Linux-kysymyksiä & yleistä keskustelua Linuxista

Peruskäyttäjä tuskin on kiinnittänyt kovin paljoa huomiota, minkä näköisiä mitkäkin elementit siinä Windowsissa ovat olleet. Siinä on ne muutamat tutut ikonit ja tuttu sammutuslogiikka, joka on helppo tehdä riittävän samanlaiseksi vaikkapa XFCE:llä.

Omilla vanhemmillani on ollut linux käytössä aika kauan eikä alkuopastuksen jälkeen ongelmia ole ollut.
 
Täh? Ei Ubuntu ole mitenkään paritettu Unityyn. Sitä paitsi Unity kuoli jo monta vuotta sitten ja nykyään Ubuntu tulee taas Gnomella.

Peruskäyttäjälle on ihan sama, miltä työpöytä näyttää. He tarvitsevat vain ne peruskuvakkeet, jotka he tunnistavat, ohjelmien avaamiseen. Nettiselain, sähköposti, mitä näitä nyt on. Sillä ei ole väliä, ovatko ne jossain sivupaneelissa vai leviteltynä hujan hajan työpöydälle. Perusidea Ubuntun vakiossa käyttöliittymässä on sama eli ohjelmat avataan työpöydältä käsin ja suljetaan rastipainikkeesta oikeassa yläkulmassa.

Saman näköinen paska se edelleen on, vaikka gnome taustalla onkin. En tuon logiikkaa ole ikinä ymmärtänyt.
 
Peruskäyttäjä tuskin on kiinnittänyt kovin paljoa huomiota, minkä näköisiä mitkäkin elementit siinä Windowsissa ovat olleet. Siinä on ne muutamat tutut ikonit ja tuttu sammutuslogiikka, joka on helppo tehdä riittävän samanlaiseksi vaikkapa XFCE:llä.

Omilla vanhemmillani on ollut linux käytössä aika kauan eikä alkuopastuksen jälkeen ongelmia ole ollut.

Nuo kevyt työpöydät on niin järkyttävän näköisiä, että niitä en asentaisi, kuin pakon edessä. Linux Mint Mate on lähes yhtä kevyt ja näyttää paljon paremmalta.
 
Omalla 70+ mammalla ollut muutaman vuoden LXLE asennettuna kun koneessa vanhaa rautaa ja siinä nettitikku toimi heittämällä. (Tosin yhdistääkseen nettiin pitää osata/ muistaa käydä kirjautumisen jälkeen vielä valikosta käynnistää yhteys).

Mitäpä, jos sijoittaisit parikymppiä 4G reitittimeen, niin ei tarvitse erikseen nettiyhteyden kanssa kikkailla.
 
Nuo kevyt työpöydät on niin järkyttävän näköisiä, että niitä en asentaisi, kuin pakon edessä. Linux Mint Mate on lähes yhtä kevyt ja näyttää paljon paremmalta.
Veikkaan että heikkonäköiset ja vanhat ihmiset eivät paskaakaan nakkaa ulkoasusta vaan painottavat käytännöllisyyttä. Tietotekniikkaa vierastaville ikäihmisille parasta voisikin olla asettaa käyttöjärjestelmä ns. invamoodiin eli käyttämään yksinkertaistettua väripalettia ja suuria fontteja ja kuvakkeita. Samalla ylimääräiset efektit karsitaan pois. Gnomessa ja KDE:ssä taitaa vakiona olla jotain tällaista tarjoava käyttötila.

P.S. Huvittavaa, että haukut työpöytäympäristöjä ja jatkat sitten, että distro X on parempi. Distrolla ei ole väliä vaan sillä työpöytäympäristöllä enemmänkin.
 
Nämä viestit "mun mummo vs sun mummo" ei oikein ole enää Linux kysymyksiä joihin kaivataan vastauksia. Alkaa mennä jankkaamisen ja jahkaamisen puolelle.

Jokaisella distrolla on omat käyttäjänsä ja omat puolestapuhujat. Keskityttäisiinkö olennaiseen eli jos on oikeasti jotain kysyttävää niin kysytään, jos ei niin ei kysytä. Menee muuten hyvä ketju hukkaan kun jaksa enää välittää näistä ilmoituksista, että hei jollain on kysyttävää! Vaan ei... sama ralli jatkuu.
 
Nämä viestit "mun mummo vs sun mummo" ei oikein ole enää Linux kysymyksiä joihin kaivataan vastauksia. Alkaa mennä jankkaamisen ja jahkaamisen puolelle.

Jokaisella distrolla on omat käyttäjänsä ja omat puolestapuhujat. Keskityttäisiinkö olennaiseen eli jos on oikeasti jotain kysyttävää niin kysytään, jos ei niin ei kysytä. Menee muuten hyvä ketju hukkaan kun jaksa enää välittää näistä ilmoituksista, että hei jollain on kysyttävää! Vaan ei... sama ralli jatkuu.

Komppaan!

Tosin mun mamma ja mummo on parempia kun sun mumma ja mammo ;).
 
Nämä viestit "mun mummo vs sun mummo" ei oikein ole enää Linux kysymyksiä joihin kaivataan vastauksia. Alkaa mennä jankkaamisen ja jahkaamisen puolelle.
No siinä on ap:lläkin vastuuta, että postaako kysymyksensä väärään ketjuun vai perustaako sille oman topikkinsa, jos valmiita aiheita ei ole. Jostain syystä kaikki pitää aina änkeä vanhoihin roskasankkoketjuihin sen sijaan, että keskustelisi yhdestä aiheesta yhdessä ketjussa. Vähän turha tulla mussuttamaan keskustelun rönsyilystä. Yleisketjussa keskustelun aiheen määrittelee kommentoitava viesti, ei vuosia vanhan ketjun otsikko "yleistä aiheesta X". Ja vastahan tuossa joku postasi tänne ketjuun ja pyysi diagnosoimaan hajoavaa kiintolevyään; ei niin mitään tekemistä Linuxin tai ohjelmistojen kanssa. :facepalm:
 
Viimeksi muokattu:
No siinä on ap:lläkin vastuuta, että postaako kysymyksensä väärään ketjuun vai perustaako sille oman topikkinsa, jos valmiita aiheita ei ole. Jostain syystä kaikki pitää aina änkeä vanhoihin roskasankkoketjuihin sen sijaan, että keskustelisi yhdestä aiheesta yhdessä ketjussa. Vastahan tuossa joku postasi tänne ketjuun ja pyysi diagnosoimaan hajoavaa kiintolevyään; ei niin mitään tekemistä Linuxin tai ohjelmistojen kanssa. :facepalm:

Mikään postaus ei tarkota et kenenkään ois pakko vastata siihen, oli se sitten kuin päin pe***ttä tahansa.

Nimimerkillä kokemusta on, siis siittä että kukaan ei vastaa mun postauksiin :sori::beye:...
 
P.S. Huvittavaa, että haukut työpöytäympäristöjä ja jatkat sitten, että distro X on parempi. Distrolla ei ole väliä vaan sillä työpöytäympäristöllä enemmänkin.

Mintin Matea ja Cinnamonia ei taida ihan helposti muihin saada? Ne on hyvin viimeisteltyjä kokonaisuuksia. Ubuntun Mate jää kauas taakse.
 
No tuohon netin toimimattomuuteen ei taida edes linux auttaa?

Auttaa, kun sinne ei pääsee niin helposti asentelemaan mitään haitaketta. En tiedä kuinka helposti Linuxin selaimen kautta tulisi viruksia/troijalaisia koneeseen. Mielikuva, että vähäisempää.
Pelkkä windowsin päivitys on parhaimmillaan tuhonnut käyttiksen.:lol:
"Mikä virus iski?" "Asensin windows päivitystä.."

Ei sen puoleen meni tuossa jokin aika sitten Armbian päivityksessä solmuun Orange pi zerokin, että uudestaan..
 
Viimeksi muokattu:
Saa, mutta ei ole sama, kuin Mintissä.
Mua on ihmetyttänyt nämä distrojen valinnat DE:n perusteella. Toki osaamattomalle kaverille hyvä ottaa valmiiksi hiottu kokonaisuus, mutta itse arvostan toimivaa distroa, johon saan asennettua, mitä haluan. Kommentissasi ihmetyttää tuo, että "ei ole sama, kuin XXX:ssä". Miten Mintin Cinnamon poikkeaa esim Debianiin tai Gentooseen asentamastani Cinnamonista?
 
Mua on ihmetyttänyt nämä distrojen valinnat DE:n perusteella. Toki osaamattomalle kaverille hyvä ottaa valmiiksi hiottu kokonaisuus, mutta itse arvostan toimivaa distroa, johon saan asennettua, mitä haluan. Kommentissasi ihmetyttää tuo, että "ei ole sama, kuin XXX:ssä". Miten Mintin Cinnamon poikkeaa esim Debianiin tai Gentooseen asentamastani Cinnamonista?

Joitakin oletusasetuksia on säädetty eri distrojen välillä. Sekä jotain softia tulee mukana, esim. ne graafiset asennus ja/tai päivityssoftat, mitä ei esim Gentoosta löydy. Ubuntu-Serveristäkään niitä ei taida tulla suoraan (en tosin oo varma), jos päättää jälkikäteen asentaa DE:n.

Lyhyesti: On niitä eroja.
 
Joitakin oletusasetuksia on säädetty eri distrojen välillä. Sekä jotain softia tulee mukana, esim. ne graafiset asennus ja/tai päivityssoftat, mitä ei esim Gentoosta löydy. Ubuntu-Serveristäkään niitä ei taida tulla suoraan (en tosin oo varma), jos päättää jälkikäteen asentaa DE:n.

Lyhyesti: On niitä eroja.
Toki paketinhallinta on erilainen ja se on juurikin niitä syitä, miten distroni valitsen. Mutta jos siis sellaisista asioista kyse niin ok. Kuvittelin, että tässä puhutaan jostain distron oletustaustakuvasta ja käyttöliittymän säädöistä tms muusta, mikä on helppo kustomoida DE:n asetuksista.
 
Toki paketinhallinta on erilainen ja se on juurikin niitä syitä, miten distroni valitsen. Mutta jos siis sellaisista asioista kyse niin ok. Kuvittelin, että tässä puhutaan jostain distron oletustaustakuvasta ja käyttöliittymän säädöistä tms muusta, mikä on helppo kustomoida DE:n asetuksista.

Juu ihan totta. Jotku tekee ton valinnan sen oletuskäyttöliittymän perusteella, se tosin johtuu varmaankin pääosin siitä, että he eivät tiedä/osaa vaihtaa sitä oletusta mihinkään muuhun. Tää on se johon ite oon pääasiassa törmänny.
 
Juu ihan totta. Jotku tekee ton valinnan sen oletuskäyttöliittymän perusteella, se tosin johtuu varmaankin pääosin siitä, että he eivät tiedä/osaa vaihtaa sitä oletusta mihinkään muuhun. Tää on se johon ite oon pääasiassa törmänny.

Minua ei säätäminen kiinnosta. Tykkään, kun on paketti pääosin kasassa heti asennuksesta. Säätäjät saa roplata miten tykkäävät.

Tässä nyt joillekin vanhuksille oltiin käyttistä asentamassa ja olen tuon Mintin Maten ja Cinnamonin todennut siihen parhaiksi. Itse käyttelen niiden lisäksi Kubuntua ja vanhemmissa koneissa Pepperminttiä ja MX Linuxia. Vähiten ongelmia tuon Mintin kanssa on ollut, kun taas Kubuntun kanssa eniten.
 
Ilmaisia Linuxiin liittyviä lehtiä --> Full Circle Magazine

Onko muita vastaavia ilmaisia? Tietty Magpi ja maksullisista Linux Format.

Ei tartte olla lehtikään, että onko jotain hyviä foorumeita hyvällä sisällöllä niin kuin tämä triidikin yleensä?
 
Minusta Ubuntu Mate on ollut mukavin suoraan paketista, siis työpöytä tuntui valmiiksi hyvältä. Tietetenkin joku Mint Debian pohjaisena automaattisilla päivityksillä voisi olla aika jees (paitsi jos tykkä käydä etänä päivittämässä). Tai mint yleensä. Käy tosiaan virtuaalikoneessa keksimässä hyvät säädöt valmiiksi ja asentelee sitten. Dock on kaikille varmasti yksinkertaisin vaihtoehto ja siihen perusohjelmat. Mulla itsellä KDE:n kanssa menee heti säätämiseksi ja aika nopeasti solmuun.
 
Ilmaisia Linuxiin liittyviä lehtiä --> Full Circle Magazine

Onko muita vastaavia ilmaisia? Tietty Magpi ja maksullisista Linux Format.

Ei tartte olla lehtikään, että onko jotain hyviä foorumeita hyvällä sisällöllä niin kuin tämä triidikin yleensä?

Tämmöset ittellä kirjanmerkeissä. Päivittäin tulee uusia artikkelita luettavaksi.
- Enemmän softapuoleen painottuvia linkkekä (artikkeleita ja tutoriaaleja ym): LXer: Linux News
- Rautapuolen juttuja (täällä myös aktiivista keskustelua): Linux Hardware Reviews, Open-Source Benchmarks & Linux Performance - Phoronix
 
Olisiko laittaa linkkiä johonkin Linux-tutorialiin peruskoululaiselle. Command line, Minecraft-serverin pystyttäminen ja palvelimen valvonta? Mieluiten Youtubessa.

Jos ei löydy tänään, joudun viettämään viikonloppua itse tämän parissa. En edes omista Minecraftiä.

edit: tuolla oli jotain:
How to Set Up a Minecraft Server on Ubuntu or Debian

..mutta nyt täytyisi saada se kaveri ymmärtämään, että roottina ei ajella tavaraa ja tehdä tietoturvareikiä ja netistä ei saa kopioida suoraan komentoja.

Nyt taidan tarvita enää "kuinka ajaa Linuxia komentoriviltä turvallisesti". En myöskään halua puhelua/viestiä joka kerta kun pitää ajaa sudo.
 
Viimeksi muokattu:
[edit] Anteeksi... VKloppu alko jo tänään, niin lipsuu huonoja kommenteja...
 
Viimeksi muokattu:
Taidat tarvita myös pojalles oppaan: "Kuinka ajaa Windowssia turvallisesti, osa 1" sekä osat 2-100. Ettei se tee tietoturvareikiä tekemättä mitään, sekä netistä ei saa kopioida suoraan komentoja.

Olipa varsin turha kommentti, joka ei edes liittynyt aiheeseen.
 
Kyllä mielelläni antaisin pojalle rootit, kun hän ostaa palvelimen omilla/vanhempiensa rahoilla ja ei siellä kotona ole Linux-asiantuntijoita. Ymmärrän riskit ja haluaisin hänenkin ymmärtävän.

Riippuen oman rahoituksen osuudesta, hänellä voi olla kovakin motivaatio pitää tuo palvelin turvallisena.

Enkä siis itse ole muutaman sadan kilometrin säteellä kyseisestä palvelimesta. Ja tuntuisi oudolta, että muille myymäni kone sisältäisi minun tunnukset täysillä oikeuksilla.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä mielelläni antaisin pojalle rootit, kun hän ostaa palvelimen omilla/vanhempiensa rahoilla ja ei siellä kotona ole Linux-asiantuntijoita. Ymmärrän riskit ja haluaisin hänenkin ymmärtävän.

Riippuen oman rahoituksen osuudesta, hänellä voi olla kovakin motivaatio pitää tuo palvelin turvallisena.

Enkä siis itse ole muutaman sadan kilometrin säteellä kyseisestä palvelimesta. Ja tuntuisi oudolta, että muille myymäni kone sisältäisi minun tunnukset täysillä oikeuksilla.

Oliko toi vastaus mulle?
 
Oliko toi vastaus mulle?

Yleinen selitys lähinnä, miksi haluaisin näin, kun helpoin ratkaisu on ehdottaa minulle, että "ota itsellesi root ja tee kaikki pojalle valmiiksi". Ei se ole minun kone ja kyllä nyt omaan koneeseen pitäisi olla kaikki oikeudet. Helpommalla pääsisi, kun laittaisi sen 5€ Windowsin, mutta minä en halua :)

Enkä myöskään halua hirveästi tuota ylläpitää, kun sitten näitä kertyy minun vastuulleni liikaa. Eikä minulle kukaan tästä maksa.

Nyt olisi innokas youtuben seuraaja (katsoo nähtävästi myös englanninkielisiä tubettajia) valmiina ottamaan Linuxin kotiinsa, niin mielestäni harrastusta pitäisi tukea. Mutta rajansa tälläkin ja mielellään hän tekisi noita asioita paljon itse ja oppisi samalla. Käyttämällä minäkin sen Linuxin opin, mutta arvaa katsonko Youtubesta muuta kuin paria tietotekniikkakanavaa? Omia Linux-palvelimia on kyllä pyörinyt nurkissa ainakin vuosikymmenen verran ja töissäkin olen niitä räplännyt, mutta tämä ei ole oma..

--

Worst case on se, että tulee "liian vaikeaa" ja sitten laitetaan Windows tai myydään kone eteenpäin jollekin toiselle Minecraft-pelaajalle. Sitä pyrin estämään. Kyllä täällä joku on oppinut Linuxinsa perusteet Youtubesta :)
 
YouTube linux-tutorialien ongelma (ainakin omasta kokemuksesta) on se, että monet ovat vanhentuneita ja tekivät eivät muokkaa/poista niitä. Tai sitten käytettyjä versioita ja paketteja ei olla kerrottu kunnolla / käsketään vaan copy pasteemaan komentoja, selvittämättä mitä ne tekee.
Muutaman kerran itse sieltä vinkkiä koittanut hakea ja tapellut jonkun ongelman kanssa vaan huomatakseni ettei ohje enää pidä paikkaansa tai on jollain tasolla virheellinen. Alkuun voisi ehkä katsoa jotain videoita missä selitetään yleisimpiä termejä ja terminaalin käyttöä. En pysty nyt sellaista linkittämään, mutta uskoisin sellaisen olevan paras tapa aloittaa harjoittelu, jos Linux ei ole ollenkaan tuttu.
 
Turvallisinta aloittejijalle opetella Linuxia olisi ehkä erillinen kone, jossa ei haittaa vaikka mitä tuhoaisi (esim. dd-komennolla väärä levy...).
Jos pitää tubesta kattoa, niin tässä tuhti 7 tunnin paketti aloittelijasta tehokäyttäjäksi:

(tubesivulla kuvauksessa aikalinkit eri aiheisiin).

Ja ainahan voi avuksi lainata kirjastosta suomenkielistä linux-kirjallisuutta.
 
Ongelma juurikin video muodossa olevien tutoriaalien kanssa on niiden mahdoton ylläpito, siksi kyllä suosittelen ihan tekstimuodossa etsimään ohjeistuksia, niitä jopa yleensä päivitetään tarvittaessa (tottakai näissäkin on poikkeuksensa). Kyllähän noilla videoilla alkuun ehkä pääsee, mutta lukemalla se tieto vaan jää paremmin päähän ja oppii hakemaan sitä tietoa Internetistä ihan itsekin sitten siinä sivussa.

Oletan että tarkoitus olisi tuo serveri avata ihan ulkomaailmaan, jotta kaveritkin pääsee pelaamaan? Se juurikin lisää sitten sitä ylläpidon määrää melkoisesti, jos se tulee olemaan 24/7 päällä ja botit koputtelee ovelle. Siinä sitten tulee port-forwardin tekeminen ja varmistaminen että pysyy oikealla koneella. Yllättäen sitten kertyykin niitä asioita, mitä pitää ottaa huomioon.

Pelottaa lueskella just jostain Redditistä, ku porukka vaan kylmästi availee porttejaan omalle koneelleen, tietämättä sen enempää tietoturvasta ja vielä päälle käsketään poistaa palomuuri että varmasti se Minecraft serveri toimii sitten kaverille. Ja soppa on valmis, sitten ihmetellään että maailmassa on botti verkkoja...
 
Viimeksi muokattu:
Lyhyesti eli jos aikoo ulospäin avata koneen (linux) niin asenna fail2ban, ufw ja katso ettet käytä samoja tunnuksia missään muussa palvelussa (kuten yleensäkin) jos siellä on jotain palveluja taustalla. Noihin kumpaankin löytyy googlella hyvät ohjeet eivätkä ole (muistaakseni) distroriippuvaisia.
 
Toisessa topikissa jo yrittänyt ihmetellä/kysellä apua Intel Platform Trust Technology (PTT) BIOS säädön kanssa. Onko tuosta mitään hyötyä tai haittaa Linuxissa? Windows puolella ainakin Bitlocker voi käyttää (ei kait pakollinen) tuota, ja ilmeisesti joku mahdollisuus olisi kait linux puolella LUKS:in kanssa tuota käyttää. Mietin vaan, että onko mitään oikeasti hyötyä tuosta linuxin kanssa, ja ehkä tarkemmin, onko jotain haittaa? Windows boottiin en tuota tarvitse, on pelkkiä pelejä varten ja levyn salausta en laita. Esim. Intel SGX:n olen laittamassa pois päältä BIOS:sta kun siitä ei taida olla mitään hyötyä ja on reikäinen teknologia. Onkos kukaan tätä PTT:tä tutkaillut?
 
Toisessa topikissa jo yrittänyt ihmetellä/kysellä apua Intel Platform Trust Technology (PTT) BIOS säädön kanssa. Onko tuosta mitään hyötyä tai haittaa Linuxissa? Windows puolella ainakin Bitlocker voi käyttää (ei kait pakollinen) tuota, ja ilmeisesti joku mahdollisuus olisi kait linux puolella LUKS:in kanssa tuota käyttää. Mietin vaan, että onko mitään oikeasti hyötyä tuosta linuxin kanssa, ja ehkä tarkemmin, onko jotain haittaa? Windows boottiin en tuota tarvitse, on pelkkiä pelejä varten ja levyn salausta en laita. Esim. Intel SGX:n olen laittamassa pois päältä BIOS:sta kun siitä ei taida olla mitään hyötyä ja on reikäinen teknologia. Onkos kukaan tätä PTT:tä tutkaillut?

Ilmeisesti voi, ainakin Ubuntu 18.10 ja sitä uudemmat tukee.

TPM provides a hardware support that holds the keys, which can be used to prove that the platform is trusted and the operating system can be booted securely. Wecan use TPM with LUKS in Linux, where the LUKS keycan be written into TPM and then set-up a TrustedGRUB, which would unlock the sealed key.
 
Jotain tuon suuntaista itsekin lueskelin, vaatii jonnin verran säätämistä ja ilmeisesti tuon ei-normi-Grubin käyttöä. Ehkä parempi etten rupea säätämään. Jätän ehkä Secure Boot:kin pois päältä ettei tarvitse säätää sertifikaattien/allekirjoitusten kanssa jos käyttää esim. 3rd party Nvidia:n kernel moduuleita.

En kyllä rajun googlauksen jälkeen törmännyt yhteenkään juttuun jossa suositeltaisiin laittamaan PTT pois päältä, tai että se olisi jotenkin erityisen haitallinen. Jotain haavoittuvuutta on kait ollut mutta pätsätty(?). Ilmeisen vähän kukaan on kysynyt näitä samoja kysymyksiä. Ehkä voisi laittaa sitten disabled asentoon tuonkin.
 
Näköjään Ubuntu-server 19.04 on tullut päivitettäväksi, vähän aikaa sitten asensin uuden 18.04:n. Olin tuon jälkimmäisen kanssa jo melkein luopunut toivosta saada siihen fTPM:llä root-partition automaattinen unlock. Debianista hain 18.04:ää uudempia clevis (11-2) - ja tpm2- buster-paketteja. Tässä 19.04:ssä on omasta takaa liki samantasoiset, tosin clevis v11-1.

Käytössä olevalla Asuksen emolla toki tämäkin vaatii kerneliin tpm_crb-korjausta että emon fTPM ylipäätään on käytettävissä. Tämän keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että ei ehkä tänä vuonna vielä kannata tuota Windowsin toiminnallisuutta odottaa: WIP: [RFC] Add TPM2 support (!51) · Merge Requests · cryptsetup / cryptsetup · GitLab
 
  • Tykkää
Reactions: Jas
Näköjään Ubuntu-server 19.04 on tullut päivitettäväksi, vähän aikaa sitten asensin uuden 18.04:n. Olin tuon jälkimmäisen kanssa jo melkein luopunut toivosta saada siihen fTPM:llä root-partition automaattinen unlock. Debianista hain 18.04:ää uudempia clevis (11-2) - ja tpm2- buster-paketteja. Tässä 19.04:ssä on omasta takaa liki samantasoiset, tosin clevis v11-1.

Käytössä olevalla Asuksen emolla toki tämäkin vaatii kerneliin tpm_crb-korjausta että emon fTPM ylipäätään on käytettävissä. Tämän keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että ei ehkä tänä vuonna vielä kannata tuota Windowsin toiminnallisuutta odottaa: WIP: [RFC] Add TPM2 support (!51) · Merge Requests · cryptsetup / cryptsetup · GitLab

Kannattaa huomioida, että livepatch ei toimi (ainakaan vielä?) Tuon 19.04 serverin kanssa.
 
Ubuntun 19.04 kernelin versiointi näyttää kummalliselta: 5.0.0-20. Linuxin versiotagit ovat v5.0, v5.0.1, ..., v5.0.20, v5.0.21.
Joka tapauksessa v5.0:ssa fTPM ei toiminut kunnolla (tpm_crb-patchin kanssa) vaan pätkittäin. Ihan kuin se olisi mennyt välillä nukkumaan.
v5.0.21:ssä näyttää toimivan hyvin eli normaalisti.
 
Ubuntun 19.04 kernelin versiointi näyttää kummalliselta: 5.0.0-20. Linuxin versiotagit ovat v5.0, v5.0.1, ..., v5.0.20, v5.0.21.
No mitä kummallista tuossa on? Kyseinen versio on 5.0.0 ja se on 20:s julkaistu buildi samasta lähdekoodista Ubuntun repoissa. Uusi käännös on tarpeen esimerkiksi silloin, kun käyttiksen kääntämiseen käytetty compiler tai jokin kernelin riippuvuuksista päivittyy. Voi myös olla mahdollista, että kernelin käännöksen aikaisia asetuksia olisi muutettu Ubuntussa eri buildien välillä.
 
Ubuntun kernelin numerointilogiikan kummalliseksi tekee mielestäni se, että se onnistuu näköjään kokonaan hävittämään tiedon, mikä tarkka oikea version siellä on pohjalla, esimerkki:

Ubuntu to Mainline kernel version mapping
Ubuntu Kernel Version / Ubuntu Kernel Tag / Mainline Kernel Version
5.0.0-20.21 / Ubuntu-5.0.0-20.21 / 5.0.8
5.0.0-21.22 / Ubuntu-5.0.0-21.22 / 5.0.15

Toivottavasti tuolle 5.0.x:lle löytyy joku selitys, mitä tärkeää x (=0 tässä tapauksessa) on mahdollisesti esittävinään, kun sillä pitää piilottaa oikeasti merkityksellinen varsinainen kernel-versio.

EDIT: Ilmeisesti kovin usein ei tuota nollaa ole tarvis käyttää mihinkään erityiseen, koska tuossa linkitetyssä taulukossa esiintyy X.y.0 1592 kertaa (alkaen 3.0.0/precise), ja nolla kertaa jokin muu numero.
 
Viimeksi muokattu:
Hmm, joo, näköjään Ubuntun versioinnin logiikka poikkeaa yllä esittämästäni siten, että build numberiksi väittämäni luku kertookin "point releasen" numeron, joka tavallisesti olisi yhtä pykälää enemmän vasemmalla eli versiossa "a.b.c-x.z" se olisi tuo luku c (mutta onkin nyt x). Ja sitten build number on Ubuntun versiossa se aivan viimeinen luku eli z. Oma veikkaukseni on se, että tuo redundantti nolla on mukana versioissa sen takia, ettei Canonical halua harhauttaa käyttäjiä luulemaan, että Ubuntun kernelin versio 4.3.2 olisi sama asia kuin mainline-kernelin versio 4.3.2. Mutta se on taattua, että Ubuntun kernel versiota 4.3.0-foo pohjautuu aina johonkin mainline-kernelin versioon 4.3.*.

Syy sille, miksei tuo kolmas numero voi olla Ubuntun kerneleissä sama kuin se mainline-versio, johon kyseinen kernel pohjautuu, on että joskus Canonical tekee "rikkovia" muutoksia kerneliinsä vaikka pohjana toimiva mainline kernel pysyy samana.
 
Ubuntu ... 19.04
Encrypted root auto unlock TPMn avulla saattaisi hyvinkin toimia, jos LUKS header on mallia v1. v2:n kanssa pitää kehityksen kehittyä, ja tuskin tuota voi downgradeta muuten kuin alustamalla levy uudelleen. Siinä tulisi samalla testatuksi backup-restore.
 
Celeron 335 32bit
1,5gb ddr400
IDE liitänällä oleva kovalevy

Ei meinaa lähteä linuxin asennus käyntiin tolla ikivanhalla romulla.

Asensin 32 bittisen version Xubuntusta tikulle käyttäen rufusta, mutta tuo romu ei käynnistä asennusta vaan siihen ilmestyy alalaitaan joku hemmetin logo missä on muistikapulan kuva ja ukko.

Tämän jälkeen se käynnistää pyörivän ympyrän jota latailee hetken ja tulee ilmoitus:

(initramfs) unable to find a live medium containing a live file system

tukee sata liitäntää tuo emo, joten voisiko kokeilla siten, että asentaa sata mallisen HDD kovon ja kokeilee sen kanssa asentaa?
 
Celeron 335 32bit
1,5gb ddr400
IDE liitänällä oleva kovalevy

Ei meinaa lähteä linuxin asennus käyntiin tolla ikivanhalla romulla.

Asensin 32 bittisen version Xubuntusta tikulle käyttäen rufusta, mutta tuo romu ei käynnistä asennusta vaan siihen ilmestyy alalaitaan joku hemmetin logo missä on muistikapulan kuva ja ukko.

Tämän jälkeen se käynnistää pyörivän ympyrän jota latailee hetken ja tulee ilmoitus:

(initramfs) unable to find a live medium containing a live file system

tukee sata liitäntää tuo emo, joten voisiko kokeilla siten, että asentaa sata mallisen HDD kovon ja kokeilee sen kanssa asentaa?

Teitkö tikusta uefin? Koita sitä toista jos näin. Paras työkalu tikkujen tekoon on Rufus.
 
Celeron 335 32bit
1,5gb ddr400
Ei ole vanhojen rautojen kanssa tullut pelatuksi viime aikoina, mutta voisiko syynä olla, että vanhat BIOSit eivät tue/osaa bootata yli 2 GB suuremmilta osioilta? Rompulta varmasti toimisi (jos on tuossa lukija ja muualla kirjoitin). Jos löydät jostain enintään 2 GB:n muistitikun, se voisi olla helpoin tapa, tai jos bootablen tekevää sovellusta voisi säätää osioinnin suhteen. Myös valmiin tikun osiointia voi säätää, mutta se onnistuu parhaiten toisella Linux-koneella.

Kiintolevyn koko tai liitäntätyyppi ei tässä vaiheessa varmaan ole ongelma, jos/koska installeri ei osaa ladata itseään.
 
Ei ole vanhojen rautojen kanssa tullut pelatuksi viime aikoina, mutta voisiko syynä olla, että vanhat BIOSit eivät tue/osaa bootata yli 2 GB suuremmilta osioilta? Rompulta varmasti toimisi (jos on tuossa lukija ja muualla kirjoitin). Jos löydät jostain enintään 2 GB:n muistitikun, se voisi olla helpoin tapa, tai jos bootablen tekevää sovellusta voisi säätää osioinnin suhteen. Myös valmiin tikun osiointia voi säätää, mutta se onnistuu parhaiten toisella Linux-koneella.

Kiintolevyn koko tai liitäntätyyppi ei tässä vaiheessa varmaan ole ongelma, jos/koska installeri ei osaa ladata itseään.

Aivan. Tuota en tullut ajatelleeksi. Onhan tuossa CD/DVD asemat, joita voisi ehkä hyödyntää tuollaisen tekemisesä.

Unetbootin voisi olla työkalu tällaisen tekemiseen?
 
Asentelin Ubuntu serverin, joka toimii NFS-tiedostopalvelimena ja Unifi controller on myös siellä ajossa.

Vielä pitäisi löytää joku hyvä open source mediaserveri valokuvien ja videoiden katseluun pääasiassa PS4:llä. Pannussa ei ole X.org asennettuna, joten sitä vaativat on pois laskuista. Valokuville olisi toivottavaa olla jokin tähti/pistetytys mahdollisuus, jolla parhaat palat saa erottumaan massasta.

Toinen hakusessa oleva softa on varmistusohjelmisto. Sellainen, joka on kohtuullisen helposti konffattavissa komentoriviltä tai miksipä ei myös web-käyttöliittymän kautta.

Onko ehdotuksia?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 566
Viestejä
4 477 222
Jäsenet
73 957
Uusin jäsen
helzinki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom