Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

[hidasmies]

Tuossa referenssiä, mihin hintaan kauppaa tehdään (tai ei vielä tehdä...) Mänttä-Vilppulassa.

Omakotitalo, Mänttä-Vilppula, Juhola, 289 000 €, 211 m²

6h, keittiö, sauna, 2 psh, 3 wc, khh, kahden auton autotalli. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

Jos upouusi olisi hinnaltaan tuplat käytetttyn, niin tuolta Sassin niemestä pitäisi myydä reilu 400 kohdetta...

Vähän halvemmallakin näkyy löytyvän... omakotitalo, 1 h + k, 24000 €

Omakotitalo, Mänttä-Vilppula, Korpelanmäki, 24 000 €, 41 m²

1h + k. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

 

[Lucas]

Netissä on toki ilmailusääpalvelu, jonka unohdin, joten kai se Airpark satsaa lennonvalmistelutilaansa nettiyhteydet, joilla tarkastetaan sää sielläpäin, mihin olisi tarkoitus lentää, ja toisaalta syötetään ilmailusääsivustolle lentosääaseman kertoma Sassin vallitseva sää niitä varten, jotka Sassiin päin haluaisivat lähteä. Ja jos sää on liian huono (pilvet liian matalalla tai vaakanäkyvyys riittämätön tai molemmat), niin viisaampi lentäjä ei lähde edes yrittämään. Pari kaveriani lähti takavuosina kokeilemaan eivätkä päässeet ikinä perille. Pilven sisään kun joutuu ilman mittarilentokelpuutusta ja kokemusta, niin asentotaju lähtee yllättävän äkkiä ja kone on metsässä ennenkuin pilotti huomaa mitään. Siksi ei huonoon säähän lähdetä.

Tampere on siitä hyvä varakenttä, että siellä on pitkä 2500 m kiitotie, avoimempaa maastoa ja vähemmän esteitä kuin Sassissa joka on vähän sumpussa, joten sinne löytää paremmin laskuun, ja Tampereelta saa polttoaineita (tosin avgas 100LL:ää täytyy näköjään kysyä sähköpostilla etukäteen).

Ilmailusää

Tuolta sitten valitaan "sää lentopaikalla" mutta tiedot on esitetty kansainvälisellä koodilla, joka ei kaikille aukea. EFTP nyt olisi Tampere-Pirkkala, ja niin edelleen.

Melkoisen (hullun) rohkeaa hommaa lähteä pienlentokoneella hurjaan säähän mittarilennolla lentämään ja laskeutumaan. Raatoja tuollaisessa tulee aika tavalla suhteessa lentomääriin. Muistaakseni esimerkiksi John F. Kennedy Jr. kuoli tuollaisella mittarilennolla pienkoneella.

Nettiyhteydetkin pitää olla varmaan useampaan kertaan varmistettu tuollaisilla lentokentillä joilla mittarilennot ovat mahdollisia. Eli esimerkiksi kiinteä nettiyhteys kuidulla, 4G yhteys varalle ulkonantenneilla toisen operaattorin kautta kenties aika kaukanakin sijaitsemaan tukiasemaan ja sitten vielä kenties satelliittinetti toiseksi varayhteydeksi. Tästä asiasta en tiedä enempää, mutta korjatkoon joku jos parempaa tietoa on miten nuo lentokenttien nettiyhteydet varmistetaan.

Sinällään asialla ei ole paskankaan väliä kun Mänttä-Vilppulaan ei todellakaan koskaan rakenneta yhtään mitään Osannan järjestämillä rahoilla. Tai no mahdollisuuksien rajoissa on että jos Osanna sen 10 miljoonaa euroa saa puhallettua niin jonkinlaisen pienoismallin Mänttä-Vilppulan kiitotiestä hommaa kaupungingatalolle vähän kuin muistoksi hankkeesta.

Suomessa lentokenttiä ja lentopaikkoja on lukuisia valmiinakin. Yhden käden sormin taitaa voida laskea ne kentät jotka tuottavat edes nollatulosta vuodessa. Minulla ei riitä mielikuvitus siihen että osaisin kuvitella edes tapaa jolla keskellä hevonvittua sijaitsevan kiitotien saisi kannattavaksi investoinniksi vaan kyllä tuo kuuluu sarjaan "sioitus".

 

[hidasmies]

Kennedy Jr. lähti matkaan tarkoitettua myöhemmin, koska vaimon sisko oli 2 tuntia myöhässä, muistaakseni. Ja hänellä ei ollut mittarilentokelpuutusta tai kokemusta, vaan hän lähti Saratogallaan näkölentosääntöjen mukaisesti lennolle vedenpinnan yläpuolelle lähes yöaikaan säähän, jossa oli usvaa ja muutenkin huono näkyvyys. Asentotaju ilmeisesti katosi. Esimerkkitapaus siitä, milloin ei pidä lähteä lennolle, mutta kun piti päästä perille (get-there-itis).

Saratogassa ei tainnut olla GPS:ää eikä autopilottia, kuten useissa uudemmissa pikkukoneissa on. Niistä olisi ollut paljon apua.

 

[lark]

Se Lakeside Airparkin salassapitovelvollisuushan päättyi tammikuussa, kun koko homma julkistettiin, joten tuskin nuo M-V kaupunginhallituksen kokouksen ei julkiset asiat siihen liittyvät. Kiinnostavaa joskus vuoden vaihteessa nähdä, millainen päätös hallinto-oikeudelta tulee. Voihan myös käydä niin, että joku valituksista puree ja tulee kaupungille epäedullinen päätös, jolloin tosin kaupunki voi sitten hakea valtuslupaa asian KHO:aan viemiselle ja valittaa, jos valituslupa heltiää.

 

[jurristi]

Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus pitää parin tunnin kuluttua kokouksen, jonka esityslistan kolme viimeistä kohtaa "eivät ole julkisia". Lieneeköhän siellä jotain kiinnostavaa, vai ei?

Dynasty tietopalvelu : Mänttä-Vilppula

Liittyisiköhän näihin? Dynasty tietopalvelu : Mänttä-Vilppula

 

[hidasmies]

Liittyisiköhän näihin? Dynasty tietopalvelu : Mänttä-Vilppula

Voisi hyvinkin liittyä. Kokouksessa kai kuultiin valtuutettujen antamat selitykset ja päätettiin jatkotoimista. Mutta pöytäkirjassa, kun se ilmestyy, taitavat näitä asioita käsittelevät kohdat olla jälleen ei-julkisia?

 

[lark]

Kähmintää, suhmurointia sekä piilottelua saamme varmaan nähdä jatkossakin lentokaupunkiin liittyen, mikä ei luonnollisesti anna parasta kuvaa kuntapäätöksenteosta Mänttä-Vilppulassa. Vaitiolositoumuksiin ja salasapitoon liittyen kaupunki lausahti hallinto-oikeudelle yhdestä valituksista seuraavaa :

Vaitiolositoumukset päättäjien kanssa

--- valtuutettujen kanssa allekirjoitetuilla salassapitositoumuksilla on haluttu turvata hankkeen salassapito sen valmistelun aikana. Niillä on myös ollut tarkoitus konkretisoida päättäjien lakiin kirjattua salassapitovelvoitetta. Salassapitovelvollisuus perustuu hankkeen mahdollisen rahoittajan kirjalliseen vaatimukseen asiasta.

Salassa pidettäväksi määrätyt asiakirjat sekä niiden toimittamista koskeva vaatimus

--- valtuutetuilla olisi ollut oikeus saada mm. lainjärjestelysopimus, osakassopimus, velkakirja, tekninen dd ja arvonmääritys LAF sekä Fennon juridisten riskien kartoitus. 
Mänttä-Vilppulan kaupunki ei ole sopimuksissa osallisena ja sopimukset eivät siten velvoita kaupunkia. Niiden toimittaminen ei vaikuta valituksen kohteena olevan asian ratkaisemiseen ja kaupungin käsityksen mukaan pyyntö on siten perusteeton.


Lentokaupunkihankkeessa kiteytyy Mänttä-Vilppulan mukaan myös kaupungin strategia sekä kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet. Valituksessa kyseltiin varovaisuusperiaateesta. Kaupunki myös valmis ottamaan vastuun hankkeen taloudellisista riskeistä niiden tietojen valossa, jotka valtuutetuilla päätöstä tehdessä oli.

Kaikessa hankkeen valmistelussa on lähdetty siitä, että järjestelyn tulee olla lakien ja säädösten mukainen. Kun huomioidaan hankkeen koko jaaiemmin tässä lausumassa kirjatut yksityiskohdat, voidaan tulkita, että hankkeen toteutukseen liittyvät riskit ja hankkeen onnistumisen tuomat hyödyt vastaavat Mänttä-Vilppulan kaupungin strategiaa sekä alueen elinkeinopoliittisia tavoitteita. Valmistelussa ja päätöksenteossa on arvioitu,että sopimuskokonaisuuteen ja hankkeeseen liittyvät taloudelliset riskit voidaan kantaa päätöksenteon hetkellä olevien tietojen valossa.

 

[lark]

KMV-lehdessä oli näemmä tänään 28.4.2020 klo 15.15 julkaistu juttu allaolevalla otsikolla / ingressillä. Eikös tuo nyt kuitenkin ole selvää, ettei päätöstä voida panna täytäntöön, jos sillä ei ole lainvoimaa. Kyse on enemmänkin valitusprosessiin liittyvästä muotoseikasta?


Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston Sassi-päätöksen täytäntöönpano kiellettiin

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kieltää kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kunnes valitukset on käsitelty. Täytäntöönpanokielto tarkoittaa sitä, että Mänttä-Vilppulan historian suurin, 250 miljoonan euron arvoinen, hanke on jäissä toistaiseksi.


Ylellä oli kiinnostava juttu HIFK:in miehestä Timo Everistä, joka puuhaa hankeyhtiöineen eri puolella Suomea erilaisten monitoimiareenahankkeiden taustalla.

Näissäkin lienee pääosin kyse siitä että erilaisten urheilukeskushankkeiden kautta kaavoitetaan isoja kerrostaloalueita. Vaikka erikoisrakennushankkeet sitten kaatuisivatkin, kerrostaloalue saattaa nousta, kuten kävi Oulussa matkakeskuksen kanssa. Matkakeskusta ei koskaan saatu, mutta kolme tornitaloa, joiden piti tulla matkakeskuksen kylkiäisenä.

Jos esimerkiksi Lakeside Airparkilla olisi oikeasti jonkinlaisia realistisia toteutumismahdollisuuksia ja luvassa olisi Keski-Euroopan rahakkaiden massit Ylä-Pirkanmaalle tuottava miljoonamylly, mukana ihan varmasti olisi sellainen pääosin suomalasten hallinnoima hankeyhtiö, jossa olisi vaikuttamassa juuri Everin kaltainen bisneshaukka.

HIFK:n mies puuhaa tapahtumakeskusta samaan aikaan jopa viiteen kaupunkiin – esimerkiksi Turun on päätettävä 30 miljoonan osuudesta jättiareenaan

Yhteistä kaikille hankkeille on, että tapahtumakeskuksen ympärille kaavoitetaan kerrostaloalueita.

yle.fi

 

[yero]

Jos esimerkiksi Lakeside Airparkilla olisi oikeasti jonkinlaisia realistisia toteutumismahdollisuuksia ja luvassa olisi Keski-Euroopan rahakkaiden massit Ylä-Pirkanmaalle tuottava miljoonamylly, mukana ihan varmasti olisi sellainen pääosin suomalasten hallinnoima hankeyhtiö, jossa olisi vaikuttamassa juuri Everin kaltainen bisneshaukka.

Niin. Mänttä-Vilppulassa on myynnissä kokonainen kerrostalo helsinkiläisen kaksion hinnalla. Kertoo sijoittajien kiinnostuksesta: ketään rehellistä kiinteistösijoittajaa alue ei kiinnosta pätkän vertaa.

 

[hidasmies]

KMV-lehdessä oli näemmä tänään 28.4.2020 klo 15.15 julkaistu juttu allaolevalla otsikolla / ingressillä. Eikös tuo nyt kuitenkin ole selvää, ettei päätöstä voida panna täytäntöön, jos sillä ei ole lainvoimaa. Kyse on enemmänkin valitusprosessiin liittyvästä muotoseikasta?


Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston Sassi-päätöksen täytäntöönpano kiellettiin

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kieltää kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kunnes valitukset on käsitelty. Täytäntöönpanokielto tarkoittaa sitä, että Mänttä-Vilppulan historian suurin, 250 miljoonan euron arvoinen, hanke on jäissä toistaiseksi.

Tällaisen tekstin löysin päätöksen täytäntöönpanosta:

Pääsääntöisesti viranomaisen päätöstä ei voida panna täytäntöön ennen kuin valitusaika on kulunut umpeen tai päätöstä koskeva valitus on lopullisesti ratkaistu. Toisin sanoen päätöksen täytäntöönpano edellyttää päätöksen lainvoimaisuutta.
Pääsäännöstä on kuitenkin eri laeissa monia poikkeuksia. Muun muassa verot ja julkiset maksut pannaan normaalisti maksuun valituksesta huolimatta. Myös kunnallisasioissa on pääsääntönä se, että päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka päätöksestä on tehty valitus.
Valittaja voi kuitenkin aina valituksensa yhteydessä pyytää päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä hallinto-oikeudelta. Tällöin esimerkiksi verojen tai maksujen ulosotto kielletään tai keskeytetään, jollei valitus ole ilmeisen aiheeton.
Hallinto-oikeus voi myös oma-aloitteisesti kieltää tai keskeyttää täytäntöönpanon tai antaa muun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen, jolloin itse pääasiaa koskeva ratkaisu annetaan myöhemmin erikseen.

- Oikeus.fi

Siis kunnallisasioissa pääsääntö on, että päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta. Valittaja voi kuitenkin aina valituksensa yhteydessä pyytää päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä hallinto-oikeudelta.

Ilmeisesti joku valittajista on täytäntöönpanon kieltämistä pyytänyt?

 

[hidasmies]

Unohtui mainita mittarilentokelpuutuksen hankkimisesta ja hinnasta, vaikka se nyt ei Sassin suhteen olekaan ajankohtaista. Mutta jos jotakin kiinnostaa, niin Suomessa on ainakin kolme kouluttajaa, joiden tarjontaan kuuluu pienkoneiden mittarilentokelpuutus, ns. CB-IR eli compentency based instrument rating. Blue Skies, Vesivehmaa, 19000 €. Aeropole, toistaiseksi vielä Malmilla, Tampere-Pirkkalassa, Jyväskylässä. 31000 €. Lentokoulu Pirkanmaa, Tampere-Pirkkala, nettisivut eivät kerro hintaa. Mutta mitenkään halpaahan tuo koulutus ei ole.

Kuitenkin, tämä kelpuutus mahdollistaa laskeutumisen IFR I-minimeissä, jolloin kiitotienäkyvyys on vähintään 550 m ja minimi ratkaisukorkeus on 200 jalkaa. Toisinsanoen, jos kiitotietä ei vielä näy kun on laskeuduttu kentän lähestymismenetelmää käyttäen 200 jalan korkeuteen kiitotien kynnyksen kohdalla, on tehtävä ylösveto, yritettävä uudelleen tai lähdettävä varakentälle.

 

[lark]

Olisi hyvä kuulla eri alan ammattilaisilta nyt mielipiteitä, kun hanke on jäähyllä. On aika erikoista että LAF:ia ei ole edelleenkään kritisoitu tai siitä ei ole keskusteltu missään julkisesti esimerkiksi pienilmailun tai vaikka maanrakentamisen näkökulmasta. Voisiko Yrken tai Lakeside Airparkin edustaja hyvällä omallatunnolla ja ammattimaisesti antaa räätälöityä tietoa tulevasta lentokaupungista vaikka juuri saksalaisten tai ruotsalaisten pienlentäjien yhdistykselle? Miten esim Sassin ilmailijat tai muut suomalaiset lentäjien yhteisöt hankkeeseen suhtautuvat. Pitääkö kukaan heistä hanketta edes häviävässä määrin järjellisenä tai toteuttamiskelpoisena?

 

[Lucas]

Unohtui mainita mittarilentokelpuutuksen hankkimisesta ja hinnasta, vaikka se nyt ei Sassin suhteen olekaan ajankohtaista. Mutta jos jotakin kiinnostaa, niin Suomessa on ainakin kolme kouluttajaa, joiden tarjontaan kuuluu pienkoneiden mittarilentokelpuutus, ns. CB-IR eli compentency based instrument rating. Blue Skies, Vesivehmaa, 19000 €. Aeropole, toistaiseksi vielä Malmilla, Tampere-Pirkkalassa, Jyväskylässä. 31000 €. Lentokoulu Pirkanmaa, Tampere-Pirkkala, nettisivut eivät kerro hintaa. Mutta mitenkään halpaahan tuo koulutus ei ole.

Kuitenkin, tämä kelpuutus mahdollistaa laskeutumisen IFR I-minimeissä, jolloin kiitotienäkyvyys on vähintään 550 m ja minimi ratkaisukorkeus on 200 jalkaa. Toisinsanoen, jos kiitotietä ei vielä näy kun on laskeuduttu kentän lähestymismenetelmää käyttäen 200 jalan korkeuteen kiitotien kynnyksen kohdalla, on tehtävä ylösveto, yritettävä uudelleen tai lähdettävä varakentälle.

Taitaa siinä olla vielä mahdollista se LIFR (Low Instrument Flight Rules) jolla voidaan laskeutua hernerokkasumussakin. Voisi kuvitella että järjestelmä ja koulutus siihen on hyvin kallis, mutta tuskin se raha on ongelma Mänttä-Vilppilän kaupungin massipäälliköille ja niille massipäälliköille joita sinne odottavat.

Olisihan se melkoinen nähtävyys kun lyhyellä peltotiekiitotiellä keskellä ei mitään lentokentän lähestysmisvehkeet on samaa kaliiberia kuin maailman isoimmilla lentokentillä ja jossain lentotukialuksella.

 

[hidasmies]

Niin, tämä CB-IR mittarilentokelpuutus on pienimmällä mahdollisella koulutuksella esim. yksityislentäjän lupakirjaan liitettävissä oleva "aloittelijan IFR-kelpuutus". Lisäkoulutuksella päästään pienempiin minimeihin...

 

[hidasmies]

Voisiko Yrken tai Lakeside Airparkin edustaja hyvällä omallatunnolla ja ammattimaisesti antaa räätälöityä tietoa tulevasta lentokaupungista vaikka juuri saksalaisten tai ruotsalaisten pienlentäjien yhdistykselle? Miten esim Sassin ilmailijat tai muut suomalaiset lentäjien yhteisöt hankkeeseen suhtautuvat. Pitääkö kukaan heistä hanketta edes häviävässä määrin järjellisenä tai toteuttamiskelpoisena?

Saksalaiset lukevat lehtiä, joko paperiversiona tai netissä. Juuri äsken oli Aerokurier-lehden nettisivuilla juttua ranskalaisesta airparkista. Sinne ja ehkä myös Aeromarkt-lehteen kannattaisi lähettää käytännössä valmis julkaisukelpoinen juttu. Ongelma on tietysti se, ettei Sassista vielä ole näyttää mitään valmista, vaan pelkkiä suunnitelmia ja visualisointeja. Kuitenkin mänttäläisille pitäisi painottaa, että lehtijutut Saksassa ja Ruotsissa saattaisivat tuoda lisää kiinnostuneita asukkaita. - 90-luvulla panimme pikkuilmon Aerokurieriin, ja Saksasta tuli 6 pilottia kurssille.

Sassin ilmailijat ry, Kauppalehden mukaan entiseltä nimeltään Lentävät museokoneet ry, odottaa varmaankin ensisijaisesti kiitotien pohjustusta ja asfaltointia, ja sen lisäksi kiitotien länsipäähän luvassa olevaa 10 koneen hangaaria, josta saisi vuokrata tilaa omalle koneelle (ilman, että tarvitsee ostaa taloa ja tonttia). Sellainen on Sassista puuttunut. Ja lennonvalmistelutila on myös luvassa sen mukaan, mitä olen ehtinyt lukea. Kaikki tämä on Sassin ilmailijoille pelkkää plussaa. - Muille suomalaisille lentäjille Sassi tulisi olemaan jos ei muuta niin uusi kenttä, joka pitää käydä korkkaamassa. Itse kiersin aikoinani kaikki mahdolliset kentät Suomessa, Pohjois-Lapissa oli pari niin rupista kivikasoista koostuvaa "kenttää" että ne oli pakko jättää väliin. Oman asunnon ostaminen on vähän eri asia, mutta kiitotien pitäisi ymmärtääkseni valmistua ensin, joten siellä voi käväistä katsomassa. Ja pakkohan mahdollisten asiakkaiden on päästä paikan päälle tutustumaan paikkoihin ja tilanteeseen.

Sassin ilmailjoiden/Lentävät museokoneet ry:n yhteyshenkilö Tommi Myllärinen on ajanut kentän asiaa pitkään, joskin hissukseen. Lentopaikat.fi-palvelussa hänet on mainittu yhteyshenkilönä ja jos epävirallista laskeutumiskarttaa katsoo tarkkaan, niin senkin on laatinut Tommi Myllärinen. Pienellä googlailulla selvisi, että mies asuu Mäntässä ja omistaa ultrakevyen koneen. On myös saanut kiitokset Lakeside Airparkin visualisoinneissa avustamisesta.

https://lentopaikat.fi/mantta/

Tätä en ollut nähnytkään, on vuodelta 2017:

Mänttään suunnitellaan vilkasta ja kansainvälistä Air Park -asuinaluetta: "Parhaassa tapauksessa lapio kolahtaa maahan ensi keväänä"

Monipuolinen yhteisö, joka vilkastuttaa ja hyödyttää ympäröivää yhteiskuntaa. Kansainvälinen.

www.aamulehti.fi

 

[lark]

Ainakin yksi Judith Wordsworth on jonkinlainen musiikkipromoottori, mutta ilmailu mainitaan vain harrastuksena. Tutkijataustasta ei heti löydy mitään mustaa valkoisella. Aamulehden jutussa myös hämää, kun mainitaan tutkija, mutta ei paikkaa, missä työskentelee tutkijana, joten on nähtävästi ilmailuharrastaja, jolla ollut Ylä-Pirkanmaalla tuttuja.

 

[lark]

Mänttä-Vilppulassahan muuten on kuitenkin hardcore it-osaajia ja media-ammattilaisia ja jopa aika lähellä kaupungin tai kaupungin tytäryhtiöiden organisaatioita. Softum IT- ja Media-alan yrityskeskus on osakeyhtön nimi. Miksi yksikään Osannan himmeliyritysten kehnosti ja halvalla toteutetuista nettisivuista ei ole herättänyt näissä Softumin supernörteissä tai mediaguruissa minkäänlaisia epäilyksiä, että taustalla saattaisi olla jonkinlainen huijaus.

 

[hidasmies]

Ainakin yksi Judith Wordsworth on jonkinlainen musiikkipromoottori, mutta ilmailu mainitaan vain harrastuksena. Tutkijataustasta ei heti löydy mitään mustaa valkoisella. Aamulehden jutussa myös hämää, kun mainitaan tutkija, mutta ei paikkaa, missä työskentelee tutkijana, joten on nähtävästi ilmailuharrastaja, jolla ollut Ylä-Pirkanmaalla tuttuja.

Varmaankin kyse yhdestä ja samasta henkilöstä. Muusikkotausta (ajattelin ensin Mäntän Musiikkijuhlia, mutta ne keskittyvät pianomusiikkiin), ja 3-vuotinen lakimieskoulutus ja maisterin paperit aiheesta Euroopan maaseudun kehitys. Kuitenkin lentoralleihin osallistuminen Englannin joukkueen jäsenenä lienee Sassissa vierailemisen syy. Siis vaikka tarkastamassa, voisiko Sassi olla tulevaisuudessa yksi pysäkki kansainvälisessä lentorallissa. Arvaus voi toki mennä pieleenkin.

Judith Wordsworth

Midlands reviewer Judith Wordsworth

www.britishtheatreguide.info

Lentoralleja on kulkenut myös Suomen kautta, mm. Malmilta Pudasjärvelle. Tämä video ja sivu kertoo, mistä lentoralleissa on kysymys:

Rally Flying

Video of introducing_rally_flying History The concept of Rally and Precision flying started in the Scandinavian countries between the two world wars. The object was to create a set of skills that combined hunting, flying and cross country skiing. The sport included flying to some remote...

www.fai.org

Lopputulema tässä on kuitenkin se, että suurempaa merkitystä Sassin tulevaisuudelle tällä yhdellä henkilöllä tai parilla vuosittaisella lentorallilla ei ole, varsinkin nyt kun useissa maissa "tarpeeton" pienkoneilla lentäminen on kielletty tai rajoitettu.

 

[lark]

Hyvä oli tietää, että oli enempi random ilmailuharrastaja, kun jonkinlainen alan tutkija.
Saa nähdä miten käy Mäntälle taidekaupunkina, jos raha jossain vaiheessa livahtaa toisen tilille italialaistyylisillä sokkotreffeillä. Jos olisin Oulun puolella Euroopan kulttuuripääkaupungin paikasta kisaillessa, postaisin mielelläni dataa LAF-huijauksesta kulttuuripääkaupunkihankkeen järjestäjille.
Yhteistyö rahaa kuin roskaa levittelevän ja konkurssiin ajautuvan maalaiskaupungin kanssa ei välttämättä ole parasta mainosta millään saralla, kun tällaisesta pollista kilpaillaan.
Tamperelaisen juttu on vuodelta 2018.

Odotettu sopimus oli kuin "järjestetyt sokkotreffit", kuvaa Mänttä-Vilppulan johtaja yhteistyötä Tampereen kanssa

YHTEISTYÖ Lauri Lyly ja Markus Auvinen hoksasivat, että yhteistyöllä kahdesta vahvasta saadaan vielä yksi vahvaakin vahvempi.

www.tamperelainen.fi

 

[hidasmies]

Tällaisen uutisen huomasin KMV-lehdestä:

"Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus vaihtoi MW-Kehitys Oy:n ja Yrke Kiinteistöt Oy:n yhtiökokousedustajan maanantaina.

Keskustan Arto Lampisen tilalle nimettiin keskustan Anna-Liisa Liettyä toimikauden loppuajaksi. Muutos tulee voimaan heti.

Kaupunginhallitus valitsi 19.6.2017 Lampisen MW-Kehitys Oy:n ja Yrke Kiinteistöt Oy:n yhtiökokousedustajaksi toimikaudeksi 1.6.2017–31.5.2021.

Esityksen yhtiökokousedustajan vaihtamisesta teki keskustan valtuustoryhmä."

Keskustan aloite johti vaihtoon: Anna-Liisa Liettyä aloitti heti yhtiökokousedustajana Arto Lampisen tilalla

Arto Lampinen, jonka tilalle valittiin toinen henkilö yhtiökokousedustajaksi, on yksi valtuuston Sassi-päätöksestä hallinto-oikeuteen valittaneista henkilöistä. Haluttiinko hänet kammeta syrjään?

 

[hidasmies]

Mänttä-Vilppulassahan muuten on kuitenkin hardcore it-osaajia ja media-ammattilaisia ja jopa aika lähellä kaupungin tai kaupungin tytäryhtiöiden organisaatioita. Softum IT- ja Media-alan yrityskeskus on osakeyhtön nimi. Miksi yksikään Osannan himmeliyritysten kehnosti ja halvalla toteutetuista nettisivuista ei ole herättänyt näissä Softumin supernörteissä tai mediaguruissa minkäänlaisia epäilyksiä, että taustalla saattaisi olla jonkinlainen huijaus.

Ehkä Softumin supernörtit eivät uskaltaneet sanoa mitään, koska yhtiön virallinen nimi on Yrke Kiinteistöt Oy ja toimitusjohtajana Yrkessä sekä MW-Kehitys Oy:ssä on Lakeside Airpark-uskovainen numero 2, Otto Huttunen. Uskovainen numero 1 on tietysti kaupunginjohtaja Markus Auvinen.

 

[lark]

Huomasin jo aikaisemmin että Yrke ja Softum ovat sama pulaaki, mutta halusin pitää jännitystä yllä.

Onko Lampisen vaihdossa kyse vaihdosta vai erottamisesta? Olisikohan tuo Keskustan aloite yhtiökokousedustajan vaihtamisesta jotain sellaista, joka olisi dokumenttina ongittavissa jostain. Jos on luottamuksellista / salasspidettävää tietoa, niin silloin kyllä aloitteen tehneet mänttäläiset keskustapoliitikot kusevat reilusti omille varpailleen.

Alla ote 27.1.2020 valtuustokokouksesta sekä äänestystulokset. Anna-Liisa Liettyä äänesti hankkeen puolesta, joten ainakin strateginen veto tämä Yrkeltä on.

Toivottavasti KMV-lehdellä tai jollakulla muulla taholla olisi munaa myös selvittää, miksi keskusta halusi yhtiökokousedustajan vaihtoon ja mitkä olivat perusteet?

Yhtiökokousedustajan vaihtoa vaatineen keskustalaisen paikallispoliitikon nimi toki on jo tiedossani, mutta kiinnostavaa olisi kuulla pätevät kyseiseltä maalaisliittolaiselt pitävät perusteet siitä, miksi hän halusi Lampisen pois kaupungin hankeyhtiöiden pääkallonpaikalta.

Oliko taustalla huono henkilökemia vai se yksinkertainen fakta, että hankkeen vastustaja ei kyseisen aloitteen tekijän mielestä voi hanketta ajavassa organisaatiossa toimia?

Ulkoa päin katsottuna MV-kehitys ja Yrke kiinteistöjen toiminta ei kovin hyvältä näytä. Kyseessä on poliittinen kähmintä jossa on jonkinlaisen yhteiskunnallisen korruption aineksia. Mänttä-Vilppula esiintyy edukseen Hämeen Pohjois-Koreana. Mitähän on luvassa seuraavaksi?



===

Puheenjohtaja totesi, että kokouskeskustelun aikana oli tehty kannatettu muutosehdotus ja asiasta on siten äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestysjärjestykseksi sitä, että kaupunginhallituksen päätösesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Pentti Paanasen muutosesitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestysjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja ehdotti nimenhuutoäänestystä äänestystavaksi, mikä hyväksyttiin yksimielisesti.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin kaksikymmentäkahdeksan (28) JAA-ääntä (Ala-Herttuala, Anttila Martti, Anttila Mira, Frisk, Hakala H., Hietanen, Juurakko, Kivilahti, Koivu, Lahtinen Janne, Lahtinen Jyrki, Lehtinen, Liettyä, Lintula, Mäkinen, Peltola, Pirttijärvi, Pirttilahti A., Pirttilahti T., Rauhalammi, Siltanen, Sultani, Timonen, Tukia, Ylä-Pynnönen, Mikkonen, Matilainen, Välimäki) ja seitsemän (7) EI-ääntä (Hakala T., Happonen, Lampinen, Mikkola, Mäkelä, Paananen, Hakanen).

Arto Lampinen, Pentti Paananen, Esa Mikkola ja Teemu Happonen ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. Äänestyksen tuloksena kaupunginhallituksen pohjaesitys tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi äänin 28-7.

 

[hidasmies]

Tästä yhtiökokousedustajan vaihdosta tuskin kuuluu lisää, ellei Lampinen itse avaa suutaan. Toisaalta, Lampinen on vielä kaupunginvaltuuston jäsen, ja avaa suunsa varmaankin vasta, jos hänet pidätetään toimesta. Erottaminen kai on mahdollista vain rikoksen perusteella.

Tässä huomasin, että Arto Lampinen on myös kaupunginhallituksen ja vielä teknisen lautakunnan jäsen. Voiko sama henkilö olla kaupunginhallituksessa ja myös valtuustossa?

 

[vilppulan urho]

Tästä yhtiökokousedustajan vaihdosta tuskin kuuluu lisää, ellei Lampinen itse avaa suutaan. Toisaalta, Lampinen on vielä kaupunginvaltuuston jäsen, ja avaa suunsa varmaankin vasta, jos hänet pidätetään toimesta. Erottaminen kai on mahdollista vain rikoksen perusteella.

Tässä huomasin, että Arto Lampinen on myös kaupunginhallituksen ja vielä teknisen lautakunnan jäsen. Voiko sama henkilö olla kaupunginhallituksessa ja myös valtuustossa?

Lampinen on myös kaupunginhallituksen jäsen.

 

[Tehoreca]

Tässä huomasin, että Arto Lampinen on myös kaupunginhallituksen ja vielä teknisen lautakunnan jäsen. Voiko sama henkilö olla kaupunginhallituksessa ja myös valtuustossa?

Pääsääntöisesti Kaupungin- tai kunnanhallituksen jäsenet ovat aina samalla valtuutettuja.

 

[hidasmies]

Sen verran vähän on politiikkaa tullut seurattua, että piti kysyä. Näin näkyy olevan, Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen jäsenet ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta myös varajäsenet ovat myös kaupunginvaltuutettuja.

 

[lark]

Lakeside Airpark Finlandin kohdalla on puhuttu 100 - 250 miljoonan euron investoinneista. Onko näistä lentokaupungin investoinneista tehty jonkinlaista ennakkoselvitystä tai laskelmia. Onko jossain jotain mustaa valkoisella siitä, millaisia tuottoja nämä keskieurooppalaiset taalerintekijät alueelle tuovat tai kuinka turismin tuomat rahavirrat suhteutuvat sitten yritystuloihin, jota lentokaupungin reunalle nousevat yritykset kaupungille tahkoavat.

Tehtiinhän kaupungissa 2019 selvitys - tosin kaupungin omana työnä - esimerkiksi liikuntapalvelujen tuottamisesta yhtiömuodossa. Selvitys toteutettiin 15 000 euron määrärahalla.

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20191062-2-1.PDF

Sen verran kuulin Mänttä-Vilppulasta pikkulintujen livertelyä, että sain tietää, että MV-kehityksen hallituksessa istuva keskustan paikallispoliitikko oli esittänyt asian valtuustoryhmälle, ettei Lampisen ole sopivaa olla hankeyhtiöiden hallitukessa koska 'hän ei voi mennä yhtiökokouksiin, kun on tehnyt valituksen'. Aika erikoinen härdelli jo senkin takia, että nämä hankeyhtiöt eivät hirveästi ole kokoustaneet esimerkiksi vuoden 2019 aikana, ehkä pari kertaa. Se, että valittajaa aletaan näin hiillostaa sekä paikallistasolla, toki on dynamiittia kun valittajat jossain vaiheessa antavat hallnto-oikeudelle jatkoselvityksen valituksiinsa liittyen.

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20201181-6.PDF

Kaupunginhallitus valitsi Arto Lampisen Yrke Kiinteistöt Oy:n yhtiökokousedustajaksi toimikaudeksi 1.6.2017-31.5.2021 päätöksellään 19.6.2017 § 211.

Keskustan valtuustoryhmä on ollut yhteydessä kaupunginhallituksen puheenjohtajaan Yrke Kiinteistöt Oy:n yhtiökokousedustajan vaihtamisesta.

Keskustan valtuustoryhmä esittää Anna-Liisa Liettyää uudeksi yhtiökokousedustajaksi toimikauden loppuajaksi. (Valmistelija kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia)

Esittelijän (kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tukia) päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää nimetä Yrke Kiinteistöt Oy:n yhtiökokousedustajaksi toimikauden 1.6.2017 - 31.5.2021 loppuajaksi Anna-Liisa Liettyän että pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta kokouksessa että päätös pannaan täytäntöön välittömästi

 

[lark]

Miljoonailvestointien alla Mänttä-Vilppula myös lomauttaa ahkerasti. Tähän YLE:n juttuun ja Mänttä-Vilppulan YT-neuvotteluihin liittyen löyty aika mahtava otsikko KSML-lehdestä samalta päivältä. On kyllä nerokas kiertoilmaisu lomauttamiselle, yksi kovimpia koskaan. Mestariluokan paskanjauhantaa. Jopa Kelan viranomaisten kapulakieli jää kakkoseksi nerokkaan otsikon rinnalla. Juttua en saa auki, mutta kuulostaa kaupungin duuni-intoisen virkamiehen meriselitykseltä enemmän kuin jutun kirjoittaneen journalistin visiolta.

Mänttä-Vilppula aloittaa yt:t koronan takia – maaliskuussa päättyivät edelliset

Yt-neuvottelut koskevat kaikkia työntekijöitä.

yle.fi

 

[hidasmies]

Lakeside Airpark Finlandin kohdalla on puhuttu 100 - 250 miljoonan euron investoinneista. Onko näistä lentokaupungin investoinneista tehty jonkinlaista ennakkoselvitystä tai laskelmia. Onko jossain jotain mustaa valkoisella siitä, millaisia tuottoja nämä keskieurooppalaiset taalerintekijät alueelle tuovat tai kuinka turismin tuomat rahavirrat suhteutuvat sitten yritystuloihin, jota lentokaupungin reunalle nousevat yritykset kaupungille tahkoavat.

Tehtiinhän kaupungissa 2019 selvitys - tosin kaupungin omana työnä - esimerkiksi liikuntapalvelujen tuottamisesta yhtiömuodossa. Selvitys toteutettiin 15 000 euron määrärahalla.

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20191062-2-1.PDF

Eipä tunnu olevan helppoa löytää mainintaa siitä, miksi ja missä on päädytty juuri 100 miljoonan sijoitukseen joka tulisi Osannan avulla luxemburgilaisesta RAIF-rahastosta eikä siitä, miten sijoitus kasvaa nimenomaan 250 miljoonaan. Saattaa olla, että jos ja kun kaikki nämä rakennus- ja parannuskohteet saadaan Sassissa toteutettua

Sassi Visualisoinnit 2020-05

niin herrat Auvinen, Huttunen, Osanna, Orcese ja Goff ovat hatusta vetäneet sopivaksi summaksi 250 miljoonaa.

 

[lark]

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden 24.4.2020 antama välipäätös löytyy muuten pdf-muodossa täältä.

https://www.manttavilppula.fi/site/assets/files/14363/hameenlinnan_hallinto-oikeuden_valipaatos_24_4_2020.pdf

 

[hidasmies]

Ei saa laskeutua mille tahansa järvelle, tuossa lisää:

Vesilentäminen | Traficom

www.traficom.fi

Eiköhän se ala aiheuttamaan "tarpeetonta häiriötä" aika nopeasti jos joku vesitasoporukka lentelee jatkuvasti Kuopion torin viereen vesitasoilla hakemaan kalakukkoa ja kaffetta.

Anteeksi vanhojen kaivelu, mutta kun tämä tuli vastaan aikaisempia sivuja lukiessa.

Vesitasolla lentäminen on tavattu tulkita niin, että jos järvellä saa ajaa moottoriveneellä, sinne saa laskeutua vesitasolla, koska vesitaso muuttuu laskeuduttuaan vesikulkuneuvoksi ja noudattaa vesiliikenteen sääntöjä. Tätä noudattamalla on pärjätty hyvin, mutta toki vihaisen naapurin kanssa saa myös riidan aikaan, jos niikseen tulee.

Kuopiossa muuten on lennätetty kesäisin maksavia matkustajia vesitasolla vuosikausia ja kone lähtee matkustajasatamasta. Ei nyt ihan Kuopion torilta, mutta tasan kilometrin päästä kuitenkin.

Kuopio lennätykset

www.flaplandshop.eu

 

[lark]

Keskustan mänttä-vilppulalaisen kansanedustaja Arto Pirttilahden puheenvuoroa liittyen Malmin lentokenttään 23.2.2017.

PUH 12/2017/4/70/70

www.eduskunta.fi

Helsinki yleensä kauppaa meille maakuntien ihmisille näitä kohteita niin, että nämä ovat valtakunnallisia kohteita, kun puhutaan museoista, kirjastoista ja muista, mitä tänne rakennetaan, mutta tämä, jos mikä, on myös valtakunnan kohde eli valtakunnallinen paikka, mihinkä voidaan kansainvälisiltä lentokentiltä siirtyä Suomen puolelle.

Mutta näen, että tässä on kokonaisuuden keskiössä tämä maakuntien lentopaikkojen kehittäminen. Eli saavutettavuutta pitää katsoa molempiin suuntiin, täältä maakuntaan ja maakunnasta tänne, kuten useissa puheenvuoroissa on puhuttukin siitä, millä tavalla esimerkiksi meidän yrityselämän yksityiskoneilla voidaan tulla Helsinkiin ja myös päinvastoin.

Taksiliikenne — niin sanottu citykenttäetuhan tässä on. Sähköiset lentokoneet ovat tulossa. Ja moni muu asia tulevaisuudessa tulee muuttamaan tätä lentoliikennettä. Tämä on aktiivinen myös muussa toiminnassa, harrastajailmailukeskustoiminnassa. Ja varmaan tämmöistä paikkaa näin lähelle kaupunkia ei pystytä enää sitten rakentamaan, eli tämä kaupungin läheisyys on erittäin tärkeä.

Meillä on vähän samanlaisia suunnitelmia tuolla Mänttä-Vilppulassa. Meillä on Mäntässä Sassin kenttä, joka on hankittu nyt kaupungin omistukseen. Siihen rakennetaan, ja siinä on kaavoitus — voitte käydä katsomassa vaikka netistä sanoilla "Sassin kenttä" siitä olevat kaavakuvat — että siihen luotaisiin tämmöinen airpark, että voitte tulla lentokoneella sinne, viihtyä omalla mökillä ja mennä sitten vaikka rannasta suoraan kalalle tai tulla vesitasolla sinne.

 

[lark]

Tämä Sassin lentopaikan hangaarin hankesuunnitelma on myös kiinnostava. Hangaaria varten on haettu ELY-keskukselta 670 000 euron rahoitusta viime syksynä. Kuitenkin hangaari on alkujaan kuulunut alkuperäiseen vuoden 2016 Sassi-Kannusniemi -hankkeeseen, johon haettu puolen miljoonan euron valtionapu tuli kaupungille hylsynä takaisin loppuvuodesta 2018.

Tässä tuntuu ikäänkuin olevan 2-3 hanketta päällekkäin tai ristikkäin, eli Sassi-Kannusniemi, Lakeside Airpark Finland sekä vielä hangaari.

Viimeisestä on sentään olemassa tuolla kaupungin sivulla jopa alustava hankeaikataulu. Budjettii on kuitenkin tuplaantunut verrattuna ensimmäisestä 2017 hankelaskelmasta, jolloin valtiolta haettiin tukea hangaariin puolta miljoonaa. Nyt hangaarin budjetti on sen miljoona euroa, johon haetaan ELY:ltä 670 000 euron mälliä avuksi. Onko ELY myöntänyt hangaarille rahoitusta tai lausunut aiheesta mitään missään?

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20191124-1-3.PDF

Mikäli kaupunginhallitus 28.10.2019 hyväksyy tämän hankesuunnitelman, alustava aikataulu on seuraava: -

10/2019 poikkeamislupa ja rakennuslupa
11/2019 päätös avustuksesta
12/2019 – 6/2020 suunnittelu ja kilpailutukset
06/2020 – 7/2021 rakentaminen
08/2021 käyttöönotto
10/2021 lopputarkastus ja hankkeen päättäminen

 

[hidasmies]

Valtuutettu Tauno Mäkelän osalta kaupunginhallitus on näköjään päättänyt tehdä tutkintapyynnön poliisille, siis koskien salaiseksi määrätyn asian paljastamista ulkopuolisille. Päätös löytyy kaupunginhallituksen pöytäkirjan 27.04. 2020/Pykälä 109 lopusta.

Dynasty tietopalvelu : Mänttä-Vilppula

mantta-vilppula.oncloudos.com

 

[hidasmies]

Samoin, tutkintapyyntö poliisille varavaltuutettu Esko Hakasesta:

Dynasty tietopalvelu : Mänttä-Vilppula

mantta-vilppula.oncloudos.com

 

[hidasmies]

Samoin, Pentti Paananen, Arto Lampinen ja Esa Mikkola saanevat kutsun käväistä poliisin pakeilla:

Dynasty tietopalvelu : Mänttä-Vilppula

mantta-vilppula.oncloudos.com

 

[yero]

On ne vekkuleita, rikollisia nähdään joka paikassa omalla kylällä, mutta ulkomaan vekkuli, joka lupaa investoida 250 miltsiä jonnekin saastuneelle niemelle, tiedetään takuuvarmasti rehelliseksi kaveriksi.

 

[lark]

Kaupunkihan voi toki tehdä sen tutkintapyynnön poliisille, mutta eri asia, tutkiiko poliisi. Toivotaan herroille lykkyä tykö!

Pohdin tuossa muuten muutamia Mänttä-Vilppulan hallinto-oikeuden vastineen heikkoja kohtia, joihin kannattaa jatkossa asiaa koskien tarttua.

Yhdessä Hämeenlinna hallinto-oikeuteen antamissaan vastineissa kaupunki toteaa tästä 'edunsaajattomasta talletustilistä' allaolevaa. Jos joku teistä täällä keskustelevista herroista / rouvista tekisitte vastineeseen liittyen lisäselvitystä, mihin kohtaan seuraavassa kahdessa kappaleessa ensimmäisenä tarttuisitte?
Mulla on vastaus jo valmiina, mutta haluan kuulla muiden mielipiteitä siitä, mikä on tuossa vastineen osassa kaikkein heikoin lenkki.


"Sisällöllisesti escrow-sopimus on kuitenkin 36 kk määräaikainen edunsaajaton talletustili eli ei sulkutili, johon olisi jollekin taholle kirjattu edunsaajamääräys. Omistus ja oikeus tiliin on koko 36 kk:n talletusjakson vain ja ainoastaan Mänttä-Vilppulan kaupungilla.

Varat siis säilyvät täysimääräisesti kaupungin omaisuutena sen taseessa. Kyseisen tilin dokumentaatiota ei ole asian keskeneräisyyden vuoksi saatu pankilta, mutta pankin kanssa on sovittu nimenomaisesti nämä faktat eli määräaikaisuus ja edunsaajattomuus. Osapuolet ovat sopineet jo ennen valtuustokäsittelyä, että tili avattaisiin Mänttä-Vilppulassa toimivaan Pohjois-Hämeen Osuuspankkiin."

 

[hidasmies]

Miettisin edunsaajattomuuden käsitettä, jota edes google ei juurikaan tunne muuten kuin nimenomaan tämän jutun yhteydestä.

Miten tili voi olla edunsaajaton ja samaan aikaan kaupungin omistuksessa? Silloinhan kaupungin pitäisi olla edunsaaja.

 

[lark]

Hankkeestahan tuli julkinen 16.1.2020 joten salassapitovelvoitetta ei asiasta enää ole voinut - näin itse asian ymmärrän -- valtuuston kokouksessa 27.1.2020 olla, ellei valtuutettuja ole sitten pantu salassapidon aikana laitettu allekirjoittamaan uusia salassapitosopimuksia esimerkiksi rahoitukseen tai sopimuskohtiin liittyen.

"Kaupunginhallitus on pyytänyt kaupunginvaltuutettu Tauno Mäkelältä 27.1.2020 kaupunginvaltuustossa tapahtuneeseen Rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaiseen virkasalaisuuden rikkomista koskevaan toimintaan liittyvän selityksen kuntalain 85 §:n mukaisesti. Mäkelä on antanut selityksensä 10.2.2020 päivätyllä asiakirjalla. Selityksestä ilmenee, että Mäkelä ei ole ymmärtänyt salassapidon laajuutta kaupunginvaltuuston kokouksessa. Mäkelä on ilmoittanut, ettei ole käsitellyt asiaa valtuuston jälkeen toimittajien kanssa erikseen. Kaupunginhallituksen arvioitavaksi jää, että tekeekö se kuntalain 85 §:n mukaisesti asiasta rikosilmoituksen vai ei."

 

[lark]

No en itseasiassa voi paljastaa omaa kantaani vastineen kipukohtaan, eikä siitä varmaan kannata täällä julkisesti keskustella, ettei Mänttä-Vilppulan lakimies saa tarpeetonta apua tai etumatkaa asiassa, mutta laitan asiasta yksitysviestinä.

 

[hidasmies]

Kaupunkihan voi toki tehdä sen tutkintapyynnön poliisille, mutta eri asia, tutkiiko poliisi. Toivotaan herroille lykkyä tykö!

Meikäläisen silmissä Mänttä-Vilppulan harjoittama kunnallispolitiikka ei saa kovinkaan korkeata arvosanaa. Pikemminkin tulee mieleen joukkohysterian vallassa oleva kostonhimoinen lynkkausporukka.
No, poliisilaitokselle ei ole kaupungintalolta kuin 100 metriä, jos sinne pitää pistäytyä. Ja poliisi voi jättää tutkimatta ja/tai syyttäjä syytteen nostamatta.

Kuntalain 85 § ei sisällä mitään tekojen rangaistavuudesta, vaan tekoja pitää tarkastella rikoslain 40 luvun mukaan virkarikoksina. Tätä asiaa sivuavaa löytyy etenkin 5 § eteenpäin (virkasalaisuuden rikkominen). Lievemmissä teoissa skaala on sakoista kuuteen kuukauteen jos teko on vähäinen tai kahteen vuoteen asti jos ei löydy lieventäviä asianhaaroja.

Siltä se vaan ikävästi tuntuu että "annetaan niiden tietää kuka on kuka". Mutta se katsotaan vasta, kun hallinto-oikeudesta tulee päätökset. Eiköhän se ala silloin selvitä.

 

[lark]

Ohessa tekstimassana kolmesta kaupungin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen loihtimasta lausunnosta se kaikkein laajin. Lausunnon loppukaneetti on järisyttävä: "Siinä marginaalisessa tapauksessa, että kaupungille voisi aiheutua sopimussakkovastuita, on alueelle rakennettu jo niin paljon infrastruktuuria, että niiden kokonaisvaikutus kaupungin talouteen ylittää mahdolliset sopimussakkovastuut". Eli mitä muutamasta / kymmenestä miljoonasta / ei siitä kukaan välitä / ei edes silloin / kun hän tulee käymään (Mamba-yhtyeen Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä -kappaleen tekstiä mukaillen)...




Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA


VIITE Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö 5.3.2020


Muutoksenhakijat
Lausunnon antaja
Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus

Diaarinumero 00437/20/2299
Lausuntonaan kaupunginhallitus toteaa kohdittain seuraavaa:

Spoileri

1. Päätös on kuntalain 129 §:n vastainen


Valituksissa on viitattu siihen, että valtuuston päätös loukkaa Kuntalain 129 §:n sisältöä ja on tämän seurauksena laiton. Kuntalain 129 §:n mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyy merkittäviä taloudellisia riskejä.

Kaupunki toteaa, että sopimusaineistossa ja myös julkisuudessa käytetään järjestelyyn liitetystä tilistä nimeä sulkutili. Tämä terminologinen harha tulee siitä, että tilistä on käytetty läpi neuvotteluiden termiä escrow account ja tätä terminologiaa ei ole lähdetty muuttamaan enää sopimusten toteutuksessa.


Määräaikainen talletus

‘Sisällöllisesti escrow-sopimus on kuitenkin 36 kk määräaikainen edunsaajaton talletustili eli ei sulkutili, johon olisi jollekin taholle kirjattu edunsaajamääräys. Omistus ja oikeus tiliin on koko 36 kk:n talletusjakson vain ja ainoastaan Mänttä-Vilppulan kaupungilla

Varat siis säilyvät täysimääräisesti kaupungin omaisuutena sen taseessa. Kyseisen tilin dokumentaatiota ei ole asian keskeneräisyyden vuoksi saatu pankilta, mutta pankin kanssa on sovittu nimenomaisesti nämä faktat eli määräaikaisuus ja edunsaajattomuus.

Osapuolet ovat sopineet jo ennen valtuustokäsittelyä, että tili avattaisiin Mänttä-Vilppulassa toimivaan Pohjois-Hämeen Osuuspankkiin.

Tiliä ei pantattaisi, eikä muullakaan tavoin luovutettaisi vakuutena, jonka vuoksi väitteet kuntalain 129 §:n vastaisuudesta ovat virheellisiä.


Yhteistyösopimuksen luonne

Mänttä-Vilppulan kaupungin rooli hankkeessa on kirjattu yhteistyösopimukseen. Kaupungin rooliksi on yhteistyösopimukseen kirjattu vain sellaisia teemoja, jotka kaupunki kykenee päätöshetken arvion mukaan täyttämään ja, jotka sen tulee täyttää Kuntalain (46 § ja 47 §) tai Maankäyttö- ja rakennuslain (20 §) velvoitteiden mukaisesti. Sopimukseen ehto on kirjattu seuraavasti:

”Municipality shall guarantee full support for the Yrke during the Project, for the fulfillment of Yrke's obligations regarding the Project. Municipality shall also be responsible to guarantee enough resources. Municipality shall advance the Project area city planning and shall implement the political decision making without delay. Costs of the city planning shall be paid by the Company. Municipality shall sell the real estate areas of the Project area to the Company. Municipality shall take responsibility that its subsidiary Mäntän Kaukolämpö Oy and Vesihuolto will deliver heating, water and wastewater services to the Project area under its normal contract rules. Municipality shall take responsibility that its subsidiary Koskelantalot Oy will rent apartments to employees under the construction phases of the project. Basic health care services will be available for all employees staying permanently in the Municipality as well.”

Valmistelijat, Esittelijät ja päättäjät ovat pitäneet kaupungille kirjattuja velvoitteita sellaisena, ettei niiden täyttämiseen liity riskiä ja näissä tehtävissä epäonnistuminen edellyttää jo todellista lainmukaisten tehtävien laiminlyöntiä.

Koska yhteistyösopimuksen sitoumus sisältää vain sellaisia velvoitteita, joihin on sitouduttu kaupunkistrategian tai em. perustein lakien säännösten kautta, ei ko. sopimusehtoa voida miltään osin tulkita kuntalain 129 §:n vastaiseksi.

Yhteistyösopimukseen on kirjattu sopimussakkoa koskeva ehto, joka on seuraava:

”If the Party breaches this agreement and does not remedy such a breach within thirty (30) days of such breach after the written notice of the other party, then the other party is obliged to pay liquidated damages to other party as a contract penalty. The liquidated damages can be claimed against the other party up to the actual damage with limitations as follows, against OACI up to the amount of the paid fees which has been listed in the Loan Facility Agreement and against Municipality up to the amount of 10,000,000 euros. The contract penalty does not apply to Yrke. For the sake of clarity it is stated that Yrke is responsible for its obligations acting in a professional manner and services provided accurately. Yrke is liable for damages caused by it according to the legislation in force in Finland.”

Sopimusehdon mukaan kaupunki kantaa vastuun todellisten näytettyjen vahinkojen perusteella enintään 10 milj.€ saakka. Osanna ACI Finland Oy:n velvoitteet rajoittuvat sille kertyviin rahoituksen eri vaiheissa kertyviin palkkioihin.

Huomionarvoista on ymmärtää, että:


1. Kaupungin tulee loukata yhteistyösopimuksen toteutuksessa lähtökohtaisesti omaa strategiaansa tai laissa määriteltyjä velvoitteita,

2. Kaupunki ei korjaa toimintaansa 30 päivän sisällä reklamaatiosta,

3. Sopimuksen toinen osapuoli on oikeutettu nostamaan kanteen,

4. Kaupungin tulee todeta syyllistyneen sopimusrikkomukseen erillisessä välimiesmenettelyssä,

5. Toisen sopijapuolen tulee kyetä näyttämään syntynyt taloudellinen vahinko.

6. Vahingon enimmäismäärä on rajattu 10 milj.€.


Hankkeen valmistelijat ovat arvioineet ja myös esitelleet asiaa päättäjille niin, että sopimussakkoon sitoutuminen asiassa on mahdollista, koska siinä ilmaistut kaupungin velvoitteet ovat sellaisia, että niiden toteutuksessa epäonnistuminen edellyttää kaupungilta jopa lakivelvoitteiden rikkomista.


Yhteistyösopimuksen suhde määräaikaiseen talletukseen

Järjestelyssä talletustilin varoihin ei pääse käsiksi ilman, että kaupunki loukkaisi yhteistyösopimusta ja tämän perusteella kaupunki todettaisiin välimiesmenettelyssä syyllistyneen sopimusrikkomukseen, josta on aiheutunut todellinen, näytetty vahinko Osanna ACI Finland Oy:lle.

Tätä asiaa käsitellään escrow-sopimuksen kohdassa 4, johon on kirjattu selvästi se, missä tilanteissa varoja tililtä voitaisiin vapauttaa.

Kaupunki ei ole antanut järjestelyn yhteydessä lainaa tai takausta, vaan kaupunki on tekemässä 10 milj.€ suuruisen määräaikaistalletuksen, joka säilyy kaupungin omistuksessa ja sen hallinnassa läpi 36 kk:n määräajan.

Määräaikaista talletusta ei ole pantattu yhteistyösopimuksen vakuudeksi tai muutoinkaan vakuudeksi rahoittajalle.


Escrow-sopimuksessa yksilöity ehto

Valituksissa on nostettu esiin, että escrow-sopimuksen ehto muodostaisi hankkeeseen vakuuden, joka on Kuntalain 129 §:n vastainen.

Kohdan sisältö on sopimuksiin kirjattu seuraavasti:

”The Lender may use the Escrow Sum as irrevocable commitment, as defined in Clause 2.3., by deposit usable for debt funding and/or structured fund raising in any European/Swiss financial institution.”

Escrow-sopimuksen luonne aiemmin kirjatun mukaisesti on 36 kk:n määräaikainen talletus. Määräaikaisuudella tässä kokonaisuudessa tarkoitetaan sitä, ettei kaupunki saa tilillä olevia varoja käyttöönsä ko. määräajan aikana, vaan ne ovat tilillä koko määräajan.

Escrow-sopimuksen kohdassa viitataan siihen, että lainanantaja voi omille rahoittajilleen ilmaista, että kyseinen 36 kk:n ajaksi tehty määräaikainen talletus on toteutettu eli peruuttamaton sitoumus (irrevocable commitment) on olemassa.

Rahoittajalle tällä tiedolla on merkittävä painoarvo, koska alueelle syntyvien omaisuuserien taloudellinen vakuusarvo alkaa todellisuudessa muodostumaan vasta 36 kk:n kulumisen jälkeen ja tähän saakka on koko hankkeelle erittäin merkityksellistä, että mm.aluesuunnittelu ja kaavoitusprosessi edistyvät ilman ylimääräisiä viivytyksiä. Näissä tehtävissä kaupungin rooli on merkittävä, että asioiden valmisteltu edistyy viivytyksettä.


Yhteenveto kuntalain 129 §

Kokonaisuuden ymmärtämiseksi järjestelyn laillisuuden toteamiseksi on olennaista ymmärtää, ettei kaupunki panttaa määräaikaistalletusta minkään ulkopuolisen tahon eduksi.

Varat talletustilillä säilyvät kaupungin omaisuutena ja niihin voi yhteistyösopimuksen osapuolet päästä kiinni vain sitä kautta, että kaupunki laiminlyö yhteistyösopimuksen mukaisia velvoitteitaan, kaupunki ei korjaa toimintaansa 30 päivän sisällä huomautuksesta ja tämän lisäksi asiasta tulee saada vielä välimiesmenettelyn päätös kaupungin aiheuttaman vahingon suuruudesta.

Vasta näiden vaiheiden kautta yhteistyösopimuksen muut tahot voivat saada heille syntyneestä vahingosta korvauksen, jonka suuruinen määrä voidaan vapauttaa määräaikaistalletuksesta, eikä esim. tämän lisäksi lähteä erikseen hakemaan muita kaupungin varoja takavarikkoon.

Mikä asiassa kuitenkin on vielä erittäin merkittävää, on se, että kaupunki on yhteistyösopimuksessa sitoutunut ainoastaan sellaisiin tehtäviin ja sitoumuksiin, jotka sille myöhemmin yksilöidyn mukaisesti syntyy lakisääteisesti tai kaupunkistrategian toteuttamisen kautta.

Em. escrow-sopimuksen kohtaa ei voida pitää Kuntalain 129 §:n mukaisena vakuutena, koska siinä ei muodosteta panttauksia tai mitään muitakaan vakuuden tunnusmerkistön täyttäviä muotoja. Se, että kaupunki avaa 36 kk:n määräaikaisen talletuksen, ei voida tulkita vakuuden antamiseksi.

Kaupunki korostaa, että projektin toteutuksesta vastaa kuntakonsernin ulkopuolinen yhtiö Lakeside Airpark Finland Oy (jäljempänä myös ”LAF”), joten kaupungilla ei tule olemaan taloudellista vastuuta esimerkiksi sen suorituskyvystä tai rahoituksesta.


2. Selvitykset Osannalle maksetuista konsulttipalkkioista ja Yrken hankkeeseen (Sassin alueen kehittämissuunnitelmat) käyttämistä kaupungin varoista vuodesta 2018 alkaen

Kaupunki toteaa, että Yrke Kiinteistöt Oy:n (jäljempänä myös ”Yrke”) tai sen hankkeen toteutukseen käyttämät resurssit eivät kuulu valituksenalaisessa asiassa tutkittaviin asioihin.

Kaupunki toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että kaikki valituksen sanotussa kohdassa pyydetyt tiedot ovat olleet asianmukaisesti kaupunginvaltuuston, - hallituksen ja Yrken hallituksen jäsenten käytettävissä sekä osallistuneet tapauskohtaisesti toimenpiteiden ja palkkioiden hyväksymiseen.


3. EU:n valtiontukisäännöt


Valituksissa on otettu kantaa myös siihen, että hankkeessa syntyisi sellaista valtiontukea, joka tekisi hankkeesta laittoman. Valtiontukisäännöstön tarkastelua ei ole erikseen valtuuston esityksen tai päätöksen yhteydessä, koska sopimuskokonaisuudessa ei ole identifioitavissa sellaista tahoa, joka voisi saada valtiontukea ja jonka osalta voitaisiin siten ko. tarkastelu tehdä.

EU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan eli lainvastaista tukea voidaan tulkita syntyneen, jos kaikki valtiontuen neljä tunnusmerkkiä täyttyvät samanaikaisesti.

(A) Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin

Taloudellisen tuen muodolla ei ole väliä. Tukea voi olla esim. avustus, markkinahintaa alhaisempi laina, takaus, markkinaehtoista edullisempi pääomasijoitus tai pääomitus, verovapaus, veronalennus tai markkinahintaa alhaisempi kiinteistö tai maa-alueen vuokra tai myyntihinta. Yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta, rahoitustavasta tai taloudellisen voiton tavoitteesta. Hanke ei sisällä tämän sisältöistä varojen kanavointia.

(B) Etu on valikoiva

Tukea pidetään valikoivana silloin kun se kohdistuu vain tiettyyn osaan yrityksiä. Hankkeessa ei muodosteta etua, sillä kaikki sopimukset on kirjattu tehtäväksi noudattaen tavanomaisia sopimusehtoja. Tämä ilmenee myös julkisista asiakirjoista ja tässä lausumassa esiin nostetuista sopimusehdoista.


(C) Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa

Käytännössä riittää, että valtio myöntää taloudellista etua yritykselle kilpailulle vapautetulla alalla, jolla on tai voisi olla kilpailua. Vastaavaa kunnan strategian edistämistä koskevaa kiinteistökehityshanketta alueelle ei todennäköisesti ole saatavissa ilman, että kaupunkikonserni ei olisi tässä miltään osin mukana. Toimenpiteen ei voida katsoa väärentävän kilpailua.

(D) Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

Kauppavaikutuskriteerin täyttyminen on alhainen. Lähtökohtaisesti kauppavaikutuskriteeristö täyttyy, kun tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla esiintyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluita tarjotaan markkinoille. Kriteeri ei hankkeessa täyty.

Kuten olemme aiemmin viitanneet niin määräaikainen talletustili ei ole hankkeessa rahoitusmuoto, vaan kaupungin nimissä tapahtuva edunsaajaton määräaikainen talletus.

Kyseisessä järjestelyssä ei siirry rahaa, eikä vakuutta, joten siitä ei synny myöskään tukea. Tukea ei synny myöskään muiltakaan osin kaupunkikonsernin osallistumisesta hankkeeseen, sillä kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt myyvät palveluitaan hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy:lle yhteistyösopimuksen mukaisesti markkinaehtoisesti (”under its normal contract rules").

Julkisten toimijoiden mahdollisuus toimia markkinoilla Euroopan Unioni ei halua estää julkistoimijoita toimimasta sisämarkkinoilla yksityiseen markkinatoimijaan rinnastettavalla tavalla.

Toimi ei lähtökohtaisesti sisällä valtiontukea, jos toimenpide toteutetaan ns. markkinaehtoisena tai tämän lisäksi julkinen toimija ja yksityinen toimija kantavat hankkeeseen liittyen riskiä siten, että hankkeeseen liittyvät riskit eivät ole pääosin julkisen toimijan harteilla.

Markkinaehtoisena voidaan Komission tiedonannon (2016/C262/01) mukaan nähdä toimet, jotka perustuvat julkisyhteisön ja yksityisten tasapuoliseen asemaan transaktiossa. Onko hankkeen riski siis vain julkisella toimijalla vai kantaako sitä myös yksityinen toimija.


Tasapuolisuus/symmetrisyys

Keskeisiä kriteereitä tarkasteltaessa tasavertaisuutta (pari passu) samanaikaisesti yksityisen tavanomaisin markkinaehdoin toimivan yksityisen kanssa ovat:


- onko toimi päätetty yksityisen kanssa samanaikaisesti – kyllä


- onko toimi toteutettu yksityisen kanssa samanaikaisesti - kyllä


- onko transaktion ehdot samat kaikille osapuolille huomioon


ottaen myös riskin kasvaminen tai väheneminen ajan mittaan


– riskipositio ei muutu alkutilanteesta.


- onko yksityisten toimijoiden toimenpiteellä todellista


taloudellista merkitystä niin, ettei se ole pelkästään symbolinen tai hyvin vähäinen (Komissio on nähnyt, että yksityisen kolmanneksen osuus on tapauskohtaisessa tarkastelussa ollut riittävä) – yksityisen osuus on erittäin merkittävä.


- ovatko osapuolten lähtöasemat olleet transaktiossa toisiinsa verrattavissa huomioiden esim. aiempi taloudellinen riski – kyllä.


Mänttä-Vilppulassa toteutettava hanke on kokonaisuudessaan n. 250 milj.€ suuruinen.

Hankkeen aloitus tapahtuu 100 milj.€ suuruisella rahoituksella. Loppuosa 250 milj.€ suuruisesta hankkeesta rahoitetaan hankkeen sisältä eli myymällä ja vuokraamalla rakentamisesta syntyviä kohteita. Kyseessä on hanke, jonka rahoittaa 100 prosenttisesti yksityinen taho.

Kaupunki ei rahoita tai anna hankkeen edistämiseen vakuuksia, muuta kuin sitoutuu yhteistyösopimuksella siinä kirjattuihin toimintavelvoitteisiin. Valituksissa on lisäksi viitattu siihen, ettei Osanna ACI Finland Oy:lle olisi asetettu sopimuksissa sopimussakkovastuita.

Julkisista asiakirjoista voimme nähdä, että sopimussakko on asetettu palkkioiden rajaan saakka.

Tätä merkittävämpi asia on kuitenkin kiinnittää huomio siihen, että todellinen taloudellinen vastuu on hankkeessa rahoittajalla, joka tuo hankeyhtiöön 100 milj.€ suuruisen rahoituksen ja toimii tässä hankkeessa merkittävänä riskinkantajana.
Näkemyksemme mukaan käsitys järjestelyn epäsymmetrisyydestä on siis tämän osalta virheellinen, kun tulkitaan hanketta kokonaisuudessaan.


4. Escrow -sopimuksen kohta 2.4 merkitystä ei ole päättäjille riittävästi selvitetty ja se on tulkinnanvarainen


Fennon juridisten riskien kartoituksessa on nostettu esiin kohta 2.4. Valtuutettujen kanssa kyseinen asia on käyty useaan kertaan läpi ja eri tilaisuuksissa selitetty sen sisältö. Niin valtuutetuille kuin julkisuuteenkin on kerrottu ja viestitetty, että kyseinen kohta ei tarkoita takausta tai vakuutta tms. kerta toisensa jälkeen.

Kyseinen tieto löytyy julkisuudesta mm. kaupunginjohtajan blogista useampaan kertaan. Myös asian valmistelussa käytetty lakitoimisto on todennut valtuutetuille, että kyseessä ei ole takaus tai vakuus tms.

Kaupunginhallituksen jäsenet ovat saaneet Fennon juridisten riskien kartoituksen käyttöönsä myös kirjallisena. Tämän lisäksi Fennon edustaja on ollut kaupunginhallituksen kokouksessa kuultavana kartoituksen sisällöstä sekä hankkeeseen liittyvistä muista havainnoista.

Valtuustoseminaarissa on kaikille valtuutetuille annettu mahdollisuus esittää kysymyksiä sopimusten sisällöstä sekä hankkeesta suoraan tai tulkin välityksellä Osanna ACI Finland Oy:n edustajille Francesco Osannalle ja Luigi Orceselle.

Asiaan ei ole esitetty seminaarissa kysymyksiä. Kaikilla valtuuston jäsenillä on ollut nuo asiat kirjallisena käytössään.


5. Kuntalain 7 §, kunnan tehtävät

Kunnan tehtävä määritetään Kuntalaissa. Kunnan yleistä tehtävää säännellään kuntalaissa yleislausekkeella, jonka tavoitteena on sääntelyn joustavuus sellaisissa tilanteissa, joissa kunnan rooli vaihtelee markkinoilla. Lähtökohtaisesti kunta määrittelee itse tehtäväpiirinsä.

Mänttä-Vilppulan kaupunki on aiemmin ennen hankkeen toteutusvaiheen toimenpiteitä laatinut itselleen Kuntalain 37 §:n mukaisen strategian. Mänttä- Vilppulan kaupunki on muuttotappiokunta, jonka huolena on ollut erityisesti alueen elinvoimaisena säilyminen. Tämä oli nähtävillä myös puheenvuoroissa, joita hankkeen käsittelyssä valtuustossa pidettiin. Elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on lähdetty hakemaan vaihtoehtoja ja näiden seurauksena on syntynyt Lakeside Airpark Finland -hanke. Hanketta on valmisteltu kuntakonserniin kuuluvan Yrke Kiinteistöt Oy:n kautta.

Kaupungin tarkoitus hankkeella on kuntalain 1.2 §:n mukaisesti edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Kaupungin käsityksen mukaan, se ei ole toiminut asiassa niin, että se rikkoisi kuntalain 7 §:ssä tarkoitettuja kunnan tehtäviä. Vaikka kyse on keskimäärin normaalina pidettävästä hankkeesta poikkeava asiakokonaisuus, ei se Kaupungin käsityksen mukaan vaaranna kunnan perustehtävien hoitamista, ja ole kuntalain 7 §:n vastainen.

Hankkeen toteuttamisen kautta kunnan tarkoituksena on hakea sellaista elinvoiman kehittymistä, että sen mahdollisuudet vastata kunnan perustehtävien hoitamisesta paranevat.


6. Kuntalain 22 § rikkominen

Kuntalain 22 § on perussäännös asukkaiden oikeudesta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Säännökseen on otettu esimerkkiluettelo niistä osallistumis- ja vaikuttamistavoista, joilla osallistumista ja vaikuttamista voidaan erityisesti edistää. Sanottuun lainkohtaan kirjoitettu esimerkkiluettelo ei kuitenkaan ole listaus siitä, mitä valtuuston on lain mukaan järjestettävä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiseksi.

Asiaa on käsitelty kuntalaisten edustajiksi valinneiden edustajien kanssa kohdassa 7. kerrotulla tavalla lukuisia kertoja. Esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestäminen ei ole laissa kunnalle säädetty velvollisuus, eikä sellaisen järjestämättä jättämistä voida pitää valituksessa tarkoitetulla tavalla kuntalain 22 §:n rikkomisena.


7. Asian pikainen valmistelu, valtuutettujen riittämätön mahdollisuus perehtyä hankkeeseen

Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajia sekä jäseniä ja kaupungin virkamiehiä on informoitu hankkeesta vuoden 2018 kesästä alkaen, jolloin kv-rahoituksen prosessi alkoi neuvotteluilla brittiläisen ACI Legal Ltd:n kanssa. Tämä yhtiö on Osanna Groupin yhteistyökumppani ja sen tehtävä on etsiä rahoituskelpoisia kohteita.

Päättäjille on jaettu tietoa lukuisissa valtuustoseminaareissa. Ensimmäinen varsinainen valtuustoseminaari asiasta pidettiin 11.10.2018, jonka yhteydessä enin osa luottamushenkilöistä allekirjoitti vaitiolositoumuksen. Sittemmin valtuustoseminaareja hankkeeseen littyen on ollut lukuisia, mm. 22.10.2018, 12.11.2018, 25.3.2019, 24.6.2019, 28.10.2019. ja 16.12.2019.

Vuonna 2020 valtuustoseminaareja on pidetty kolme: 13. ja 27. tammikuuta. ja 13. helmikuuta. Viimeisimmissä seminaareissa on mm. saanut kysyä ja jättää etukäteen kysymyksiä Osanna ACI Finland Oy:n edustajalle Francesco Osannalle, joka oli yhdessä yhtiön toisen edustajan Luigi Orcesen kanssa paikalla seminaarissa.

Kaupunginhallituksessa Sassin hanketta on käsitelty niin sanottuna ei-pykälä -asiana useita kertoja. Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen on käynyt säännöllisesti pitämässä tilannekatsauksen sitä mukaa, kun uutta kerrottavaa on tullut.

Asiaa on käsitelty lisäksi poliittisten ryhmien kokouksissa, ja hankkeen valmistelijat ovat käyneet vastaamassa esitettyihin kysymyksiin pyydettäessä.

Tässä kohtaa on täysin virheellistä ja perätöntä väittää, että hanke olisi pikaisesti valmisteltu tai riittämättömillä tiedoilla. Myös hankkeeseen liittyvät asiakirjat on käyty erikseen ja useaan kertaan läpi sopimus sopimukselta.


8. Vaitiolositoumukset päättäjien kanssa

Asiassa valtuutettujen kanssa allekirjoitetuilla salassapitositoumuksilla on haluttu turvata hankkeen salassapito sen valmistelun aikana. Salassapitositoumuksilla on myös ollut tarkoitus konkretisoida päättäjien lakiin kirjattu salassapitovelvoitetta. Salassapitovelvollisuus perustuu hankkeen mahdollisen rahoittajan kirjalliseen vaatimukseen asiasta.


9. Salassa pidettäväksi määrätyt asiakirjat sekä niiden toimittamista koskeva vaatimus

Kaupunki viittaa kohdassa 7. lausumaansa sen osalta, että valtuutetuilla olisi ollut oikeus saada mm. lainjärjestelysopimus, osakassopimus, velkakirja, tekninen dd ja arvonmääritys LAF sekä Fennon juridisten riskien kartoitus.

Kaupunki toimittaa tämän lausunnon liitteenä osakassopimuksen ja lainajärjestelysopimuksen asiakirjojen etusivut ja allekirjoitussivut, joista ilmenee, ettei Mänttä-Vilppulan kaupunki ole sopimuksissa osallisena ja sopimukset eivät siten velvoita kaupunkia. Niiden toimittaminen ei vaikuta valituksen kohteena olevan asian ratkaisemiseen ja Kaupungin käsityksen mukaan pyyntö on siten perusteeton.


10. Tiedonsaantierot valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenten välillä

Kaupunkikonserniin kuuluvat yritykset (Yrke ja LAF) ovat yhdessä tai erikseen osapuolina kaikissa projektiin kuuluvissa sopimuksissa.

Tämän johdosta Yrke on pyytänyt itsensä ja LAF:n puolesta konserniohjausta, jotta he voivat hyväksyä heitä koskevat sopimukset. Konserniohjauksen antamisesta vastaa hallintosääntömme mukaisesti Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus.

Täten kaupunginhallitukselle ja sen jäsenille on toimitettu kaikki projektia koskevat sopimukset, myös ne salassa pidettävät.

Valtuutetuille ei ole luovutettu salassa pidettäviä sopimuksia, sillä niissä ei käsitellä sellaisia asioita, jotka vaatisivat valtuustotason päätöksiä. Oleellista on siis myös ottaa huomioon se tosiasia, että salassa pidettävissä sopimuksissa ei ole mitään sellaisia velvoitteita, jotka koskisivat suoraan kaupunkia.



11. 10 miljoonan euron menettäminen vaarantaisi kaupungin kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä

Kaupungin käsityksen mukaan riski sille, että se menettäisi 10 miljoona euroa, on marginaalinen. Kaupungilla on perusteltu syy ottaa riski, koska sen sopimussakkovelvoitteet ovat lakiin ja strategiaan perustuvia ja tätä kautta riski sopimusrikkomuksesta pitäisi olla alhainen. Kuten aikaisemmin tässä lausunnossa on tarkemmin kerrottu, kaupungille sopimuksista aiheutuvat velvoitteet ovat sellaisia, jotka ovat kaupungille lain mukaan kuuluvia tehtäviä tai perustuvat kaupungin strategiaan.

Kaupunkikonsernin riskien arvioinnissa on lisäksi huomioitu alueelle tuleva elinvoimavaikutus siten, että siinä marginaalisessa tapauksessa, että kaupungille voisi aiheutua sopimussakkovastuita, on alueelle rakennettu jo niin paljon infrastruktuuria, että niiden kokonaisvaikutus kaupungin talouteen ylittää mahdolliset sopimussakkovastuut.


Lopuksi

Tämän valituksen perusteluinaan kaupunki viittaa myös lausunnoissaan, dnro 00397/20/2299 ja 00454/20/2299 lausumaansa.

Edellä esitettyihin selvityksiin perustuen kaupunginhallitus katsoo, että valitus on kaikilta osin aiheeton ja perusteeton ja siten se tulee hylätä. Valtuusto ei ole ylittänyt päätösvaltaansa eikä päätös edellä esitetyillä perusteilla ole lainvastainen.

 

[Freeze]

@lark Voisiko näitä pitkiä tekstejä laittaa spoiler -koodin sisään, niin ei tarvi koko päätösasiakirjaa plärätä, kun tulee viestiketjua vilkaisemaan?

 

[Mäntti Vilppilästä]

Tää tutkintasekoilu on kaupungin lapsellisten päättäjien viimeinen avunhuuto kun omat pilvilinnat kaatuivat omaan järjettömyyteensä.

Nyt yritetään syytä löytää kunnan todellisuudessa pelastaneista henkilöistä, jotka toivat ansiokkaasti selkoa sekavaan tilanteeseen (huijausyritykseen) ja oikeutta tämän lystin lopulta kustantaville veronmaksajille.

Eihän nuo kaupungin ”päättäjät” kuulemma kehtaa käydä enää edes paikallisessa ruokakaupassa.. Kyseisen kunnan johtoon voisi palkata vaikka sokean pässin, eipä varmasti heikommin menisi kuin nyt.

 

[Tonnin Seteli]

Ohessa tekstimassana kolmesta kaupungin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen loihtimasta lausunnosta se kaikkein laajin. Lausunnon loppukaneetti on järisyttävä: "Siinä marginaalisessa tapauksessa, että kaupungille voisi aiheutua sopimussakkovastuita, on alueelle rakennettu jo niin paljon infrastruktuuria, että niiden kokonaisvaikutus kaupungin talouteen ylittää mahdolliset sopimussakkovastuut". Eli mitä muutamasta / kymmenestä miljoonasta / ei siitä kukaan välitä / ei edes silloin / kun hän tulee käymään (Mamba-yhtyeen Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä -kappaleen tekstiä mukaillen)...

Ihan suoraan siis vedetään "too big to fail" -argumentti eli "me mokattiin mutta tästä ei saa puhua, onko sitten selvä".

 

[lark]

Tällainen traaginen yksityiskohta pisti silmään tuosta Mäkelän tapauksesta kirjattuna 2.3.2020.
Samoja juttuja ei esitetty 'trion' tai Hakasen tapauksessa. Jos salassapitosopimus on todellakin
vaadittu kolmeksi vuodeksi, niin sillä on ainakin varmistettu se, että mitään hankkeen isälle eli Otto Huttuselle kiusallisia asioita ei voida julkistaa ilman, että salassapitoa rikotaan. Kuitenkin voidaan katsoa asian tulleen julkiseksi, kun hanke on julkaistu 16.1.2020 joten tässä pyritään selkeästi pimittämään hankkeen rahoituspuolta tällä toiminnalla. Jos kaupungilla olisi vähänkin munaa, se julkaisisi laskelmat tuotto-odotuksineen kaikkineen tästä hankkeesta, eikä peittelisi niitä.

====

Mäkelä on valtuuston kokouksessa tuonut julki tiedon, joka on liittynyt Lakeside Airpark Finland -projektin salassapidettäviin asiakirjoihin...

Kaupungin yhteistyökumppani on tuonut myöhemmin erikseen julki rahoitukseen liittyviä ehtoja tehdyissä haastatteluissa. Tämä voidaan puhua Mäkelän puolesta puhuvaksi argumentiksi, muttei poista sitä moitittavuutta, että salassapidettävää tietoa on tuotu julkisuuteen.

Osanna Group srl:ltä ei ole saatu virallista kannanottoa siihen, miten he suhtautuvat tapahtuneeseen loukkaukseen. Mikäli he esittäisivät kaupunkia kohtaan vaateita tämän asian julkisuuteen nostamisella, on merkittävää, että kaupunki on tehnyt omat velvoitteet asiaan liittyen.

 

[Alatuberkuloosi]

Osanna Group srl:ltä ei ole saatu virallista kannanottoa siihen, miten he suhtautuvat tapahtuneeseen loukkaukseen. Mikäli he esittäisivät kaupunkia kohtaan vaateita tämän asian julkisuuteen nostamisella, on merkittävää, että kaupunki on tehnyt omat velvoitteet asiaan liittyen.

Onko Osannalta ylipäätään kuulunut mitään viime kuukausina?

 

[TheMeII]

Onko Osannalta ylipäätään kuulunut mitään viime kuukausina?

ig:ssä 4 päivää sitten hieno postaus ainaki

Login • Instagram

Welcome back to Instagram. Sign in to check out what your friends, family & interests have been capturing & sharing around the world.

www.instagram.com

 

[lark]

Kaupunki siis kirjaa Mäkelän tapaukseen liittyen maaliskuun alussa, että kaupungin tulee hoitaa velvotteensa Mäkelän asiassa, koska muuten saattaa Francesco Osanna ottaa asiaan kantaa, sekä mahdollisest nostaa asian julkisuuteen. Tätä perustellaan sillä, että Osanna saattaisi esittää kaupungille vaateita, koska se on jättänyt hoitamatta velvollisuuksiaan.

Voisiko joku täällä avata hieman tätä 'pennin logiikkaa' sekä selittää, miksi kaupungin tulisi tässä tapauksessa hoitaa velvotteensa, ettei tulisi vaateita?