Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[TemeV]

Esimerkiksi OpenBSD:n tapauksessa raja käyttöjärjestelmän ja sovellusten välillä on ehkä vähän selkeämpi. Siinä on selkeästi erotettu ns. "base system", joka sisältää kernelin, bootloaderin jne. ja erilaisia perus daemoneja ja työkaluja, sekä Xorg:in. Sitten on ns. "ports" kokoelma, jossa on erilaisia ulkopuolisia sovelluksia, jotka ei virallisesti kuulu tuohon käyttöjärjestelmään.

Myös Fedoran atomiset versiot Kinoite ja Silverblue (ja oliko niitä muitakin) menee tähän suuntaan, missä on "System software" joka sisältää sen käyttöjärjestelmän sekä joitain perussovelluksia. Varsinaiset sovellukset sitten asennetaan flatpakkeina. Silti raja on ainakin toistaiseki vähän häilyvä, kun vaikkapa tiedostoselain ja Firefox on natiiveina paketteina. Näistä jälkimmäinen kaiketi siirtyy aikanaan flatpakiksi, mutta se ensimmäinen onkin sitten jo makuasia, että onko se "osa käyttöjärjestelmää" vai "sovellus".

 

[lors lara]

uutta Linux kerneliä pukkaa

Linux Kernel 6.10 Released with LOTS of Epic Changes

Linux kernel 6.10 has been officially released. The latest version of the Linux kernel adds an array of improvements, including a new memory sealing

www.omgubuntu.co.uk

-kuulemma paranneltu Ryzen integroitu näyttis tuki
-intel Xe2 grafiikkajuttuja
-Steam Deck IMU tuki

 

[Marquette]

Ja nyt Wsl pääsi myös kernel 6-aikaan

C:\>wsl --shutdown
C:\>wsl --update --pre-release

$ uname -a
Linux DESKTOP-AAAAAAA 6.6.36.3-microsoft-standard-WSL2 #1 SMP PREEMPT_DYNAMIC Sat Jun 29 07:01:04 UTC 2024 x86_64 GNU/Linux

 

[Mukava]

uutta Linux kerneliä pukkaa

Linux Kernel 6.10 Released with LOTS of Epic Changes

Linux kernel 6.10 has been officially released. The latest version of the Linux kernel adds an array of improvements, including a new memory sealing

www.omgubuntu.co.uk

-kuulemma paranneltu Ryzen integroitu näyttis tuki
-intel Xe2 grafiikkajuttuja
-Steam Deck IMU tuki

Paljon ongelmia amdgpu korttien kanssa tässä 6.10 ekassa versiossa. Kotain pätsejä olikin jo CachyOSään tullut noita korjaamaan (taitaa olla yksi harvoja jossa jo 6.10 tarjolla

 

[Ezzy]

Siirsin distorotrediin.

 

[hatih]

Ekan generaation Lenovo T14s ja Xubuntu 24, asennuksen jälkeen boottaa kerran mutta kun sen jälkeen sammuttaa ja käynnistää uudelleen niin ei käynnisty, jää vain musta ruutu näkyviin. Koetettu asennusta muutaman kerran samalla muutellen bios asetuksia. [edit] kerran koetettu ajaa live-tikun avulla käynnistyksen korjaus, ei tehonnut. Mitäs siinä voisi kokeilla ennen kuin luovuttaa.

Ja ei, se ei boottaa ekaa kertaa asennustikulta, kone on sammutettu ja tikku otettu irti ennen ekaa boottia.

 

[Barbarossa]

Ekan generaation Lenovo T14s ja Xubuntu 24, asennuksen jälkeen boottaa kerran mutta kun sen jälkeen sammuttaa ja käynnistää uudelleen niin ei käynnisty, jää vain musta ruutu näkyviin. Koetettu asennusta muutaman kerran samalla muutellen bios asetuksia. [edit] kerran koetettu ajaa live-tikun avulla käynnistyksen korjaus, ei tehonnut. Mitäs siinä voisi kokeilla ennen kuin luovuttaa.

Ja ei, se ei boottaa ekaa kertaa asennustikulta, kone on sammutettu ja tikku otettu irti ennen ekaa boottia.

Useammankin Lenovon kanssa turannut, ei ole tällaista tullut ikinä vastaan ja näillä tiedoilla aika vaikea ehdottaa ratkaisuakaan kun ei tiedä mitä siellä mustan ruudun takana tapahtuu, onko ongelma Secure Boot, bootloader vai mystisesti epäyhteensopiva rauta. Joskus tullut vastaan rautaa jolla distro X ei vaan toimi vaikka toisen kanssa ei mitään ongelmaa. Eli itse kokeilisin jotakin toista, ei-Ubuntu distroa.

 

[hatih]

kun ei tiedä mitä siellä mustan ruudun takana tapahtuu,

Tekeekös tuo jotain logia mitä voisi live-tikun kanssa käydä jälkikäteen lukemassa.

Eli itse kokeilisin jotakin toista, ei-Ubuntu distroa.

Niin, jäi mainitsematta että kokeilin Mintiä joka ei bootannut asennuksen jälkeen kertaakaan mutta sehän on samaa sarjaa. Täytyy jossain vaiheessa testata jollain muulla.

Vähän tökkii nämä Linux-testailut. Laitoin sen Xubuntun T480:een joka toimii useamman kuin yhden bootin ja secure bootin disabloinnin jälkeen alkoi kuva tulla telakkaankin kytketyille näytöille mutta telakkaan kytkety näytöt toimivat peilinä ja niissä resoluutiona 1440p mutta kuva-alana FullHD. Kun lähtee HDMI:llä kytketyltä näytöltä siirtämään ikkunaa telkalla kytketylle näytölle niin ikkunan reuna näkyy edelleen HDMI:llä kytketyssä näytössä vaikka se tulee näkyviin telakassa olevaan näyttöön, HDMI näytön reuna vastaa telakkaan kytketyssä näytössä 1080 pikselin kohtaa. En osaa selittää paremmin mutta en saa sitä säädetty niin että ikkuna ilmestyy telakssa olevan näytön reunaan vasta kun se häviää hdmi-näytön reunasta.

[edit} Kokoonpanona siis 3*1440p näyttöjä joista kaksi telakassa ja yksi suoraan hdmi:llä. Miten Ubuntussa nuo erottaa toisistaan asetuksissa kun ovat samanlaisia?

 

[soundmodel]

Mitä hyötyä on non-Debian -jakeluista pl. erikoistarpeet? Debian:lla on eniten ohjelmia. Mielestäni Debian on siten yleisin GNU/Linux.

Toki sitäkin voi kustomoida, mutta tarkoitin, että kustomoitujenkin tulisi olla Debian-johdannaisia.

Arch:lla on pieni käyttötarkoitus custom-palvelimissa, mutta myös Debian käy palvelimille.

Sen sijaan mielestäni Mint yms. ovat ihan turhia, koska ne eivät tarjoa vakiintuneempien distrojen etuja, kuten laajaa pakkausten määrää. Eikä niille kannata kehittää niitä, koska pakkaukset toimivat jo Debian:ssa. En ole törmännyt non-Debian jakeluun, jossa olisi järkevä yhteensopivuus Debian-binääreille. Puppy Linux piti olla tällainen, mutta projektin sanotaan olevan hieman kuollut. Ja on kyseenalaista, että tuoko se Debianiin mitään lisää.

Mint:n yleinen argumentti taitaa olla, että mikäli rauta on tuettu, niin se toimii paremmin kuin Ubuntu. No kuitenkin, jos rauta on tuettu, niin voisi käyttää myös FreeBSD:iä.

 

[Barbarossa]

Tekeekös tuo jotain logia mitä voisi live-tikun kanssa käydä jälkikäteen lukemassa.

Ei osaa bubuntuista sanoa sen enemmän mutta kai se ainakin journalia kirjoittaa.

Journalit löytynee kuitenkin normaalista paikasta /var/log/journal alta, pitää osoittaa journalctl lukemaan niitä sieltä.

 

[Jan178]

Mitä hyötyä on non-Debian -jakeluista pl. erikoistarpeet? Debian:lla on eniten ohjelmia. Mielestäni Debian on siten yleisin GNU/Linux.

Toki sitäkin voi kustomoida, mutta tarkoitin, että kustomoitujenkin tulisi olla Debian-johdannaisia.

Arch:lla on pieni käyttötarkoitus custom-palvelimissa, mutta myös Debian käy palvelimille.

Sen sijaan mielestäni Mint yms. ovat ihan turhia, koska ne eivät tarjoa vakiintuneempien distrojen etuja, kuten laajaa pakkausten määrää. Eikä niille kannata kehittää niitä, koska pakkaukset toimivat jo Debian:ssa. En ole törmännyt non-Debian jakeluun, jossa olisi järkevä yhteensopivuus Debian-binääreille. Puppy Linux piti olla tällainen, mutta projektin sanotaan olevan hieman kuollut. Ja on kyseenalaista, että tuoko se Debianiin mitään lisää.

Mint:n yleinen argumentti taitaa olla, että mikäli rauta on tuettu, niin se toimii paremmin kuin Ubuntu. No kuitenkin, jos rauta on tuettu, niin voisi käyttää myös FreeBSD:iä.

Ehkä distrokeskustelun puolelle tämä aihe?

Joo kyllä Debian johdannaisineen on yleisin. Jos Androidia ei oteta lukuun.
En oikein tiedä mitä tarkoitat noilla kustomoiduilla, Debianista on eri versioita kylläkin, on 32- ja 64-bittistä, vakaata ja testiversiota ja monenlaista työpöytäympäristöä.

Johdannaisia on sitten pilvin pimein, Ubuntu johtuu Debianista ja Ubuntusta on johdettu Mint, jossa on edelleen ylläpitäjiensä makujen mukaan hiottu käyttäjäkokemus. Samaa sukuhaaraa siis.
Ja Mint tarjoaa tasan samat vakiintuneempien distrojen edut, samat .debit ja flatpakit siihen istuu kuin Ubuntuunkin. Sekoittanet Debianpohjaiset jakelut johonkin toiseen, esimerkiksi Fedoraan joka on RPM-pohjainen jakelu. Jakelu, joka on yhteensopiva Debianin kanssa, on Debianpohjainen jakelu. Lähdekoodin avullahan ohjelmistoja voi asennella mihin Linuxjakeluun hyvänsä.

Tuohon alkuperäiseen kysymykseen itse vastaan että valinnanvapaus. Ainakin 99% kaikista Linuxjakeluista on omalta kannaltani turhia. Paitsi etteivät ole. Vaikka en suurinta osaa jakeluista ja softista tule ikinä käyttämään, niin hyödyn kaikesta kehitystyöstä joka Linuxin ympärillä tehdään.
Kuka tahansa voi ottaa Debianin tai pelkän Linux-ytimen ja polkaista oman distronsa pystyyn. Jos se on hyvä niin se jää eloon, jos ei niin kuolee pois. Kukaan ei ylhäältäpäin määrää mikä menee jatkoon ja mikä ei.
Jos jokin on mielestäsi turhaa, ei sitä tarvitse käyttää.

 

[soundmodel]

Ehkä distrokeskustelun puolelle tämä aihe?

Joo kyllä Debian johdannaisineen on yleisin. Jos Androidia ei oteta lukuun.
En oikein tiedä mitä tarkoitat noilla kustomoiduilla, Debianista on eri versioita kylläkin, on 32- ja 64-bittistä, vakaata ja testiversiota ja monenlaista työpöytäympäristöä.

Johdannaisia on sitten pilvin pimein, Ubuntu johtuu Debianista ja Ubuntusta on johdettu Mint, jossa on edelleen ylläpitäjiensä makujen mukaan hiottu käyttäjäkokemus. Samaa sukuhaaraa siis.
Ja Mint tarjoaa tasan samat vakiintuneempien distrojen edut, samat .debit ja flatpakit siihen istuu kuin Ubuntuunkin. Sekoittanet Debianpohjaiset jakelut johonkin toiseen, esimerkiksi Fedoraan joka on RPM-pohjainen jakelu. Jakelu, joka on yhteensopiva Debianin kanssa, on Debianpohjainen jakelu. Lähdekoodin avullahan ohjelmistoja voi asennella mihin Linuxjakeluun hyvänsä.

Tuohon alkuperäiseen kysymykseen itse vastaan että valinnanvapaus. Ainakin 99% kaikista Linuxjakeluista on omalta kannaltani turhia. Paitsi etteivät ole. Vaikka en suurinta osaa jakeluista ja softista tule ikinä käyttämään, niin hyödyn kaikesta kehitystyöstä joka Linuxin ympärillä tehdään.
Kuka tahansa voi ottaa Debianin tai pelkän Linux-ytimen ja polkaista oman distronsa pystyyn. Jos se on hyvä niin se jää eloon, jos ei niin kuolee pois. Kukaan ei ylhäältäpäin määrää mikä menee jatkoon ja mikä ei.
Jos jokin on mielestäsi turhaa, ei sitä tarvitse käyttää.

Siirretään distroketjuun (Linux distrokeskustelu), mutta vastaan myös tähän.

Linuxeissa ei ole standardia, joka takaa, että eri distrojen välillä on yhteensopivuuksia. Ne voivat implementoida omia API:ja yms. Mikään ei takaa, että toisen distron paketit tms. toimivat toisessa, ne voivat toimia. Puppy Linux mainosti olevansa binääriyhteensopiva.

Debian suosittaa, että derivativeja ei tehtäisi, ellei ole oikeasti jotain lisättävää. Jos lisäys on pieni, se tulisi tehdä Debian-paketiksi, ei johdannaiseksi.

 

[Lammas]

En ole varma liittyykö varsinaisesti Linuxiin, mutta mikäköhän on pielessä, kun ison (200 gigaa) tiedoston kopioiminen ulkoiselta USB-SSD:ltä kannettavan omalle SSD:lle takkuaa siten, että kaikki muukin hidastuu? Alussa kaikki kopioituu normaalisti (eli kohdetiedoston koko kasvaa tasaisesti), mutta jossain vaiheessa kopiointi hidastuu merkittävästi, jolloin myös koko kone rupeaa tahmaamaan pahasti. Esim. uuden terminaalin avaaminen kestää ikuisuuden, nettisivut latautuu tosi hitaasti, dmesg ei aukea jne.

Jos katson topilla, niin muistia on vaikka kuinka paljon vapaana, swappia ei ole käytössä, mikään prosessi ei käytä merkittävästi CPU:ta, mutta "load average" on jossain 40:n paikkeilla (normaalikäytössä alle 1).

Sitten kun kopiointi on vihdoin valmis, niin kaikki palautuu normaaliksi, eikä ainakaan dmesg näytä mitään virhettä tapahtuneen.

 

[Marquette]

ison (200 gigaa) tiedoston kopioiminen ulkoiselta USB-SSD:ltä kannettavan omalle SSD:lle takkuaa siten, että kaikki muukin hidastuu?

Onko sulla btrfs ja siinä kompressointi päällä, joku sellainen voisi selittää asian ..

 

[Lammas]

Onko sulla btrfs ja siinä kompressointi päällä, joku sellainen voisi selittää asian ..

Läppärissä on ext4 ja full disk encryption. Ihan Kubuntun installerilla tehty eli ei mitään kummallisempia virityksiä. Vapaata tilaa osiolla on puoli teraa tiedoston kopioimisen jälkeenkin.

 

[JRan]

Läppärissä on ext4 ja full disk encryption. Ihan Kubuntun installerilla tehty eli ei mitään kummallisempia virityksiä. Vapaata tilaa osiolla on puoli teraa tiedoston kopioimisen jälkeenkin.

Todennäköisesti toi kryptays aiheuttaa ton (eli vie kaiken cpu:n tehon), toki helppo testata, että tapahtuuko sama levylle, mitä ei ole kryptattu. Loadit nousee siksi, kun muut operaatiot jumittaa jonossa. Mitä jos suoritat kopioinnin, komentorivillä ja laitat sille vaikka nice arvoksi 19, eli:

nice -n 19 cp tiedosto /johonkin

Edit: ei kyllä varmaan muuta tilannetta, koska se cp komento ei jumita konetta, vaan se prosessi, joka kryptaa, eli sille renice -n 19 voisi auttaa paremmin.

 

[Lammas]

Todennäköisesti toi kryptays aiheuttaa ton (eli vie kaiken cpu:n tehon), toki helppo testata, että tapahtuuko sama levylle, mitä ei ole kryptattu. Loadit nousee siksi, kun muut operaatiot jumittaa jonossa. Mitä jos suoritat kopioinnin, komentorivillä ja laitat sille vaikka nice arvoksi 19, eli:

nice -n 19 cp tiedosto /johonkin

Niin siis CPU:n käyttö oli topin mukaan (ja myös tuulettimien äänen perusteella) hyvin pientä silloin, kun hidastelu oli päällä. Alussa (about ensimmäisen 50 gigan aikana), kun tiedostokoko kasvoi kovaa vauhtia, topissa taisi näkyä jotain kryptaamiseen liittyvää, ja tuulettimienkin perusteella CPU:n käyttö oli hieman lisääntynyt, mutta mitään dramaattisia sivuvaikutuksia tällä ei ollut. Vasta siinä vaiheessa kun kirjoitusnopeus hidastui ja CPU:n käyttö pieneni, alkoi muu hidastelu ilmetä. Ja load average vaikuttaa siis tässä tapauksessa olevan käänteisesti verrannollinen CPU:n käyttöön.

 

[Barbarossa]

Jos katson topilla, niin muistia on vaikka kuinka paljon vapaana, swappia ei ole käytössä, mikään prosessi ei käytä merkittävästi CPU:ta, mutta "load average" on jossain 40:n paikkeilla (normaalikäytössä alle 1).

Jos loadit huitelee taivaissa mutta CPU käyttö on suht matalalla tarkoittaa sitä että taskeja/threadeja on odottelemassa suoritusta muista syistä kuin prossuajan puuttumisen vuoksi. Koska levykopioinnista kyse niin voisin lyödä vetoa että IOWaitista kyse, eli jostakin syystä tuo kopiointi tukkii I/O puolen siinä määrin että muut ajossa olevat taskit joutuvat odottelemaan sen vuoksi ja tämä aiheuttaa takkuamista.

Top ei ole paras työkalu I/O kuorman seurantaan. Onnistuu paremmin iotopilla (uudempi ja parempi C toteutus löytynee nimellä iotop-c tai vastaava), myös btop(++) pystyy paremmin näyttämään tämän vieläpä käppyröillä. Siihen saa myös CPU käppyrän yhteyteen vastaavasti iowaitin näkyville.

 

[Hyrava]

Jos loadit huitelee taivaissa mutta CPU käyttö on suht matalalla tarkoittaa sitä että taskeja/threadeja on odottelemassa suoritusta muista syistä kuin prossuajan puuttumisen vuoksi. Koska levykopioinnista kyse niin voisin lyödä vetoa että IOWaitista kyse, eli jostakin syystä tuo kopiointi tukkii I/O puolen siinä määrin että muut ajossa olevat taskit joutuvat odottelemaan sen vuoksi ja tämä aiheuttaa takkuamista.

Top ei ole paras työkalu I/O kuorman seurantaan. Onnistuu paremmin iotopilla (uudempi ja parempi C toteutus löytynee nimellä iotop-c tai vastaava), myös btop(++) pystyy paremmin näyttämään tämän vieläpä käppyröillä. Siihen saa myös CPU käppyrän yhteyteen vastaavasti iowaitin näkyville.

Juu, samaa itse veikkaan eli iowait siellä on syyllisenä. Töissäkin jokunen vuosi sitten ihmeteltiin miksi yksi virtuaalikone tuntui hidastelevan välillä ja selvisi että se oli vanhalla pyörivällä levyllä joten levy-io tahmasi. Se kun siirrettiin SSD:lle niin johan alkoi puhtia piisaamaan.

Itselläni on kotona omassa virtuaalialustassa vähän samaa ongelmaa, pari palvelua alkaa pikkuhiljaa välillä hyytyä iowaittiin, pitäisi saada pari SSD-levyä lisättyä siihen niin saisi IO-intensiivisiä palveluita siirrettyä nopeammalle levypinnalle.

 

[Karonkka]

Ehkä distrokeskustelun puolelle tämä aihe?

Joo kyllä Debian johdannaisineen on yleisin. Jos Androidia ei oteta lukuun.
En oikein tiedä mitä tarkoitat noilla kustomoiduilla, Debianista on eri versioita kylläkin, on 32- ja 64-bittistä, vakaata ja testiversiota ja monenlaista työpöytäympäristöä.

Johdannaisia on sitten pilvin pimein, Ubuntu johtuu Debianista ja Ubuntusta on johdettu Mint, jossa on edelleen ylläpitäjiensä makujen mukaan hiottu käyttäjäkokemus. Samaa sukuhaaraa siis.
Ja Mint tarjoaa tasan samat vakiintuneempien distrojen edut, samat .debit ja flatpakit siihen istuu kuin Ubuntuunkin. Sekoittanet Debianpohjaiset jakelut johonkin toiseen, esimerkiksi Fedoraan joka on RPM-pohjainen jakelu. Jakelu, joka on yhteensopiva Debianin kanssa, on Debianpohjainen jakelu. Lähdekoodin avullahan ohjelmistoja voi asennella mihin Linuxjakeluun hyvänsä.

Tuohon alkuperäiseen kysymykseen itse vastaan että valinnanvapaus. Ainakin 99% kaikista Linuxjakeluista on omalta kannaltani turhia. Paitsi etteivät ole. Vaikka en suurinta osaa jakeluista ja softista tule ikinä käyttämään, niin hyödyn kaikesta kehitystyöstä joka Linuxin ympärillä tehdään.
Kuka tahansa voi ottaa Debianin tai pelkän Linux-ytimen ja polkaista oman distronsa pystyyn. Jos se on hyvä niin se jää eloon, jos ei niin kuolee pois. Kukaan ei ylhäältäpäin määrää mikä menee jatkoon ja mikä ei.
Jos jokin on mielestäsi turhaa, ei sitä tarvitse käyttää.

Tehokäyttäjistä viis, mutta Mint ja Pop_OS! on kyllä ensikokeilijoiden kannalta kivuttomimmat vaihtoehdot. Flatpakista saa tehokäyttäjät olla mitä mieltä haluaa, mutta uusille käyttäjille se on erittäin tervetullut. Tosin mielestäni siinä on liikaa paketteja ja sen pitäisi ehdottomasti kertoa, mitä frameworkia kyseinen ohjelma käyttää. Näin uudet käyttäjät ymmrtäisivät, miksi toiset ohjelmat näyttävät "Gnomelta" ja toiset "KDE:ltä".

Kokeilin FreeBSD 14.1:stä julkaisusta eiliseen, mutta Waylandiin, Pipewireen ja Bluetoothiin tottuneena jouduin vaihtamaan Alpineen. Samalla Thinkad X270-läppärin akun kesto muuttui 1-2:sta tunnista noin kahdeksaan tuntiin.

Onkin surullista, että FreeBSD:n vuosibudjetti on vain 2,2-2,7 miljoonaa, vaikka niin moni teknologiajätti on tehnyt siitä softansa kivijalan.

Kokeilin myös Devuania ennen Alpinea, mutten saanut sen minimiasennusta boottaamaan asennuksen jälkeen.

 

[Barbarossa]

Onkin surullista, että FreeBSD:n vuosibudjetti on vain 2,2-2,7 miljoonaa, vaikka niin moni teknologiajätti on tehnyt siitä softansa kivijalan.

BSD lisenssi tällaisen mahdollistaa, jos ei ole velvoitteita niin kaikki on firman hyväntahtoisuuden varassa. Ja pukumiehet ei sellaista tue ellei siitä jää viivan alle jotakin.

GPL ja vastaavat ovat yrityksille myrkkyä, pitäisi käyttää rahaa jonkin paranteluun niin että muutkin siitä hyötyisivät maksamatta latiakaan.

 

[soundmodel]

Mutta miksi GNU/Linuxia rahoitetaan enemmän? Vai riittääkö library exception pukumiehille?

Sitä paitsi GNU/Linuxin päätyminen Androidiin osoittaa, että GPL:n ohi pääsee ainakin teoriassa.

 

[Karonkka]

Mutta miksi GNU/Linuxia rahoitetaan enemmän? Vai riittääkö library exception pukumiehille?

Sitä paitsi GNU/Linuxin päätyminen Androidiin osoittaa, että GPL:n ohi pääsee ainakin teoriassa.

Ehkä nämä antavat hieman osviittaa kysymykseesi:

Linux Foundation Annual Report 2023

Tap into the latest open source publications. Discover insights from our projects and open technology thought leaders.

www.linuxfoundation.org

https://lunduke.locals.com/post/5049241/linux-foundation-now-spends-only-2-of-their-revenue-on-linux

Torvaldsin ajoitus oli niinsanotusti täydellinen. Jo vuonna 2000 autojen (ainakin) abs-järjestelmät käyttivät Linuxia. Facebook maksoi myös muhkean summan Linux Foundationille, jotta he ottivat Metaversen sekä myöhemmin AI:n kehityksen kontollensa Facebookin epäonnistuttua molemmissa hankkeissa.

 

[Samat]

Niin siis CPU:n käyttö oli topin mukaan (ja myös tuulettimien äänen perusteella) hyvin pientä silloin, kun hidastelu oli päällä. Alussa (about ensimmäisen 50 gigan aikana), kun tiedostokoko kasvoi kovaa vauhtia, topissa taisi näkyä jotain kryptaamiseen liittyvää, ja tuulettimienkin perusteella CPU:n käyttö oli hieman lisääntynyt, mutta mitään dramaattisia sivuvaikutuksia tällä ei ollut. Vasta siinä vaiheessa kun kirjoitusnopeus hidastui ja CPU:n käyttö pieneni, alkoi muu hidastelu ilmetä. Ja load average vaikuttaa siis tässä tapauksessa olevan käänteisesti verrannollinen CPU:n käyttöön.

Jos loadit huitelee taivaissa mutta CPU käyttö on suht matalalla tarkoittaa sitä että taskeja/threadeja on odottelemassa suoritusta muista syistä kuin prossuajan puuttumisen vuoksi. Koska levykopioinnista kyse niin voisin lyödä vetoa että IOWaitista kyse, eli jostakin syystä tuo kopiointi tukkii I/O puolen siinä määrin että muut ajossa olevat taskit joutuvat odottelemaan sen vuoksi ja tämä aiheuttaa takkuamista.

Top ei ole paras työkalu I/O kuorman seurantaan. Onnistuu paremmin iotopilla (uudempi ja parempi C toteutus löytynee nimellä iotop-c tai vastaava), myös btop(++) pystyy paremmin näyttämään tämän vieläpä käppyröillä. Siihen saa myös CPU käppyrän yhteyteen vastaavasti iowaitin näkyville.

Johtuisiko vaan SSD levystä. Cache täyttyy ja levyn kirjoitusnopeus putoaa, vaikuttaa sitten negatiivisesti sen toimintaan muutenkin.