- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 168
Nyt on julkaistu
"NAME = Baby Opossum Posse"
Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista
"NAME = Baby Opossum Posse"
Arvelen, että nvme SSD:llä hajosi jotain fyysisesti kohdassa, jossa oli Linux Mint asennus. Kuusi vuotta vanha levy. Jotain tällaista voi varmaan odottaa.
Hajoaminen oli sen verran totaalista, että ilmeisesti siitä syystä Timeshiftistä ei ollut apua, mutta se voi auttaa joissain lievemmissä tapauksissa. Uusi asennus samalle levylle pelittää kuitenkin.
Aion käyttää edelleen Timeshiftiä, mutta enää en laita mitään tiedostoja levylle, jossa Mint asennus, mutta toiselle levylle, jossa ulkoiset backupit. Nämä backupit ovat vain kerran kuukaudessa. Teen päivittäiset backupit tietyistä tiedostoista kolmannelle (sisäiselle) levylle.
Onko tietoa tai kokemusta että ovatko Raspberry Pi4:lla vaihtoehtoiset Linuxit (Manjaro, OpenSUSE ja mitä noita on) ihan yhtä hyviä vaihtoehtoja sen käyttikseksi kuin sen perus-Raspberry Pi OS joka taitaa olla Debian-pohjainen?
Haluaisin vaihtaa johonkin rolling release-Linuxiin kuten OpenSUSE tai Manjaro tms. (ainakin nuo ovat muistikuvani mukaan saatavilla RPi4:lle) joka pysyisi aina ajantasalla, ilman hankalia release upgradeja tai alusta alkaen uudella Raspberry Pi OS asennuksella kun tulee aika tehdä release upgrade.
Ainoa mikä mietityttää että onko RPi4 eri ominaisuudet ja hardware GPU:ta (VPU?) myöten täysin tuettu noissakin? Eli jos ei asenna peruskäyttistä siihen, joutuuko silloin jostain ominaisuuksista, grafiikkakiihdytyksistä tai ohjelmista mahdollisesti luopumaan?
Minulla RPi4 on aika perus-desktop käytössä ja jopa pelaamiseen (ml. emulaattorit) joten mietin vaikuttaako jonkun muun Linuxin valinta RPIn käytettävyyteen noiden osalta?
MUOKS: Tässä 2026 videossa ei ole mainitsemiani Manjaroa tai OpenSUSE:a mukana mutta siitä kyllä tulee kuva että RaspberryOS on edelleen varmin vaihtoehto, lähinnä kuinka esim. Ubuntu ja Armbian kanssa Youtube-videoiden toisto selaimessa tökki pahasti, minkä epäilen johtuvan siitä etteivät ko. käyttikset tai niiden mukana tulevat versiot selaimista tue kokonaan esim. VPU:ta joka kiihdyttäisi videotoistoa, eli videota toistetaan ilman sen apua. Tai jotain tuollaista.
No paskaakos tässä sitten, pitänee asentaa uusin RaspberryOS kun olen edelleen yhtä releaseata vanhemmassa versiossa, ja googlailun perusteella ei ole mahdollista tehdä lennossa mitään release upgradea vaan uusiksi vaan alusta asentaminen. Pöh.
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=hCN3EkJlwAU
Haluaisin vaihtaa johonkin rolling release-Linuxiin kuten OpenSUSE tai Manjaro tms. (ainakin nuo ovat muistikuvani mukaan saatavilla RPi4:lle) joka pysyisi aina ajantasalla, ilman hankalia release upgradeja tai alusta alkaen uudella Raspberry Pi OS asennuksella kun tulee aika tehdä release upgrade.
Ainoa mikä mietityttää että onko RPi4 eri ominaisuudet ja hardware GPU:ta (VPU?) myöten täysin tuettu noissakin? Eli jos ei asenna peruskäyttistä siihen, joutuuko silloin jostain ominaisuuksista, grafiikkakiihdytyksistä tai ohjelmista mahdollisesti luopumaan?
Minulla RPi4 on aika perus-desktop käytössä ja jopa pelaamiseen (ml. emulaattorit) joten mietin vaikuttaako jonkun muun Linuxin valinta RPIn käytettävyyteen noiden osalta?
MUOKS: Tässä 2026 videossa ei ole mainitsemiani Manjaroa tai OpenSUSE:a mukana mutta siitä kyllä tulee kuva että RaspberryOS on edelleen varmin vaihtoehto, lähinnä kuinka esim. Ubuntu ja Armbian kanssa Youtube-videoiden toisto selaimessa tökki pahasti, minkä epäilen johtuvan siitä etteivät ko. käyttikset tai niiden mukana tulevat versiot selaimista tue kokonaan esim. VPU:ta joka kiihdyttäisi videotoistoa, eli videota toistetaan ilman sen apua. Tai jotain tuollaista.
No paskaakos tässä sitten, pitänee asentaa uusin RaspberryOS kun olen edelleen yhtä releaseata vanhemmassa versiossa, ja googlailun perusteella ei ole mahdollista tehdä lennossa mitään release upgradea vaan uusiksi vaan alusta asentaminen. Pöh.
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=hCN3EkJlwAU
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 30.03.2021
- Viestejä
- 502
Näissä ARM Linuxeissa varma valinta on yleensä Arch Linux ARM ja niin se on tässäkin tapauksessa. Raspberry Pi 4 | Arch Linux ARM Asennusohjeet tuolta ja kaikki pitäis toimia.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 971
VoidLinux vois olla yks vaihtoehto. Sitä en tiedä miten hyvin toimii raspilla mutta i686 serrilla toiminu ihan hyvin. arm alustalla void-installeria ei ole tuettu eli asennus vaatii vähän enemmän vaivannäköä.
ARM Devices - The Void Linux Handbook
docs.voidlinux.org
Tätä muutaman vuoden käyttäneenä tuntuu olevan pitkää kuolemaa tekevä projekti. Ärsyttävin ongelma itselle on ollut usein epäonnistuvat päivitykset, koska pakettivarastot eivät vastaa tietokantaa kun ajantasaista pakettia ei satunnaisesti joltain peilipalvelimelta löydykkään. Ajoittain myös itse sivusto on toki ollut saavuttamattomissa. Infraongelmista tai oikeastaan mistään muustakaan ei tiedoteta lainkaan, mikä on ymmärrettävää kun sivuilla ylipäätään käy vain 1 projektin jäsen (graysky). Ilmeisesti projektiin kuuluisi hänen lisäksi joku toinenkin henkilö. Lisäksi useat peilipalvelindomainit ei tue TLS:ää. Rpi 5:lle ei ole julkaistu vieläkään asennuskuvaa, mutta jotkin käyttäjät ovat askartaneet ohjeita kuinka distron saa toimimaan raspberry pi 5:llä rakentaen sen toiselta ARM-raspilta käsin. Ovat nyt sentäs viimeaikoina päivittäneet asennuskuvia ajan tasalle, välissä nekin oli pahimmillaan 2 vuotta vanhoja.
Olen itse vähentänyt alarmin käytön yhteen raspiin ja palannut viralliseen rpi os:ään, joskin kiinnostaisi kokeilla toimivaa rolling release ("jatkuvaa"?) distroa. Vaikuttaa vain olevan varsin pieni markkina.
Kiitos, juuri tällaista tietoa kaipasin. Ymmärrän ettei RPi ehkä ole niin hirmuisen suuri markkina vaihtoehtoisille distroille, RPi-koneita kyllä on maailmalla pilvin pimein mutta useimmille desktop-käyttäjille taitaa riittää erinomaisesti default Debian-pohjainen RaspOS mihin sitten RPi:tä käyttävätkään, ja jos erityisesti haluaa sen olevan joku mediacenter tai retropelialusta, niihinkin löytyy jo omat erikois-distrot ilmeisesti.
Manjaroa joskus kokeilin RPi4:lla ja ihan ok se tuntui toimivan, tosin en tehnyt aiemman videon kaltaisia testejä että pyörivätkö Youtube-videot yms. yhtä hyvin siinä kuin RaspOS:ssa.
Ei minullakaan oikein muuta syytä olisi vaihtaa RaspOS:sta pois kuin etten tykkää siitä lisätyistä kun pitäisi vaihtaa uudempaan releaseen, varsinkin kun RaspOS:ssa ei taida olla mitään virallista tapaa tehdä release upgradea lennossa. Pitää asentaa uusi release tyhjältä alustalta.
Eipä noitakaan päivityksiä nyt ihan yhtenään tule. Helposti käytät enemmän aikaa vaihtoehdon etsimiseen ja tunkkaamiseen kuin niihin päivityksiin yhteensä.
Raspberry Pi OS wikisivun mukaan uusi major release tulee n. 2-3 vuoden välein. Sinänsä harvoin ja toki sitä aikaisempaakin vielä tuetaan hyvän aikaa vaikka uudempikin on tullut, mutta varsinkin kun tuon RPi:n käyttö on niin ajoittaista, välillä useiden kuukausien taukoa, jotenkin väsyy vaan siihen että pitkästä aikaa sitä käyttäessään havahtuu että on jo pitkän aikaa sitten tullut uudempi release ja alkaa miettiä mitäs kaikkea pitääkään konfiguroida ja asentaa uudelleen sekä siirtää dataa vanhasta uuteen, jos haluaisi samantien päivittää uusimpaan.
Samasta syystä olen PC:lläkin alkanut suosia rolling releasea (OpenSUSE TW) jotta ei tarvitse silloin tällöin tuolla päätä vaivata, vaikka Mint:ssä release upgrade tuntuu nykyisin toimivan ihan kohtuullisesti. Aiemmin siinä oli sama kuin Raspberry Pi OS:ssa eli käytännössä piti asentaa uusi release tyhjältä pöydältä.
Mutta... jos noiden vaihtoehtoisten RPi-distrojen kanssa saattaa tulla pulmia etteivät tue RPi kaikkia ominaisuuksia tai piirejä, en taida jaksaa alkaa selvittää.
Eikös tuo seuraile Debianin julkaisutahtia. Jos ei tarvitse jotain uutta ominaisuutta, niin voi huoletta hypätä joka toisen yli, eli 5 vuoden välein päivitys. Jos raspille laskee eliniäksi vaikka 15 vuotta, niin se tekee 2 päivitystä eliniän aikana.
Kyllä se seuraa Debianin julkaisutahtia kun ei siitä paljoa eroakkaan. Yleensä muutaman kuukauden Debianin uuden version jälkeen tulee vastaava rpi os. Mutta rpi os on mahdollista kyllä päivittää lennosta seuraavaan, kuten Debianikin. Sitä ei vain virallisesti tueta rpi:n puolella ja siksi suositella vaikka täysin samoin menetelmin se (yleensä) onnistuu, omalla vastuulla ja riskit tiedostaen toki.
Sinänsä itsellä on käyttökohteita joissa pienet jatkuvat ominaisuuspäivitykset ovat huomattavasti luotettavampia kuin ajoittainen jättirysäys lennosta tehtynä, etenkin kun jatkuvapäivitteiseen distroon on arjessa tottunut. Tarpeeksi monta kun näitä myös on, ei jaksa kulkea uudelleenasentamassa etenkin kun jokainen yksilö on erilainen yksilö. Vaikka uusi versio tuleekin vain parin vuoden välein, on se tuolloin kerralla paljon työllistävä. Mutta valitettavasti Raspberryn ulkopuoliset distroprojektit näyttää olevan liian pieniä resursseiltaan. Arch linux ARMikin voisi toimia, jos projektissa olisi riittävästi aktiivisia osallisia ja riittävästi palvelinresursseja. Oikeastaan kaikki ongelmani kyseisen jakelun kanssa juontaa juurensa projektin pienuuteen. Käytettävyysero Arch linuxin ja Arch linux ARMin välillä on niin valtava ettei niiden tulisi nimeä mielestäni jakaa.
Sinänsä itsellä on käyttökohteita joissa pienet jatkuvat ominaisuuspäivitykset ovat huomattavasti luotettavampia kuin ajoittainen jättirysäys lennosta tehtynä, etenkin kun jatkuvapäivitteiseen distroon on arjessa tottunut. Tarpeeksi monta kun näitä myös on, ei jaksa kulkea uudelleenasentamassa etenkin kun jokainen yksilö on erilainen yksilö. Vaikka uusi versio tuleekin vain parin vuoden välein, on se tuolloin kerralla paljon työllistävä. Mutta valitettavasti Raspberryn ulkopuoliset distroprojektit näyttää olevan liian pieniä resursseiltaan. Arch linux ARMikin voisi toimia, jos projektissa olisi riittävästi aktiivisia osallisia ja riittävästi palvelinresursseja. Oikeastaan kaikki ongelmani kyseisen jakelun kanssa juontaa juurensa projektin pienuuteen. Käytettävyysero Arch linuxin ja Arch linux ARMin välillä on niin valtava ettei niiden tulisi nimeä mielestäni jakaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 671
ntfs3 ajuri (ei tule sekoittaa ntfs-3g FUSE ajuriin) on kyllä ollut kernelissä jo jostakin 5.15:sta alkaen, ja on tukenut kirjoitusta alusta asti.Tuo 7.1:een uutena tuleva on aiemmin
ntfsplus nimellä tunnettu, vanhaan read-only ntfs ajuriin perustuva ajuri joka tukee kirjoitusta ntfs3:n tapaan, mutta myös joitakin nykypäivän ominaisuuksia joita tuo vanha ja huonolla ylläpidolla ollut ei ole koskaan tukenut ja joiden lisääminen siihen olisi työlästä.Tuo uusi on suorituskykyisempi ja luultavasti varmatoimisempi kuin
ntfs3, mutta kyllä silläkin on jo vuosia saanut niin lueskeltua kuin kirjoiteltua Microslop levyltä mitä on tarvinnut.Olen harkinnut KDE Neonin tilalle jotain muuta distroa. KDE Neon hajoaa satunnaisesti päivitysten yhteydessä, enkä muutoinkaan tykkää default asetuksesta, jolla käyttöjärjestelmä pitää buutata jokaisen päivityksen yhteydessä. Käytin Gentoota vuosista 2005-2014 ja tykkäsin Portagen tuomasta hallinnantunteesta ja rolling release oli myös tärkeä. Perheen myötä koneen ylläpitoon jäi vähemmän aikaa ja siirryin "binääridistroihin". (Portage oli jatkuvasti solmussa, kun käytin stable ja unstable paketteja sekaisin.)
openSUSE Tumbleweed olisi ehkä jossain määrin jatkumoa Gentoolle, mutta onko sillä sama kohtalo edessä kuin Gentoolla; liian vähän kehittäjiä ja käyttäjäyhteisö melko pieni, jos täytyy etsiä netistä ongelmiin ratkaisua?
Fedoraa mainostetaan nykyisin joka paikassa ja siitäkin löytyisi tuore kerneli sekä ajantasainen KDE. Miinuksena puolivuosittaiset versiopäivitykset ja taustalla kummitteleva amerikkalainen Red Hat, mikä tässä maailmantilanteessa on miinus, kun vastapelurina olisi saksalainen SUSE.
Minkälaisia ajatuksia ja suosituksia sopivasta Linux distrosta, jos tarkoitus olisi päästä suht vähällä ylläpidolla ja käyttö on toimistotyöskentelyä, Firefox, Libre Office, VMware jne. Näytönohjain on Intel Arc, jos sillä on tässä merkitystä.
openSUSE Tumbleweed olisi ehkä jossain määrin jatkumoa Gentoolle, mutta onko sillä sama kohtalo edessä kuin Gentoolla; liian vähän kehittäjiä ja käyttäjäyhteisö melko pieni, jos täytyy etsiä netistä ongelmiin ratkaisua?
Fedoraa mainostetaan nykyisin joka paikassa ja siitäkin löytyisi tuore kerneli sekä ajantasainen KDE. Miinuksena puolivuosittaiset versiopäivitykset ja taustalla kummitteleva amerikkalainen Red Hat, mikä tässä maailmantilanteessa on miinus, kun vastapelurina olisi saksalainen SUSE.
Minkälaisia ajatuksia ja suosituksia sopivasta Linux distrosta, jos tarkoitus olisi päästä suht vähällä ylläpidolla ja käyttö on toimistotyöskentelyä, Firefox, Libre Office, VMware jne. Näytönohjain on Intel Arc, jos sillä on tässä merkitystä.
Siinäpä ne hyvät vaihtoehdot tulikin. Fedora on ehkä pykälän helpompi ylläpitää ja käyttäjiä on enemmän. Toisaalta nuo versiopäivitykset ehkä kumoaa sen helppousedun. Pakettivalikoima on Fedoralla mielestäni laajempi, mutta aika lailla oleellisimmat löytyy Tumbleweedistäkin. Jos antaa pisteitä eurooppalaisuudesta niin se kääntää vaa'an Tumbleweedin suuntaan. Mutta en nyt silti Red Hattia niin isona mörköän pitäisi amerikkalaisuuden vuoksi, että sen takia pitäisi Fedora hylätä.
- Liittynyt
- 08.01.2023
- Viestejä
- 3 154
Jos nuo versiopäivitykset (esim Fedorassa) aiheuttaa "harmaita hiuksia" niin yksivaihtoehto on katsella Fedora Atomic puolta, jossa nuo päivitykset ovat "suoraviivaisempia". Vaihdat vaan ns versiosta toiseen.
(Oma biased ehdotus):
Katso vaikka Universal-blue:n tarjoamia imageja. Löytyy Gnome (Bluefin) ja Aurora (KDE) tai sitten enemmän pelihommiin suunnattu Bazzite. Meillä (juu olen mukana tässä projektissa) päivitykset menee hieman eri tavalla kun vertaa Fedora Atomic puoleen (vaikka käytetäänkin niitä pohjana) ja päivitykset tosiaan tapahtuvat automaattisesti, ei tarvitse esim miettiä että mitä pitää tehdä että voin päivittää Fedora 43:sta Fedora 44 vaan se tulee päivitysten mukana ns automaattisesti ja halutessa nämä päivitykset tapahtuu taustalla ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään.
(Oma biased ehdotus):
Katso vaikka Universal-blue:n tarjoamia imageja. Löytyy Gnome (Bluefin) ja Aurora (KDE) tai sitten enemmän pelihommiin suunnattu Bazzite. Meillä (juu olen mukana tässä projektissa) päivitykset menee hieman eri tavalla kun vertaa Fedora Atomic puoleen (vaikka käytetäänkin niitä pohjana) ja päivitykset tosiaan tapahtuvat automaattisesti, ei tarvitse esim miettiä että mitä pitää tehdä että voin päivittää Fedora 43:sta Fedora 44 vaan se tulee päivitysten mukana ns automaattisesti ja halutessa nämä päivitykset tapahtuu taustalla ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 2 071
Toimiikos muilla tässä uudessa Ubuntu 26.04:ssa Grub:n asetusten muokkaus?
Mulla ei vaan /etc/default/grub tiedostoon tehdyt muokkaukset tule voimaan vaikka ajaa muokkauksien jälkeen sudona update-grub:n
Toi kyllä lukee tuon tiedoston, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään.
Mulla ei vaan /etc/default/grub tiedostoon tehdyt muokkaukset tule voimaan vaikka ajaa muokkauksien jälkeen sudona update-grub:n
Toi kyllä lukee tuon tiedoston, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään.