Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

[love_doctor]

Mitä nyt se että Androidissa on DRM integroituna melkoisen syvälle rautaa myöten, kuten ylempänä jo tuotiin esille.

Lisäksi Android on Linux-kerneliin perustuva käyttöjärjestelmä, ei enempää eikä vähempää. Siinä ei ole kernelin lisäksi oikeastaan mitään yhteistä minkään Linux-käyttöjärjestelmäksi ymmärretyn kanssa, C-kirjasto, userland, initit, graafinen ympäristö, aivan kaikki on erilaista. Jopa kernelissa on moduleita ja optioita joita ei missään muualla käytetä.

Vertaaminen ihmisten tietokoneissaan käyttämiin Linux distroihin on täysin hedelmätöntä.

Androidien kerneliä on kyllä tuotu Project Treblen yms. yritysten myötä lähemmäs mainlinea. En muista uusinta lukua, mutta 2018 artikkelin mukaan Android Common Kernel oli vain noin 6500 riviä mainline-kernelin päälle. Tuossa luki että "The eventual plan is to push thatto zero, but there are a number of issues to deal with still, including solvingproblems with priority inheritance in binder, getting energy-awarescheduling into the mainline, and upstreaming the SDCardFS filesystem bridge". Eli aika lailla esim. videotoistoon suoraan liittymättömiä juttuja.

Nuo valmistajakohtaiset laiteajurit ja hienosäädöt yleensä noudattavat jotain valmista rajapintaa, joten vaikka niistä tulisi miljoonia rivejä lisää, niillä ei ole sen perusytimen toimintaan erityisesti vaikutusta. Androideissahan joku valmistaja on voinut tehdä paljonkin lisää koodia, mutta esim. yleinen videotoiston toimivuus riippunee siitä, mikä on se yhteinen osuus eri laitteissa.

Noissa muissakin palikoissa idea on, että osat ovat ainakin jossain määrin vaihdettavia ja Androidissahan se juttu on, että ne alunperin tekivät vähemmän. Esim. libc:n kuuluisi toimia lähes identtisesti. Vähän eksoottisempi init tuskin tekee mitään enempää kuin systemd. Korkeammalla tasolla sitten alkaakin olla aika erilaisia rajapintoja.

 

[Barbarossa]

Androidien kerneliä on kyllä tuotu Project Treblen yms. yritysten myötä lähemmäs mainlinea. En muista uusinta lukua, mutta 2018 artikkelin mukaan Android Common Kernel oli vain noin 6500 riviä mainline-kernelin päälle. Tuossa luki että "The eventual plan is to push thatto zero, but there are a number of issues to deal with still, including solvingproblems with priority inheritance in binder, getting energy-awarescheduling into the mainline, and upstreaming the SDCardFS filesystem bridge". Eli aika lailla esim. videotoistoon suoraan liittymättömiä juttuja.

Nuo valmistajakohtaiset laiteajurit ja hienosäädöt yleensä noudattavat jotain valmista rajapintaa, joten vaikka niistä tulisi miljoonia rivejä lisää, niillä ei ole sen perusytimen toimintaan erityisesti vaikutusta. Androideissahan joku valmistaja on voinut tehdä paljonkin lisää koodia, mutta esim. yleinen videotoiston toimivuus riippunee siitä, mikä on se yhteinen osuus eri laitteissa.

Noissa muissakin palikoissa idea on, että osat ovat ainakin jossain määrin vaihdettavia ja Androidissahan se juttu on, että ne alunperin tekivät vähemmän. Esim. libc:n kuuluisi toimia lähes identtisesti. Vähän eksoottisempi init tuskin tekee mitään enempää kuin systemd. Korkeammalla tasolla sitten alkaakin olla aika erilaisia rajapintoja.

Pointti oli että Androidin vertaaminen työpöytä-Linuxeihin on hyödytöntä, niissä on enemmän erilaista kuin samanlaista. Se että jokin toimii ja on mahdollista Androidista ei millään tavalla vahvista tai kumoa toimivuutta distrossa X. Saati päinvastoin. Tiedän että jotkut kovasti haluavat Androidin olevan "Linux" mutta tekniset faktat eivät tätä tue.

Videotoistossa tuo jo esille tuotu DRM on hyvinkin olennainen juttu, esim. jotkut Widevinen tasot edellyttävät TEE:n olemassaoloa ja chain of "trust"ia, eli käytännössä voidaan puhua rautatason estosta laitteen käyttäjän pääsylle dekoodattuun videosisältöön.

 

[Mukava]

Fedora 43 julkaisu vuorossa sitten tänään illemmalla. Tosin eipä tuo nyt hirveästi mitään uutta tuo, etenkin kun KDE 6.5 tulee vasta jälkikäteen, kun KDE:n julkaisuaikataulu osui suoraan Fedoran release freezen kohdalle.

KDE SIG:lla tosin ollut COPR-repo tuolle final-versiolle pystyssä jo reilun viikon.

 

[Barbarossa]

Fedora 43 julkaisu vuorossa sitten tänään illemmalla. Tosin eipä tuo nyt hirveästi mitään uutta tuo, etenkin kun KDE 6.5 tulee vasta jälkikäteen, kun KDE:n julkaisuaikataulu osui suoraan Fedoran release freezen kohdalle.

KDE SIG:lla tosin ollut COPR-repo tuolle final-versiolle pystyssä jo reilun viikon.

Tässä vähän odotellutkin. Oli tuossa tarkoitus laittaa vaimolle vanhaan läppäriin Fedora jo tuossa toissaviikonloppuna kun Win10 tuki päättyi ja rouva halusi päästä siitä eroon. Valmistelin jo USBitikun mutta sitten hoksasin että koneessa on pyörivä kiekko mallia 120GB, ja koska tuo 43:n julkaisukin häämötti jo nurkan takana niin tilasin pienehkön SSD:n ja jäin odottelemaan 43 asennusimagea niin ei tarvitse hetkeen päivitellä.

KDE 6.5 puute ei haittaa kun Cinnamon spiniä kaavailinkin, arvelin että kevyempi ja toimii nätimmin tuossa dual core Haswellissa 8GB muistilla.

 

[EliEli]

Asensin Linux Mintin Windows 10 tilalle.
Windowsissa mulla oli C:n juuressa "Omat"-kansio, jonka alla on kaikki asiakirjat, kuvat, musiikit jne. Jos kopioin ne nyt Linuxiin /user/käyttäjänimeni/ alle, niin onko kaikki silti myös muiden mahdollisten käyttäjätunnusten käytettävissä, kuten ennenkin? Vai tuleeko niihin rajoitus käyttää vain omalla tunnuksellani? Mikäli tulee, niin mikä olisi oikea sijainti kansiolle? Näyttää hirvittävän monimutkaiselta kansiorakenne Windowsiin tottuneelle.

Tuossa jo ohjattiin muualle opiskelemaan lisätietoa, mutta se mitä kannattaa tehdä ja kuinka hankalasti riippuu haluatko että kaikki koneelle koskaan pääsevät käyttäjätunnukset saavat täydet käyttöoikeudet hakemiston tiedostoihin, vai haluatko rajoittaa että vain tietyt käyttäjät saavat (täydet tai jotkut oikeudet).

Jälkimmäisessä tapauksessa pyrkisit lisäämään kaikki haluamasi käyttäjät johonkin samaan käyttäjäryhmään ja tälle ryhmälle antaisit oikeudet tekemääsi hakemistoon ja sen alla oleviin tiedostoihin. Jos taas kaikki saavat kaikki oikeudet, on helpompaa.

Kun tuota Linuxin tiedostojen ja hakemistojen omistajuuksia ja käyttöoikeuksia hieman oppii niin kyllä se alkaa käydä järkeen ja oppii mitä kaikkia tarkkoja rajauksia voi tehdä pääsyissä johonkin hakemistoon ja tiedostoihin. Vähän joutuu kyllä harjoittelemaan esim. chmod komennon käyttöä... En itsekään vieläkään ulkoa muista tarkasti millä numeroilla tai vivuilla saan juuri tietyt oikeudet, pitikö laittaa 5 vai 6 others-ryhmälle tms...

 

[Mukava]

Tässä vähän odotellutkin. Oli tuossa tarkoitus laittaa vaimolle vanhaan läppäriin Fedora jo tuossa toissaviikonloppuna kun Win10 tuki päättyi ja rouva halusi päästä siitä eroon. Valmistelin jo USBitikun mutta sitten hoksasin että koneessa on pyörivä kiekko mallia 120GB, ja koska tuo 43:n julkaisukin häämötti jo nurkan takana niin tilasin pienehkön SSD:n ja jäin odottelemaan 43 asennusimagea niin ei tarvitse hetkeen päivitellä.

KDE 6.5 puute ei haittaa kun Cinnamon spiniä kaavailinkin, arvelin että kevyempi ja toimii nätimmin tuossa dual core Haswellissa 8GB muistilla.

Näyttää torrentit olevan jo tarjolla

Torrent Server for the Fedora Project

 

[love_doctor]

Pointti oli että Androidin vertaaminen työpöytä-Linuxeihin on hyödytöntä, niissä on enemmän erilaista kuin samanlaista. Se että jokin toimii ja on mahdollista Androidista ei millään tavalla vahvista tai kumoa toimivuutta distrossa X. Saati päinvastoin. Tiedän että jotkut kovasti haluavat Androidin olevan "Linux" mutta tekniset faktat eivät tätä tue.

Videotoistossa tuo jo esille tuotu DRM on hyvinkin olennainen juttu, esim. jotkut Widevinen tasot edellyttävät TEE:n olemassaoloa ja chain of "trust"ia, eli käytännössä voidaan puhua rautatason estosta laitteen käyttäjän pääsylle dekoodattuun videosisältöön.

Joo toki näin. Meinasin vaan, että käyttiksen eri tasojen erot ovat tuossa vähän irrelevantteja kun se puuttuva lenkki on oikeastaan se, että DRM-sisältö putkitetaan suoraan nettipiuhasta GPU:n videopiirille suojatusti ja siitä kuva näytölle samaten suojattuna (HDCP). Käyttiksen rooli on tuossa nimenomaan olla sivussa lähes täydellisesti.

 

[Barbarossa]

Joo toki näin. Meinasin vaan, että käyttiksen eri tasojen erot ovat tuossa vähän irrelevantteja kun se puuttuva lenkki on oikeastaan se, että DRM-sisältö putkitetaan suoraan nettipiuhasta GPU:n videopiirille suojatusti ja siitä kuva näytölle samaten suojattuna (HDCP). Käyttiksen rooli on tuossa nimenomaan olla sivussa lähes täydellisesti.

Juu, näinhän ko. ongelmaa koskien. Nuo asiaan vaikuttamattomat erot oli tarkoitettu lähinnä korostamaan yleisellä tasolla sitä että yhteistä näillä alustoilla on aika minimaalisesti.

 

[Jalmos]

Linuxeissa on ilmeisesti monesti sellainen "ominaisuus", että Bluetooth-kuuloke toimii kuulokkeina hyvällä laadulla, mutta jos on setti eli myös mikrofoni, niin laatu on huono. Riippuen siitä, kumpaa moodia haluaa käyttää, tämä pitää ainakin Linux Mintissä siis käydä itse vaihtamassa joka kerta?

Onko tässä eroja eli distrojen välillä tai onko olemassa joku parempi softa, jonka siihen voisi laittaa väliin, joka toimisi paremmin?

 

[Hyrava]

Linuxeissa on ilmeisesti monesti sellainen "ominaisuus", että Bluetooth-kuuloke toimii kuulokkeina hyvällä laadulla, mutta jos on setti eli myös mikrofoni, niin laatu on huono. Riippuen siitä, kumpaa moodia haluaa käyttää, tämä pitää ainakin Linux Mintissä siis käydä itse vaihtamassa joka kerta?

Onko tässä eroja eli distrojen välillä tai onko olemassa joku parempi softa, jonka siihen voisi laittaa väliin, joka toimisi paremmin?

Itselläni ainakin Bluetooth-headset vaihtaa ihan automaattisesti moodia sen mukaan mitä niiden kanssa teen. Esimerkiksi jos kuuntelen jotain nettiradiota tai katselen youtubea, kuulokkeet ovat stereomoodissa mutta esimerkiksi kun liityn teams-kokoukseen, kuulokkeet vaihtavat monoääni + mikrofoni -moodiin. Teams-paltsun jälkeen kun laitan taas vaikka videon pyörimään tai nettiradion takaisin päälle niin luurit vaihtavat taas automaattisesti stereomoodiin. Stereomodessa äänenlaatu on ehkä aavistuksen parempi kuin silloin kun on mono+mikki käytössä. Itselläni käytössä xubuntu ihan oletusääniasetuksilla eli en ole tuon suhteen mitään virityksiä tehnyt.

 

[Jalmos]

Itselläni ainakin Bluetooth-headset vaihtaa ihan automaattisesti moodia sen mukaan mitä niiden kanssa teen. Esimerkiksi jos kuuntelen jotain nettiradiota tai katselen youtubea, kuulokkeet ovat stereomoodissa mutta esimerkiksi kun liityn teams-kokoukseen, kuulokkeet vaihtavat monoääni + mikrofoni -moodiin. Teams-paltsun jälkeen kun laitan taas vaikka videon pyörimään tai nettiradion takaisin päälle niin luurit vaihtavat taas automaattisesti stereomoodiin. Stereomodessa äänenlaatu on ehkä aavistuksen parempi kuin silloin kun on mono+mikki käytössä. Itselläni käytössä xubuntu ihan oletusääniasetuksilla eli en ole tuon suhteen mitään virityksiä tehnyt.

Ja nimenomaan luurit kiinni Bluetoothilla eikä headsetin omalla mokkulalla esim.? Voiko kuulokemalli vaikuttaa, nämä ei Plantronicsit eivät mielestäni sitä automaattisesti tee...

 

[Hyrava]

Ja nimenomaan luurit kiinni Bluetoothilla eikä headsetin omalla mokkulalla esim.? Voiko kuulokemalli vaikuttaa, nämä ei Plantronicsit eivät mielestäni sitä automaattisesti tee...

Toimii samalla tavalla sekä suoraan koneen bluetoothilla että Jabran donglella. Itse tosin käytän tuota donglea kun nuo luurit tuntuu välillä muuten sekoilevan jos ovat suoraan koneen bt:ssa kiinni.

 

[Carlos]

Onko tosiaan niin että intelin i5-6200U ei jaksa pyörittää 4k30 youtube videota linux mint firefoxilla? Onhan tuossa kuitenkin 520 näyttis intelin quick sync tuettuna, vai onko youtuben VP9 se ongelma? Jopa 1080p60 droppaa frameja. Mielestäni kyllä windows 10:llä pyöri.

Kokeiltu eri asetuksia firefoxissa rautakiihdytys asetuksen suhteen ja kokeiltu myös lisäosaa joka pakottaa X264/5 moodiin youtuben. käyttiksen asennuksessa kysytyt codecit on myös asennettu.

Kokeilin Shotcut:lla tunnistaa ni ainakin löysi encode kiihdyttimet. Mutta mites decode? Onko jotain työkalua/komentoa millä noita tuettuja dekoodereita vois tunnistaa? Oheisen taulukon mukaan VP9 pitäs olla "tuettuna" (Partially-accelerated decoding on Linux only).

Intel Quick Sync Video - Wikipedia

en.wikipedia.org

Voi toki olla että aikaa kultaa muistoja läppärin suorituskyvystä kun kaivoin sen usean vuoden jälkeen naftaliinista testakseni miten onnistuisi linuxin käyttö päivittäisessä käytössä.

 

[Wapaaherra]

Komennolla vainfo näkee mitä kodekkeja rautakiihdytys tukee. Samoin firefoxin sivulla about:support näkee kodekit, joita firefox purkaa rautakiihdytyksellä.

 

[Satanen99]

Avautuminen: Kyllä se nyt on niin että tässä tarvitsee toisen käyttöjärjestelmän windows 11 rinnalle. Toinen pääkäyttökone jossa on windows ja toinen kone jossa on sellainen käyttis joka toimii sillon kun sitä tarvitsee. Alkuun ongelma vaan on se että kaikki ohjelmat joita käytän taitaa olla windows ohjelmia. Joku ratkasu on löydyttävä koska ei tästä tule mitään kun vuodesta menee viikkoja siihen kun joutuu koko ajan ruuvaamaan jotain oikuttelevaa käyttistä sillon kun sen toivoo toimivan.. Joskus aiemmin käytin Ubuntua varakoneena.. Sama se nyt minkä ottaa kuhan nuo tärkeimmät ohjelmat toimii

 

[Ezzy]

Avautuminen: Kyllä se nyt on niin että tässä tarvitsee toisen käyttöjärjestelmän windows 11 rinnalle. Toinen pääkäyttökone jossa on windows ja toinen kone jossa on sellainen käyttis joka toimii sillon kun sitä tarvitsee. Alkuun ongelma vaan on se että kaikki ohjelmat joita käytän taitaa olla windows ohjelmia. Joku ratkasu on löydyttävä koska ei tästä tule mitään kun vuodesta menee viikkoja siihen kun joutuu koko ajan ruuvaamaan jotain oikuttelevaa käyttistä sillon kun sen toivoo toimivan.. Joskus aiemmin käytin Ubuntua varakoneena.. Sama se nyt minkä ottaa kuhan nuo tärkeimmät ohjelmat toimii

Mitä nää tärkeimät´Windows-ohjelmat on? Aja VM:ssä joko suoraan tai Winboatin läpi?

 

[EliEli]

Avautuminen: Kyllä se nyt on niin että tässä tarvitsee toisen käyttöjärjestelmän windows 11 rinnalle. Toinen pääkäyttökone jossa on windows ja toinen kone jossa on sellainen käyttis joka toimii sillon kun sitä tarvitsee. Alkuun ongelma vaan on se että kaikki ohjelmat joita käytän taitaa olla windows ohjelmia. Joku ratkasu on löydyttävä koska ei tästä tule mitään kun vuodesta menee viikkoja siihen kun joutuu koko ajan ruuvaamaan jotain oikuttelevaa käyttistä sillon kun sen toivoo toimivan.. Joskus aiemmin käytin Ubuntua varakoneena.. Sama se nyt minkä ottaa kuhan nuo tärkeimmät ohjelmat toimii

Onko tahtotila että Windows ja Linux majailevat eri koneilla? Minulla on useammassa koneessa Windows ja Linux rinnakkain, jos on tarpeeksi levytilaa molemmille.

Käytän nykyisin Windowsia ja Linuxia aika tasapuolisesti sekä työ- että varsinkin kotikäytössä, joissakin koneissa (läppäreissä) katson paremmaksi ajaa vain Linuxia esim. jos on vanhempi kone jossa vain 4GB RAM tms. eikä muutenkaan sellaista käyttöä kuten pelaaminen joka Windowsia erityisesti "tarvitsisi".

Ruuvailua tulee molemmissa, vähän eri skenaarioissa. Kaikkein ikävintä on jos googlaan ohjeita miten saada jokin asia Windowsissa kohdilleen, ohjeissa neuvotaan lisäämään uusia avaimia jonnekin Windows-rekisterin syövereihin ja luomaan niille jokin DWORD32-arvo... Ei yhtään sen helpompaa kuin Linuxin tunkkaaminen, ja varsin usein nuo Windowsin ohjeet myös happanevat nopeasti eli puoli vuotta sitten tehty ohje ei toimi enää uusimmassa Windows Feature Updatessa tms.

Linuxissa puolestaan olen esim. yrittänyt saada yhdellä tuoreella OpenSUSE-asennuksella NVidian näyttöajureita toimimaan, parien eri ohjeiden mukaan menty ja nykytilanne tuntuu olevan työpöydän tahmaisuuden perusteella että mitään rautakiihdytystä ei tällä hetkellä ole. Toimi itseasiassa paremmin ennenkuin aloin tehdä ajurien asennuksia mutta halusin vain varmistaa että on NVidian omat tehokkaammat ajurit käytössä eikä hitaammat ja bugisemmat Nouveau-ajurit.

 

[love_doctor]

Onko tosiaan niin että intelin i5-6200U ei jaksa pyörittää 4k30 youtube videota linux mint firefoxilla? Onhan tuossa kuitenkin 520 näyttis intelin quick sync tuettuna, vai onko youtuben VP9 se ongelma? Jopa 1080p60 droppaa frameja. Mielestäni kyllä windows 10:llä pyöri.

Kokeiltu eri asetuksia firefoxissa rautakiihdytys asetuksen suhteen ja kokeiltu myös lisäosaa joka pakottaa X264/5 moodiin youtuben. käyttiksen asennuksessa kysytyt codecit on myös asennettu.

Kokeilin Shotcut:lla tunnistaa ni ainakin löysi encode kiihdyttimet. Mutta mites decode? Onko jotain työkalua/komentoa millä noita tuettuja dekoodereita vois tunnistaa? Oheisen taulukon mukaan VP9 pitäs olla "tuettuna" (Partially-accelerated decoding on Linux only).

Intel Quick Sync Video - Wikipedia

en.wikipedia.org

Voi toki olla että aikaa kultaa muistoja läppärin suorituskyvystä kun kaivoin sen usean vuoden jälkeen naftaliinista testakseni miten onnistuisi linuxin käyttö päivittäisessä käytössä.

Voi johtua Firefoxistakin. Voit ripata videon ja soittaa mpv:llä ja katsoa, onko droppia. Youtuben voinee myös pakottaa tarjoamaan jotain vanhempaa koodekkia jos vp9-tuki ei ole riittävä. Skylakessa taitaa vp9 olla osittainen. Voi myös olla että emolevyyn saa vaihdettua Kaby Lake CPU:n, jossa on koko tuki.

 

[Barbarossa]

Voi myös olla että emolevyyn saa vaihdettua Kaby Lake CPU:n, jossa on koko tuki.

Voi olla että n. parin satasen SER-läppäriin prossun vaihtaminen ei ole sen arvoista pelkkien videokodekkien vuoksi, vaikka olisikin sen luokan tekijämies että BGA paketoidun prossun vaihto sujuisi.

 

[Siancarlo]

Minulla on pikku dell optiplex koneessa lubuntu 24.04 LTS. Kone toimii muuten varsin hyvin mutta bt-hiiri takkuilee jos laitan jonkun videon pyörimään ja vien hiiren kursorin siihen videosoittimen alueelle. Langallinen usb hiiri ei takkua..

Videolla tarkoitan koneella olevaa videota. Youtube ja selaimen videot toimii.

Mitähän osais tehdä?

Edit: Taisi ratketa seur ohjeella:

​

 

[Carlos]

Voi olla että n. parin satasen SER-läppäriin prossun vaihtaminen ei ole sen arvoista pelkkien videokodekkien vuoksi, vaikka olisikin sen luokan tekijämies että BGA paketoidun prossun vaihto sujuisi.

Joo ei tosiaan kannata, vanhaan opiskelun aikaseen läppäriin asensin kokeeks ton linuxin vähän sillä silmällä että missä nää nykypäivänä menee käytettävyydeltään vs windows. Jos vaikka pitäs porukoille/tutuille antaa mielipidettä linuxin toimivuudesta ns taviskäytössä.

Asennuksesta törmäsin heti ensimmäiseen ongelmaan. Ei suostunut asennuksen jälkeisen bootin jälkeen boottaamaan edes usb tikulta. Ongelma oli koneen UEFI biossissa, mistä piti siivota vanhat UEFI kirjaukset pois, että mahtu uus bootloaderi sinne. Esim tätä ei oikeein missään asennusdokumentaatiossa mainita riittävän selvästi, vaikka varmasti tulee aika monelle eteen jos windows läppäriin meinaa linuxin tunkkaa windowsin tilalle. Pitäisi siis ennen asennusta asettaa biosista uefi ns asennustilaan.

 

[akyttala]

Joo ei tosiaan kannata, vanhaan opiskelun aikaseen läppäriin asensin kokeeks ton linuxin vähän sillä silmällä että missä nää nykypäivänä menee käytettävyydeltään vs windows. Jos vaikka pitäs porukoille/tutuille antaa mielipidettä linuxin toimivuudesta ns taviskäytössä.

Asennuksesta törmäsin heti ensimmäiseen ongelmaan. Ei suostunut asennuksen jälkeisen bootin jälkeen boottaamaan edes usb tikulta. Ongelma oli koneen UEFI biossissa, mistä piti siivota vanhat UEFI kirjaukset pois, että mahtu uus bootloaderi sinne. Esim tätä ei oikeein missään asennusdokumentaatiossa mainita riittävän selvästi, vaikka varmasti tulee aika monelle eteen jos windows läppäriin meinaa linuxin tunkkaa windowsin tilalle. Pitäisi siis ennen asennusta asettaa biosista uefi ns asennustilaan.

Tiedätkö, voiko Uefi-valikon "siivota" asennuksen jälkeen vai meneekö Linuxin asennus pilluuksiin? Mulla näkyy siellä nyt sekä Windows että Linux, vaikka poistin ennen Linuxin asennusta osiot levyltä kokonaan. Lisäksi aiempi Windows 10 oli Legacy boottina asennettu, eli Uefi-jäänne lienee joltain läppärin edelliseltä omistajalta?

 

[Barbarossa]

Tiedätkö, voiko Uefi-valikon "siivota" asennuksen jälkeen vai meneekö Linuxin asennus pilluuksiin? Mulla näkyy siellä nyt sekä Windows että Linux, vaikka poistin ennen Linuxin asennusta osiot levyltä kokonaan. Lisäksi aiempi Windows 10 oli Legacy boottina asennettu, eli Uefi-jäänne lienee joltain läppärin edelliseltä omistajalta?

Listalta voi poistaa tavaraa Linuxin puolelta. Tyyliin komennolla efibootmgr saa listan boot entryistä, efibootmgr -b X -B jossa X on edelliseltä listalta entryn heksadesimaalilukema.

Lista on siis muotoa

Boot0000 jokunimi
Boot0ABC jokumuunimi

Eli jälkimmäisen saa poistettua efibootmgr -b ABC -B.
(Parametrit ulkomuistista, kannattaa varmistaa)

 

[hrtc]

En yleensä mainoksiin lankea, mutta viime aikoina Micro$oft on niin tarmolla tuonut esiin Linuxin hyviä puolia, että päätin pistää fedoran päähän ja pingviiniä koneeseen.

Ennakko pelkojen sijaan, asennus vaiheessa vaikeinta oli saada näytönohjain irti, että pääsin käsiksi m.2 liitäntöihin ja sain uuden 2TB lätkän kiinni. Käyttis itse sujahti sisään ilman ongelmia ja kaikki vain toimi (jopa FiiO:n DAC/AMP joka Windowsilla tarvitsee erilliset ajurit). Pienen ihmettelyn jälkeen sain Steaminkin asennettua ja muutaman pelin testattua... ja edelleen kaikki toimii.

Ongelmia varmasti tulee ennemmin kuin myöhemmin, mutta pitää nyt kokeilla ainakin vuoden loppuun asti selvitä tällä ja katsoa sitten onko Linux tullut jäädäkseen.

 

[EliEli]

Minulle vaikeinta tuntuu Linuxissa olevan NVidia-ajureiden asentaminen. Yleensä kyse on vain siitä että pitää löytää oikeat ja ajantasaiset ohjeet omalle distrolleen, kun ne vaan on löytänyt eli mitkä komennot tarkalleen pitää ajaa, eihän se sitten ole vaikeaa. Paitsi jos on SecureBoot päällä ja pitää seuraavassa koneen buutissa ennättää vastata "MOK key enrollment" kyselyihin.

Kaikkein vähiten olen NVidia-ajureiden kanssa joutunut tappelemaan Linux Mint:ssä. Siinä homma tuntuu menevän ihan vaan että asenna Mint, ja sitten käy vaihtamassa graafisesta työkalusta että käyttää NVidian omia ajureita hitaampien ja bugisempien perus-Nouveau ajureiden puolesta. Kai siinäkin tuli joku MOK key enrolment kysely buutissa, jos on SecureBoot päällä?

Nyt vähän tappelen NVidia-ajureiden kanssa OpenSUSE:ssa. Nyt löysin ohjeet jotka väittävät olevansa ne ohjeet OpenSUSE:lle joita tulee seurata, saas nähdä.

Vähän kenkkumaisessa tilanteessa juuri nyt, ensin tuoreesti asennetussa OpenSUSE:ssa oli ilmeisesti nouveau-ajurit ja sinänsä kaikki tuntui toimivan (en koittanut pelejä), sitten aloin joidenkin foorumiohjeiden mukaisesti asentaa NVidia omia oajureita ja nyt olen tilanteessa että jos NVidia "discrete graphics" on pakotettu päälle, näen OpenSUSE:ssa vain tyhjän työpöydän jossa ei ole mitään valikoita tai ei ilmesty ikkunoita. Vähän kuin se olisi toissijainen näyttö ja oikea desktop tulee jollekin toiselle näytölle;, mutta kun ei ole mitään ulkoista näyttöä edes kiinni. Vaihtamalla että läppäri voi käyttää myös sisäistä integroitua AMD grafiikkapiiriä, tulee sentään valikotkin näkyviin. Saas nähdä asennanko OpenSUSE alusta että varmasti lähtee taas tyhjältä pöydältä, ja asennan NVidia uusien ohjeiden mukaan.

Pitäisi tietenkin ensin ymmärtää ihan perusteetkin, esim. minulle on vielä epäselvää mitä kaikkia eri NVidia-ajureita edes on, ja mitä niistä tulisi käyttää? Harmaa käsitykseni nyt on:

- Tuoreesti asennetussa Linuxissa on aluksi asennettuna ns. nouveau-ajurit, jotka ovat muiden kuin NVidian tekemät open source-ajurit NVidia GPU:lle. Sopivat peruskäyttöön mutta esim. peleissä ovat hitaammat ja saattavat aiheuttaa virheitä grafiikkaan, verrattuna NVidian omiin ajureihin.

- NVidian omissa ajureissa on kaksi eri vaihtoehtoa? Eli jotkut "open"-ajurit, ja sitten NVidia-proprietary ajurit?`Vai ovatko nuo molemmat NVidian omien ajurien eri komponentteja, open ja proprietary osuus?

Jos koneessa on Intelin tai AMD GPU, sitten ei ole mitään ongelmaa koska niille tulee open source-ajurit jakeluissa suoraan.

 

[Jaguafgeg]

- NVidian omissa ajureissa on kaksi eri vaihtoehtoa? Eli jotkut "open"-ajurit, ja sitten NVidia-proprietary ajurit?`Vai ovatko nuo molemmat NVidian omien ajurien eri komponentteja, open ja proprietary osuus?

Tämä viittaa kernelimoduuliin, asiaa selitetty nvidian ajureiden readmessä

Chapter 45. Open Linux Kernel Modules

 

[Mukava]

Ja kannattaa huomata että nuo vanhat ajurit (ei siis nvidia-open) ovat nykyään "maintenance" moodissa, eli niihin taitaa tulla enää lähinnä jotain turvapätsejä ja korjauksia. Jos on tarpeeksi uusi kortti (eli 16XX ->) niin siirtyminen nvidia-open ajureihin on suositeltavaa.

Ei ole itsellä ollut (eikä tule) nvidiaa koneeseen, niin ei ole kokemuksia noista asennusongelmista. Me pultataan suoraan noi meidän imageihin niin ne ovat heti asennuksessa ja sen jälkeen suoraan käytettävissä.

 

[Jaguafgeg]

Ja kannattaa huomata että nuo vanhat ajurit (ei siis nvidia-open) ovat nykyään "maintenance" moodissa, eli niihin taitaa tulla enää lähinnä jotain turvapätsejä ja korjauksia.

Ei pidä paikkaansa.

 

[EliEli]

Tämä viittaa kernelimoduuliin, asiaa selitetty nvidian ajureiden readmessä

Chapter 45. Open Linux Kernel Modules

Ok, luin läpi, ei tietty ihan vielä avautunut. Eli on kernel moduuleita jotka ovat joko proprietary tai open (Turing tai uudemmilla suositellaan käytettäväksi open, vanhemmilla ilmeisesti pakko käyttää proprietary?), ja siitä erillisenä on "user space components" joka sitten on jotain...

Myönnän etten edes tiedä onko GPU;ni "Turing tai uudempi".. RTX 3080 mobiiliversio, mikä lie Turing tai Einstein generaatio? Ja mistä näen mitkä ajurit tai kernel moduulit on nyt asennettu, onko open vai closed vai nouveau.

No kunhan löydän toimivat ohjeet asennukseen niin ei minun tarvinne edes ymmärtää. Sama kuin Windowsissa, joko luotan että Windowsin itse asentamat NVidia-ajurit ovat tarpeeksi hyvät, tai sitten käyn hakemassa NVidialta jonkin ajuripaketin jota GPU:lleni siellä listataan ja asennan. En mieti mikä kernel moduuli tai user space component siinä lienee ja onko GPU Turing vai mikä.

 

[Mukava]

Ei pidä paikkaansa.

Noh ehkä tuo oli vähän väärin sanottu mutta kutakuinkin näin

"After a final Game Ready Driver release in October 2025, GeForce GPUs based on Maxwell, Pascal, and Volta architectures will transition to receiving quarterly security updates for the next three years (through October 2028). Our support lifetime for these GPUs reaches up to 11 years, well beyond industry norms.
Also, we're extending Windows 10 Game Ready Driver support for all GeForce RTX GPUs to October 2026, a year beyond the operating system's end-of-life, to ensure users continue to receive the latest day-0 optimizations for new games and apps."

Teksti nyt windows ajurien osalta mutta sama pätee Linux-puoleen.

open drivereita nyt kannattanee muutenkin käyttää uudemmilla korteilla (16XX).

Meiltäkin vain Bazzite jatkaa noiden vanhojen korttien tukemista, meidän muut versiot tiputti jo legacy-drivereiden imaget pois.

 

[Jaguafgeg]

Noh ehkä tuo oli vähän väärin sanottu mutta kutakuinkin näin

"After a final Game Ready Driver release in October 2025, GeForce GPUs based on Maxwell, Pascal, and Volta architectures will transition to receiving quarterly security updates for the next three years (through October 2028). Our support lifetime for these GPUs reaches up to 11 years, well beyond industry norms.
Also, we're extending Windows 10 Game Ready Driver support for all GeForce RTX GPUs to October 2026, a year beyond the operating system's end-of-life, to ensure users continue to receive the latest day-0 optimizations for new games and apps."

Teksti nyt windows ajurien osalta mutta sama pätee Linux-puoleen.

open drivereita nyt kannattanee muutenkin käyttää uudemmilla korteilla (16XX).

Meiltäkin vain Bazzite jatkaa noiden vanhojen korttien tukemista, meidän muut versiot tiputti jo legacy-drivereiden imaget pois.

Niin, Maxwell, Pascal ja Volta arkkitehtuuri siirtyi legacy-ajureiden puolelle, ja tällä ei ole mitään tekemistä open ja proprietary kernelmoduulien tuen tai tukemattomuuden kanssa.

 

[Mukava]

Niin, Maxwell, Pascal ja Volta arkkitehtuuri siirtyi legacy-ajureiden puolelle, ja tällä ei ole mitään tekemistä open ja proprietary kernelmoduulien tuen tai tukemattomuuden kanssa.

Jepjep, pointti kuitenkin oli että nuo ajurituki ”loppuu” ja jos kortti tarpeeksi uusi niin kannattaa siirtyä open ajureihin.

Monet tarjoaa edelleen vakiona noita legacy ajureita, valitettavasti

 

[Infinity]

Olen jonkin verran pudonnut kehityksen vauhdista, kun ei ole ehtinyt seuraamaan Linux puolta aktiivisesti, mutta joko nvidia-open ajureilla toimii erikseen asennattava CUDA esim PyTorchin kanssa?

Fedora 43 päivittyi aamulla ongelmitta 42:n päälle läppärissä, KDE 6.5.1 näytti myös tulleen samalla heitolla.

 

[Marquette]

Avautuminen: Kyllä se nyt on niin että tässä tarvitsee toisen käyttöjärjestelmän windows 11 rinnalle. Toinen pääkäyttökone jossa on windows

Winboat laitetaan Linux-koneeseen ja siellä on virtuaali-Windows, josta ohjelmien ikkunat tulevat suoraan Linuxiin. Tämä temppu tehdään sillä Linuxissa ajettavalla xfreerdp rootless etähallinta-softalla. Winboat on aikamoinen möykky kyllä, joten jos haluaa niin ajaa virtuaali-Windowsia jollakin muulla haluamallaan tavalla tai jopa eri koneessa, ja sitten ottaa pääasiallisen Linux-koneen ruudulle sen esim. Excelin ikkunan xfreerdp:llä. Kokeilin asiaa mutta tuo xfreerdp ei ole ehkä ihan vielä valmis "tuotantoon". Mutta kun se joskus tulee paremmaksi, niin omaan koneeseen tulee joku Linux ja Win11 pyörii virtuaalisena taustalla.