Liikaa pelattavaa, deal with it?

[Monologi]

Eikö tuo oo ihan puhtaasti semmonen perseilypeli jonka hohto on jossain "hihii ragdoll, hihii, nyt se lensi hassusti, hihii sen naama venyy, hihii laitan roskakorin autonkatolle"?

Aivan kuin siinä voisi rakentaa jotain. Ehkä katapultti ja hihii sitten lentää ukko. Tosiaan mielikuva perseilypelinä.
Kuitenkin jäi se star wars modi näkemättä..no jaa tuubista vilkaisee.
edit: Vilkaistu. Pelimoottori museosta ja olisko ihan vaan Half-life 1:seen väännetty? Nostalginen tunnelma kuitenkin.

 

[vetten äärelle istutettu]

Ei se pelaaminen ihan 24/7/365 tietenkään maistu, mutta on hyvä olla kirjastossa pelejä joka ainoasta genrestä jokaiseen mielentilaan niin aina löytyy jotain pelattavaa eikä tartte väkisin alkaa energisenä jyystämään jotain tekstintäyteistä roolipeliä missä ei saa tehdä mitään tai tai rpg fiilareissa jotain toimintamättöä yri. Heittäkää genrerajat roskiin niin sillä pääsee jo pitkälle

Ja se, että pelejä saa ilmaiseksi johonkin Steam-kirjastoon ei tarkoita että niitä pitäisi sinne ottaa ja/tai mieltää niitä semmoiseksi että koskaan niitä edes käynnistäisi. Tietysti tähän auttaa itsellä fyysisten pelien hamstraaminen, on kiva plärätä kokoelmaa ja katsella mikä tyhjään mieleen uppoaisi parhaiten sillä hetkellä. Nyt menossa Mass Effect ekaa kertaa näin 11v julkasun jälkeen kun se tuosta sopivasti hyllystä tarttui kouraan olikohan sunnuntaina ja täytyy todeta että olen täysin myyty. 10/10.

Jos tuo olisi diginä ollut jossain Steamissa, tuskin olisin jaksanut käynnistää kun mielikuva siitä oli ainoastaan nimi, Mass Effect. Kotelosta saa mielikuvaa pelistä paljon paremmin = intouttaa pelaamaan. Lisäksi oppi taas arvostamaan kunnon ohjekirjasta kun sellainen tuolla kotelossa oli

 

[perato]

Ei se pelaaminen ihan 24/7/365 tietenkään maistu, mutta on hyvä olla kirjastossa pelejä joka ainoasta genrestä jokaiseen mielentilaan niin aina löytyy jotain pelattavaa eikä tartte väkisin alkaa energisenä jyystämään jotain tekstintäyteistä roolipeliä missä ei saa tehdä mitään tai tai rpg fiilareissa jotain toimintamättöä yri. Heittäkää genrerajat roskiin niin sillä pääsee jo pitkälle

Ja se, että pelejä saa ilmaiseksi johonkin Steam-kirjastoon ei tarkoita että niitä pitäisi sinne ottaa ja/tai mieltää niitä semmoiseksi että koskaan niitä edes käynnistäisi. Tietysti tähän auttaa itsellä fyysisten pelien hamstraaminen, on kiva plärätä kokoelmaa ja katsella mikä tyhjään mieleen uppoaisi parhaiten sillä hetkellä. Nyt menossa Mass Effect ekaa kertaa näin 11v julkasun jälkeen kun se tuosta sopivasti hyllystä tarttui kouraan olikohan sunnuntaina ja täytyy todeta että olen täysin myyty. 10/10.

Jos tuo olisi diginä ollut jossain Steamissa, tuskin olisin jaksanut käynnistää kun mielikuva siitä oli ainoastaan nimi, Mass Effect. Kotelosta saa mielikuvaa pelistä paljon paremmin = intouttaa pelaamaan. Lisäksi oppi taas arvostamaan kunnon ohjekirjasta kun sellainen tuolla kotelossa oli

Ite taas koen että paljon helpompi tarttua varsinki noihin pienempiin peleihin silleen ex-tempore että vapaa viikonloppu tulossa ja lauantai aamupäivästä kattelee, että tossa olis joku tommonen very positive yksinpelituotos joka tullut randomilla jonku bundlen mukana ja näyttää kiinnostavalta, klick asennus ja pelaamaan. Jotenki ehkä jopa innostuu enemmän ex-tempore alotetuista ku niistä joita miettii ja pohtii että missäs vaiheessa nyt ehtis ton asentaa ja pelata.

 

[Zauberkraut]

Elite Dangerous ja Rising Storm 2 ovat ne pahimmin koukuttaneet. Myös Wargame -sarja ja COH2 saavat rakkautta.

 

[vetten äärelle istutettu]

Ite taas koen että paljon helpompi tarttua varsinki noihin pienempiin peleihin silleen ex-tempore että vapaa viikonloppu tulossa ja lauantai aamupäivästä kattelee, että tossa olis joku tommonen very positive yksinpelituotos joka tullut randomilla jonku bundlen mukana ja näyttää kiinnostavalta, klick asennus ja pelaamaan. Jotenki ehkä jopa innostuu enemmän ex-tempore alotetuista ku niistä joita miettii ja pohtii että missäs vaiheessa nyt ehtis ton asentaa ja pelata.

Tämmöset myös hyviä, tiedän tunteen ja harrastan myös paljon näitä hommia. Mutta jos haluaa jotain oikeaa kunnollista rauhallista ja syvällistä peliä, niin ei silloin mikään Hotline Miami innosta, vaikka täydellinen peli onkin

Pointtini, eli pelejä pitää olla joka lähtöön niin koskaan ei tarvitse olla pelaamatta.

 

[perato]

Tämmöset myös hyviä, tiedän tunteen ja harrastan myös paljon näitä hommia. Mutta jos haluaa jotain oikeaa kunnollista rauhallista ja syvällistä peliä, niin ei silloin mikään Hotline Miami innosta, vaikka täydellinen peli onkin

Pointtini, eli pelejä pitää olla joka lähtöön niin koskaan ei tarvitse olla pelaamatta.

No tuohon jälkimmäiseen oon itekki pyrkinyt. Enemmän ostanut pelejä just vähän sillä kantilla, että mitä ehkä kirjastosta "puuttuu". Eli jos tulee hirvee hinku pelata strategiaa tai roolipeliä, nii löytyykö yks pelaamaton tai joku jonka haluaa uudelleenpelata siitä kategoriasta. Muutenki pyrkiny ehkä välttää nykyään, että pelais samantyyppistä peliä heti perään. Esim. AC4 jälkee tuntu ihan mahottomalta alottaa Tomb Raideria tai Batman Arkhamia heti perään.

 

[vetten äärelle istutettu]

Muutenki pyrkiny ehkä välttää nykyään, että pelais samantyyppistä peliä heti perään. Esim. AC4 jälkee tuntu ihan mahottomalta alottaa Tomb Raideria tai Batman Arkhamia heti perään.

Tämä myös suuri virhe ja saa hyvänkin pelin maistumaan ripulilta jos samankaltaisia pelaa peräkkäin. Pitää olla vaihtelua niin kerkeää tavallaan nollaantua edellisestä kokemuksesta.

 

[Gameri]

Pelejä tulee enemmän kuin koskaan, mutta pelattua tulee aina vaan vähemmän ja vähemmän. Kiinnostusta peleihin löytyy edelleen, mutta taitaa odotukset kasvaa nopeampaa tahtia mitä pelit kehittyvät ja sen vuoksi ei oikein jaksa innostua mistä tahansa pelistä.

Oikeastaan tässä viime vuosina mieleen on jäänyt vain Witcher 3 ja Fallout 4. Ensimmäisessä oli mielenkiintoinen ja mukavan pitkä tarina, hahmot, hyvä grafiikka ja äänimaailma, oikeastaan vain taisteluun ja turhiin loottilaatikoihin olisi kaivannut syvyyttä. Fallout 4:ssä kiehtoi mahdollisuus rakenteluun, tavaroiden purku/uudelleen hyödyntämismahdollisuus, aseiden/varusteiden kustomointi ja rakentelu. Ylipäätään se, ettei maailma ole vain staattinen kulissi on vielä tänäkin päivänä harvinaista. Falloutia pystyy muutenkin modaamaan ja säätämään omaan makuun monilla tavoin ja itseasiassa tuossa räiskintä oli nautittavampaa mitä monessa räiskintäpelissä.

Seuraava peli odotuslistalla on Kingdom Come: Deliverance. Peli vaikuttaa olevan aikuisille suunnattu ja intohimolla tehty. Tekninen toteutus ja pelin syvyys on vielä vähän kysymysmerkki.

Vaikka peleistä on ylitarjontaa sellaiselle, joka innostuu pienemmistäkin tekeleistä, ei ison budjetin viimeisteltyjä intohimolla tehtyjä pelejä tule yhtään liikaa ja seuraavaa joutuu aina odottelemaan.

 

[arcane]

Pelejä tulee enemmän kuin koskaan, mutta pelattua tulee aina vaan vähemmän ja vähemmän. Kiinnostusta peleihin löytyy edelleen, mutta taitaa odotukset kasvaa nopeampaa tahtia mitä pelit kehittyvät ja sen vuoksi ei oikein jaksa innostua mistä tahansa pelistä.

Komppaan tätä, vaikkakin nimenomaan minua kiinnostaa yleensä pienemmät pelit. Niissä on kuitenkin sama vaiva eli peleistä on samaan aikaan huikea ylitarjonta, mutta viimeisteltyjä intohimolla tehtyjä pelejä joutuu jatkuvasti odottelemaan.

Olisikin niin positiivinen ongelma, että liikaa pelattavaa. Eilen selailin Steam-kirjastoni varmaan kolmisen kertaa eestaas, ja oli huomattavan vaikea motivoida itseään edes kokeilemaan mitään. Sitten selasin Steamin kauppapaikkaa, josta on pelitulvan myötä aivan mahdoton yrittää löytää satunnaisesti jotain kiinnostavaa, kun iso osa on jotain meemipelejä, seksinovelleja tai keskeneräisiä opiskelijaprojekteja.

Vappu meni pelaillessa Enter the Gungeonia, johon syttyi kiinnostus erään videoarvostelun jälkeen, vaikka peli on jo aiemmin jäänyt hyllylle. 8h jälkeen uninstall ja uudelleen hyllylle: peli vain vaatii liian virheetöntä pelaamista verrattuna siihen ettei kykyihin tai aseisiin ole mitään sananvaltaa, ja ensimmäisen tason pelaaminen uudestaan ja uudestaan hernepyssyllä tympäisee.

Jotenkin pelipaljous ehkä osallaan vaikuttaa tähän ongelmaan, kun pelien kokeileminenkin pitää valita kymmenien pelien joukosta eikä vain muutaman, kuten nuorempana. Ehkä pitäisi pitää joku ns. pakkopullailta, että yrittää testata mahdollisimman montaa peliä 10-15 minuuttia, jos edes joku jaksaisi innostaa pidempään. Tosin tähän yhdistyy sitten se ärsyttävä ongelma, että liian monessa pelissä ärsyynnyn jo ennen kuin peli on alkanut, kun pelattavaa etsiessä ei hermot kestä jos tuputetaan paljon ekspositiota ja tutoriaalia, kun haluaisi vaan päästä kokeilemaan mitä se varsinainen peli on.

 

[perato]

Jotenkin pelipaljous ehkä osallaan vaikuttaa tähän ongelmaan, kun pelien kokeileminenkin pitää valita kymmenien pelien joukosta eikä vain muutaman, kuten nuorempana.

Tämä kyl on jossain määrin hassu ongelma. Itekki huomannut, että jos asennan liian monta peliä "odottamaan" nii niistä tuskin ykskään tulee startattua. Sit taas jos poistelen pelejä, asennan sen yks tai kaks, ja vähän kuin "pakotan" itteni sillä tavalla pelaamaan jompaa kumpaa, nii yleensä peli tulee sit pelattua intensiivisemmin kuin sillä tavalla, että muutakin tarjontaa on.

Nyt ku pelien koot on vielä kasvanut, nii välillä ladannut jonku 50gt pelin ja sit päätynyt pitämään sitä odottelemassa puolikin vuotta kun ei viittis ladata uudestaan.

 

[Nomersu]

Pelaan päivittäin ja kierrätän tuttuja pelejä vaikka Steamissa on paljon sellaistakin mitä ei ole tullut kokeiltua. Olen päättänyt että ostan vasta kun peli on alessa tai sitä on saanut kokeilla niin että olen vakuuttunut että sen tahdon.

Kestosuosikit: Skyrim (just nyt taas työn alla), Diablo3, Arma 3 (kavereiden kanssa), World of Tanks, War Thunder (lentokoneet), Elite Dangerous.

Noita ilmaispelejä tulee kokeiltua aina josko sieltä löytyisi joku kultahippu, mutta vielä en ole sellaista löytänyt. WoW jos tulisi jollain tasolla ilmaiseksi korkeammille tasoille, niin se varmaan tulisi tonne kestosuosikkeihin.

 

[itarumaa]

Huomasin tuossa kun PS4 kirjasto vaan jatkoi kasvuaan, että jotain pitää kyllä tehdä. Pelejä on varmaan joku vajaa 50, jotka on siis pelkästään noita plus pelejä. Nyt pelaan niin, että lataan pelin kirjastoon ja heti koneelle, sitten pelaan jossain vaiheessa sitä ehkä 10 minuuttia ja jos ei ala innostamaan, niin samantien peli poistoon. Mulla on kaikki plus pelit omassa hakemistossaan, niin sekin vähän selkeyttää. Muuten jos tätä ei tee, niin sitten jää varmaan pelaamatta pelit kokonaan ja lisäksi plus -kirjasto täyttyy sekalaisella moskalla jota ei viitsi edes pelata.

Nyt sain pelattua Until Dawn ja Life is Strange pelit tänä vuonna ja ne saapui alunperin plus pelinä heinäkuussa ja kesäkuussa 2017. Eli melkein vuosi kesti, että sain yleensä ottaen otettua nuo pelit työn alle.

Iso ongelma on tämä tarjonnan määrä, kun jää helposti hyvätkin pelit pelaamatta.

 

[dragon age]

Ei se pelaaminen ihan 24/7/365 tietenkään maistu, mutta on hyvä olla kirjastossa pelejä joka ainoasta genrestä jokaiseen mielentilaan niin aina löytyy jotain pelattavaa eikä tartte väkisin alkaa energisenä jyystämään jotain tekstintäyteistä roolipeliä missä ei saa tehdä mitään tai tai rpg fiilareissa jotain toimintamättöä yri. Heittäkää genrerajat roskiin niin sillä pääsee jo pitkälle

Ja se, että pelejä saa ilmaiseksi johonkin Steam-kirjastoon ei tarkoita että niitä pitäisi sinne ottaa ja/tai mieltää niitä semmoiseksi että koskaan niitä edes käynnistäisi. Tietysti tähän auttaa itsellä fyysisten pelien hamstraaminen, on kiva plärätä kokoelmaa ja katsella mikä tyhjään mieleen uppoaisi parhaiten sillä hetkellä. Nyt menossa Mass Effect ekaa kertaa näin 11v julkasun jälkeen kun se tuosta sopivasti hyllystä tarttui kouraan olikohan sunnuntaina ja täytyy todeta että olen täysin myyty. 10/10.

Jos tuo olisi diginä ollut jossain Steamissa, tuskin olisin jaksanut käynnistää kun mielikuva siitä oli ainoastaan nimi, Mass Effect. Kotelosta saa mielikuvaa pelistä paljon paremmin = intouttaa pelaamaan. Lisäksi oppi taas arvostamaan kunnon ohjekirjasta kun sellainen tuolla kotelossa oli

Fyysisten pelien ostaminen on tosiaan aika mukavaa. Kävin talvella ihan oikeassa pelikaupassa, ja oli hauska käydä, ja myyjän kanssa oli tosi mukava keskustella koska tiesi peleistä aika paljon.
Toivottavasti kivijalkakaupat eivät kokonaan katoaisi.

Kymmenien vuosien aikana on monesti tullut pohdittua että "miksei kukaan ole kertonut ennemmin tästä pelistä tai tv-sarjasta" Sitten tajuaa, että hyvät pelit ja muu viihde täytyy vain itse jaksaa etsiä, ja valikoida sitten niistä sopivimmat.
Samanlaista se oli jo 80-luvulla. C64:lle oli varmaan yli tuhat peliä, ja niistä piti valikoida jokin pelattavaksi.
Myöhemmin tarjonnan määrä vain kasvoi kun konsolit alkoivat ilmestyä markkinoille.
Hyvähän se silti vain on, että on paljon valinnanvaraa, vaikkei kaikkia pelejä millään ehdi pelaamaankaan.

 

[petepeluri]

Huomasin tuossa kun PS4 kirjasto vaan jatkoi kasvuaan, että jotain pitää kyllä tehdä. Pelejä on varmaan joku vajaa 50, jotka on siis pelkästään noita plus pelejä. Nyt pelaan niin, että lataan pelin kirjastoon ja heti koneelle, sitten pelaan jossain vaiheessa sitä ehkä 10 minuuttia ja jos ei ala innostamaan, niin samantien peli poistoon. Mulla on kaikki plus pelit omassa hakemistossaan, niin sekin vähän selkeyttää. Muuten jos tätä ei tee, niin sitten jää varmaan pelaamatta pelit kokonaan ja lisäksi plus -kirjasto täyttyy sekalaisella moskalla jota ei viitsi edes pelata.

Nyt sain pelattua Until Dawn ja Life is Strange pelit tänä vuonna ja ne saapui alunperin plus pelinä heinäkuussa ja kesäkuussa 2017. Eli melkein vuosi kesti, että sain yleensä ottaen otettua nuo pelit työn alle.

Iso ongelma on tämä tarjonnan määrä, kun jää helposti hyvätkin pelit pelaamatta.

Määrä ei korvaa laatua, vaikea löytää pelattavaa kaiken paskan keskeltä. Ehkä vaatimukset on nousseet.

 

[91danger91]

Heh hyvä ketju joskus mietin että tämmöisen olisi itse voinut laittaa aluille mutta Perato ehtikin ensiksi.


Tosiaan itsellä on semmoinen 550 peliä Steamissä. Näist pelattuna on 143 peliä tällä hetkellä. Itse oon pystynyt pitämään pelattavien pelien listaa aika hyvin hallinnassa siten että oon ostanut hyvin nuukalla asenteella pelejä. Ainoat pelit mitä Steamiin ostan pankkikortilla on Humble Bundlen tier 1 pelit, siis ne jotka saa alle eurolla. Keskimäärin ykköstierissä on yleensä aina yksi hyvä peli jossa riittää pelattavaa vähintään 10 tunniksi. Steamissä puolestaan ostan pelit ainoastaan alennusmyynneistä ja en käytä Steamissä itsessään ollenkaan "omaa" rahaa vaan maksan pelit skinirahoilla. PUBG on kyl pitkästä aikaa yks viihdyttävimmistä moninpeleistä ja takaa jatkuvan rahatulon (viikosta ja uusista dropeista riippuen 1-5€ kilahtaa joka viikko rahaa Höyrytilille). Näin ollen Steamiin kerääntyy vuosittain keskimäärin 50 peliä vuodessa. Tämän lisäksi viimeisen 3 vuoden aikana on lisääntynyt tämä ilmaisten pelien jako pelikaupoilta, Steam, Origin, Uplay, Humble Store ja GOG on kaikki tarjonnut ilmaiseksi pelejä parin viime vuoden aikana. Esim. tällä hetkellä mulla on menossa World In Conflict jonka sai Uplay:stä ilmaiseksi joskus viime joulun aikoihin.

Näin ollen peleihin menee "oikeata" rahaa noin 50€ vuodessa joka on kyllä törkeän vähän siihen nähden kuinka paljon niitä tulee hankittua. Jää rahaa enemmän raudan päivittämiseen ja muihin harrastuksiin