb 5400 rmp kovo joka otettu vähän uudemmasta acerista (aceriin meni ssd). Ihan hyvin asentuu ja käynnistyy softat, Linux on paljon kevyempi kovalevylle kuin Win7.

 

[CalEpitan]

Kyllä sitä käytetään myös tuotanotokäytössä, koska se taipuu melkein mihin tahansa. Mm. Googlen Chrome OS rekennetaan Gentoo-pohjaisilla systeemeillä.

Jep ja teidän kaikkien rahat pyörii Gentoon päällä. Wallstreetin pörssitietokoneet kun käyttävät Gentoota. Eli aika ultimate tuotantokäyttöä mielestäni. Teidän kaikkien rahat on Gentoo servereissä jemmassa

 

[JLM]

Pointtina on, että nuo Gentoo pakottaa myös tekemään kaikkea turhaa, jotta järjestelmä saadaan pystyyn. Ihan jokaisessa skenaariossa mielessäni on paljon parempi kaikille, että järjestelmä on pystyssä 15 minuutissa, kuin että säädetään kaksi tuntia, että saadaan distro perusasetuksilla asentumaan ja pari käyttäjää lisättyä.

Makunsa kullakin. Jos haluaa opetella jotain vähän syvemmältä niin Gentoo antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Se ei ole jokamiehen helppo ja nopea käyttöjärjestelmä.

Työelämässä, missä itse olen ollut, paino on ollut siinä, että järjestelmä toimii, on tietoturvallinen ja vaatii mahdollisimman vähän manuaalista ylläpitoa. Kuka haluaa maksaa siitä, että ihmiset tekevät tekemisen ilosta asioita manuaalisesti, hitaasti ja ilman mitään apuja?

Huom! En tässä mitään sanonut komentorivistä. Komentorivi on ystävä ja sen käytön opettelusta ei ole mitään haittaa. Ei kuitenkaan käytetä oppismisalustaa tuotantokäytössä, jookos?

Jos kysymys on alunperin ollut siitä, millä tavalla Linuxia voisi alkaa opettelemaan ja ymmärtämään, niin en ymmärrä mistä ihmeestä teet olettaman että sitä täysin samaa pitäisi käyttää suoraan työelämässä. Työelämässä käytetään pääsääntöisesti Ubuntua ja Red Hat/CentOS:ia, sekä niiden hallintatyökaluja. Mutta edelleen väitän että Gentoo on yksi parhaita tapoja oppia Linuxin sielunelämää, en siis sitä että sitä kannattaisi välttämättä alkaa tunkemaan tuotantoympäristöihin. Minulla on ollut etuoikeus työskennellä erittäin kovatasoisten tekijöiden kanssa ja sieltä löytyy aika monta kenellä on taustaa Gentoon kanssa. Ja sieltä puolelta myös omat perusopit ovat pitkälti tulleet.

 

[touho]

CalEpitan, jep jep, samoin android pohjautuu vapaaseen lähdekoodiin (linux) isot serverit kaikki myös google, eivät maksa rojalteja.
V-Storessa ollut taas Xeon tornikoneita 4ydin 8säie mahtuu 3-4 lättyä 199e 450W Merkki HPz400, on vaan myös sisustus ja neliö kysymys.
PS yritin w10 asennusta ja pukkasi bugiin joulu alla, "driverit puuttuu" vaikka olin ladannut ne etukäteen USB tikulle valmistajan kotisivuilta, toisaalla murossa bugista w ja intell prossu ei osannut lukea USB:ltä. Win oli jyrännyt kaikki pois, kolmas kerta teki sen taas, voinkin olla oppimaton.
Hyvä tilaisuus katsoa mitä maailmalla on kun Käyttis joka tapauksessa uusiksi. KDE työpöytä on kivan näköinen, konqueror tiedostonhallinta päihittää monta ellei kaikki muut, kaikkinensa aluksi ei tunnu mitään löytyvän mistään kuten w8-10. Debian 2 LMDE on rolling release kuten arch, ajatus oli kokeilla vaikka kehitysversiota ja pitää minttu LTS toisena rinnalla. Sillai kai millai muuten. Hyviä vinkkejä kiitos pal. Pidetään mielessä että secondaryosio pitäis kelvata. loogista kokeilin, samoin jatkettua jostain syystä ei tärpännyt. PSS Suositeltu ajuri, joku340.x näyttikselle teki ihmeitä.
Rauta on pelittänyt hienosti.
Kaikkien aikojen PARAS vihje, Avaa firefox kun usb-tikku/live-cd on koneessa ja katso netistä samaan aikaan asennusohjeet kun asennat käyttistä.

 

[hsalonen]

Jos kysymys on alunperin ollut siitä, millä tavalla Linuxia voisi alkaa opettelemaan ja ymmärtämään, niin en ymmärrä mistä ihmeestä teet olettaman että sitä täysin samaa pitäisi käyttää suoraan työelämässä. Työelämässä käytetään pääsääntöisesti Ubuntua ja Red Hat/CentOS:ia, sekä niiden hallintatyökaluja. Mutta edelleen väitän että Gentoo on yksi parhaita tapoja oppia Linuxin sielunelämää, en siis sitä että sitä kannattaisi välttämättä alkaa tunkemaan tuotantoympäristöihin. Minulla on ollut etuoikeus työskennellä erittäin kovatasoisten tekijöiden kanssa ja sieltä löytyy aika monta kenellä on taustaa Gentoon kanssa. Ja sieltä puolelta myös omat perusopit ovat pitkälti tulleet.

Makunsa kullakin. Jos haluaa opetella jotain vähän syvemmältä niin Gentoo antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Se ei ole jokamiehen helppo ja nopea käyttöjärjestelmä.

Olen taas huonosti selittänyt asiat. Minun vikani.

Minun mielestäni Gentoon kanssa tehdään pakotettuna paljon oikeita, hyödyllisiä asioita. Ne on kuitenkin osa pitkässä putkessa ja siellä on paljon muutakin asioita, jotka ovat mielestäni hyödyttömiä. Ja kaikesta tästä voi selvitä vaan kopioimalla aivottomasti listaa.

Minun mielestäni olisi parasta ottaa helppo ja nopea käyttöjärjestelmä, ja keskittyä olennaiseen. Tähän ehdotin Ubuntu Serveriä, joka on siitä näppärä, että se on oikeastikin käytössä jossain ja pakottaa käyttämään sitä komentoriviä. En sen takia, että työelämä ja tuotantoympäristö ja kaikki muut yksittäiset asiat, jotka eivät oikeasti ole pääargumenttejani, mutta niihin te toistuvasti takerrutte. Tuettu, hyödyllinen, helppo ja turhuuksia sisältämätön kokonaisuus - sitä yritän "myydä".

--

Enkä käytä töissäni pääasiassa Linuxia. Näin jotain Linux-ylläpitäjiä viimeeksi viime viikolla ja emme puhuneet toisillemme sanaakaan. Yleensäkään minun ei tarvitse, koska järjestelmät/palvelimet toimivat hyvin ja se riittää meille kaikille muille.

Itse olen TKK:lla opiskellut, jossa joku kaukaa viisas laittoi kaikki laitteet käyttämään jotain Unixia. Mitään ei saanut aikaiseksi, jos ei osannut käyttää. Tästä joskus laajensin omien palvelimien ylläpitoon ja olen jotain TKK:n palvelimia (no ok, yhtä) joskus ylläpitänyt rahasta hetkellisesti muun työn ohella. Niin ja fuksivuonna kaatanut TKK:n www-sivut ja mailiserverit, koska tein hassun pienen skriptin. Kaikki linux-ylläpitoni töissä on ollut hetkellistä ja muun työn ohella ja näin olen sen halunnutkin.

En siis ole tätä työkseni tekevä, enkä suuri guru, mutta on minulla kokemusta yli 10 vuotta ja varmasti olen tehnyt enemmän virheitä *nixien kanssa kuin tämän threadin käyttäjät yhteensä. Toivottavasti oppinutkin jotain.

 

[touho]

HSalonen Ubuntu serveristä, inhoan yli kaiken unity-työpötä/käyttöliittymä jarjestelyä, outoa koska selaimessa sidebar on kiva juttu. Debianin ja Ubuntun ikkuna- ja valikko järjestely on jotenkin vieras, miten serveri työpöytä on toteutettu?

 

[adder]

hsalonen: Näistä keskusteluista on tarpeetonta tehdä mitään egon pönkitys juttuja ja yrittää suhtautua toisiin mitenkään ylimielisesti. Olen kyllä itsekkin rassanut Linuxien parissa 20 vuotta ja kokeiltu on lukuisia distroja, muunmuassa servereinä Gentoo, Ubuntu ja Debian. Nykyisellään käytössä Debian ja Mint. Mutta ei se tee minusta tai kenestä muustakaan automaattisesti ketään muuta pätevämpää kertomaan miten asiat on tai miten ne tulee tehdä. Omat kokemukset on hyvä jakaa, mutta toisten näkemyksiä ja kokemuksia on turha yrittää vähätellä vain oman egon vuoksi. Tälläisissä oppimisasioissa ei ole ainoaa oikeaa tapaa käydä asioita läpi, vaan jokaisen on löydettävä itselleen sopiva polku. Ja siihen muut voivat vain tarjota omat kokemuksensa ja jättää valinnan sitten lukijan/kuulian harteille.

 

[Pertti Kosunen]

HSalonen Ubuntu serveristä, inhoan yli kaiken unity-työpötä/käyttöliittymä jarjestelyä, outoa koska selaimessa sidebar on kiva juttu. Debianin ja Ubuntun ikkuna- ja valikko järjestely on jotenkin vieras, miten serveri työpöytä on toteutettu?

Ei ole työpöytää vakiona, minkä tahansa voi asentaa.

 

[paziman]

Kauhea distrosota pystyyn. Speksit alussa taisivat olla komentorivipohjainen. Siihen käy mikä vaan, helpointa ehkä aloittaa jostain missä dokumentit järkeviä ja paljon kärpäsiä foorumeilla joilta kysyä itselle vieraita asioita mikäli törmää johonkin outouteen.

Ubuntulla pääsee todella helposti alkuun, kuten Centossillakin. Gentoo on säätäjille ihan ykkösvaihtoehto, mutta ei ehkä sovi jokaisen firman alustaksi varsinkin jos osaaminen on tasolla 'opetellaan'. 'Emerge world' kysyy aikaa ja konetehoja.

Mustan ruudun magiaa kannattaa testata jossain virtuaalissa ihan alkeista kuten asennus, levyn lisäys, levyn koon kasvattaminen lvm:llä, ikiklassikko kernelin kääntäminen sekä vaikka kirjoittaa käsin verkkokortin konffat paikalleen ilman installerien apuja.

 

[Hyrava]

Olen hsalosen kanssa samoilla linjoilla, gentoossa on ehkä vähän turhan jyrkkä oppimiskynnys jos yritetään perusasioita opetella. No, kyllähän siinä saa komentoriviä hakata mutta mielestäni olisi kiva kun on ensin toimiva ympäristö pohjalla ja sen kanssa sitten leikkii ja opiskelee. UbuntuServer on mukavampi kun siinä saa sentään rokkaavan ympäristön suoraan ja sitten saa siihen asennella mitä haluaa ja kustomoida sitä sen mukaan mikä itseä miellyttää. Kuitenkin komentorivillä pääsee jo pitkälle kun opettelee käyttämään man- ja info-ohjesivuja ja jos ne ei riitä niin googlella löytyy lisäohjeita.

Gentoossa ainakin omasta mielestäni menee hirveästi aikaa kaikkeen epäolennaiseen, siihen voi siirtyä sitten kun jollakin helpommalla distrolla on ensin vähän hakenut kokemusta ja alkaa osaamaan perusasiat. Sen jälkeen gentoo tai joku vastaava kyllä antaa paljon lisää mutta heti alkuun siitä ei saa niin paljon irti kun asiat menee pitkälti copypastettamiseksi. Ainakin omasta mielestä on mielekästä että on edes jonkinlaiset edellytykset ymmärtää komennot mitä kirjoittaa ja puhtaalta pöydältä lähdettäessä kryptiset komennot eivät anna juurikaan mitään eli ei opi muuta kuin kopioimaan tekstiä.

Itsekin olen kotona linuxia käyttänyt pääsääntöisesti (pakottavia poikkeuksia lukuunottamatta) ties kuinka monta vuotta ja kämpässä on pöytäkoneen lisäksi kasa RaspberryPi-koneita, pari läppäriä ja muutamia kiinalaisia miniPC:itä joissa kaikissa pyörii joku linux/unix-variantti.

Ensimmäinen linux-asennus itsellä taisi olla joku kivikautinen Slackware ja se tuli asennettua johonkin Digitalin tuplaprosessorikoneeseen (kyllä, kaksi erillistä fyysistä prosessoria) eikä kyseisessä laitteessa ollut edes CD-asemaa joten asennus tuli tehtyä käyttämällä puolen metrin pinkkaa korppuja. Lisähauskuutena kyseisessä koneessa ei ollut ollenkaan IDE-kiintolevyjä vaan Adaptecin SCSI-ohjaimen perässä sekalainen kasa wanhoja muutaman sadan megan SCSI-kiintolevyjä. Ja silloin ei ollut edes kotona nettiä niin homma oli lievästi sanottuna haastava.

 

[touho]

Kiitos tätä cow say juttua epäilinkin. Olen ihan vasta-alkaja, siis ei vielä näillä eväillä serveriä. Kernelistä olen kuullut paniikin, vaan en vielä nähnyt. Mate työpöydällä 2-3% idle mennään.
Olen vaan ei niin laiska, vaan vähätöinen että menen mieluummin valmiita polkuja. Koska täällä käy kuukkelin tuomia avunhakijoita ajattelin esittää jokusen alkajan kysymyksen toivottavasti avuksi muillekin. Aikanaan xp:stä pistin emännälle mintun ollut niin iisi että hoiti siitä alkaen päivitykset ja ylläpidon itse, jäikin itselle peruskauraksi. Koska kun sammutan W: "älä katkaise virtaa asennetaan..." kun Käynnistän "älä katkaise virtaa viimeistellään palautuspistettä ..."
Kiitoksia BlachBit siivousohjelmasta freevare linux win mac.

 

[CalEpitan]

HSalonen Ubuntu serveristä, inhoan yli kaiken unity-työpötä/käyttöliittymä jarjestelyä, outoa koska selaimessa sidebar on kiva juttu. Debianin ja Ubuntun ikkuna- ja valikko järjestely on jotenkin vieras, miten serveri työpöytä on toteutettu?

Ubuntu-Server on käytännössä ihan 100% sama Ubuntu mutta ilman desktoppia. Eli siis käytännössä paras Ubuntu tietyllä tapaa. Asennat minkä työpöydän vaan itse haluatkin siihen. Omassa US:ssä oli aikanaan XFCE mutta se on niin hirveä etten sitä laita enää koskaan mihinkään.

Harmi että ElementaryOS Linux distron hienoa smoothia työpöytää ei kai kovin helpolla saa muille distroille. Tai ei ainakaan pari vuotta sitten. Se on hieno.

 

[novoiperkele]

Helpoin tapa kokeilla eri desktoppeja on käyttää jotain isompaa distroa ja asentaa siihen vaikka kaikki DE:t.

Esim. opensusella, vaihto tapahtuu kirjautumalla ulos ja valitsemalla hauluttu DE

[Install KDE Desktop]
$ sudo zypper install -t patterns-openSUSE-kde

[Install Gnome Desktop]
$ sudo zypper install -t patterns-openSUSE-gnome

[Install MATE Desktop]
$ sudo zypper install -t patterns-openSUSE-mate

[Install Cinnamon Desktop]
$ sudo zypper install -t patterns-openSUSE-cinnamon

[Install XFCE desktop]
$ sudo zypper install patterns-openSUSE-xfce

[Install LXDE desktop]
$ sudo zypper install patterns-openSUSE-lxde

[Install Enlightenment desktop]
$ sudo zypper install patterns-openSUSE-enlightenment

Lähde: http://www.2daygeek.com/things-to-do-after-installing-opensuse-leap-42-2/5/#

Itsellä ei ole tuota uusinta leappia, vanhassa asennus

zypper in -t pattern kde

 

[Nerkoon]

Tämähän nyt lähti ketterästi sivuraiteelle. Tarkoitus oli siis opetella Linuxin komentorivihallintaa, eikä tarkoitus kyllä ainakaan minulla ollut opetella kääntämään koko linuxia sorsista alkaen.

Pystyykö Linuxiin muuten tekemään jollain keinolla vikoja joita voisi sitten yrittää harjoituksena korjailla? Jotain tyyliin "Linux havaitsi virheen ja muutti tiedostojärjestelmän X readonly-moodiin, korjaa tilanne"? Tuo opettelu tapahtuu varmaan lähinnä virtuaalikoneella, joten temppujen pitäisi toimia siinä.

 

[CalEpitan]

Tämähän nyt lähti ketterästi sivuraiteelle. Tarkoitus oli siis opetella Linuxin komentorivihallintaa, eikä tarkoitus kyllä ainakaan minulla ollut opetella kääntämään koko linuxia sorsista alkaen.

Pystyykö Linuxiin muuten tekemään jollain keinolla vikoja joita voisi sitten yrittää harjoituksena korjailla? Jotain tyyliin "Linux havaitsi virheen ja muutti tiedostojärjestelmän X readonly-moodiin, korjaa tilanne"? Tuo opettelu tapahtuu varmaan lähinnä virtuaalikoneella, joten temppujen pitäisi toimia siinä.

Mitä ihmeen "komentorivihallintaa" ?

Linux on komentorivi käyttöjärjestelmä jonka päälle on kasattu erilaisia window managereita.
Window manager/Desktop sitten tekee nuo komentorivikomennot sinun puolestasi kun klikkailet hiirellä jotain.
Ei sorsista tarvitse mitään käännellä käsin nykyään, toki olisi hyvä että opettelisit nyt vaikka kääntämään Linux ytimen eli kernelin sorsista ja opettelet asentamaan sen paikoilleen.

Ja komentoriviä ja esim NANO tekstieditoria käyttäen opettelet muokkaamaan GRUB conf tiedostoja yms.

 

[Nerkoon]

Mitä ihmeen "komentorivihallintaa" ?

Linux on komentorivi käyttöjärjestelmä jonka päälle on kasattu erilaisia window managereita.
Window manager/Desktop sitten tekee nuo komentorivikomennot sinun puolestasi kun klikkailet hiirellä jotain.
Ei sorsista tarvitse mitään käännellä käsin nykyään, toki olisi hyvä että opettelisit nyt vaikka kääntämään Linux ytimen eli kernelin sorsista ja opettelet asentamaan sen paikoilleen.

Ja komentoriviä ja esim NANO tekstieditoria käyttäen opettelet muokkaamaan GRUB conf tiedostoja yms.

Vittuiletko sinä ihan tarkoituksella noin paljon?

Jos hallintakomennot syötetään SSH:n kautta, niin siinä ei hiirellä klikkailla yhtään mitään. Eikä siinä käsittääkseni ole silloin edes mitään graafista liittymää välissä.

 

[adder]

Linuxin kanssa vastaantulevat ongelmat ovat aika monimuotoisia. Monesti etenkin työpöytäkäytössä vastaantulevat ongelmat johtuvat ihan ohjelmistojen ja ajureiden bugeista, joille ei hirveästi ole tehtävissä muuta kuin raportoina ongelmista eteenpäin (ellei tykkää koodailla ja tutkia ongelmia itse). Severi puolella ongelmat taas painottuvat lähinnä virheellisesti conffattuihin ohjelmien asetustiedostoihin. Rolling release tyyppisissä distroissa vielä conffi-tiedostojen kanssa vastaantulevat ongelmat ovat vähän yleisempiä, kun välillä joidenkin sovellusten päivitykset vaativat joidenkin uusien asetusten määrittämistä.

Tiedostojärjestelmien kanssa vastaantulevat ongelmat ovat kyllä harvinaisia. Voivat lähinnä joskus aiheutua jos rauta alkaa hajoamaan alla. Tällöin edessä on samat temput mitä Windowsissa. Eli backuppeja vain ja sitä rataa.

 

[CalEpitan]

Vittuiletko sinä ihan tarkoituksella noin paljon?

Jos hallintakomennot syötetään SSH:n kautta, niin siinä ei hiirellä klikkailla yhtään mitään. Eikä siinä käsittääkseni ole silloin edes mitään graafista liittymää välissä.

En vittuile tarkoitin vaan että tuo "komentorivin hallinta" on niin laaja käsite ettei kukaan voi tietää mitä tarkoitat.

Mikäli haluat ylläpitää linux järjestelmiä komentorivin kautta niin sinun pitää ymmärtää laajamittaisesti mistä palikoista koko järjestelmä rakentuu, missä sijaitsee eri configuraatio tiedostot joita editoida jne. Ei ole mitään ihmeellistä "oikotietä" oppimaan "komentorivin hallintaa" kuin juuri asentamalla ja ylläpitämällä sitä purkkia sen SSH:n kautta.

Lisäksi eri distroissa on erilaisia komentoja. Daemoneiden eli palvelujen (kuten sshd esim) käynnistys tapahtuu eri komennoilla Gentoo vs. Ubuntu esimerkiksi. Hyvä linux "guru" osaa käyttää main-distrojen komentoja koska et voi aina tietää varmuudella mitä jakeluversiota yritys tai henkilö X ja Y käyttää koneessaan.

Eli tee kuten täällä on neuvottu. Asenna esimerkiksi Ubuntu-Server ja laita nyt vaikka SMB eli windows tiedostonjakopalvelin päälle. Jaa joku Ubuntu-Server kansio lähiverkkoon ja opettele smb.conf (heitin hatusta en muista nyt ulkoa onko tuo tiedosto tuon niminen) muokkaaminen nano tekstieditorilla.

Täällä mainitut emacs ja vi ovat autisteille tarkoitettuja editoreita, niitä ei normaalille ihmiselle voi kukaan ehdotella.

Opettele käyttämään cat+grep komentoja tutkiessasi lukuisia eri system log tiedostoja.
- lspci
- lsusb
- cat + grep

Eikä harmia siitäkään olisi jos opettelet jonkun softan kääntämään niistä lähdekoodeista suoraan. Ei se vaikeaa ole. Make + Make install, yleensä riittää.

Opettele missä tiedostot sijaitsee. Hakemistorakenne. Opettele tekemään symbolinen linkki. Jne.

Kaiken tuon opit vain tekemällä, ei mitään oikotietä ole. Sama kun kysyisit että näyttäkää minulle sivusto ja ohje miten minä opin kaikki Windowsin ylläpidon salaisuudet helposti. Ei sellaista ole olemassakaan.

 

[Nerkoon]

En minä oikoteitä ole hakenutkaan, vaan kysyin järkevintä tapaa opetella se. Koska vapaata aikaa on kuitenkin rajallisesti, niin en pysty tekemään tuota opettelua vain siten, että asentelen jonkun distron ja rupean leikkimään sillä.

 

[CalEpitan]

En minä oikoteitä ole hakenutkaan, vaan kysyin järkevintä tapaa opetella se. Koska vapaata aikaa on kuitenkin rajallisesti, niin en pysty tekemään tuota opettelua vain siten, että asentelen jonkun distron ja rupean leikkimään sillä.

No 100% tasan tarkkaan ainoa keino opetella linux hallintaa on asentamalla joku distro ja "leikkiä" sillä.
Ja kun siihen sulla ei ole siis aikaa, niin unohda koko juttu.

 

[CalEpitan]

vi(1) on standardieditori, joka löytyy jokaisesta UNIX-järjestelmästä oletuksena. Toinen on tietysti rivieditori ed(1), mutta sen opettelemisessa ei mielestäni ole järkeä.

voi olla että sekoitan VI ja VIM keskenään, toinen niistä oli ainakin täysin sairas.
nano on kuitenkin melko helppo tekstieditori tosin olisi ehkä suotavaa kuitenkin jonkinlainen DOS aikakauden "graafinen" (ncurses?) tekstieditori Linux aloittelijoille komentorivillä, kai sellaisiakin löytynee? :o

 

[Blah]

Kauheeta tappelua oli säätää vi ja vim kanssa. LFS:ää ku säädin, asentelin omin päin heti nanon niin oli helpompaa säätää bootattua järjestelmää

 

[CalEpitan]

Kappas niimpä näkyy tässä macOS:ssäkin olevan tuo VIM editori.
Ehkä piruuttani voisin opetella sitä käyttämäänkin, pahan paikan varalle jos ei muita olekaan saatavilla.

 

[jurristi]

Vi IMproved (vim) on erittäin käyttökelpoinen ja esimerksiksi Nanoa parempi editori, mutta sen alkuperäisen vi-editorin käyttö aiheuttaa kyllä suunnatonta vitutusta, kun edes tekstin poistaminen askelpalauttimella tai deletellä ei onnistu ilman vaihtamista kirjoitustilasta komentotilaan.

 

[CalEpitan]

Vi IMproved (vim) on erittäin käyttökelpoinen ja esimerksiksi Nanoa parempi editori, mutta sen alkuperäisen vi-editorin käyttö aiheuttaa kyllä suunnatonta vitutusta, kun edes tekstin poistaminen askelpalauttimella tai deletellä ei onnistu ilman vaihtamista kirjoitustilasta komentotilaan.

Kyllä nano helppokäyttöisempi mielestäni silti on, kun jotain muutamaa kirjainta käy muokkaamassa tai poistamassa jonkun risuaidan conf tiedostosta. VIM voi olla guru-teho-koodarille sitten parempi lukuisista syistä.

 

[jurristi]

En ole kyllä havainnut, että se olisi tuollaiseen tarkoitukseenkaan mitenkään helppokäyttöisempi. Lienee tottumiskysymys.

 

[tonkar]

Totta kai se on tottumuskysymys. vi on helppokäyttöinen KUNHAN tajuaa mistä siinä on kyse (visual & insert moodit alkuun). Tämä kuitenkin vaatii opettelua ja tutkimista, ei tämä syyttä ole hauska vitsi:


Nano sen sijaan antaa heti visuaalista infoa miten sitä käytetään. Lisäksi siinä ei ole mitään "kummallisia" moodeja vaan voi heti kirjoittaa / poistaa tekstiä "kuten normaalilla editorilla".

ps: käytin Linuxia pari vuotta ennen kuin vihdoin otin itseäni niskasta kiinni ja aloin opettelemaan vi/vim:n käyttöä. Hetki siinä meni, mutta vimtutor ajoi asiansa.

 

[Hyrava]

Kannattaa opetella useampikin noista yleisimmistä editoreista eli esimerkiksi vi/vim ja nano/pico eikä emacs tai ed-osaaminenkaan välttämättä hukkaan mene, varsinkaan jos leikkii joskus jollakin eksoottisemmalla (sulautetulla) linux/unix -variantilla jossa on esim tilanpuutteen takia poistettu lähes kaikki "turhat" ohjelmat. Ei noiden kaikkia hienouksia kannata opetella, kunhan nyt sen verran osaa että osaa jotain editoida ja tallentaa tuotoksensa.

Itse yleensä käytän jotain graafisen puolen editoria mutta välillä tulee tilanteita vastaan jossa on vain komentorivi käytössä ja silloin sitten alkaa arpominen mikä editori sattuu kyseisestä järjestelmästä löytymään. Tähän mennessä on tainnut lähes aina löytyä nano mutta ainakin yhdessä tapauksessa laitteesta löytyi vain vi ja yhdessä tapauksessa ei ollut mitään muuta editoria kuin ed ja silloin meinasi jo melkein mennä sormi suuhun. Google onneksi silloinkin pelasti päivän.

 

[tonkar]

Totta, jos haluaa työkseen säätää Linux-laitteistoja jollain tapaa niin ainakin vi ja nano pitäisi taittua. Ei se oikeasti vaikeaa ole. Kunhan tietää yleisimmät komennot niin pääsee jo alkuun; hjkl, insert mode, visual mode, ESCin rämpytys (hah), ja yleisimmät :komennot kuten :w ja :q!, sekä tietty undo ja x (delete char).

Itse tulostin värillisen vi / vim cheat sheetin[1], joka on näytön vieressä seinällä paraatipaikalla.

[1] http://www.viemu.com/a_vi_vim_graphical_cheat_sheet_tutorial.html

 

[Zauberkraut]

O'Reillyn Essential System Adminstration. ( http://shop.oreilly.com/product/9780596003432.do ) Itse lähtisin mielummin leikkimään suoraan FreeBSD:llä. Jos joku linuxi pitää valita (juu ei distrosotaa tähän ketjuun) niin sitten Debian.

Linuxeja pitkään kärisneenä olen sitä mieltä, että WTFM - dokumentaation puute, väärä dokumentaatio, vanhentunut dokumentaatio ja Ubuntun foorumien tapainen sössötys eivät palvele ketään.

curl cat.thatlinuxbox.com

 

[Zauberkraut]

Jos pitäisi jotain simppeliä ja järkevää aloitusdistroa suositella, niin tällä hetkellä oma suositus olisi #!:n manttelinperijä, eli Bunsen Labs linux. Oikein järkevä openbox-ympäristö ja mukava käyttäjäkunta.

https://www.bunsenlabs.org/

 

[micko]

En minä oikoteitä ole hakenutkaan, vaan kysyin järkevintä tapaa opetella se. Koska vapaata aikaa on kuitenkin rajallisesti, niin en pysty tekemään tuota opettelua vain siten, että asentelen jonkun distron ja rupean leikkimään sillä.

Ubuntun asentaminen Virtualboxiin on haastavuudeltaan ja ajankulutukseltaan vastaavaa kuin sen Virtualboxin asentaminen. Siinä sitten onkin toimiva systeemi, jolla leikkiä. Leikiksi tietysti valitset täällä ehdotettuja asioita kuten Apachen ja tietokantapalvelimen asennus. Tai vaikkapa OwnCloudin asennus. Tutoriaaleja löytyy.

Tekeminen on oikeasti paras tapa oppia. Ei ohjelmointiakaan opi kirjoja lukemalla, jos ei samalla koodaa harjoitustehtäviä.

 

[Nerkoon]

Ubuntun asentaminen Virtualboxiin on haastavuudeltaan ja ajankulutukseltaan vastaavaa kuin sen Virtualboxin asentaminen. Siinä sitten onkin toimiva systeemi, jolla leikkiä. Leikiksi tietysti valitset täällä ehdotettuja asioita kuten Apachen ja tietokantapalvelimen asennus. Tai vaikkapa OwnCloudin asennus. Tutoriaaleja löytyy.

Tekeminen on oikeasti paras tapa oppia. Ei ohjelmointiakaan opi kirjoja lukemalla, jos ei samalla koodaa harjoitustehtäviä.

Nyt ymmärsit hiukan väärin. Se asennus ei ole se ongelma, eikä oikeastaan se leikkiminenkään vaan se rajallinen aika. Siksi pitäisi olla jotain suunnitelmaa tai tietoa siitä mihin se rajallinen aika laitetaan sen leikkimisen suhteen, että ymmärrys lisääntyy mahdollisimman nopeasti ja aika tulee tehokkaasti käytettyä. Opettelin kauan sitten PC:n käytön ja DOS komentojen tehokäytön tuolla kokeilemis ja leikkimismetodilla. Kyllä siinä oppii, mutta se vie uskomattomasti aikaa kun ei tiedä itse miten sen voisi kohdistaa tehokkaimmin.

 

[micko]

Nyt ymmärsit hiukan väärin. Se asennus ei ole se ongelma, eikä oikeastaan se leikkiminenkään vaan se rajallinen aika. Siksi pitäisi olla jotain suunnitelmaa tai tietoa siitä mihin se rajallinen aika laitetaan sen leikkimisen suhteen, että ymmärrys lisääntyy mahdollisimman nopeasti ja aika tulee tehokkaasti käytettyä. Opettelin kauan sitten PC:n käytön ja DOS komentojen tehokäytön tuolla kokeilemis ja leikkimismetodilla. Kyllä siinä oppii, mutta se vie uskomattomasti aikaa kun ei tiedä itse miten sen voisi kohdistaa tehokkaimmin.

Minkälaiseen opetteluun sinulla olisi aikaa? En mä mitään päätöntä räpeltämistä ehdota vaan tutoriaalien seuraamista ja samalla asioiden tekemistä.

 

[Pertti Kosunen]

Itse lähtisin mielummin leikkimään suoraan FreeBSD:llä.

FreeBSD:n handbookista voisi kyllä muut ottaa oppia, se on jo pelkästään tuon ansiosta erittäin hyvä opiskelu-alusta.

 

[CalEpitan]

Nyt ymmärsit hiukan väärin. Se asennus ei ole se ongelma, eikä oikeastaan se leikkiminenkään vaan se rajallinen aika. Siksi pitäisi olla jotain suunnitelmaa tai tietoa siitä mihin se rajallinen aika laitetaan sen leikkimisen suhteen, että ymmärrys lisääntyy mahdollisimman nopeasti ja aika tulee tehokkaasti käytettyä. Opettelin kauan sitten PC:n käytön ja DOS komentojen tehokäytön tuolla kokeilemis ja leikkimismetodilla. Kyllä siinä oppii, mutta se vie uskomattomasti aikaa kun ei tiedä itse miten sen voisi kohdistaa tehokkaimmin.

Asenna Ubuntu-Server
Laita SSHD palvelu päälle ja ota yhteys etänä serveriin
Conffaa ubuntuun toimiva SMB ja NFS tiedostonjako lähiverkon koneille. Tee tämä (ssh etänä) komentoriviä käyttäen.
Asenna ubuntuun työpöytäympäristö esimerkiksi KDE, XFCE, Unity, OpenBox tai mikä tahansa muu.
Käytä lspci ja lsusb komentoja joiden avulla selvität mitä rautaa tietokoneesi on syönyt
Edellisten komentojen tietojen avulla käännä koneelle uusi kerneli ja asenna se


Siinä nyt muutamaksi illaksi puhdetta ja varmasti moni asia selkiytyy ja tulee komentoriviäkin tutuksi.
Enkä pidä noita neuvojani minään "leikkimisenä" vaan juuri noita asioita Linux järjestelmillä usein tehdään.
Olet tähän ketjuun jo haaskannut niin paljon aikaa että olisit nuo asiat jo varmaan saanut tehdyksi.

prosessienhallintaan/seurantaan perinteistä top ohjelmaa parempi on htop se kannattaa asentaa

ubuntussa siis: sudo apt-get install htop

 

[Reisga]

Itselle ainakin nuo rautapuolen ongelmien selvittelyt on niitä tylsimpiä hommia, saatikka joku kernelin kääntäminen.
Olen kanssa asentanut linuxia vuosien saatossa moneen koneeseen ja aina se loppuu siihen kun sille ei kuitenkaan keksi mitään järkevää käyttöä, niin aina lopulta se kone jää vain käynnistämättä.

Kun nyt joku kuukausi sitten hommasin tuon uusimman raspberry pi-laudan ja katselin muutamat tutoriaalit youtubesta, niin sain taas uuden innostuksen linux:n käyttöön. Yhden illan aikana sain pythonilla tehtyä raspille pienen nettisivun, joka toimii esim. kännykällä jolta voin seurata esim. saunan lämpötilaa taikka käynnistää jonkin laitteen. Noissa on se etu ettei tarvitse säätää rautapuolen ongelmien kanssa, mutta kuitenkin pääsee "säätämään" linuxia, jos niin tahtoo.

Tosi asiahan on että esim. Linus Torvalds on maailman paras linux conffaaja, muttei sitä kukaan maailmalla oikeasti tiedä, mutta kun koodaat jonkun härpättimen jokä lähettää twiitin kun (hamppu)kasvi tarvitsee kastelu vettä, voi sinusta tulla yhdessä yössä internet sensaatio, sinun ympärillä pörrää naisia ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista.

ps. tuon koko "koneen" saa parin kirjan hinnalla.

 

[Nerkoon]

Juu, Raspberry Pi on olemassa ja siinä ajossa Pi-Hole. Sanoivat vaan, että tuo Raspbian minkä päällä se pyörii ei ole oikein standardi linux, niin ei liene oikein hyvä opettelukohde sen suhteen.

 

[rikn00]

Eiköhän raspbianin käyttäjälle näkyvä osa ole aika standardia debiania. Raspin vaatimat puukotukset on sitten vähän alempana - kernelissä, ajureissa, bootleaderissa (?) - eli ei tule vastaan kuin niitä tutkiessa. En ole rpi-asiantuntija, joten toivottavasti ei mennyt mutuilu ihan metsään .