Liikaa pelattavaa, deal with it?

[perato]

Alkanut törmäämään eräänlaiseen positiiviseen ongelmaan, jonka uskon monen muunkin jakavan. Vaan minkäslaisia ratkaisuja teillä muilla tästä kärsiville on sitten kehittynyt? Ensimmäisen maailman suuria ongelmia.

Pelattavaa kertyy Steamin/originin/uplayn/minkälie kirjastoon ja toivelistoille eikä jatkuvalla pelaamisellakaan se meinaa lyhentyä yhtään. Koen itse olevani jonkinsortin tietokonepelien harrastaja vähän samalla ajatuksella kun ihmiset harrastavat elokuvia. Haluan nähdä paljon erilaisia pelejä, kokea erilaisia tarinoita ja pelimekaniikoita. Uusia kiinnostavia pelejä valuu jatkuvasti tutkan alta ja pomppaa myöhemmin härnäämään jollain mielenkiintoisella mekaniikalla tai ulkoasulla. Wishlistillä on jopa yli 100 mielenkiintoista titteliä, joista ehkä 30-40 on sellaisia, että niitä saattaa joskus jopa pelata, jos siis ehtisi. Periaatteessa kaikki olis sellaisia, joita mielellään testaisi, jos ei muuta olis tarjolla.

Itte pelaan pääasiassa nykyään yksinpelejä ja pelaan tuntimääräisesti melko paljon, keskiarvoltaan 20h+ viikossa. Viime vuonna paukahti läpi 44 peliä ja silti Steam-libraryn uncompleted kansio on pienentynyt määrällisesti ehkä viidellä pelillä. Eli lisää on tullut lähes saman verran kun on pelannut vanhoja pois.

Tämän lisäksi itellä on edellee semi-pakottava tarve pelata alotetut pelit loppuun. Vaan harvaa peliä paukuttaa enää yli sataa tuntia tai edes läpäisee kahta kertaa(1/4 viime vuonna pelatuista oli uusintakierroksia, osa erilaisia redux versioita). Mielenkiinnottomat pelit nykästään äkkiä läpi asti ja unohetaan välittömästi. Silti tuntuu, että mitenkään ei ehi enää kaikkia kiinnostavia näkemään ja tuo pelaamattomien pelien lista on vaan kasvamassa. Jos pikaisella googletuksella katselen PC games 201X niin olen ehkä onnistuneesti nyt pelannut lähes kaikki mielenkiintoiset pelit vuoteen 2011 asti(pari peliä vuodelta 2010 ja 2011 vielä kirjastossa odottelee). 2013 vuodelta ponnahtaa jo 6 nimikettä, jotka on kirjastossa odottelemassa läpipeluuta tai wishlistillä.

Sitä tietää, ettei jatkossa elämässä ole enää tämänkään vertaa aikaa pelata, ja kun muitakin harrastuksia on, nii jostaki varmaan pitää alkaa kohta karsimaan. Nytten on jo karsiutunut oikeastaan kaikki moninpelit, joita ennen pelas paljonkin. Myös kaikki uudet pelit on karsiutuneet ihan sen vuoksi, että kolmen vuoden takaa saa ostettua kymmenesosahinnalla pelin, joka on usein parempi tai ainakin valmiimpi. Ajan kanssa karsiutuu sit näistä uusistakin peleistä ne vähiten mielenkiintoiset pois, mikä osaltaan vähentää tulevaa sumaa. Myös aikalailla on karsiutuneet kaikki potentiaalisesti huonot pelit, siis sellaiset jotka vaikuttavat mielenkiintosielta, mutta joiden käyttäjäarvosana ja arvostelijoiden arvosana on jotain Mixed / 60. Rahallisesti riski on mitätön, mutta ajallisesti ei enää kannata edes aloittaa. Early accesseihin en oo tainnu koskea Minecraftin jälkeen, ei riitä into ostaa peliä ja sit odotella et se valmistuu, saati pelata sitä puolivalmiina ja sit myöhemmin valmiina.

Pikkuhiljaa maku rajoittuu koko ajan, mutta väkisin alkaa tulla fiilis, että enhän minä enää mikään harrastaja ole, kun en ole nähnyt ja kokenut sitä ja tuota ja tätä. Eikä kyse oo siitä, että pyrkisinkään kokemaan kaikkea 4000 peliä, jotka Steamiin ilmesty viime vuonna, vaan edes sitä kiinnostavinta kermaa ei välttämättä ehdi näkemään.

Tämä onkin ehkä ensimmäinen vuosi kun ajattelin hieman seurata mihin suuntaan tämä pelaamattomien pelien lista liikkuu ja pitääkö alkaa harrastamaan yhä suurempaa karsimista.

 

[Everdreamfin]

Kyllä perheellisenä ja työssäkäyvänä on aika niin kortilla ettei pelaa kuin mielenkiintoisimmat yksinpeleissä läpi. Jotain fps moninpelejä pitäisi treenata sen verran ettei tulisi järkyttävällä tavalla tukkaan. On silti monta hyvää peliä jota on saanut pois päiväjärjestyksestä, esim uusin Deus ex , Witcher ps4 ja pc-versio lisäreineen, Uncharted 4, Gta V, Dying light. Silti alkaa olla kyllä kranttu sen suhteen että jos peli ei oikein vakuuta ekan parin tunnin aikana niin jää kyllä pölyttymään saman tien.
Eniten luotan ns puskaradioon arvosteluissa ja jonkin verran metacriticiin.

 

[Xiyng]

Viime konsolisukupolven aikana tuli huomattua, että uusia, kiinnostavia pelejä tulee aika hirvittävällä tahdilla, mutta aikaa niiden pelaamiseen ei sitten olekaan läheskään tarpeeksi. Samalla kokematta on myös runsaasti kiinnostavia vanhoja pelejä. Odotan tilanteen helpottavan hieman jahka saan opinnot valmiiksi, mutta tällä hetkellä näyttää aika heikolta. Ehkä parin viime vuoden aikana olen suosiolla keskittynyt hankkimaan (pääasiassa) pelejä, joiden arvelen olevan realistisesti pelattavissa seuraavan vuoden sisällä edes hyvällä tuurilla. Suurin osa niistäkin jää yleensä vieläkin myöhemmin pelattaviksi, mutta sillä saa jo aika paljon karsittua pois. Steamin alet sun muut nimittäin saivat aikanaan aikaan huomattavasti enemmän peliostoksia, ja vasta viime vuosina on tullut tajuttua, ettei touhussa ole enää mitään järkeä vaan on pakko priorisoida.

Nähdäkseni tilanne on hankala useastakin syystä:

• jatkuvat alennusmyynnit
• pelitarjonnan räjähtäminen alan kasvun ja indie-pelien kehittämisen helppouden vuoksi
• täysi-ikäisyyden yms. myötä peleihin käytettävissä olevan ajan väheneminen ja peleihin käytettävissä olevan rahamäärän kasvaminen
  
• open world -pelien yleistyminen tehokkaamman raudan ansiosta
• palvelumalliset pelit, joihin tulee jatkuvasti jotain uutta joko ilmaiseksi tai rahaa vastaan
• jatko-osatuotannon tehostuminen myös muiden pelien kuin urheilupelien osalta

Eihän tässä onneksi muita harrastuksia hirveästi tarvitsekaan...

 

[perato]

Nähdäkseni tilanne on hankala useastakin syystä:

• jatkuvat alennusmyynnit
• pelitarjonnan räjähtäminen alan kasvun ja indie-pelien kehittämisen helppouden vuoksi
• täysi-ikäisyyden yms. myötä peleihin käytettävissä olevan ajan väheneminen ja peleihin käytettävissä olevan rahamäärän kasvaminen
  
• open world -pelien yleistyminen tehokkaamman raudan ansiosta
• palvelumalliset pelit, joihin tulee jatkuvasti jotain uutta joko ilmaiseksi tai rahaa vastaan
• jatko-osatuotannon tehostuminen myös muiden pelien kuin urheilupelien osalta

Eihän tässä onneksi muita harrastuksia hirveästi tarvitsekaan...

Hyviä pointteja kyllä. Muut harrastukset, vaikka niistäkin tykkään, ovat lähes aina itelle ne jotka väistyvät lähes huomaamatta. Melkee ensimmäisenä kärsii kaikki muut harrastukset suhteessa paljon enemmän ku pelaaminen.

Pelitarjonta on kyl kasvanut järkälemäisesti, erityisesti erilaisten pienemmän budjetin tuotosten vuoksi, mutta myös jatko-osatuotanto on kyl räjähtäny paikoin käsistä. Ittellä on ollu mahoton pysytellä vain AAA tai pelkästää indietuotannossa vaan molemmista on nähtävä ainakin ne kehutuimmat tuotokset, jos yhtää kolahtavat mekaniikaltaan ja tyyliltään.

Open world on kyl jossain määrin itelle nykyään semmonen, että tulee vaan porskutettua se pääjuoni läpi. Harvassa openissa jaksaa enää keräillä mitää collectibleja ympäriinsä vaan sen keräilyn vuoksi, kun ne open worldit tuppaa olemaan sen verran tylsiä ja yllätyksettömiä. Esim. joku GTA5 on älyttömän kehuttu, mutta sitä osaa jo arvata, että se jää siihen pääjuoneen ja parin tunnin ympäriinsä ajeluun todennäköisesti, eikä se siten iha 30e arvonen välttämättä ole, varsinkaan ku GTA:n juonet harvemmin on olleet niitä pelin kohokohtia.

Myös muut jatko-osat on alkaneet osittain joutumaan jonnekki pannalistan lähettyville. Toki edelleen nappaa todella hyvien pelien jatko-osat, mutta yhä enemmän sitä toteaa, että tää on nähty ja tähän sarjaan en enää koske, jos ei jotain suurta yllätysmuutosta tapahdu. Call of Dutyt ja Battlefieldit on oikeastaa ollu tässä kategoriassa jo kohta kuutisen vuotta. Nyt on alkanut jopa kyseenalaistamaan todella hyvien pelien kehutut/ok-arvosanan saaneet jatko-osat.

 

[TSIGA]

Steamissa 92 peliä, joista tällä hetkellä Prison Architect, H1z1 KotK & L4D2 kovimmassa peluussa. Pitäisi löytää aikaa mm. Planet Explorersiin, Binding Of Isaaciin ja pariin muuhun. Harmi vaan, että kaikki nuo 3 vie aika paljon aikaa.. No, ehkä joskus

 

[TSIGA]

Open world

Juuri tämä. Yllämainitsemani Planet Explorers on open-world sandbox game ja arvaa vaan, paljonko siihen aikaa uppoaa kun alkaa sekoilemaan kunnolla. Sama kun Stonehearth..

 

[perato]

Juuri tämä. Yllämainitsemani Planet Explorers on open-world sandbox game ja arvaa vaan, paljonko siihen aikaa uppoaa kun alkaa sekoilemaan kunnolla. Sama kun Stonehearth..

Ihtellä onneksi tuo sekoiluintoilu jäi sinne jonnekki varhaisiin teinivuosiin, Flashpoint varmaa viimisin peli jossa oikeasti tuli välillä vaan perseiltyä. Sen jälkee on aika orjallisesti tullu pelattua juonet ja tehtyä pelin tarjoamia tehtäviä ja saavutuksia. Just Cause 3 irtoais esim. todella halvalla, mutta jotenni vaan arveluttaa, että vieläköhän tuo jaksaa samalla tavalla innostaa ku kakkonen aikanaa ja liekkö tarjoaa mitää ihmeellistä uutta, mitä ei kakkosen pelaamisella voisi kokea.

Witcher 3 paikkojen koluaminen tuntu lähinnä semmoselta, että "näin oon ennenki tehnyt", mutta ku löysi sen sadannen identtisen arkun täynnä turhaa tavaraa nii eipä sitä Skelligeä sit jaksanut oikeastaa kiertää ku questejä tehden. Siinä kuitenki grafiikka vei nii mukanaan, että ihan mielenkiinnosta sitä katteli ja miten eri paikkoja ja alueita oli suunniteltu.

Tämmöseen kiinnittää nykyää yhä enemmän huomiota, miten peli oikeasti on suunniteltu, tehty ja mitä tietyllä paikalla vaikka halutaan yrittää pelaajalle kertoa. Sandbox ja generoituvat pelit tuppaa sit olemaan vähän semmosia "no laitetaan tuohonki pensas ku tuossa vieressäkin on". Kenttäsuunnittelu kärsii joidenki osalta pahasti. Dying Light taas oli semmonen jossa sandboxia käytettii minusta taitavasti hyödyksi. Tämäkin yks kantava syy miks haluaa nähä paljon erilaisia pelejä sen sijaan, et paukuttaisin Overwatchia tuhannetta tuntia, niinku varmaan olisin tehnyt jos olisin vielä 15-20v.

Open world alkaa olla sellanen huono ominaisuus, yleensä kun se kertoo laiskasta tarinankerronnasta, tyhjästä sisällöstä erilaisten kerättävien ominaisuuksien muodossa ja heittelevästä temposta ja tunnelmasta. Yks parhaista esimerkeistä tästä on Far Cry 3 joka ei osannu päättää, että onko se joku semivakava teinidraama vai Borderlands tyyppinen perseily.

Ps. itellä tosiaan 360 peliä, joista ~250 läpäistynä, osa moneen kertaan.

 

[TSIGA]

@perato juu siis tarkoitin pelejä, joissa alusta asti voit tehdä mitä vaan. Inva täynnä kamaa, joka ei lopu koskaan jne. Toki tossa Planetissa on myös story mode jne. Ne on itelle pahin kirous, nuo "tee mitä keksit" pelit. Kait Prisonkin on sellanen, sandboxina ainakin.

 

[Cereal killah]

Minulla asiaa helpottaa, että olen aika kranttu ja minulla on lista asioita jotka rajaa sitä pelattavaa. Ikääkin on sen verran, että ei nämä tästä varmaan miksikään muutu eikä ole haluakaan.

- PC master race, en ole konsoleja pelannut elämässäni tuntia pitempään
- en oikein tykkää muista kontrolleista kuin joko isometrinen RPG (esim. BG/Torment/PoE) tai 1st person "wsad"- kontrollit (toki tykkään jos siihen perusmekaniikan päälle on tehty jotain innovatiivista viritelmää kuten vaikka Tyrannyssa). Tämä näkyy sitten esim. sellaisena kuin että Witcher 3:ta tullut pelattua 58 minuuttia, ilmoittakaa jos joskus joku 1st person tai isometrinen modi kattaa toimivasti koko pelin.
- openworldit on saatanasta, ei niitä kukaan ole tähän mennessä tehnyt siten että pelissä olisi jotain tunnelmaa, enkä oleta että osaisi jatkossakaan. Tykkään että on ihan ajatuksella ja rakkaudella viilattu se pelin kaari ja tarina alusta loppuun. Minulle "1 pelitunti = 1 EUR" kaava käy oikein hyvin kunhan on huippulaatua. (edit: tosin Sleeping dogs saa mahdollisuuden jos menee "openworld"- genren puolelle, kun tuli alesta hommattua)
- pelaan vain näppis/hiiri- kombolla, mitään muuta ei ole ollut C64:n joystickin jälkeen. Tämä rajaa käytännössä pois useita peligenrejä
- melkein kaikki indie- pelit näyttää epäkiinnostavalta vaikka olisi kuinka kehuttu, siten ei tule edes kokeiltua
- avaruuspeleihinkään en ole oikein ikinä päässyt sisälle
- uudelleenpelaan äärimmäisen harvoin (enkä jää haalimaan achievementtejä), ei siinä ole mitään lisäarvoa silloin kun lähtökohta on se, että kokemus ei voi parantua ensimmäisestä. Poikkeuksia lähinnä joissakin strategiapeleissä.
- moninpelejä äärimmäisen harvoin. Overwatchia tuli pelattua viime vuonna lähemmäs 200 tuntia, mutta koitan käyttää samaa aikaa ennemmin laadukkaisiin yksinpeleihin tänä vuonna Overwatch on toki siitäkin hyvä että siinä ei tarvitse grindata mitään tai ruveta väkisin kilpailulliseksi, voi vaan käydä pelailemassa puoli tuntia.

 

[Monologi]

Väkisin tullut testailtua uudempia ja etenkin nyt on enemmän vapaatakin.

Selviytymis- ja rakentelupelit kiinnostaa.

Space Engineers ja Kerbal Space Program on tosi mielenkiintoisia, mutta niin vaikeita pelata.

Robocraft oli myöskin mielenkiintoinen rakentelupeli, että saiko tehtyä tarpeeksi kestäviä sotavehkeitä. Sääli, kun ne vaihtoi ne palikat yhdeksi samaksi niin voinut keskittämään parempaa panssarointia tiettyyn kohtaan.

Unturnedia tuli testattua, mutta oli niin köppänen ohjattavuus.

Nyt näyttää olevan paljon tarjolla selviytymispelejä. Täytyypä kokeilla Far Cry Primalia, että minkälaista on olla luolamies. Varmaan sarjassa kerran pelaa, mutta ihan kiva kokemus.

Civilization 6 oli tylsä hieman paremmilla graffoilla kuin aikaisemmat, mutta kuitenkin Civilization: Beyond Earth oli mielenkiintoinen.

Hieman pelasin Wotia niin parin pelin jälkeen alkoi käpy palamaan ja lopettelin siihen. Ihan liikaa niitä erikoisvaunuja, joilla on liian hyvät kyvyt. Samat kentät siellä vaan pyörii. Joskus tuli pelattua paljonkin tuota.

War Thunder on ihan hyvä ja ei niin ärsyttävä kuin tuo aikaisemmin mainittu, mutta tässäkin saa pelata ihan pirusti, jos meinaa saada jotain uutta talliin.

Chivalry: Medieval Warfarea on tullut tahkottua moninpelinä yli 200 tuntia. Alkaa jo pikku hiljalleen olemaan sellainen, että niin nähty, mutta kuitenkin ei mene hermot.

Darkest Hour: Europe '44-'45 oli myöskin yhdessä vaiheessa kova sana. Siinä on jotenkin tunnelmallista pitää jotain kömmeliä porukalla itsellään, kun tankki läimii ikkunasta sisään murkulaa.

Kauan sitten tuli Left 4 Deadia pelattua siis molempia ja ekaa ainakin yli 200 tuntia. Ykkönen oli parempi kuin kakkonen. Kaikkeen vaan kyllästyy. Viimeksi tuli cooppina pelattua kakkosta ja siihen, kun löytyi ihan mielenkiintoisia lisäkenttiä esim. espanjalaisten tekele ja olikohan nimeltään Barcelona.

Hyllyssä taitaa olla pari peliä kelmuissa ja aika pahalta näyttää niiden pelaamisen suhteen. Ihan liikaa tarjontaa.

Gta 5:sta en ole vieläkään kokeillut. Jotenkin ei kiinnosta tuo rikollisuus, että myydään huumeita, tapetaan porukkaa huvikseen jne. Ihan kuin joku etelä-amerikan meininki.

 

[vetten äärelle istutettu]

Sama on ongelma, tosin ei haittaa. On tässä viimeisen 6kk aikana tullu läpäistyä ehkä +20 peliä. Ei vaan hellitä, sillä hyllyyn on kertynyt saman ajanjakson aikana varmaan 30 uutta. Steamiin en ole ostanut kesäalejen 16 jälkeen mitään, mutta niitäkin pelaamatta vielä muutama iso projekti. Konsoleilla sitten on taas jo isosti pelattavaa. Ei haittaa, jokaista genreä löytyy jokaiseen fiilikseen koettavaksi ja varmasti jokaiseen hetkeen jotakin.

Ostin eilenkin 10 peliä Wii/Ps2/ps3 akselille lisää. Kiirettähän backlogista eroon ei ole päästä. Pelejä on kiva kerätä ja joskus tehdä tutkimusmatka täysin outoon maailmaan, useampaankin ihan vain testimielessä vaikka olisivst kuinka huonoja pelejä tahansa.

 

[xarot]

Sama ongelma täälläkin. Ostan tosin pelejä monista eri kategorioista, ja pelaamista vuosikymmeniä harrastaneena voisin sanoa, että väkisinkin tulee hankittua sellaisia pelejä, joita muut ovat kehuneet muttei vaan itselle iske niin yhtään ja osa on vain huonoja. Turha niitä on väkisin yrittää pelata, kun varmasti löytyy joku paljon kiinnostavampi. Jotkut pelit on vähän hankalia, kun kiinnostus kasvaa vasta loppua kohden ja sitten sitä alkaa katselemaan jatko-osia yms. Mutta pelejä kannattaa olla kuitenkin sen verran, että jos joku mätä omena osuu kohdalle niin voi vaihtaa seuraavaan. Joskus on vähän kausittaistakin, millaisista peleistä on kiinnostunut ja vuosia Steamissa kököttänyt tapaus saattaakin olla yhtäkkiä sellainen jota pelaa ihan uudella innolla vaikka jonkun käyttäjärevikan jälkeen. Itsellä on tekstitiedostossa pelien "näitä pelataan" -lista, johon olen koittanut sumplia listan kiinnostavimmat pelit johonkin järjestykseen. Siellä on vanhin työlistalla oleva peli varmaan vuodelta 1994 ja on paljon sellaisia ikiwanhoja pelejä joihin kiinnostaisi tutustua kunnolla mm. Colonel's Bequest.

Itsekin työssäkäyvä perheellinen, joten peliaika on aika rajoitettua. Keskityn kerralla ainoastaan yhteen peliin, esim. Dishonored 2:n jälkeen tällä hetkellä on menossa Technobabylon 640x480 grafiikoilla. Sellainen 5-15 h pelin kestolle on itselle kaikkein paras, koska siinä jopa muistaa mitä on alkupäässä tullut tehtyä ja sen saa järkevässä ajassa läpi. Tässä jälkikasvun syntymän jälkeen tullut pelattua kuitenkin läpi mm. Witcher 3 lisäreineen ja Fallout 4, Witcherissä meni ilman lisäreitä n. 4kk pelata se läpi ja pelasin varmaan lähes joka ilta pari tuntia. Eipä tuossa viitsi enää paljoa uusintayrityksiäkään sitten ottaa ja muutenkin aika ainutkertainen kokemus. Valitettavasti oikeasti kesti tuonkin läpipeluu niin kauan ja niin vähillä yöunilla mentiin noihin aikoihin etten oikeastaan enää juurikaan muistanut loppupuolella mitä alkupään questeissa oli tapahtunut vaikka ne hyviä olivatkin. Dragon's Dogma Dark Arisen se tuolla kummittelee, tätä ennen yritänyt pelata lyhyempiä pelejä läpi...

Oikeastaan sellaisia pelejä joissa ei ole selkeää alkua ja loppua, ei tule enää pelattua ollenkaan paitsi jotain deathmatchia jos joskus pari kaljaa tulee otettua alle. Mitään urheilupelejä yms. ei myöskään ole junnuvuosien jälkeen tullut enää pelailtua.

Ei kannata minusta tuijottaa vain sitä nälkävuodelta tuntuvaa pelilistaa jota pitäisi saada liikkumaan eteenpäin, koska sitten tulee vain ahmittua pelejä toisensa perään eikä niihin keskity kunnolla. Omalta osaltani on paljon sellaisia pelejä jotka ovat ainutkertaisia ts. muistan vieläkin jotakuinkin The Longest Journeyn juonen jonka pelasin 16 vuotta sitten läpi eikä noita tee mieli pelata uudelleen koska pilaa vain hyvät muistot ja niitä piti pelata hitaasti ja hartaasti. Aika harvassa on ne pelit joita on viitsinyt ottaa toisenkin uusintayrityksen, poikkeuksena Demon's Souls jonka olen pelannut kolme kertaa läpi ja neljännen aloittanut ja Metro 2033 jonka otin uusintakierrokselle luettuani kirjat läpi. Last Light pitäisi myös vääntää jossain vaiheessa uudelleen, koska se oli vain todella hyvä ja tuonkin pelasin ennen kirjojen lukemista läpi.

 

[sahtimonni]

Robocraft oli myöskin mielenkiintoinen rakentelupeli, että saiko tehtyä tarpeeksi kestäviä sotavehkeitä. Sääli, kun ne vaihtoi ne palikat yhdeksi samaksi niin voinut keskittämään parempaa panssarointia tiettyyn kohtaan.

Koitappa Crossout -nimistä peliä. On vielä maksullisessa closed beta -vaiheessa, mutta avautunee f2p -peliksi lähiaikoina. Jonkin verran tuossa joutuu grindaamaan, jos ei halua rahalla ostaa herkkuja, mutta ei ainakaan tässä vaihessa ole mitenkään liian rasittavaa.

 

[perato]

Ei haittaa, jokaista genreä löytyy jokaiseen fiilikseen koettavaksi ja varmasti jokaiseen hetkeen jotakin.
joskus tehdä tutkimusmatka täysin outoon maailmaan, useampaankin ihan vain testimielessä vaikka olisivst kuinka huonoja pelejä tahansa.

Ylempää itekki yritän harrastaa, paljon erilaisia suhteessa toisiinsa. Harvemmin jaksaa esim. kahta FPS-peliä tai kahta strategiaa alkaa peräkkäin pelaamaan. Jälkimmäinen on taas sit yks niistä syistä miks tulee pelattua paljon erilaisia pelejä sen yhen sandboxin tai moninpelin sijaan.

Joskus on vähän kausittaistakin, millaisista peleistä on kiinnostunut ja vuosia Steamissa kököttänyt tapaus saattaakin olla yhtäkkiä sellainen jota pelaa ihan uudella innolla vaikka jonkun käyttäjärevikan jälkeen.

Tämän kausiluontoisuuden huomannut itsekkin, ehkä tämänkin vuoksi pelejä ostaa aina muutamia ns. varastoon ja tarttuu niihin oikeasti sitten ku siltä tuntuu, eikä niinkään sen vuoksi, että kun halvalla sain just äskön. Toisaalta bundleistakin saattaa tulla pelejä, jotka menee suoraan ei-kiinnosta kategoriaan ja myöhemmi nousee vähintään "mielenkiintoinen viritelmä" kategoriaan.

Oikeastaan sellaisia pelejä joissa ei ole selkeää alkua ja loppua, ei tule enää pelattua ollenkaan paitsi jotain deathmatchia jos joskus pari kaljaa tulee otettua alle. Mitään urheilupelejä yms. ei myöskään ole junnuvuosien jälkeen tullut enää pelailtua.

Nämäpä ne ihtelläki. Ei oikeastaan nuo kaiken maailman open world survival mmo pelit vois vähempää kiinnostaa, vaikka varmaa 15v sitten en ois muuta pelannutkaan. Änäriä varmaan pelaisin, jos se löytyis PC:lle ja siinä olis kunnon kausimodi, mutta lähinnä sen takia, että NHL:n seuraaminen on yks harrastukseni.

Ei kannata minusta tuijottaa vain sitä nälkävuodelta tuntuvaa pelilistaa jota pitäisi saada liikkumaan eteenpäin, koska sitten tulee vain ahmittua pelejä toisensa perään eikä niihin keskity kunnolla. Omalta osaltani on paljon sellaisia pelejä jotka ovat ainutkertaisia ts. muistan vieläkin jotakuinkin The Longest Journeyn juonen jonka pelasin 16 vuotta sitten läpi eikä noita tee mieli pelata uudelleen koska pilaa vain hyvät muistot ja niitä piti pelata hitaasti ja hartaasti.

Tähänkin pakko tarttua, koska itellä oli joskus 4-5 vuotta sitten just tuo paha tapa suorittaa pelejä läpi. Nyt ku peliin tarttuu, nii siitä pyrkii ekalla kerralla nauttimaan mahollisimman paljon, koska tietää ettei se kakkospelikerta usein iske enää samalla tavalla. Monet pelit jäänytki pelaamatta toiseen kertaa ku ei vaan napostele vaikka kuinka olis aikanaa pitänyt 95/100 pelinä. Ei siis sinällään ole mikää kiire päästä testaamaan uusia pelejä, ja ehkä se on just se syy miksi näitä kertyy. Käytän kyllä just sen ajan pelaamiseen ku se jaksaa huvittaa ja siirryn sitten vasta seuraavaan ku tuntuu, ettei siitä enää saa irti mitään. Mennyt oikeastaa yhä enemmä siihe suuntaan, että miks pelata peliä joka ei viihdytä. Siksipä tuo viimisin moninpeliki, Dota2, sai lopulta jäädä. Liian vähän viihdettä suhteessa ärsytykseen, odotteluun yms.

 

[Dragonflame]

Pelitarjonta on kyllä sen verran suurta nykyään, että jos haluaa tehdä muutakin kuin vain pelata, niin jostain on pakko karsia. Joskus sitä innostuu jostain pelistä ja tahkoaa sen 100% läpi, toisinaan menee vaan juonen ja jättää kaiken turhan tauhkan pois. Itsellä toimii se, että jos 6h pelaamisen jälkeen peli ei kertakaikkiaan nappaa niin roskiin menee vaikka olisi kysessä ns. hyvä peli. Joskus lapsena tuli pelailtua peli kuin peli läpi, mutta nykyään tylsät pelit kyllä jää pelaamatta. Harmi vaan kun aikaa ei tahdo riittää edes kaikille hyvillekkään peleille jotka mielellään pelaisi läpi asti. Sitä vaan aloittaa jonkun toisen pelin ja se hyvä peli jää kovolle kummittelemmaan määrittämättömäksi ajaksi kunnes joskus tylsänä hetkenä sen sieltä bongaa ja ehkä jaksaa tahkota läpi.

 

[Make]

Itsellä todellakin liikaa pelattavaa, vaikka en edes kovin helposti kiinnostu uusista peleistä. Tullut kuitenkin esim. Humble Bundleista kerättyä kaiken maailman pelejä mitä haluaisin kuitenkin joskus pelata, mutta nyt jo useita pelejä päällekkäin kesken ja osan tarinasta en muista enää mitään esim. Watch Dogs Pitäisi pelata kerrallaan vain yhtä tai kahta peliä että pysyisi tarinoissa mukana mutta niitä tulee aina aloitettua uusia ja sitten jää kesken. Esimerkiksi juuri Watch Dogs jäänyt kesken koska pelaaminen niin puuduttavaa. Haluaisin kyllä senkin joskus saada pelattua.

 

[Henkilö X]

Vaikka ei ole montaa peliä tuolla steamissa, joita en ole pelannut niin tuntuma on että on liikaa pelattavaa.

Ostin tossa alennuksista ff9 ja ff10 (se vissiin joku eka ja toka osa). En ole niitä juurikaan ehtinyt pelaa vaikka haluaisin.

Sen sijaan mä grindaan wowia. Sitten kun on päivän grindaus tehty, mä grindaa path of exilee. Sitten saatan tehdä muuta kuin pelaan. Tykkään lukea sekä kirjoja, että sarjakuvia myös. Suunnitelmissa oli uudelleen pelaa jotkut mass effectit jotenkin ihmeelisellä tavalla ihan vaan huvikseen. Jne.

Missähän vaiheessa ehdin noi ostamani ff pelaa läpi kun oikeasti kiinnostas. Niihi varmaan yhteensä kuluis aika monta tuntia. Ff 7 ja 8 tuli molempia pelattua jotain ~100h enneku kyllästy. Vittuh.

Edit: Ainii juu. Joskus kauan sitten tullut ostettua ff4 tai jotku niistä vanhoista ff mitä square pistänyt steamii myyntii. Vittu nekin pitäs pelaa läpi. ff4 on varmaa jossai puolessa välissä ja en oo koskenut siihen ainakaa puolee vuotee...ehkä pidemmäkin aikaa. En varmaa ikinä pelaa sitä läpi :/.

 

[Cereal killah]

WoW melkein pakottaa karsimaan, mulla oli 2005-2007 etten pelannut mitään muuta peliä kuin sitä

 

[Everdreamfin]

Darkest Hour: Europe '44-'45 oli myöskin yhdessä vaiheessa kova sana. Siinä on jotenkin tunnelmallista pitää jotain kömmeliä porukalla itsellään, kun tankki läimii ikkunasta sisään murkulaa.

Tämä oli kyllä aivan helvetin kova! Ei ole tullut vastaan yhtä hyvää WW2 shootteria, Red Orchestra 2:n japsi-jenkki versio oli hyvä, mutta ei saanut samaa fiilistä siinä koskaan.

Sori off-topic

 

[The Oath]

Näyttäisi Steamissa olevan 456 peliä, toki suuri osa bundleista ja ilmaiseksi saatuja jne. Uplayssa, Originissa, Desurassa ja GOG:ssa jotain pari kymmentä lisää. Kunnollisen PC-pelaamisen aloitin vain kolme vuotta sitten, niin onhan tuo iso luku. Noin puolet vielä pelaamattomia.

Maku on muuttunut onneksi melko paljon, niin enää ei kelpaa mikä vain. Toivelistallakin oli n. 200 peliä, mutta nyt kun luin arvoisteluita ja katsoin pelivideoita, niin listalla on enää joku sata peliä. Toki noita karsiutuu vielä pois tuosta.

Videoista pelien hyvyyden näkee mielestäni paremmin kuin esim. arvoisteluista, osaa peleistä kehutaan maasta taivaisiin, mutta omalla kohdallani ne eivät nappaa. Osa ns. kehno peli taas on voinut olla hyvä.

Itse jaan Steamissa pelit neljään kategoriaan, yhdessä moninpelit ja ns. loputtomat pelit, yhdessä pelatut, yhdessä huonot ja neljännessä noihin kuulumattomat pelit. Huonoihin laitan pelit, jotka eivät miellytä puolen tunnin pelailun jälkeen... 90-luvun bundlepelit jäävät lähes varmasti pelaamatta.

Backlogin piekseminen onnistunee, sillä uusia kiinnostavia/hyviä pelejä tulee paljon harvemmin kuin mitä tulee pelattua läpi. Nytkin esim. odotan vain kahta tulevaa peliä.

Emulaattoripelaamistakin tulee harrastettua PC-pelien sivussa, joten sen osuus suurentunee kun backlog on takanapäin. Taitaa kuitenekin mennä muutama vuosi.

Helppoa oli aika ennen tietokonetta, tuli ostettua Pleikkaripelejä ehkä pari kertaa vuodessa, ja niitä sitten pelattiin kunnolla ja useaan kertaan.

 

[perato]

Näin vuoden jälkeen alkaa tuntua, että hetkinen, tää tilannehan alkaa olla suht hallinnassa. Pelejä tuli pelattua 45 kpl läpi. Uncompleted kirjastossa kasvo +40 peliä tästä huolimatta =P(syytän ilmaispelejä).

Yks ratkasu tähän oli vaan yksinkertasesti listata ne pelit jotka oikeesti haluaa tuolta valtavasta pelikirjastosta pelata läpi. Selkeytyi huomattavasti se, mitä oikeastaan haluaa pelata läpi, ja mikä on sit semmosta "tartu vain jos tulee yhtäkkiä hirveä hinku pelata". Näin välttyy tarttumasta peleihin vain sen takia, että "tää nyt pitäs pelata ku kerta ostin". Sitte ku siihen kaupan päälliseksi kävin hakeen noille kymmenelle pelille läpipeluuajat "howlongtobeat"(+300h), nii alko näyttää siltä, että ihan vähään aikaan ei pelejä tarvi ostaa näillä pelimäärillä. Jouluna tuliki napattua vain kaksi peliä, joista toinen meni läpi samoin tein. Toki hyvät humble monthlyt takaa sen, että pelattava ei ihan heti lopu kesken, mutta niissäkin kyllä pääasiassa pyrin vain karsimaan steamin wishlistin top 20 osiota.

Pikkusen myös aika tekee tehtävänsä, jotku ennen kiinnostaneet pelit alkaa valua sinne "ei niin kiinnostavien joukkoon" kun aikaa kuluu julkasusta. Wishlistillä ehkä vain top 25 on semmonen, mitä vois kuvitella realistisesti ostavansa jossain vaiheessa muualta kuin bundlesta.

Ja tosiaan tuntuu että tuo wishlisti ei kuitenkaan enää täyty ihan samalla tavalla, uudet pelit kiinnostaa suht vähän, koska ei jaksa hypettää ja toisaalta pitää odotella sitä oikeasti massojen mielipidettä ennenku johonki tarttuu. Isot moninpelit tuntuu myös syövän yksinpelien suosiota, nii monet yksinpelit tuntuu tulevan nykyää vähä puskista itselle kun ei niistä paljoa puhuta.

Ja tämä kaikki siitä huolimatta, että tunteja katellessa pelattu määrä tippu ~200h.

 

[Subv1sa]

Steamissa tällä hetkellä 1181 ostettua peliä + ilmaispelejä, joista 819 peliä en ole edes käynnistänyt.
Wishlistillä 143 peliä.
Tähän vielä päälle origin ja uplay joissa ehkä yhteensä joku 30 peliä.
Huomannnut semmosen ongelman että ostelee vaan kaikkea mikä vähänkin voisi kiinnostaa, kun tuntuu olevan ne pelit nykyään harvassa mitkä jaksaisi vääntää loppuun asti.

 

[Sleipnir]

Pelejä olisi kirjasto pullollaan, mutta jostain syystä ei ole motivaatiota aloittaa uutta peliä. Samoja vanhoja tulee jauhettua, vaikka tiedän kirjastossa olevan hyviäkin pelejä.

 

[perato]

Pelejä olisi kirjasto pullollaan, mutta jostain syystä ei ole motivaatiota aloittaa uutta peliä. Samoja vanhoja tulee jauhettua, vaikka tiedän kirjastossa olevan hyviäkin pelejä.

Tää oli kyllä itelläki josaki vaiheessa "ongelma" osti uusia, mutta ei pelannut niitä. Nykyään taas menee vähän päin vastoin, melkee "uusintakierrosta vailla" olevien lista on pitempi ku jonossa olevien uusien pelien lista.

 

[Sleipnir]

Tää oli kyllä itelläki josaki vaiheessa "ongelma" osti uusia, mutta ei pelannut niitä. Nykyään taas menee vähän päin vastoin, melkee "uusintakierrosta vailla" olevien lista on pitempi ku jonossa olevien uusien pelien lista.

Juurikin näin. Jos jokin peli on saanut hyvät arvostelut tai on hyvässä alennuksessa, niin pakkohan se on ostaa jonon jatkeeksi. Onpahan ainakin pahan päivän varalle viihdykettä, jos sellaista joskus tarvii.

 

[Monologi]

Tuli tuossa cooppina pitkästä aikaa pelattua Left 4 Dead 1/2 niin siihen vaan löytyy paljon kampanjoita ja näyttäisi tekevän vieläkin. Tuota kakkostahan sai ilmaiseksi yhtenä jouluna steamissa, että tuossa on kyllä sitä sisältöä.

Onko muitakin helmiä, joita on modattu ihan tolkuttomasti?
Ihan jotain näitä kohtuu uusia, kun tuntuma, että jäänyt ne huomaamatta.

 

[perato]

Tuli tuossa cooppina pitkästä aikaa pelattua Left 4 Dead 1/2 niin siihen vaan löytyy paljon kampanjoita ja näyttäisi tekevän vieläkin. Tuota kakkostahan sai ilmaiseksi yhtenä jouluna steamissa, että tuossa on kyllä sitä sisältöä.

Onko muitakin helmiä, joita on modattu ihan tolkuttomasti?
Ihan jotain näitä kohtuu uusia, kun tuntuma, että jäänyt ne huomaamatta.

No Valven toista tuotosta, Portal 2 on ilmeisesti myös tarjolla tolkuttomasti lisäpelattavaa jos ei kyllästynyt ite pääpelin aikana. Ja toki skyrim. Ei nyt enää mitää uutuksia ku ilmestymisen aikaan syntyneet menee kohta kouluun =P

 

[Raikku]

Stiimissä joku 215 peliä, PS4:llä ja XOnella varmaan molemmilla jossain 200-250 pelin kieppeillä. Sehän on selvä ettei suurinta osaa koskaan pelaa, mutta se on nykyaikaa. Voisi sanoa että ei pelit ole pelkästään pelattavaksi, jo niiden ostaminenkin on "kokemus" joka elävöittää monesti ehkä muuten niin harmaata arkea.

 

[perato]

. Voisi sanoa että ei pelit ole pelkästään pelattavaksi, jo niiden ostaminenkin on "kokemus" joka elävöittää monesti ehkä muuten niin harmaata arkea.

Tää on kyl nii jännä ilmiö. Oli melkee asia mikä hyvänsä, karkit, elektroniikka, pelit, kirjat, leffat, jotenki se ostaminen on jo omanlainen kokemuksensa, jonka haluaa joskus kokea vaikka aivan älytöntä tarvetta ei ite tavaralle oliskaan.

 

[Paalausmestari]

Paljon on tullut paskaa osteltua humble bundlen ja muiden mukahalpojen tarjousten perässä. Ei varmaan suurinta osaa tule ikinä pelattua. Joku vähän päälle 100 peliä on. Niistä yli puolet paskaa. Nykyään en edes ilmaispelejä ota. Miksi ottaisin paskaa edes ilmaiseksi?

Nykyään on ongelmana että alottelen jonkun pelin. Kyllästyn about heti ja palaan naksuttelemaan niitä vanhoja perinteisiä. Sitten joskus väkisin läpi jos jaksaa.

Spoileri

 

[Monologi]

No Valven toista tuotosta, Portal 2 on ilmeisesti myös tarjolla tolkuttomasti lisäpelattavaa jos ei kyllästynyt ite pääpelin aikana. Ja toki skyrim. Ei nyt enää mitää uutuksia ku ilmestymisen aikaan syntyneet menee kohta kouluun =P

Portal on jonkinlainen tasohyppely? Jotain demoa testasin niin ei kyllä uponnut, jos nyt muistan oikein.

Niin tuohon Skyrimiin muiden tekemiä ilmaisia kampanjoita paljonkin? Skyrim ei kuitenkaan ole kuin yksinpeli?

 

[P c L A Y E R]

Itellä ei moista ongelmaa ole. Ostan vuodessa ehkä noin 10 peliä ja ne riittää oikein mainiosti. Pari keksen jöönyttä peliä tuolla kirjastossa silti roikkuu. Yleensä ostan seuraavan vasta, kun edellinen on pelattu läpi.

 

[perato]

Itellä ei moista ongelmaa ole. Ostan vuodessa ehkä noin 10 peliä ja ne riittää oikein mainiosti. Pari keksen jöönyttä peliä tuolla kirjastossa silti roikkuu. Yleensä ostan seuraavan vasta, kun edellinen on pelattu läpi.

Melkeen nykyää tuohon vois lähtäkki, meinaa nuo wishlistin pelit aika tasaseen samoissa alennuksissa, että ei oo sitä pelkoa, että pelattava "loppuis kesken" sit yhtäkkiä ja pitäs maksaa joku suolanen täyshinta tai alottaa joku uusinta siksi aikaa.

 

[Seppo77]

Xbox:lla pelasin yli 200 peliä.
Xbox 360:llä yli 1200 peliä.
Xbox One aikaan siirryin vasta Xbox One X myötä eli viime vuoden lopulla joten kovin montaa en ole vielä sillä kerennyt pelaamaan mutta samalla tahdilla kun aikaisemmillakin Xbox:illa.
Pääasiassa kerkeen kyllä kaikki halutut pelit siis pelaamaan joten ei ole ongelmaa

Aika pieni osa on peleistä mitä en vähintään tarinaltaan/uratilaltaa läpäise.

Keskiarvona taitaa se 100 peliä mennä vuodessa.

 

[Raatokalle]

Itsellä on kanssa aika paha tilanne. Ostettuna on mm: Dishonored 2, Prey, Witcher 3+lisärit ja iso nippu muitakin vanhempia pelejä joita olen jatkuvasti pelaamassa läpi. Sitten iskee karu totuus, mm uusinta preyta on tullut pelattua viimeksi lokakuussa. Nyt oli pitkästä aikaa alennukset, mistä en ostanut yhtään mitään. Tosin sekin oli vähän vaikeaa. Nyt suunnitelmissa on ostaa Kingdom Come: deliverance, vaikka tuskin sitäkään tulen edes asentamaan.
Nettipeli(t) vie kaiken ajan. Olen huomannut, että niihin on helpompi paneutua, kun voi helposti hypätä milloin vain pois eikä vaadi tietynlaista keskittymistä.

 

[perato]

Nettipeli(t) vie kaiken ajan. Olen huomannut, että niihin on helpompi paneutua, kun voi helposti hypätä milloin vain pois eikä vaadi tietynlaista keskittymistä.

Ite aikanaa huomasin, että käytin samaa perustetta, mutta sit kuitenki jos käytin saman ajan yksinpeliin nii se oli usein jopa liian pitkä, vähän ku väsähti siihen. Aivan tarpeeksi pitkä siihen että pääsee maailmaan sisään, mutta usein jopa paljon enemmän tuli istuttua jonku moninpelin ääressä ku yksinpelien. Eli tavallaa "valehteli" itelleen sillä, että näihin moninpeleihin on helpompi tarttua vaikka enemmän oli vaan kyse siitä että ne moninpelit on tehty koukuttaviksi. Aivan samalla tavalla sitä on ollut helppo tarttua siihen yksinpeliin jos niitä on 1-2 kesken eikä 7 eri peliä. Moninpelit jääneet pääasiassa iteltä kokonaan. Kyllähän sitä edelleen on helpompi tarttua johki diabloon jonka tietää että sen voi lopettaa 10min päästä, mutta aika vähän itellä semmosia pelisessioita lopulta on, että 10min olis vaan aikaa. Kaikki siitä ylöspäin vie sit tarinaa jo etiäpäin.

 

[Deleted member 3664]

Ite aikanaa huomasin, että käytin samaa perustetta, mutta sit kuitenki jos käytin saman ajan yksinpeliin nii se oli usein jopa liian pitkä, vähän ku väsähti siihen. Aivan tarpeeksi pitkä siihen että pääsee maailmaan sisään, mutta usein jopa paljon enemmän tuli istuttua jonku moninpelin ääressä ku yksinpelien. Eli tavallaa "valehteli" itelleen sillä, että näihin moninpeleihin on helpompi tarttua vaikka enemmän oli vaan kyse siitä että ne moninpelit on tehty koukuttaviksi. Aivan samalla tavalla sitä on ollut helppo tarttua siihen yksinpeliin jos niitä on 1-2 kesken eikä 7 eri peliä. Moninpelit jääneet pääasiassa iteltä kokonaan. Kyllähän sitä edelleen on helpompi tarttua johki diabloon jonka tietää että sen voi lopettaa 10min päästä, mutta aika vähän itellä semmosia pelisessioita lopulta on, että 10min olis vaan aikaa. Kaikki siitä ylöspäin vie sit tarinaa jo etiäpäin.

Itse koin että nettipeleissä joita tuli nuorempana pelattua aikaa kului oikeastaan liikaakin sen takia että niitä pelaa silloin kun muut pelaavat. Itse ollut lukiosta valmistumisen jälkeen aina vuorotöissä ja saatan pelailla keskellä päivää tai vaikka aamu 7 aikaan jolloin nettipeleissä ei oikeastaan tapahdu mitään mikäli ei etsi jotain erillisiä servereitä joissa on porukkaa siihen aikaan muista maista. Sitten jos niitä haluaa pelata kun muutkin pelaavat niin pitää päästä koneelle siihen perus ilta 20-21 aikaan halusi tai ei ja pystyi tai ei. Toi rupes lopulta kypsyttämään itseä niin paljon ettei nykyään tule pelattua käytännössä mitään netti/monipelejä. Yksinpeleissä onkin sitten aika lailla sama tarina etten lyhkäsiä sessioita varten viitsi edes aloittaa pelaamista koska siihen ei ehdi sitten paneutua yhtään.

 

[perato]

Itse koin että nettipeleissä joita tuli nuorempana pelattua aikaa kului oikeastaan liikaakin sen takia että niitä pelaa silloin kun muut pelaavat. Itse ollut lukiosta valmistumisen jälkeen aina vuorotöissä ja saatan pelailla keskellä päivää tai vaikka aamu 7 aikaan jolloin nettipeleissä ei oikeastaan tapahdu mitään mikäli ei etsi jotain erillisiä servereitä joissa on porukkaa siihen aikaan muista maista. Sitten jos niitä haluaa pelata kun muutkin pelaavat niin pitää päästä koneelle siihen perus ilta 20-21 aikaan halusi tai ei ja pystyi tai ei. Toi rupes lopulta kypsyttämään itseä niin paljon ettei nykyään tule pelattua käytännössä mitään netti/monipelejä. Yksinpeleissä onkin sitten aika lailla sama tarina etten lyhkäsiä sessioita varten viitsi edes aloittaa pelaamista koska siihen ei ehdi sitten paneutua yhtään.

Njoo, nettipeleissä oli kyllä tuo ongelma, varsinki ennen kun yleisty nää auto matchupit. Dota2 ei enää tuota ongelmaa ollut, toki päivällä jonotusaika oli minuutin pitempi, mutta muuten ei. Yksinpeleistäki oon itelle aina katellut, että olis asennettuna se yks paneutumista vaativa yksinpeli ja sit joku kevyesti hypättävä rakentelu/tms. peli. Aika harvoin sitä sit kuitenki tulee tartuttua siihen kevyempään rakenteluun vaan sitä sit vaan selaa nettiä tai ottaa sen "syventymistä" vaativan pelin ja tekee siinä jtoain vähemmän syventyvistä vaativaa(esim. just grindaa vähän jotain resurssia,xp,rahaa tms. jos sellanen mahollista, mitä ei sit jaksa tehä sillon ku haluaa paneutua.)

 

[Team_Slow]

Paljon tekstiä täällä mitkä on kuin itse olisi kirjoittanut.

Selasin viime vuonna tuota suosikkijonoa 4000 pelin verran läpi ja 250kpl meni toivelistalle ja niistä varmaan 100 ostin ja 100 karsin pois ja tällä hetkellä olisi 56 peliä toivelistalla. Nykyisin vaan kun steamin palautusoikeuden takia kunnon alennukset on loppuneet niin ei tule niin paljon pelejäkään ostettua. Varsinkaan uusia kun hintojen putoamiseen menee ikuisuus. 328 peliä näkyy olevan steamissa. Luulin, että tuo palautusoikeus on sellainen, että jos on alle 2h pelannut saa palauttaa, mutta siinä onkin 14 päivän raja joten paljon on huonoja pelejä kirjastossa kun en tuota tiennyt. Osan kanssa mietin, että pitäisikö poistaa kokonaan vai vain piilottaa. Ärsyttävä kun paketit pitää poistaa kokonaan eikä vain osaa pelejä pysty poistamaan.

Monet pelit olen puoli väkisin pelannut läpi. Hyvänä esimerkkinä viimeksi läpi pelaamani Driver: Parallel Lines jonka juonesta ei ole mitään hajua. Yhtään tekstiä en lukenut tai videota katsonut. State of decay on ainoa peli minkä olen yhdeltä istumalta pelannut läpi.

Moninpelejä olen koittanut välttää. Itseäni ärsyttää kun niissä ei tule koskaan "loppua" vaan jossain vaiheessa vaan lopettaa pelaamisen ja se oli siinä. Monessa yksinpelissä viimeinen achievement tai juonen läpäisy on se piste mihin peli loppuu ja se on selkeä lopetus. Osassa peleissä ollut haikeat fiilikset siinä vaiheessa. Moninpelejä pitäisi myös hakata ihan hulluna, että pärjäisi kunnolla. CS GO:ssa ja pubgissa yms. tuntuu että ite ei ehdi edes nähdä vastustajaa kun on jo kuollut.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen pelannut kohtuullisen vähän mutta nyt ostin kokonaan uuden koneen ja näytön yms. niin tarkoitus olisi pelata enemmän ja ainakin ensimmäisten päivien aikana tuntuu näin käyvän. Kyllähän sitä mieluummin sulavasti toimivia pelejä pelaa kuin pätkiviä. Joskus juoneltaan yms. huonot pelitkin tuntuu hyviltä kun toimii niin sulavasti ja grafiikka on kivan näköistä.

Voisi olla mielenkiintoista vilkaista teidän steam profiileita ketkä pelaa laidasta laitaan pelejä. Tässä omani: Steam Community :: Matsku12 :: Games

 

[perato]

Moninpelejä olen koittanut välttää. Itseäni ärsyttää kun niissä ei tule koskaan "loppua" vaan jossain vaiheessa vaan lopettaa pelaamisen ja se oli siinä. Monessa yksinpelissä viimeinen achievement tai juonen läpäisy on se piste mihin peli loppuu ja se on selkeä lopetus. Osassa peleissä ollut haikeat fiilikset siinä vaiheessa. Moninpelejä pitäisi myös hakata ihan hulluna, että pärjäisi kunnolla. CS GO:ssa ja pubgissa yms. tuntuu että ite ei ehdi edes nähdä vastustajaa kun on jo kuollut.

Tuo skilli juttu on kyl semmonen että vaikuttaa huomattavasti siihen, että uusia moninpelejä ei mielellään alottanut vaan pysyi sit niissä vanhoissa olkoonkin että olivat epäoptimaalisia. Erityisesti sit sen suhteen jos peli oli jotenkin palkitseva. Tässä esim. yks syy siihen, että vaikka kaverit pelas LoLia nii ei jaksanut lähtä kelkkaan ku oli jo +500h Dota2 takana. Ja tosiaan tuo lopun puuttuminen. Ku se ännännes moninpeli vähän ku vaan "jäi" nii tuli aina vaan vaikeampi alottaa uutta moninpelin opettelua ja tasojen yms. keräilyä. WoW, CoH TF2, BFBC2 ja Dota2 olivat ne viimiset moninpelit ja eipä niissä enää pysynyt nuorempien ja parempien kelkassa. Hauskaa toki oli, mutta jokaisen lopettamisen jälkee on saanut vähemmän ja vähemmän kiksejä siitä onnistumisesta ja vtuttanut enemmän ku hommat ei mee hyvin. Muutenkaa ei välillä enää kone sallinut uusien pelien pelaamista saati budjetti sitä 50e panosta ku peli oli vielä suosittu.

Saatu mielihyväki noista peleistä kyl laskenut iän myötä huomattavasti. Vaatis paluuta siihen, että pelaajat olis tuttuja kavereita, kuten joskus aikanaa Flashpointtia klaanissa tahkotessa.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen pelannut kohtuullisen vähän mutta nyt ostin kokonaan uuden koneen ja näytön yms. niin tarkoitus olisi pelata enemmän ja ainakin ensimmäisten päivien aikana tuntuu näin käyvän. Kyllähän sitä mieluummin sulavasti toimivia pelejä pelaa kuin pätkiviä. Joskus juoneltaan yms. huonot pelitkin tuntuu hyviltä kun toimii niin sulavasti ja grafiikka on kivan näköistä.

Voisi olla mielenkiintoista vilkaista teidän steam profiileita ketkä pelaa laidasta laitaan pelejä. Tässä omani: Steam Community :: Matsku12 :: Games

Tuo toimivuus kyl korostuu itelläki, välillä jätti ihan pelaamatta jotkut pelit ku toimivuus oli vähän mitä oli ja tiedossa oli "lähiaikoina" upgreidia.

Steam Community :: perato :: Games

Tuota omaa listaa kun kattelee niin se diversiteetti alkaa kyl näkyä vasta tuolla ~30h pelatuissa. Muuten kyllä pelikirjastossa keskimäärin hyvin edustettuina 3rd person(49) ja 1rst person pelit(53).


Jotaki ehkä läpipeluuprosentista kertonee se, että omassa "uncompleted" tagilla varustetussa kansiossa on 129 peliä ja niistä <20 on sellasia joita oon testannut 30min ja jättänyt syystä tai toisesta kesken.

 

[Team_Slow]

Saatu mielihyväki noista peleistä kyl laskenut iän myötä huomattavasti. Vaatis paluuta siihen, että pelaajat olis tuttuja kavereita, kuten joskus aikanaa Flashpointtia klaanissa tahkotessa.

Itellä varmaan tämä pubg on varmaan viimeinen vastaava peli vähään aikaan. Jossain BF3 huiteli usein kärkisijoilla, mutta tässä tuntuu ettei mitään mahdollisuutta. Kaksin taisteluissa melkein aina tulee turpaan. Porukalla on ihan hullut refleksit ja muutenkaan en tykkää tuosta rämpyttämisestä mitä tässäkin pitäisi harrastaa kuten CS GO:ssa. Tuntuu nykyisin että tämän tyyliset pelit aiheuttaa enemmänkin mielipahaa kuin mielihyvää. Jotenkin palaa takaisin kun haluaa pärjätä, mutta pelaaminen lähinnä ärsyttää.

Itellä osan peleistä peliaikoihin vaikuttaa aika paljon se, että aikoinaan tuli "opiskelija" versioita pelattua peleistä niin oli monet jo tuttuja valmiiksi kun osti.

Dark Soulit on varmasti parhaimmat pelit mitä olen ikinä pelannut. Jostain syystä sellaiset pelit uppoaa erittäin hyvin ja olen erittäin mielissäni kun ykkösestä on uusinta versio tulossa kun ykkösen kanssa on aina suorituskyvyn yms. kanssa ollut ongelmia. Hyvin edustaa nuo kolme Dark soulia tuota mihin on menny eniten aikaa.

 

[TSIGA]

RUST - 445 tuntia takana, n. 400 tuntia tuli tahkottua aikanaan aika hemmetin pieneen aikaan (~10h/päivä pahimmillaan). Voiko olla, että meni maku liiallisesta pelaamisesta tai sitten vaan oppi liian nopeasti olemaan liian hyvä? No, helmikuussa 2018 pitäisi olla täysjulkaisu - josko innostuisi edes kokeilemaan?

Grand Theft Auto V - Erityisesti Story-mode, ainakin 1 läpipeluukerta pitäisi saada vedettyä, vaan mitä käy? No, menen peliin vedän 1-2 missionia ja perseilen loppupeliajan. Tätä toistuu. Mitenkähän sitä saisi innostuttua?

Dead By Daylight - Kaverit tätä tahkoaa, heillä lähes jokaisella +200 tuntia pelikellossa. Itse "kitkuttelen" 7 tunnilla, mitenkä sitä saisi innostuttua tästä(kin)? Vai tiedostanko sen, jos tätä alkaa kunnolla jauhamaan voi käydä ns. "RUSTit" ja pian huomaa, että hakkaa 10h päivässä.

Paladins - Päälle 200 tuntia meni moitteetta, sitten tyssäsi. No, kohta tulee BR-pelimuoto, joskos se siitä.

FiveM (GTA V RP-mod) - 2 viikkoon n. 80 tuntia, se on aikas paljon. Tämä vaan vaatii sitä, että pelaa kovasti kun on aika HCmäistä RPtystä aika-ajoin. Jahka tämän pelaamista per päivä vähentäisi, jäisi aikaa muuhunkin.

Miscreated - Mitenkä sitä innostuisi..

Garrys Mod - Kuulemma pirun hauskaa perseilyä? Mitenkä sitä innostuisi tästä(kin), kentiäs jollain servulla?

+ Sitten on läjä muita pelejä, joita edes aloittanut vielä ja/tai kokeillut sen 30min-1h.

Tuossa nyt 7 "pahinta", joita jokaista (pl. FiveM) haluaisi jauhaa kunnolla mutta.. Niin. Tässä nyt tuli ns. "syy ja seuraus" - selitystä.

 

[perato]

RUST - 445 tuntia takana, n. 400 tuntia tuli tahkottua aikanaan aika hemmetin pieneen aikaan (~10h/päivä pahimmillaan). Voiko olla, että meni maku liiallisesta pelaamisesta tai sitten vaan oppi liian nopeasti olemaan liian hyvä? No, helmikuussa 2018 pitäisi olla täysjulkaisu - josko innostuisi edes kokeilemaan?

Grand Theft Auto V - Erityisesti Story-mode, ainakin 1 läpipeluukerta pitäisi saada vedettyä, vaan mitä käy? No, menen peliin vedän 1-2 missionia ja perseilen loppupeliajan. Tätä toistuu. Mitenkähän sitä saisi innostuttua?

Dead By Daylight - Kaverit tätä tahkoaa, heillä lähes jokaisella +200 tuntia pelikellossa. Itse "kitkuttelen" 7 tunnilla, mitenkä sitä saisi innostuttua tästä(kin)? Vai tiedostanko sen, jos tätä alkaa kunnolla jauhamaan voi käydä ns. "RUSTit" ja pian huomaa, että hakkaa 10h päivässä.

Paladins - Päälle 200 tuntia meni moitteetta, sitten tyssäsi. No, kohta tulee BR-pelimuoto, joskos se siitä.

FiveM (GTA V RP-mod) - 2 viikkoon n. 80 tuntia, se on aikas paljon. Tämä vaan vaatii sitä, että pelaa kovasti kun on aika HCmäistä RPtystä aika-ajoin. Jahka tämän pelaamista per päivä vähentäisi, jäisi aikaa muuhunkin.

Miscreated - Mitenkä sitä innostuisi..

Garrys Mod - Kuulemma pirun hauskaa perseilyä? Mitenkä sitä innostuisi tästä(kin), kentiäs jollain servulla?

+ Sitten on läjä muita pelejä, joita edes aloittanut vielä ja/tai kokeillut sen 30min-1h.

Tuossa nyt 7 "pahinta", joita jokaista (pl. FiveM) haluaisi jauhaa kunnolla mutta.. Niin. Tässä nyt tuli ns. "syy ja seuraus" - selitystä.

Ehkä sinuna alkaisin jo miettii vähä tota että määrän korvais laadulla. Jos 10h paukuttaa päivässä pelejä nii onko yllätys että vaikea innostua mistään.

 

[TSIGA]

Ehkä sinuna alkaisin jo miettii vähä tota että määrän korvais laadulla. Jos 10h paukuttaa päivässä pelejä nii onko yllätys että vaikea innostua mistään.

En mä enää tuollaista määrää pelitunteja päivässä paukuta Tuo oli aikaa ennen inttiä, joku 1-2 vuotta sitten. Mutta, tuolla voi olla toki seuraukset vielä tännekin asti..

 

[Laquel]

Nykyään olen kyllä huomannut sellaisen ilmiön juurikin johtuen tuosta että on rajallisesti aikaa, enemmän rahaa ja tarjontaa kuin junnuna että jos joku peli ei aika nopeasti kiinnosta niin jää aika lailla pelaamatta/refundiin. Esim. uusinta deus exiä en oo jaksanu ku ehkä tunnin pelata vaikka sitä aiempaa pelailin kyllä pariinki otteeseen läpi. Jotenki en päässy vaan kontrolleihin sisään ja peli ei tuntunut hyvältä.

Mihin yksinpeleihin olen viimeksi oikeasti käyttänyt aikaa? Varmaan eniten witcher 3 ja sitä ennen fallout 4, johon tuli siihenkin kyllä tietynlainen väsymys. Aika paljon tullut myös pelailtua online peleistä PUBG:ia ja kavereiden kanssa ARMA 3

 

[Ogram]

Itse olen huomannut että helvetin krantuksi sitä on muuttunut ja vaikka pelejä on pirusti tarjolla niin silti tulee pelattua paljon niitä vanhoja samoja. Poislukien tietenkin puhtaat yksinpelikokemukset joista ei uusintakierroksella enää saa oikein mitään irti. Paljon myös pelejä roikkuu aloitettuna backlogissa ja vaikka diggaankin paljon niin jostain syystä ei oikein tule pelattua, esim. Witcher 3, Dragon Age 3, uusin Deus Ex. Noissakin on se aloittamiskynnys eli tauon jälkeen kestää sen 1h ainakin että hiffaa taas että missä mentiin ja miten tätä pelattiin.

 

[fuego]

Pelejä olisi, mutta aikaa tai kiintolevytilaa niinden pelaamiseen ei. Outo juttu sinällään että on varaa ostaa noita pelejä mutta ei tilaa niille
Toisaalta alkaahan nuo pelien kootkin olla melkoisia, vertaa entiseen levy sisään ja homma voi alkaa.

 

[Cereal killah]

Minulla on käytännössä koko oman "pelihistorian" ollut selkeitä kausia että joko olen pelannut jotain yhtä ja vain yhtä moninpeliä (esim. WoW oli muutaman vuoden, tai CS- kausi, tai Overwatch-kaudet) tai sitten useita tarinavetoisia yksinpelejä, tai en yhtään mitään. Noissa on aika vähän mitään päällekkäisyyttä, vaikka nyt onkin tavallaan niin että pelaan yksinpelejä ja muutaman tunnin viikossa Overwatchia (mutta hyvin kasuaalista, en komppia).

Ja ylempään viestiin viitaten niin aika hyvin se pelattava rajautuu jo sillä että on vain yksi (SSD) kovalevy, joka on 256gb, ei siihen määräänsä enempää mahdu Ihan hyvä niin tulee fokusoitua.

 

[Monologi]

Garrys Mod - Kuulemma pirun hauskaa perseilyä? Mitenkä sitä innostuisi tästä(kin), kentiäs jollain servulla?

Yritin kerran jollekin ihme star wars modi serverille, mutta ei vaan edennyt. Peliaika 0 minuuttia. Halvalla tuon sai ja tuttu kehui.
Eli kysyn ihan samaa..

 

[perato]

Yritin kerran jollekin ihme star wars modi serverille, mutta ei vaan edennyt. Peliaika 0 minuuttia. Halvalla tuon sai ja tuttu kehui.
Eli kysyn ihan samaa..

Eikö tuo oo ihan puhtaasti semmonen perseilypeli jonka hohto on jossain "hihii ragdoll, hihii, nyt se lensi hassusti, hihii sen naama venyy, hihii laitan roskakorin autonkatolle"?