Lattialämmitys pesuhuoneessa?

Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
3 493
Asun rivitalossa jossa on kaukolämpö, mutta pesuhuoneeseen on remontin yhteydessä asennettu lattialämmitys jossa on säätimenä tämmöinen: Termostaatti vikavirtasuojalla | Kodin Terra

Aloin tuossa seurailemaan sähkönkulutustani ja huomasin, että tuo lattialämmitys käyttää noin 70% kaikesta sähköstä mitä käytän. Jos laitan tuon säätimen hieman päälle 3 tasolle niin se on koko ajan päällä ja jos taas lasken siitä alemmas niin lattia on ihan kylmä. Minulla on pesuhuoneen vieressä sauna jossa on patteri sisällä ja sen lämmöt pysyy hieman päälle 20 asteessa. Jos pistän tuon esim. 2.5 tasolle ja suihkun jälkeen vähän nostan vipua niin se naksahtaa päälle niin ainakin seuraavan kerran kun olen tiloihin tullut se on ollut ihan kuiva, mutta lattia on taas kylmä eikä se mene päälle.

Onko tuohon mahdollista vaihtaa jokin kätevämpi säädin tai noiden anturien paikkaa korjata tmv.? Ei minulla sähkönkulutus ihan hirveä ole, mutta ilman lattialämmitystä tai kikkailemalla laittamalla sen suihkun jälkeen päälle minulla kuluu huomattavasti vähemmän sähköä.
 
Asun rivitalossa jossa on kaukolämpö, mutta pesuhuoneeseen on remontin yhteydessä asennettu lattialämmitys jossa on säätimenä tämmöinen: Termostaatti vikavirtasuojalla | Kodin Terra

Aloin tuossa seurailemaan sähkönkulutustani ja huomasin, että tuo lattialämmitys käyttää noin 70% kaikesta sähköstä mitä käytän. Jos laitan tuon säätimen hieman päälle 3 tasolle niin se on koko ajan päällä ja jos taas lasken siitä alemmas niin lattia on ihan kylmä. Minulla on pesuhuoneen vieressä sauna jossa on patteri sisällä ja sen lämmöt pysyy hieman päälle 20 asteessa. Jos pistän tuon esim. 2.5 tasolle ja suihkun jälkeen vähän nostan vipua niin se naksahtaa päälle niin ainakin seuraavan kerran kun olen tiloihin tullut se on ollut ihan kuiva, mutta lattia on taas kylmä eikä se mene päälle.

Onko tuohon mahdollista vaihtaa jokin kätevämpi säädin tai noiden anturien paikkaa korjata tmv.? Ei minulla sähkönkulutus ihan hirveä ole, mutta ilman lattialämmitystä tai kikkailemalla laittamalla sen suihkun jälkeen päälle minulla kuluu huomattavasti vähemmän sähköä.
Toto.. kannattaako sitä termaria kokoajan räpeltää? Se kuluttaa varmasti sähköä enemmän kun joutuu aina lämmittämään lattian uudelleen kun sen jäähdyttää aina välissä. Paa mielummin lämmöt pysyvästi niin että se on hiukan lämmin. Lattialämmitystähän ei suositella koskaan kokonaan laittamaan pois päältä, mutta en kyllä näe järkeä aina suihkun jälkeenkään hehkuttaa lattiaa ja taas antaa sen jäähtyä.
Liippaa mielummin vaikka lattialastalla ylimäätäiset vedet kaivoon.
 
Toto.. kannattaako sitä termaria kokoajan räpeltää? Se kuluttaa varmasti sähköä enemmän kun joutuu aina lämmittämään lattian uudelleen kun sen jäähdyttää aina välissä. Paa mielummin lämmöt pysyvästi niin että se on hiukan lämmin. Lattialämmitystähän ei suositella koskaan kokonaan laittamaan pois päältä, mutta en kyllä näe järkeä aina suihkun jälkeenkään hehkuttaa lattiaa ja taas antaa sen jäähtyä.
Liippaa mielummin vaikka lattialastalla ylimäätäiset vedet kaivoon.

Noinhan sen mielelläni laittaisin jos löytyisi sellainen säätö. Esim tuolla yhtä pykälää ennen 3 säädöllä lattia on ihan kylmä. Huoneessa noin 22 astetta lämmintä. 3 säädöllä taas lattia on kuuma ja huoneessa noin 25 astetta. Sähköä tuolla koko ajan päällä olemisella menee moninkertainen määrä verrattuna tuohon kikkailuun.
 
Noinhan sen mielelläni laittaisin jos löytyisi sellainen säätö. Esim tuolla yhtä pykälää ennen 3 säädöllä lattia on ihan kylmä. Huoneessa noin 22 astetta lämmintä. 3 säädöllä taas lattia on kuuma ja huoneessa noin 25 astetta. Sähköä tuolla koko ajan päällä olemisella menee moninkertainen määrä verrattuna tuohon kikkailuun.
Eikö termari sitten napsu koskaan? Voihan se olla että lattia on "lämmin" mutta tuntuu viileältä koska laattalattia. Mulla hieromisen jälkeen sain lattian olemaan miedon lämmin, juuri sen verran että jaloissa tuntee eron normilaatan ja lämmitetyn välillä. Jossain kahden ja kolmospykälän välissä. Kolmosella on mullakin liian kuuma ja kakkosella liian kylmä. Ja kerran ku ton kohdan löysin ni en oo enää siihen säätimeen koskenu.
 
Eikö termari sitten napsu koskaan? Voihan se olla että lattia on "lämmin" mutta tuntuu viileältä koska laattalattia. Mulla hieromisen jälkeen sain lattian olemaan miedon lämmin, juuri sen verran että jaloissa tuntee eron normilaatan ja lämmitetyn välillä. Jossain kahden ja kolmospykälän välissä. Kolmosella on mullakin liian kuuma ja kakkosella liian kylmä. Ja kerran ku ton kohdan löysin ni en oo enää siihen säätimeen koskenu.

Kyllä se välillä napsuu. Tuossa vaan tulee se ärsyttävä tilanne, että lattia saattaa olla pitkään märkänä kun lämmitys on pois päältä, koska kaadot ei ole ihan kohdillaan. Kai sitä vaan täytyy jatkaa kokeilua. Mietin vaan eikö noihin oikeasti ole mitään kätevämpää ratkaisua.
 
Itselläni oli hyvin saman tyyppiset ongelmat pesuhuoneen lattialämmityksen kanssa. Lattialämmitys oli jatkuvasti kuumana ja vei huomattavan määrän sähköä. Säätimellä ei löytynyt millään optimaalista asentoa. Huoltoyhtiöstä sanottiin sen kuulostavan lattialämmitystermostaatin vikaantumiselta, mikä ei ole kuulemma mitenkään harvinaista. Vanha (ensto eco10fj) korvattiin uuden mallisella termostaatilla ja kaikki em. ongelmat hävisivät siinä yhteydessä.
 
Itselläni oli hyvin saman tyyppiset ongelmat pesuhuoneen lattialämmityksen kanssa. Lattialämmitys oli jatkuvasti kuumana ja vei huomattavan määrän sähköä. Säätimellä ei löytynyt millään optimaalista asentoa. Huoltoyhtiöstä sanottiin sen kuulostavan lattialämmitystermostaatin vikaantumiselta, mikä ei ole kuulemma mitenkään harvinaista. Vanha (ensto eco10fj) korvattiin uuden mallisella termostaatilla ja kaikki em. ongelmat hävisivät siinä yhteydessä.

Onko toi kuinka kallis/vaikea homma? Mietin ku samallahan ton säätimen vois vaihtaa.
 
Uutta älytermostaattia vaan tilalle, saa säädettyä päivätasolla milloin lämmitetäään ja milloin tiputetaan lämpöä alemmas.
 
Termostaatin vaihto on kohtuu helppo homma, 10 min max, mutta jättäisin sen sähkömiehen tehtäväksi.
Hinta riippuu pitkälle siitä minkälaisen termostaatin ostat tilalle.
Enston termostaatit eivät ole sitä kestävintä lajia, meille laitettiin 2kpl enston fj10 remontin yhteydessä noin 5 vuotta sitten ja molemmat on jo pitänyt uusia hajoamisen takia.
 
Termostaatin vaihto on kohtuu helppo homma, 10 min max, mutta jättäisin sen sähkömiehen tehtäväksi.
Hinta riippuu pitkälle siitä minkälaisen termostaatin ostat tilalle.
Enston termostaatit eivät ole sitä kestävintä lajia, meille laitettiin 2kpl enston fj10 remontin yhteydessä noin 5 vuotta sitten ja molemmat on jo pitänyt uusia hajoamisen takia.
Onko termareissa jotain eroja? Meinaa käykä kaikki aina 1:1 vai pitääkö olla tietyn tyyppinen kun ostaa uutta? Tekis mieli itekki vaihtaa älytermariin ku on Nöbön älysysteemit. Nykyisestä tyypistä ei hajua mutta alkuperäinen vuodelta -92.
 
Taloyhtiö kun on kyseessä niin varmasti ammattilaisen laitan tekemään. Pystyykö nuo anturit korjaamaan miten? Lähteekö siitä termostaatilta jokin putki tmv.? En tosiaankaan ole ammattilainen näiden suhteen ja sähkön säästö kyllä kiinnostaisi. Muutenkin kun on älylaitteita himassa niin tuonkin voisi päivittää nykyaikaan kun vie enemmän sähköä kuin muut laitteeni yhteensä.
 
Tuli ekana mieleen että onko tuo huonetermostatti eli lämpötila-anturi on itse termostaatissa? Tai jos on yhdistelmä termari niin onko laitettu toimimaan huonetilassa? Ei selviä tuosta linkistä millainen vehje kyseessä. En ole alan ammattilainen mutta eikö tuo voisi selittää käytöstä jos mitataan huoneen lämpötilaa.
 
Minulla on jokin erikoinen 80-luvun lattialämmitys kylppärissä eikä siinä ole säädettävää termostaattia ollenkaan. Ainoastaan valaisimen kytkimen vieressä oleva on/off-kytkin. Onkohan kuinka iso operaatio jälkiasentaa tuohon termostaatti?
 
Ainakin meillä laitettiin latttiavaluihin putki mihin termostaatin anturi menee, eiköhän näin ole muuallakin. Anturi taitaa tulla aina termostaatin mukana, sitähän ei välttämättä tarvitse edes vaihtaa.


Eiköhän noita termostaatteja voi on/off kytkimenkin tilalle asentaa, lämpötila anturi pitäisi vain saada jotenkin laattaan tai sitten mentävä huonelämpötilaa mittaavalla. Ja kannattaa jättää vaihto ammattilaiselle jos vähänkin epäillyttää, jo oman turvallisuudenkin takia.
 
Ainakin meillä laitettiin latttiavaluihin putki mihin termostaatin anturi menee, eiköhän näin ole muuallakin. Anturi taitaa tulla aina termostaatin mukana, sitähän ei välttämättä tarvitse edes vaihtaa.

Eiköhän noita termostaatteja voi on/off kytkimenkin tilalle asentaa, lämpötila anturi pitäisi vain saada jotenkin laattaan tai sitten mentävä huonelämpötilaa mittaavalla. Ja kannattaa jättää vaihto ammattilaiselle jos vähänkin epäillyttää, jo oman turvallisuudenkin takia.

Jos oikein ymmärsin googlettelulla niin tuosta termostaatista lähtee yleensä putki johon anturi työnnetään? Eli mitään ei tarvitse "rikkoa" ja vesieristeen takiahan ei pystyisikään?

Onko jollain kokemusta mikä olisi paras termostaatti ja anturi?

Testasin ihan mielenkiinnostakin sähkönkulutuksen eroa ilman lattialämmitystä. Mulla menee yli puolet vähemmän sähköä jos lattialämmitys ei lämmitä koko aikaa eli on tuo melkoinen kuluttaja. Olen nyt joka kerta kun pesuhuoneeseen olen mennyt ja lattia on ollut kylmä nostanut säädintä siihen asti, että termostaatti naksahtaa päälle, mutta aina seuraavan kerran tullessa tila ja lattia on taas kylmä.
 
Jatkat sitä vaan niin kauan kunnes lattia on sopivan lämmin :)

Se riippuu niin paljon tosiaan termarin mallista, anturin sijainnista, käytetystä kaapelista ja siitä miten se on asennettu.

Suosittelen alkuun vaihtamaan sen termarin ja anturin, vaikka johonkin digimalliin jossa säätömahdollisuus sekä huoneilman että anturin mukaan ja mahdollisuus asettaa raja-arvot lämpötiloille.

Esim tämmöinen näytti löytyvän nopealla haulla TFT-Ohjelmoitava Yhdistelmätermostaatti
Saat vaikka laitettua niin että pesuhuoneen lattia on klo 6-10 + 16-22 23c ja muina aikoina lämmitys pois päältä.
 
Kannattaa nyt ainakin suihkun jälkeen ne vedet vetää lastalla kaivoon, ettei ainakaan siihen veden haihduttamiseen mene niin paljon sähköä. Mutta kaipa siinäkin lattian sisään menevässä anturissa vois vikaa olla?
 
Uusi nykyaikainen termostaatti/säätöyksikkö auttoi mulla. Ennen oli vanhalla suurinpiirtein on/off tyyliin lämmitys. Sähkäri kävi asentamassa uuden alle puoleen tuntiin. Sähkövastukset siis lattiassa. Boksi 40 ja työ 40 kun heppu sai vielä kahvit ja pullat.
 
itellä lämmitys täysillä mutta on kyllä varaakin maksaa sähkölasku
 
Itsellä oli edellisessä asunnossa (70-luvun kerrostalo), jonkinnäköinen jälkiasennettu lattialämmitys. Toimi laittamalla kaapissa olevan muuntajalaatikon (tjsp.) töpseli seinään. Ei ollut käytössä käytännössä koskaan, koska en koe (sähkön-)hintansa arvoiseksi - varsinkin kun taloyhtiö muuten pihisteli lämmityksessä, niin tuo olisi yrittänyt lämmittää koko kämppää.

Käsittääkseni kaikenlaisten vesivaurioiden ehkäisemiseksi lattialämmitystä olisi hyvä pitää päällä, mutta en tiedä paljonko tuo sitten riskiä pienentää. Vuokra-asunnossa asuessa ei niin paljoa kiinnostanutkaan.
 
Asun rivitalossa jossa on kaukolämpö, mutta pesuhuoneeseen on remontin yhteydessä asennettu lattialämmitys jossa on säätimenä tämmöinen: Termostaatti vikavirtasuojalla | Kodin Terra

Aloin tuossa seurailemaan sähkönkulutustani ja huomasin, että tuo lattialämmitys käyttää noin 70% kaikesta sähköstä mitä käytän. Jos laitan tuon säätimen hieman päälle 3 tasolle niin se on koko ajan päällä ja jos taas lasken siitä alemmas niin lattia on ihan kylmä. Minulla on pesuhuoneen vieressä sauna jossa on patteri sisällä ja sen lämmöt pysyy hieman päälle 20 asteessa. Jos pistän tuon esim. 2.5 tasolle ja suihkun jälkeen vähän nostan vipua niin se naksahtaa päälle niin ainakin seuraavan kerran kun olen tiloihin tullut se on ollut ihan kuiva, mutta lattia on taas kylmä eikä se mene päälle.

Onko tuohon mahdollista vaihtaa jokin kätevämpi säädin tai noiden anturien paikkaa korjata tmv.? Ei minulla sähkönkulutus ihan hirveä ole, mutta ilman lattialämmitystä tai kikkailemalla laittamalla sen suihkun jälkeen päälle minulla kuluu huomattavasti vähemmän sähköä.

Jos vaihdat termaria sen pitää olla vikavirtasuojan sisältävää mallia koska sinulla ei sellaista syöttöpäässä ilmeisimmin ole.

Jos tuo toimii on /off tyyppisesti tulee mieleen muutama vaihtoehto viaksi:

- Termari rikki
- Termarin lattia-anturi rikki
- Termarin lattia-anturi on jäänyt seinän sisään, ei työnnetty perille asti putken loppuun, putki esim vaurioitunut valussa. Seinän sisään jäänyt anturi ei huomaa lämmön muutosta lattiassa ja toimii sitten on/off tyyppisesti.
 
Onko saunan puolella kanssa lattialämmitys? Ota se saunan patteri kokonaan pois päältä ja koita sen jälkeen hakea sopivaa säätöä. Itsellä saunassa ja kylppärissä sopiva asetus on käytännössä sellainen, että lattia ei varsinaisesti tunnu lämpimältä, mutta ei myöskään kylmältä. Jos lattian haluaa selvästi lämpimäksi niin sitten nousee huoneen lämpötilakin turhan korkeaksi. Termarikin on joku melko vanha yhdellä anturilla laatassa. Termaria ei tarvitse sen kummemmin pidellä vaan samassa asennossa on kesät ja talvet.
 
Jos vaihdat termaria sen pitää olla vikavirtasuojan sisältävää mallia koska sinulla ei sellaista syöttöpäässä ilmeisimmin ole.

Jos tuo toimii on /off tyyppisesti tulee mieleen muutama vaihtoehto viaksi:

- Termari rikki
- Termarin lattia-anturi rikki
- Termarin lattia-anturi on jäänyt seinän sisään, ei työnnetty perille asti putken loppuun, putki esim vaurioitunut valussa. Seinän sisään jäänyt anturi ei huomaa lämmön muutosta lattiassa ja toimii sitten on/off tyyppisesti.

Selvästi näistä vaikutat tietävän niin osaatko sanoa mikä olisi hyvä mikä tuon sisältäisi? Nuo kun ei montaa kymppiä maksa niin maksaa kyllä itsensä nopeasti takaisin. Tuohon vaan kun joutuu sähköasentajan tilaamaan hommiin niin saisi mennä kerralla oikein.

EDIT: Ei ole lattialämmitystä kuin pesuhuoneen puolella.
 
Käsittääkseni kaikenlaisten vesivaurioiden ehkäisemiseksi lattialämmitystä olisi hyvä pitää päällä, mutta en tiedä paljonko tuo sitten riskiä pienentää. Vuokra-asunnossa asuessa ei niin paljoa kiinnostanutkaan.

Nyrkkisääntöhän on, että kylppärissä pitää olla joku lämpö aina päällä, myös kesällä, jotta kosteus haihtuu sieltä. Mikäli siellä on ainalämmin patteri niin lattialämmön voi jättää pois päältä, eikä se itsessään aiheuta kosteusvaurioita.
 
Asun rivitalossa jossa on kaukolämpö, mutta pesuhuoneeseen on remontin yhteydessä asennettu lattialämmitys jossa on säätimenä tämmöinen: Termostaatti vikavirtasuojalla | Kodin Terra

Aloin tuossa seurailemaan sähkönkulutustani ja huomasin, että tuo lattialämmitys käyttää noin 70% kaikesta sähköstä mitä käytän. Jos laitan tuon säätimen hieman päälle 3 tasolle niin se on koko ajan päällä ja jos taas lasken siitä alemmas niin lattia on ihan kylmä. Minulla on pesuhuoneen vieressä sauna jossa on patteri sisällä ja sen lämmöt pysyy hieman päälle 20 asteessa. Jos pistän tuon esim. 2.5 tasolle ja suihkun jälkeen vähän nostan vipua niin se naksahtaa päälle niin ainakin seuraavan kerran kun olen tiloihin tullut se on ollut ihan kuiva, mutta lattia on taas kylmä eikä se mene päälle.

Onko tuohon mahdollista vaihtaa jokin kätevämpi säädin tai noiden anturien paikkaa korjata tmv.? Ei minulla sähkönkulutus ihan hirveä ole, mutta ilman lattialämmitystä tai kikkailemalla laittamalla sen suihkun jälkeen päälle minulla kuluu huomattavasti vähemmän sähköä.
Termostaatti voi toki olla viallinen, mutta jotenkin nyt tulee mieleen liika hätäisyys sekä liiat odotukset mukavuudesta jalalle.

Lattiassa on todella runsaasti massan hitautta, eli tee maltillinen säätö, ja odota sitten rauhassa vaikutusta vaikkapa pari vuorokautta. Se vaikutus ei välttämättä ole sinun jalalle tuntuva, vaikka ajaisikin asiansa pesuhuoneen kuivatuksessa. Jos haluat jaloissa tuntuvaa mukavuuslämmitystä (27 C-->), niin se myös tuntuu kaukolämpöasukin sähkölaskussa.

Vanhemmille säädin pesuhuoneen lattiapinnan lämmön pienen ja halvan infrapunalämpömittarin avulla 24 asteeseen, kun sisälämpötila oli 22 C. Se lämpötila ei tunnu jalalle varsinaisesti lämpimältä, muttei jääkylmältäkään. Lattia (24 C) on jalkaa viileämpi, niin lämpöä siirtyy jalasta lattiaan, mikä voi saada epäilemään, että lämmitys olisi pois päältä.

Mitä haluat, pesuhuoneen hyvinvointia vai varpaiden lämmitystä?
 
Miten muuten lattialämmityksen sähkönkulutuksen saisi mitattua, jos ei tiedä esimerkiksi käytettyä kaapelityyppiä?
 
Termostaatti voi toki olla viallinen, mutta jotenkin nyt tulee mieleen liika hätäisyys sekä liiat odotukset mukavuudesta jalalle.

Lattiassa on todella runsaasti massan hitautta, eli tee maltillinen säätö, ja odota sitten rauhassa vaikutusta vaikkapa pari vuorokautta. Se vaikutus ei välttämättä ole sinun jalalle tuntuva, vaikka ajaisikin asiansa pesuhuoneen kuivatuksessa. Jos haluat jaloissa tuntuvaa mukavuuslämmitystä (27 C-->), niin se myös tuntuu kaukolämpöasukin sähkölaskussa.

Vanhemmille säädin pesuhuoneen lattiapinnan lämmön pienen ja halvan infrapunalämpömittarin avulla 24 asteeseen, kun sisälämpötila oli 22 C. Se lämpötila ei tunnu jalalle varsinaisesti lämpimältä, muttei jääkylmältäkään. Lattia (24 C) on jalkaa viileämpi, niin lämpöä siirtyy jalasta lattiaan, mikä voi saada epäilemään, että lämmitys olisi pois päältä.

Mitä haluat, pesuhuoneen hyvinvointia vai varpaiden lämmitystä?

Ei minua haittaa yhtään vaikka lattia olisi aina kylmä. Enemmänkin häiritsee kun lattia on märkä vielä muutaman tunnin sen jälkeen kun on käynyt suihkussa (käytän kyllä lastaa aina, mutta kaadot ei ole täydellisesti tehty). Lattialämmityksen päällä olemisenhan helposti huomaa kun termostaatissa palaa valo silloin kun se on päällä ja kyllä sen yleensä siitäkin huomaa, että pesuhuoneeseen mennessä "hohkaa" kylmää jos se ei ole päällä.

Olen nyt kokeillut päivä päivältä säädellä tuota niin, että vähän alle 3 tasolla se tuntuu olevan niin ettei ole kylmä, muttei kuumakaan. Mulla menee sähköä noin 6-8kw päivässä ilman lattia lämmityksen lämpimänä oloa ja lattialämmityksen kanssa tyyliin 12-15kw tekemättä mitään kovin kuluttavaa. Harmi, että toi carunan seuranta tulee pari päivää jäljessä niin ei kovin reaaliajassa pysty seuraamaan.
 
Selvästi näistä vaikutat tietävän niin osaatko sanoa mikä olisi hyvä mikä tuon sisältäisi? Nuo kun ei montaa kymppiä maksa niin maksaa kyllä itsensä nopeasti takaisin. Tuohon vaan kun joutuu sähköasentajan tilaamaan hommiin niin saisi mennä kerralla oikein.

EDIT: Ei ole lattialämmitystä kuin pesuhuoneen puolella.

Vikavirrallisia termostaatteja ei ihan hirveän montaa mallia ole, malleja esim:

Malli 1
Malli 2
Malli 3

Järkvein vaihtoehto on asentaa vikavirtasuoja sähkökeskuksen päähän, tällöin voi laittaa minkälaisen termostaatin vain. Aina tämä ei vanhoista johdotuksista riippuen ole mahdollista. Toinen, tosin ulkonäöllisesti huonompi vaihtoehto on asentaa termostaatin viereen erillinen kojerasiaan menevä vikavirtasuoja. Tällöin voi myös valita mieleisensä termostaattimallin.

Mutta tosiaan tuo syy ongelmaan kannattaa selvittää ensin. Huonoin tilanne on jos anturi ei todellisuudessa olekaan lattiassa. Itselle tullut esimerkiksi vastaan entisessä vuokrakämpässä vastaava ongelma, no sähkärinä aloin asiaa tutkimaan ja lattia-anturia ei oltu putkitettu ollenkaan lattiaan, oli vain heitetty kiepille väliseinän sisään :facepalm:. No sellaista ei oikein korjaa millään avaamatta lattiaa. Ehkä jos lattia on jossain kerrostalossa, jossa ulkolämpötila ei juuri vaikuta lattian lämpötilaan voi termarin koittaa korvata kellokytkimellä ja etsiä joku sopiva kytkentä/katkaisusykli, jolla lattia pysyy suunilleen halutun lämpöisenä.
 
Miten muuten lattialämmityksen sähkönkulutuksen saisi mitattua, jos ei tiedä esimerkiksi käytettyä kaapelityyppiä?

Sähkönkulutuksen tarkka mittaaminen on hankalaa, sillä et tiedä kuinka paljon lämmitys on termostaatin ohjaaman päällä. Itselläni on tällainen mittalaite näyttämässä kodin reaaliaikaista sähkönkulutusta ja historiaa: linkki. Periaatteessa tuosta voisi kytkeä mittauslenkin pelkän lattialämmityksen syöttöjohdon ympärille ja jättää mittaus päälle.

Jos sinulle riittää, että tiedät kaapelin tehon onnistuu tämä parilla eri tavalla. Irroita lattialämmityskaapelin vaihe- ja nollajohdin termostaatista ja mittaa yleismittarilla niiden resistanssi. Tehon saat kaavalla U^2/R eli jos mittaat resistanssiksi vaikka 150 ohmia lasket 230^2/150=353W. Tällöin selviää, että kaapeli on noin 350W tehoinen. Tämähän ei kerro vielä kaapelin sähkönkulutusta, sillä termostaatti ei pidä sitä päällä 24/7 vaan katkoo sitä välillä.

Toinen vaihtoehto kaapelin tehon selvittämiseksi on mitata kaapelin ottama virta pihtivirtamittarilla ja laskea kaapelin teho kaavalla P=UxI. Mutta tässä sama ongelma, tiedät kaapelin tehon, mutta et sen sähkönkulutusta.
 
Ei minua haittaa yhtään vaikka lattia olisi aina kylmä. Enemmänkin häiritsee kun lattia on märkä vielä muutaman tunnin sen jälkeen kun on käynyt suihkussa (käytän kyllä lastaa aina, mutta kaadot ei ole täydellisesti tehty).
Jos sulla on jo kumilasta käytössä, loput saanet pois helposti? tällaisella
Pikamoppi teleskooppivarrella - Sinituote.fi
tai vastaavalla.

Jos on aina samat ajat "suihkutella", niin kellolla ohjaus saatas olla "toimiva" ratkaisu.
Päivittäin käytettynä nykyaikaisesti eristetyssä talossa ollee ihan toimiva ratkaisu.
Ei se lattia muuta ympäristöään kylmemmäksi muutu, vaikkei lämmittäisikään (ellei siinä ole kylmän lähdettä lähellä).
Yleensä ilmastoinnin poisto tuo lämmintä ilmaa muualta huoneistosta.

Jalat vaan kokee laatan "kylmemmäksi" johtuen kivimateriaalista, useinhan noita kutsutaankin "mukavuuslattialämmityksiksi" varsinkin, jos kph-huoneessa on vielä rättipatteri.

Laattalattiaan jää aina vähän vettä (voihan ne kaadotkin sen lisäksi olla puutteelliset), johtuen veden suuresta pinta-aktiivisuudesta. (Voit kaataa kuppiin vettä yli sen reunusten ja vesi pysyykupissa).
 
Samaa ongelmaa oli täälläkin. Joko lämmitys paahtoi maksimilla ja sähkölasku oli sen mukainen tai sitten lattia oli kylmä. Asteikko oli kaiketi 0-6 ja todellinen säätövara oli ehkä 0-0,1. Sähkölasku nousi about tuplaan kun lämmitystä käytti. Ensimmäiset huollot oli lähinnä valohoitoa mutta lopulta se säätöyksikkö vaihdettiin ja johan lähti toimimaan. Nyt jokaiselle säätimen asennolla on vaikutusta lämpötilaan. Anturia ei käsittääkseni vaihdettu. Pidän säätöä n. puolivälissä, jolloin lattia on aavistuksen lämmin käteen. Nyt lämmitys vie kulutuksesta n. kolmanneksen. Aika paljon sekin mutta onhan se mukavuustekijä ainakin talvella.

Yksi juttu pitäisi muistaa; kylppärin ovi on syytä pitää kiinni ettei lattialämmitys hoida koko talon tarpeita (olettaen että muu lämmitys on jotain muuta kuin sähköä..)
 
  • Tykkää
Reactions: snw
Itselläni oli hyvin saman tyyppiset ongelmat pesuhuoneen lattialämmityksen kanssa. Lattialämmitys oli jatkuvasti kuumana ja vei huomattavan määrän sähköä. Säätimellä ei löytynyt millään optimaalista asentoa. Huoltoyhtiöstä sanottiin sen kuulostavan lattialämmitystermostaatin vikaantumiselta, mikä ei ole kuulemma mitenkään harvinaista. Vanha (ensto eco10fj) korvattiin uuden mallisella termostaatilla ja kaikki em. ongelmat hävisivät siinä yhteydessä.
Sain Enstolta uuden termostaatin kun vanha rämpytti omiaan ts. hystereesi oli hävinnyt kokonaan. Eivät vaatineet erillistä selvitystä, ei vanhaa takaisin, ei edes kuvaa termostaatista. Pelkkä sähköposti Enstolle riitti.
 
Mullakin identtinen säätönamiska oman kylppärin lattialämmitykselle.. 2 asennossa koko kph kylmä ja kolmosella taas paahtaa jo täysillä, ja sähkölasku myös kova. Pitää vissiin vaihatuttaa tuo säädin uuteen...
 
Mulla oli viime lauantaina 16kwh kulutus ennen kuin aloin sunnuntaina illalla säätelemään. Nyt on kulutus ollut 5.5-8.5kwh joten melko reilu pudotus. Tuossa 1 pykälä ennen 3 lähtee käytännössä toimimaan millään tavalla. Siitä alaspäin lattia on aina kylmä. Tuossa yhtä pykälää ennen sen tunnistaa, että se lämmittää, mutta lattia ei ole mitenkään lämmin. Nyt laitoin sen kohtaan 3 jotta lattia olisi aavistuksen lämmin muttei kuitenkaan kuuma. Taisi kuitenkin olla noista säädöistä kiinni.

Tcan tuossa ylempänä kirjoitti ettei noita vikavirrallisia malleja ole montaa joten nuo älykkäät systeemit jäisi joka tapauksessa hankkimatta joten jatkan tällä.
 
Sain Enstolta uuden termostaatin kun vanha rämpytti omiaan ts. hystereesi oli hävinnyt kokonaan. Eivät vaatineet erillistä selvitystä, ei vanhaa takaisin, ei edes kuvaa termostaatista. Pelkkä sähköposti Enstolle riitti.

Ei niistä hystereesi mene pieleen vaan virtalähteen ensimmäinen konkka kuivahtaa. Ensin kun sille sähköt laittaa, niin jännite nousee prosessorille riittäväksi, mutta heti kun rele vetää, niin jännite tippuu ja prossu resetoi ja aloitetaan alusta. Vähän kuivahtamisen tasosta sitten riippuu minkälainen efekti syntyy. 7 kappaletta niitä yhdellä sähköpostilla aikoinaan tuli lähipostiin vuonna 2011 (alkuperäinen asennus vuodelta 2005). Sittemminkin on pitänyt yksi vielä korvata uudella.

 
Ei niistä hystereesi mene pieleen vaan virtalähteen ensimmäinen konkka kuivahtaa

Tullut itsekin näitä Enstolaisia vaihdettua useita. Ensimmäinen kylpyhuoneessa taisi kestää 2-3vuotta. Sen tilalle vaihdettu vastaavan ajan. Muista huoneistakin kun alkoi noita hajoilemaan aloin etsiä vaihtoehtoja.

Nyt on kaikissa tiloissa ollut 2-3v käytössä halvat kiinalaiset.
Noiden turvallisuudesta voi toki olla montaa mieltä, mutta ainakin vielä ovat kaikki toimineet ja ajastettavuudesta ja säädettävyydestä saavat plussaa. Suuritehoisin kaapeli tuollaisen takana mulla 2kW, enkä ole ko. säätimestä löytänyt mitään lämpenemisen merkkejä.
 
Itsehän tein ihan samassa tilanteessa niin, että ruuvasin saunan patterin(termari ja alempi kuristus) "kokonaan" auki jolloin se hohkasi niin kuumana kuin taloyhtiön vehkeet toimitti. Sitten vaan saunan ovi aina rakosellaan, että kylpyhuonekin lämpeni. Teki sen, että käytännössä lattialämmitys ei ollut enää koskaan päällä. :) Vaikutus muuten pieneen sähkön kulutukseen oli merkittävä.
 
Mites kylpyhuoneen lattialämmitys kannattaa pitää päällä? Oletus varmaan on, että pidetään päällä, mutta itselle ei oikein aukea tuo toimintatapa. Seinässä on Eberlen termostaatti jossa asteikot 1-5. Tuo ei reagoi koskaan mitenkään, ennen kun sen kytkee neloselle jolloin punainen valo syttyy ja kylppäristä tulee sauna. Jos siirrän nelosen alle, valo ei koskaan syty, tai ainakaan en ole huomannut. Koska sen pitäisi syttyä? Meneekö siihen aikaa ennen kuin se valo syttyy tai alkaa ylläpitolämmittäminen? Tuon siis voisi aina pitää jossain 22 asteessa, mutta en nyt ihan ymmärrä miten tuo homma toimii. Pitäisikö punaisen valon palaa aina kun se on toiminnassa? Eli myös silloin kun on 2-asetus valittuna? No, jos käyn suihkussa niin miten varmistun että tuo lämmitys edes toimii vaikka 3-asetuksella jos mitään valoa ei syty?
 
Kylpyhuoneen lattialämmitys on asunnon suurin sähkönsyöjä. Pidän termostaattia oletuksena asennossa 1,5 / 6 ja nostan sen puolen päivän ajaksi 3 / 6 jos tilaan on kertynyt kosteutta. Poikkeuksena saunavuorot, jolloin kiukaan jälkilämmön voi hyödyntää. Hyvin toiminut tähän mennessä, termostaatti ja lattialämmitys vuodelta 2007, jolloin kaikkien asuntojen kylpyhuoneet saneerattiin. Näin ollen olettaisin näiden olevan myös taloyhtiön vastuulla.
 
Mites kylpyhuoneen lattialämmitys kannattaa pitää päällä? Oletus varmaan on, että pidetään päällä, mutta itselle ei oikein aukea tuo toimintatapa. Seinässä on Eberlen termostaatti jossa asteikot 1-5. Tuo ei reagoi koskaan mitenkään, ennen kun sen kytkee neloselle jolloin punainen valo syttyy ja kylppäristä tulee sauna. Jos siirrän nelosen alle, valo ei koskaan syty, tai ainakaan en ole huomannut. Koska sen pitäisi syttyä? Meneekö siihen aikaa ennen kuin se valo syttyy tai alkaa ylläpitolämmittäminen? Tuon siis voisi aina pitää jossain 22 asteessa, mutta en nyt ihan ymmärrä miten tuo homma toimii. Pitäisikö punaisen valon palaa aina kun se on toiminnassa? Eli myös silloin kun on 2-asetus valittuna? No, jos käyn suihkussa niin miten varmistun että tuo lämmitys edes toimii vaikka 3-asetuksella jos mitään valoa ei syty?
Kuulostaa joko rikkinäiseltä tai huonosti asennetulta termostaatilta, joita tämänkin ketjun alussa on puitu jonkin verran. Todennäköisesti kun punainen valo palaa, ovat vastukset päällä. Ja kun ei pala, niin mitään lämmitystä ei tapahdu.

Omien kokemusten valossa tuollaisen lattialämmityksen termostaatti on todella vaikea saada toimimaan "oikein" niin, että sähkön käyttö minimoituu, mutta lattiat kuivuvat ja se mukavuusaspekti saadaan kohdilleen. Riippuu sitten vähän asunnosta ja omasta kukkarosta, että mitä kannattaa tehdä, jos mitään.
Kylpyhuoneen lattialämmitys on asunnon suurin sähkönsyöjä. Pidän termostaattia oletuksena asennossa 1,5 / 6 ja nostan sen puolen päivän ajaksi 3 / 6 jos tilaan on kertynyt kosteutta. Poikkeuksena saunavuorot, jolloin kiukaan jälkilämmön voi hyödyntää. Hyvin toiminut tähän mennessä, termostaatti ja lattialämmitys vuodelta 2007, jolloin kaikkien asuntojen kylpyhuoneet saneerattiin. Näin ollen olettaisin näiden olevan myös taloyhtiön vastuulla.
Kuuluu taloyhtiön vastuullee, jos ns. "perustasossa" on se lattialämmitys mukana. Jos perustasoksi on määritelty asennus ilman lattialämmitystä, mutta kaikki ovat remontin yhteydessä sen itselleen ostaneet erikseen, niin se voi olla osakkaiden itsensä vastuulla.
 
Itellä ainakin piti hakemalla hakea alle millin liikautuksilla se oikea kohta mikä oli sopiva. Sähkölasku mulla on noin 10€ kuussa joten ainakin sen suhteen on onnistunut ja pysyy tila kuivana.

On kyllä hyvä keksintö, mutta harvinaisen paskasti toteutettu. Luulisi, että näihin olisi jo pitkän aikaa ollut parempia säätimiä. Esim. Olisi kätevä kun olisi painike sille kun on käynyt suihkussa tai siivonnut tmv. minkä takia tila on kastunut jolloin lattialämmityksen olisi hyvä olla kovemmalla ja muuten ainakin itelle oikeastaan ihan sama onko vähän kylmä vai lämmin niin voisi olla viileämmällä asetuksella.
 
Eli milloin tiedän asetuksen olevan oikea. Puhutaan näistä millin liikautuksista, mutta mistä sen oikean kohdan tietää? Kuuluuko sen valon napsua päälle ja pois välillä ja tällöin olettaa että se toimii oikein, vai kuuluuko valon olla aina päällä, mutta niin että lattia tuntuu vain hiukan lämpöiseltä? @Team_Slow
 
Eli milloin tiedän asetuksen olevan oikea. Puhutaan näistä millin liikautuksista, mutta mistä sen oikean kohdan tietää? Kuuluuko sen valon napsua päälle ja pois välillä ja tällöin olettaa että se toimii oikein, vai kuuluuko valon olla aina päällä, mutta niin että lattia tuntuu vain hiukan lämpöiseltä? @Team_Slow

Ainakin meidän säätimissä valo palaa vain silloin kun vastukset on päällä, eli se palaa vain silloin tällöin kun lattiaa lämmitellään.

Itse olen säätänyt lattialämmön ihan vaan hakemalla sellaisen kohdan missä lattia tuntuu aika neutraalin lämpöiseltä ja paikat kuivuu hyvin. Hidasta ja hankalaa koska reagointiaika säätöjen muutoksille on noin vuorokauden luokkaa, mutta helpottuu sitten kun alkaa oppimaan suunnilleen kesä- ja talvikohdat säätimestä.

edit: meillä lattialämmitys on siis kylppärin ainoa lämmönlähde. Jos siellä on patterikin niin toinen yksinään riittää kunhan lämpiää siten että paikat kuivuu.
 
Oletan siis, että jos valo ei pala koskaan, on asetus väärä? Lähinnä mietin että pitäisikö jatkuvalla miedolla lämmöllä valon palaa aina.
 
Oletan siis, että jos valo ei pala koskaan, on asetus väärä? Lähinnä mietin että pitäisikö jatkuvalla miedolla lämmöllä valon palaa aina.

Paras olisi jos sulla on mittari jolla mitata lattian lämpöä. Jalat on siinä mielessä huono mittari et niiden lämpö vaihtelee. Valon ei kuulu aina palaa. Voi myös olla et se oikeasti palaa joskus muttet vaan huomaa. Lattiasta sen kyllä pitäs huomata onko se koskaan päällä vai ei.

Edit: Mulla myös lattialämmitys ainoa koska edelliset oli poistaneet patterin tiloista kun toi oli asennettu. Onko sulla kjns paljonkin eroa säädössä kesä vs talvi? Ite pitänyt samalla nyt.
 
Tuo säätö on melko mystinen kuten kuvailin. Vaikuttaisi että asetuksella 4 menee täysille, ja 3,9 menee kokonaan pois.
 
Se toinen mystinen seikka on se, että jos on tarkotus kuivattaa tila suihkun jälkeen, niin eikö juuri silloin tuo lämmitys mene pois päältä kun kuuma suihku lämmittää lattian? Jotain en tässä ymmärrä.
 
Se lämmitys on aina joko päällä tai poissa, lämmityskaapelissa ei ole mitään "välitehoja". Termostaatin tehoasetus vaikuttaa pelkästään siihen tavoitelämpötilaan. Eli tästä voi päätellä, että lämmityksen ei kuulu olla jatkuvasti päällä, koska se tarkoittaa että lämmitys ei saavuta koskaan tavoitelämpötilaansa. Tähän on usein syynä rikkinäinen termostaatti tai väärin asennettu termostaatin anturi, se voi esim. olla putkitettu liian lähellä viemäriä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 323
Viestejä
4 504 389
Jäsenet
74 380
Uusin jäsen
Santtuv

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom