Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Kernelit päivitykseen jos mahdollista, joillakin distroilla on myöskin omia väliaikaisia ratkaisuja, mikäli kernelit ei heti päivity...


In the Linux kernel through 6.3.1, a use-after-free in Netfilter nf_tables when processing batch requests can be abused to perform arbitrary read and write operations on kernel memory. Unprivileged local users can obtain root privileges. This occurs because anonymous sets are mishandled.

Jos oikein ymmärsin niin vaatii että nf_tables on käytössä.
 
Jos oikein ymmärsin niin vaatii että nf_tables on käytössä.
Katsoin että tuo on asennettuna ainakin Ubuntussa ja Centos 8:ssa oletuksena, mutta ei Centos 7:ssa. Mistä sen näkee onko se käytössä, vai onko se käytössä kun on asennettu?
 
Katsoin että tuo on asennettuna ainakin Ubuntussa ja Centos 8:ssa oletuksena, mutta ei Centos 7:ssa. Mistä sen näkee onko se käytössä, vai onko se käytössä kun on asennettu?

lsmod | grep nf_tables

Omassa centos 7 purkissa moduuli kyllä löytyy mutta ei ole ladattu.

EDIT: RHEL taisi tosiaan tosiaan 8:ssa siirtyä kokonaan nftablesin käyttöön. 7 käyttää vielä iptablesia.
 
Viimeksi muokattu:
Jos oikein ymmärsin niin vaatii että nf_tables on käytössä.

Vaikuttaa siltä että nf_tablesin lisäksi unprivileged user namespacet oltava kernelissä (CONFIG_USER_NS) konffattuna päälle ja ajonaikana käytössä.
Eli
Koodi:
$ sysctl kernel.unprivileged_userns_clone
kernel.unprivileged_userns_clone = 1
=> käytössä.
 
Ja haavoittuvuuden hyödyntäminen ilmeisesti vaatii että hyökkääjällä on lokaali pääsy koneelle, eli etänä tuota ei voi hyödyntää. Eli jos kukaan ei pääse tavallisena käyttäjänä ensin kirjautumaan järjestelmään niin tuo ei ole niin paha haava. Korjatkaa jos olen väärässä. Toki kerneli kannattaa silti päivittää kunhan päivitys tulee mutta itse en ainakaan panikoi asian suhteen ja odottelen oikeaa paikkaa enkä rupea laastareita asentelemaan.
 
Ja haavoittuvuuden hyödyntäminen ilmeisesti vaatii että hyökkääjällä on lokaali pääsy koneelle, eli etänä tuota ei voi hyödyntää. Eli jos kukaan ei pääse tavallisena käyttäjänä ensin kirjautumaan järjestelmään niin tuo ei ole niin paha haava. Korjatkaa jos olen väärässä. Toki kerneli kannattaa silti päivittää kunhan päivitys tulee mutta itse en ainakaan panikoi asian suhteen ja odottelen oikeaa paikkaa enkä rupea laastareita asentelemaan.

Juu, varsin yhdentekevää jossain yhden käyttäjän kotikoneessa. Tilanne on toki toinen esim. jossain palvelimessa, jossa pyörii suuri määrä ei-luotettuja käyttäjiä/workloadeja.
 
Mikä on tällä hetkellä helpoin tie onneen, jos käytössä on 14" kannettava 2560x1440 resolla ja haluaa kunnollisen 150% skaalauksen ja hakusessa on käyttöjärjestelmä eikä uusi harrastus?

Pikaisia kokeiluja tänään:
  • Arch + KDE/X11 oli melkoinen sotku, vaikka työpöytäkoneella 100% skaalauksella ei mitään valittamista. HiDPI olisi välillä tarvinnut suurennuslasin.
  • Fedora + Gnome/Wayland ei tarjoa muuta kuin 100%/200% skaalauksen, joten tuo on heti pois kuvioista.
  • Fedora + KDE/Wayland näytti skaalaavan hyvin 5% askelissa, mutta mitä asiaa luin, niin ilmeisesti tuossa kaikki skaalataan ensin 200% ja siitä sitten alaspäin, joten tarkkuus ei ole yhtä hyvä kuin täysin natiivisti skaalattu.
Ratkaisu taitaa olla tiukka odotus loppuvuoden KDE 6 + Wayland yhdistelmään, missä pitäisi olla natiivi skaalaus ilman 200% -> downscale?
 
Mikä on tällä hetkellä helpoin tie onneen, jos käytössä on 14" kannettava 2560x1440 resolla ja haluaa kunnollisen 150% skaalauksen ja hakusessa on käyttöjärjestelmä eikä uusi harrastus?

Pikaisia kokeiluja tänään:
  • Arch + KDE/X11 oli melkoinen sotku, vaikka työpöytäkoneella 100% skaalauksella ei mitään valittamista. HiDPI olisi välillä tarvinnut suurennuslasin.
  • Fedora + Gnome/Wayland ei tarjoa muuta kuin 100%/200% skaalauksen, joten tuo on heti pois kuvioista.
  • Fedora + KDE/Wayland näytti skaalaavan hyvin 5% askelissa, mutta mitä asiaa luin, niin ilmeisesti tuossa kaikki skaalataan ensin 200% ja siitä sitten alaspäin, joten tarkkuus ei ole yhtä hyvä kuin täysin natiivisti skaalattu.
Ratkaisu taitaa olla tiukka odotus loppuvuoden KDE 6 + Wayland yhdistelmään, missä pitäisi olla natiivi skaalaus ilman 200% -> downscale?

Gnome/Wayland pitäisi kyllä tukea tiuhempaakin skaalausta, mutta 200 %:n kautta: HiDPI - ArchWiki

Mitään kokemusta asiasta ei tosin mulla ole, kun en työpöytää käytä Linuxin kanssa.
 
Tuosta tulikin mieleen, saako mitenkään määriteltyä että toisessa näytössä olisi HiDPI päällä, toisessa ei? Syynä se, että toinen näyttö on FullHD, toinen 4K ja joko kaikki on toisessa liian pientä tai toisessa liian suurta kun HiDPI vaikuttaa kaikkiin näyttöihin kerralla. Ongelmaa vielä pahentaa se että välillä käyn firmalla jossa on 4K-näytön tilalla FullHD niin joutuu kaikenlaisilla skripteillä aina muokkaamaan noita näyttöjen asetuksia. Onneksi jollain aikataululla firmallekin tulee 4K FullHD:n tilalle niin säätö edes vähän vähenee.
 
Mikä on tällä hetkellä helpoin tie onneen, jos käytössä on 14" kannettava 2560x1440 resolla ja haluaa kunnollisen 150% skaalauksen ja hakusessa on käyttöjärjestelmä eikä uusi harrastus?

Pikaisia kokeiluja tänään:
  • Arch + KDE/X11 oli melkoinen sotku, vaikka työpöytäkoneella 100% skaalauksella ei mitään valittamista. HiDPI olisi välillä tarvinnut suurennuslasin.
  • Fedora + Gnome/Wayland ei tarjoa muuta kuin 100%/200% skaalauksen, joten tuo on heti pois kuvioista.
  • Fedora + KDE/Wayland näytti skaalaavan hyvin 5% askelissa, mutta mitä asiaa luin, niin ilmeisesti tuossa kaikki skaalataan ensin 200% ja siitä sitten alaspäin, joten tarkkuus ei ole yhtä hyvä kuin täysin natiivisti skaalattu.
Ratkaisu taitaa olla tiukka odotus loppuvuoden KDE 6 + Wayland yhdistelmään, missä pitäisi olla natiivi skaalaus ilman 200% -> downscale?

Ubuntu 22.04 Gnomella skaalaa Wayland-natiivit softat ihan kivan näköisesti 150% skaalauksella samanlaisella näytöllä varustetulla läppärillä. Joidenkin softien osalta homma edellyttää asetuksien säätöä (esim. Firefox vaati MOZ_ENABLE_WAYLAND=1 ympäristömuuttujan asettamisen). Wanhaa X11:tä vielä käyttävät softat näyttää rumalle, mutta niitä ei omassa käytössäni ole riesaksi asti.

Toinen vaihtoehtoinen ratkaisumalli on jättää display settingsin skaalaus 100%:iin ja gnome-tweaks -työkalulla laittaa "Fonts"-kohdasta "Scaling Factor" halutuksi. Se toimii käytännössä kaikkien softien kanssa, mutta jättää muut asiat kuin fontit skaalaamatta. Käytin tätä lähestymistapaa 4k näytöllä varustetussa desktopissa pitkään menestyksekkäästi.

Mutta kieltämättä tämä pientä harrastuneisuutta edellyttää ainakin ensialkuun...
 
Viimeksi muokattu:
Mitenkäs saisi jonkun tietyn ohjelman nettinopeutta rajoitettua? Yhden softan download vetää tukkoon koko nettiyhteyden: ffmpeg (FlickFetch, ajettuna Wine/Bottles (Flatpak)). Mitään vinkkiä miten tuon emuloidun ffmpeg.exe:n download nopeutta saisi rajoitettua johonkin tiettyyn nopeuteen? Voi olla ongelma kun tuo on tosiaan emuloitu ja vielä Wine/Bottles on Flatpak asennettu (jotain rajoituksia varmaan on ettei sieltä sisältä pääse koko järjestelmään käsiksi).
 
Mitenhän se onnistuisi kun tosiaan ensin käynnistän Bottles ohjelman ja sieltä FlickFetchin joka siis ajetaan Winellä (runner on "soda") ja sitten se käynnissä oleva FlickFetch käynnistää ffmpeg.exe:n vasta siinä vaiheessa kun joku videon lataus aloitetaan?

EDIT: Tuolta Bottles-ohjelmasta saakin tehtyä "desktop entry":n ja siinä on tällainen käynnistyskomento flatpak run --command=bottles-cli com.usebottles.bottles run -p FlickFetch -b 'Apps' -- %u joten siihen voisi tuota testata.
 
Mitenhän se onnistuisi kun tosiaan ensin käynnistän Bottles ohjelman ja sieltä FlickFetchin joka siis ajetaan Winellä (runner on "soda") ja sitten se käynnissä oleva FlickFetch käynnistää ffmpeg.exe:n vasta siinä vaiheessa kun joku videon lataus aloitetaan?

Aseta kaikille haluamillesi sovelluksille rajoitteet?

 
EDIT: Tuolta Bottles-ohjelmasta saakin tehtyä "desktop entry":n ja siinä on tällainen käynnistyskomento flatpak run --command=bottles-cli com.usebottles.bottles run -p FlickFetch -b 'Apps' -- %u joten siihen voisi tuota testata.
Kokeilin tuota ajaa trickle -s -d 1024 komennolla mutta antaa vaan paljon seuraavanlaisia virheitä eikä rajoita downloadia ollenkaan:

ERROR: ld.so: object '/usr/lib/trickle/trickle-overload.so' from LD_PRELOAD cannot be preloaded (cannot open shared object file): ignored.

Yhdessä trickle-esimerkkisivulla kirjoitetaan:

The only limitation, so to speak, is that trickle will not work with statically linked applications or binaries with the SUID or SGID bits set since it uses dynamic linking and loading to place itself between the shaped process and its associated network socket. Trickle then acts as a proxy between these two software components.

Varmaan siitä kysymys tuossa virheessä.

Aseta kaikille haluamillesi sovelluksille rajoitteet?

Tuosta en ymmärrä miten tuon säätäisin mutta sillä ei kait väliä kun samaa metodia sekin varmaan käyttää ja siis ei toimisi.
 
Tuosta en ymmärrä miten tuon säätäisin mutta sillä ei kait väliä kun samaa metodia sekin varmaan käyttää ja siis ei toimisi.

Harmi, en ainakaan itse ole törmännyt muihin vastaaviin. Ehkä joku palomuurin tyyppinen ratkaisu liikenteen muokkaamiseen voisi löytyä, mutta en ole sellaista koskaan kokeillut.
 
Harmi, en ainakaan itse ole törmännyt muihin vastaaviin. Ehkä joku palomuurin tyyppinen ratkaisu liikenteen muokkaamiseen voisi löytyä, mutta en ole sellaista koskaan kokeillut.
Onnistuisikohan tuo jotenkin komennolla tc? Sillä olen joskus jotain nopeudenrajoitusjuttuja tehnyt mutta ihan ulkoa en muista pystyikö sillä rajaamaan/valikoimaan liikennettä mitä se rajoitti.
 
Onnistuisikohan tuo jotenkin komennolla tc? Sillä olen joskus jotain nopeudenrajoitusjuttuja tehnyt mutta ihan ulkoa en muista pystyikö sillä rajaamaan/valikoimaan liikennettä mitä se rajoitti.

Jos kohteen IP on tiedossa ja sinne ei muut sovellukset lähetä mitään, niin varmaankin tc:llä onnistuisi tosiaan.
 
Jos kohteen IP on tiedossa ja sinne ei muut sovellukset lähetä mitään, niin varmaankin tc:llä onnistuisi tosiaan.
FlickFetchillä ladataan tosiaan esim. yle areenan ja ruudun videoita. Ylellä ainakin taitaa olla joku cdn käytössä joten voi olla hankala joidenkin ipeittein säätäminen. Lisäksi pitääkö tuolla tc:llä säätää mihin interfaceen se kohdistuisi? Erikseen sitten säätää kaikki lan/wlan interfacet? Vähän hankalalta kuulostaa. Harmi kun ei ole mitään softaa missä voisi ohjelmille valita tyyliin "max (lataus)nopeus 80% saatavilla olevasta kaistasta", kuten jossain softissa on sisäänrakennettuna (esim. Megasync, upload limit 90%).
 
APUA

Centos 9 Stream.

Olen asentanut uudemman kernelin. Miten saan sen valittua bootattavaksi?

Kaikkialla tarjotaan Grubbyä. Asennettu on paketti tuolla nimellä mutta silti ei löydy mitään muuta kuin
/usr/lib/kernel/install.d/20-grubby.install

Ja tuolla en tee mitään.
 
Tuli tuo aiempi skaalaus-pähkäily ratkaistua menemällä tuolla aiemmalla Fedora KDE/Wayland Spinnillä. Nyt kun kannettava on käsissä, niin näytti skaalaavan itsestään 175% Waylandissa, eikä pahempia ongelmia tunnu olevan. Spotify flatpak ollut tähän asti ainoa, joka ei näytä tykkäävän skaalauksesta.

Tehoa tuo kyllä näyttää syövän reippaammin kuin Windows, joten todnäk ei ole natiivi skaalaus pellin alla... mutta tuokin ratkeaa loppuvuodesta KDE Plasma 6:lla, sinne asti mennään lyhyemmällä akkukestolla.

Yksi uusi ongelma tosin tuli eteen, Fedoran esiasennettu Firefox ei näytä haluavan toistaa Yle Areenaa sitten millään, YouTube ja muut striimisivut kyllä toimii. Asentelin monenlaista codec pakettia ja Firefoxista DRM playback täppä päälle+Widevine/H264 plugarit asennettu, mutta ei vaan niin ei.

Chromen asensin pelkästään Areenan testaukseen ja sillä näytti toimivan suoraan, Firefox miehenä en vain halua ihan vielä ainakaan luovuttaa tuon suhteen. Jos jollain on ideoita mitä kokeilla, niin korvana ollaan.
 
Yksi uusi ongelma tosin tuli eteen, Fedoran esiasennettu Firefox ei näytä haluavan toistaa Yle Areenaa sitten millään, YouTube ja muut striimisivut kyllä toimii. Asentelin monenlaista codec pakettia ja Firefoxista DRM playback täppä päälle+Widevine/H264 plugarit asennettu, mutta ei vaan niin ei.

Chromen asensin pelkästään Areenan testaukseen ja sillä näytti toimivan suoraan, Firefox miehenä en vain halua ihan vielä ainakaan luovuttaa tuon suhteen. Jos jollain on ideoita mitä kokeilla, niin korvana ollaan.
Itellä toimi areena silleen että paino sitä play nappia kaks kertaa, eli se jäi pyörittään aina sitä latausikonia siihen ja sit piti painaa uudestaan. Sitten poistin noscriptin käytöstä ja rupes toimiin normaalisti.
 
Itellä toimi areena silleen että paino sitä play nappia kaks kertaa, eli se jäi pyörittään aina sitä latausikonia siihen ja sit piti painaa uudestaan. Sitten poistin noscriptin käytöstä ja rupes toimiin normaalisti.
Itsellä ei ala edes latausikoni pyörimään, jää heti alkuun jumiin virheilmoon "Hups, jokin meni pieleen. Sisältöä ei voitu toistaa." -tekstiin. Ublockin lisäksi ei ole mitään lisärejä asennettuna, ilman sitäkin koitin ja sama homma. Eipä tuo maailmanlopun ongelma ole, mutta hauska olisi ratkaista.
 
Itsellä ei ala edes latausikoni pyörimään, jää heti alkuun jumiin virheilmoon "Hups, jokin meni pieleen. Sisältöä ei voitu toistaa." -tekstiin. Ublockin lisäksi ei ole mitään lisärejä asennettuna, ilman sitäkin koitin ja sama homma. Eipä tuo maailmanlopun ongelma ole, mutta hauska olisi ratkaista.
Googlesta löytyi tällainen, jollain toisella Fedora 37 käyttäjällä oli sama virheilmoitus Areenassa ja lähti toimiin näillä.
Installing plugins for playing movies and music
 
Googlesta löytyi tällainen, jollain toisella Fedora 37 käyttäjällä oli sama virheilmoitus Areenassa ja lähti toimiin näillä.
Installing plugins for playing movies and music
Juu samat asentelin noiden Firefoxin omien Widevinen ja OpenH264 lisäksi, mutta ei auttanut. Voisi huomenna ehkä kokeilla poistaa koko Firefox ja asennella uusiksi, jos tuo esiasennettu on jotenkin puutteellinen codeccien osalta.

Pari tuntia tuon kanssa tuli tapeltua ja aikalailla kaikki tuohon virhe-ilmoon viittaavat linkit tsekattua Googlesta, jos joku Fedora 38 kohtalotoveri on ratkaissut tuon niin saa vinkata. :kippis:
 
Chromen asensin pelkästään Areenan testaukseen ja sillä näytti toimivan suoraan, Firefox miehenä en vain halua ihan vielä ainakaan luovuttaa tuon suhteen. Jos jollain on ideoita mitä kokeilla, niin korvana ollaan.

Kuten arvelinkin niin syynä se että fedoralla aika tiukka politiikka lisenssien kanssa.


Eli rpmfusion repon lisäät ja asennat ffmpeg niin pitäisi toimia tuon mukaan.
 
Kuten arvelinkin niin syynä se että fedoralla aika tiukka politiikka lisenssien kanssa.


Eli rpmfusion repon lisäät ja asennat ffmpeg niin pitäisi toimia tuon mukaan.
Tässähän se avain onneen oli. Asensin aiemmin ffmpeg-free paketin, mutta vaati tuon täysiverisen ffmpeg.

Toimii! Kippis ja kiitos. :)
 
Kuten arvelinkin niin syynä se että fedoralla aika tiukka politiikka lisenssien kanssa.


Eli rpmfusion repon lisäät ja asennat ffmpeg niin pitäisi toimia tuon mukaan.
Onko tietoa mikä kodekki/palikka tms. tarkalleen ottaen oli se ongelma Areenan suhteen?
 
Onko tietoa mikä kodekki/palikka tms. tarkalleen ottaen oli se ongelma Areenan suhteen?

ffmpeg puute. Firefox käyttää ffmpeg medioiden toistossa ja jos sulla ei ole sitä asennettuna niin firefox ei ilmoita mitään asiasta ja jättää vaan mediat toistamatta.
Fedora ei toistaiseksi virallisissa repoissa jakele ffmpeg koska siinä on ilmeisesti jokin lisenssi ristiriita.
 
Tuossa tosin hämäävää oli se, että Areena oli testaamistani ainoa sivu missä mediat ei toimineet. YouTube ja Twitch yms toimivat hienosti, varmaan olisi tietysti muitakin sivuja vastaan tullut, mitkä tuon ffmpeg olisi vaatineet, mutta helppo ratkaisu loppujen lopulta.
 
Fedoran policyjen mukaisesti tuossa virallisessa ffmpeg-free paketissa on nimensä mukaisesti ainoastaan avoimet ja "vapaat" codecit. Patenttien ja/tai lisenssien rajoittamat on tiputettu pois, ja näihin kuuluvat mm. varsin yleiset H.264 ja HEVC (H.265) videocodecit. Sensijaan Googlen avoimet codecit (AV1, VP9 jne) löytyvät ja varsin yllättäen YouTube käyttää näitä(kin), oletettavasti myös Twitch.

Yle luonnollisesti julkisena verovaroin kustannettuna palveluna suosii myös avoimia standardeja ja.. vitsit vitsinä... Sentään siitä saatanan Silverlightistä luopuivat muutaman vuoden jälkeen..

Jos tarkemmin kiinnostaa Fedoran virallisen paketin codecit niin esim. F38 RPM paketin buildispeksit löytyvät: Tree - rpms/ffmpeg - src.fedoraproject.org
 
Toi rpmfusion repo on yksi aika pitkälti välttämätön ns. 3rd party repo fedoraan.
 
Mikä lienee tällä hetkellä paras OneDrive-clientti Linuxille? Asensin Fedora 38:n puhtaalta pöydältä (KDE) ja nyt pitäisi päättää, jatkanko vanhan OneDriverin käyttöä vai josko löytyy joku parempi versio jo? OneDriver näyttää päivittyneen viimeksi marraskuussa -22.

Tämä siis ollut aiemmin: GitHub - jstaf/onedriver: A native Linux filesystem for Microsoft OneDrive

Itellä on käytössä tämä, joka löyty Ubuntun omista repoista suoraan: GitHub - abraunegg/onedrive: #1 Free OneDrive Client for Linux
 
Ihan vaan varoituksena, jos käyttää XFS tiedostojärjestelmää, niin ei kannata päivittää 6.3 kerneliin, saattaa tulla ongelmia...


Siirryin XFS:ään aikoinaan ext2:n journalin puutteen johdosta ja käyttelin tyytyväisenä jonkin aikaa. Sitten hetkellinen sähkökatkos tms iski ja koko komeus korruptoitui niin perusteellisesti ettei sitä saanut ehjättyä toimivaksi millään saatavissa olevilla työkaluilla.

Lessons learned: jätin nämä "paremmat" tiedostojärjestelmät muiden huoleksi ja siirryin takaisin ext2:een, journalin puutteesta huolimatta sen sai sentään takaisin toimivaksi. Onneksi ext3 tulikin aika äkkiä korjaamaan tuon puutteen. Nykyään menossa ext4 enkä koe jääneeni mistään olennaisesta paitsi.

Lukuunottamatta ehkä sitä vitutusta kun levyt on niin solmussa että Aleksanteri Suurikin luovuttaisi. Extin mikään 2+ versio ei ole kokonaan syltännyt vaikka on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista.
 
Siirryin XFS:ään aikoinaan ext2:n journalin puutteen johdosta ja käyttelin tyytyväisenä jonkin aikaa. Sitten hetkellinen sähkökatkos tms iski ja koko komeus korruptoitui niin perusteellisesti ettei sitä saanut ehjättyä toimivaksi millään saatavissa olevilla työkaluilla.

Lessons learned: jätin nämä "paremmat" tiedostojärjestelmät muiden huoleksi ja siirryin takaisin ext2:een, journalin puutteesta huolimatta sen sai sentään takaisin toimivaksi. Onneksi ext3 tulikin aika äkkiä korjaamaan tuon puutteen. Nykyään menossa ext4 enkä koe jääneeni mistään olennaisesta paitsi.

Lukuunottamatta ehkä sitä vitutusta kun levyt on niin solmussa että Aleksanteri Suurikin luovuttaisi. Extin mikään 2+ versio ei ole kokonaan syltännyt vaikka on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista.

Ext3 ja XFS tulivat kerneliin 2001, niin kokemuksesi XFS:stä ei ehkä ole enää aivan tuoretta kamaa...olettaen sen ajoittuvan noille tienoille. Ainakin omissa duun(e)issa siirryttiin viimeisen n. 7 vuoden aikana XFS:ään mm. tietokantapalvelimien kanssa.
 
Omassa Unraid purkissa on myös pyörinyt XFS jo useamman vuoden, ei ole pahemmin moitittavaa. Ennen varavirtalähdettä joutui vetämään parity checkin levypakkaan jos sattui osumaan sähkökatko. Nyt varavirtalähteellä palvelin sammuu hallitusti NUT kautta jos sähköt on pidempään poikki ja nousee takaisin ylös kun sähköt palaavat, eikä tarvitse enää tehdä parity checkiä.

Aiempi Unraidin BTRFS cache toteutus sen sijaan oli tuskaa, kun käytössä oli 2x NVMe 10GbE verkon vuoksi, BTRFS aiheutti jonkinmoisen write amplification loopin Dockerin kanssa ja molempiin levyihin tuli päätön määrä kirjoituskertoja päivässä. Kuulemma tuo on nykyisin jo parempi, mutta päädyin nyppäämään toisen NVMe tikun irti, niin kirjoitukset vähenivät minimiin.
 
Ext3 ja XFS tulivat kerneliin 2001, niin kokemuksesi XFS:stä ei ehkä ole enää aivan tuoretta kamaa...olettaen sen ajoittuvan noille tienoille. Ainakin omissa duun(e)issa siirryttiin viimeisen n. 7 vuoden aikana XFS:ään mm. tietokantapalvelimien kanssa.

Eipä ole ei, enkä yrittänyt edes väittää niin. Joskus hurjassa nuoruudessa tuli ajeltua eri tiedostojärjestelmillä mutta jokohan tässä pari kymmentä vuotta menty extX:llä näissä omissa normaali Linux-asennuksissa. Ei ole oikeastaan tullut tässä ajassa vastaan yhtään hyvää syytä.
 
Tiedostojärjestelmistä kun nyt tuli puhetta niin kohta saadaan taas uusi tulokas testiin kun bcachefs mahdollisesti tulee kerneliin natiivisti


Tuota on jonkin verran tullut seurailtua ja lupaukset ainakin on kovia ja kyllä siinä ilmeisesti on ihan ajatustakin mukana. Monet on vuosien aikana vaan epäilleet että tuleeko koskaan valmista kun on aika pitkälti yhden henkilön tuotosta, mutta jospa tuo alkaisi saada kiinnostusta osakseen nyt.

Lisäksi btrfs:n on tullut suuria parannuksia 6.3 kernelin myötä. Se pitää varmaan tässä piakkoin ottaa taas testiin että joko se olisi käytettävä myös raid-5:n kanssa. Tähän asti ollut raid-5 kanssa ongelmana että scrub on ollut täysin rikki, mutta se on kirjoitettu nyt kokonaan uusiksi.

Omasta mielestäni nää extX ja xfs alkaa olla hiukan vanhanaikaisia järjestelmiä. Useamman levyn kanssa vaativat ties mitä virityksiä, kuten mdadm, lvm, dmcrypt jne...
 
Uusi ReiserFS kenties? Siinä sitä olikin painolastia...

No raiser oli tommonen vähän vanhanaikainen systeemi. Tää on paljon modernimpia ominaisuuksia tukeva. Aika näyttää että miten käy, kyllähän linuksille olisi aika saada filesysteemi natiiviksi joka vastaa ominaisuuksiltaan zfs ja onhan toi mikrosoftin storage space myös aika paljon edellä.
 
Onko kukaan saanut Fibocom L850-GL modeemia toimimaan linuxissa? Ilmeisesti jotain hacky ajureita on olemassa mutta aattelin kysyä täällä miten muut on saanut toimiin. Lenovo Thinkpad T14s first gen ja ei käynyt edes mielessä että raudalle ei olisi linux tukea.
 
Onko kukaan saanut Fibocom L850-GL modeemia toimimaan linuxissa? Ilmeisesti jotain hacky ajureita on olemassa mutta aattelin kysyä täällä miten muut on saanut toimiin. Lenovo Thinkpad T14s first gen ja ei käynyt edes mielessä että raudalle ei olisi linux tukea.
Mikä distro käytössä? Ainakin Fedorassa X1 Carbonissa oleva täysin sama 4G moduuli oli verkkovalikossa valmiina käytettävänä, ei ollut vapaata SIM korttia käsillä niin yhteyttä en testannut.
 
Mikä distro käytössä? Ainakin Fedorassa X1 Carbonissa oleva täysin sama 4G moduuli oli verkkovalikossa valmiina käytettävänä, ei ollut vapaata SIM korttia käsillä niin yhteyttä en testannut.
Hmm kiintoisaa, itse käytän Archia niin joutuu monesti tekemään hieman enemmän ongelmanratkaisua. Eli ilmeisesti Fedoralla on joku ratkaisu tähän niin pitää vain tehdä samat temput. Kernelissä on siis ajuri tuolle kortille mutta se ei tunnistaudu modeemina koska ilmeisesti linuxissa toimisi vain USB modeemit ja tämä käyttäisi PCIe väylää jos käsitin oikein arch wikistä sun muualta mistä koitin lukea. Kiitos tiedosta kuitenkin niin tietää ainakin että ei ihan mahdottomasta hommasta ole kyse.
 
Hmm kiintoisaa, itse käytän Archia niin joutuu monesti tekemään hieman enemmän ongelmanratkaisua. Eli ilmeisesti Fedoralla on joku ratkaisu tähän niin pitää vain tehdä samat temput. Kernelissä on siis ajuri tuolle kortille mutta se ei tunnistaudu modeemina koska ilmeisesti linuxissa toimisi vain USB modeemit ja tämä käyttäisi PCIe väylää jos käsitin oikein arch wikistä sun muualta mistä koitin lukea. Kiitos tiedosta kuitenkin niin tietää ainakin että ei ihan mahdottomasta hommasta ole kyse.


Mielenkiintoisen oloinen ratkaisu, jos toimii.
 
Hmm kiintoisaa, itse käytän Archia niin joutuu monesti tekemään hieman enemmän ongelmanratkaisua. Eli ilmeisesti Fedoralla on joku ratkaisu tähän niin pitää vain tehdä samat temput. Kernelissä on siis ajuri tuolle kortille mutta se ei tunnistaudu modeemina koska ilmeisesti linuxissa toimisi vain USB modeemit ja tämä käyttäisi PCIe väylää jos käsitin oikein arch wikistä sun muualta mistä koitin lukea. Kiitos tiedosta kuitenkin niin tietää ainakin että ei ihan mahdottomasta hommasta ole kyse.

Mitä nopeasti googlettelin niin ei onnistu.
 
On se mahdollista jos kerta fedora on saanut sen toimimaan.
Mikä distro käytössä? Ainakin Fedorassa X1 Carbonissa oleva täysin sama 4G moduuli oli verkkovalikossa valmiina käytettävänä, ei ollut vapaata SIM korttia käsillä niin yhteyttä en testannut.
Mitä sulla sanoo lspci -vv siitä modeemista?
2c:00.0 Wireless controller [0d40]: Intel Corporation XMM7360 LTE Advanced Modem (rev 01)
Subsystem: Intel Corporation XMM7360 LTE Advanced Modem
Control: I/O- Mem+ BusMaster+ SpecCycle- MemWINV- VGASnoop- ParErr- Stepping- SERR- FastB2B- DisINTx+
Status: Cap+ 66MHz- UDF- FastB2B- ParErr- DEVSEL=fast >TAbort- <TAbort- <MAbort- >SERR- <PERR- INTx-
Latency: 0
Interrupt: pin A routed to IRQ 142
IOMMU group: 19
Region 0: Memory at eb600000 (64-bit, non-prefetchable) [size=4K]
Region 2: Memory at eb601000 (64-bit, non-prefetchable) [size=1K]
Capabilities: <access denied>
Kernel driver in use: iosm
Kernel modules: iosm
Tässä on nyt se ongelma että tuo käyttää iosm kernel modulea jolla se ei toimi Arch Wikin mukaan
Support for this device has been added since Linux 5.18 (see torvalds/linux@1f52d7b). ModemManager accesses such WWAN modems via MBIM interface, provided by the iosm kernel module. The GL-860 does provide a MBIM interface, the GL-850 does not. Fibocom/Intel don't seem to care, there is no announcement/rumor that they will be implementing it.

That is why xmm7360-pci/issue/31 correctly states that even with the kernel driver, the modem doesn't work: With iosm kernel module loaded, the interface shows up as /dev/wwan0at0 and /dev/wwan0at1, and is seen by mmcli -L, but journalctl yields SIM not inserted:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 462
Viestejä
4 552 065
Jäsenet
74 989
Uusin jäsen
Verri_T

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom