Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ootko koskaan kokeillu tämmöistä?pysyykö 205/55 r16 rengas 7leveellä vanteella vielä 2barin paineella?
eipä se kerro asiaa,Ootko koskaan kokeillu tämmöistä?
eipä se kerro asiaa,
Kysymyksen alkuosaan voi helposti vastata, että 205 on suositeltu leveys 7" leveälle vanteelle (toki myös 6,5:lle). Jopa 195 voi laittaa, mutta sitten ja viimeistään sitä kapeammilla saa varoa kanttareita, koska vanne alkaa olla yhtä ulkona kuin rengas. Nuoriso joskus laittaa liian leveitä vanteita suhteessa renkaisiin. Käyn toisinaan uteliaisuuttani katsomassa, onko rotvalli raapinut vannetta. Usein näkyy skraiduja.pysyykö 205/55 r16 rengas 7leveellä vanteella vielä 2barin paineella?
1600kg auton massa 7 levee vanne 205 55 r16 tarkotin vaa ettei muljahda pois 2baarii paineella en aja radalla perus ajoa.Kysymyksen alkuosaan voi helposti vastata, että 205 on suositeltu leveys 7" leveälle vanteelle (toki myös 6,5:lle). Jopa 195 voi laittaa, mutta sitten ja viimeistään sitä kapeammilla saa varoa kanttareita, koska vanne alkaa olla yhtä ulkona kuin rengas. Nuoriso joskus laittaa liian leveitä vanteita suhteessa renkaisiin. Käyn toisinaan uteliaisuuttani katsomassa, onko rotvalli raapinut vannetta. Usein näkyy skraiduja.
Sitten on tuo paineasia. Et kertonut muita tietoja kuin 2 bar. Joko jätit oleellisia kertomatta, tai sitten vastaus on: tottakai 205:t pysyvät 7" leveällä vanteella, koska kyseessä on suositeltu koko ja aika monilla paineet pääsevät vahingossa alenemaan 2 bariin. Saattaapa moinen lukema olla jonkun auton suosituspainekin. Auris TS hybridin suositus on 2,3 bar (eco 2,5 bar) 205/55R16:lle.
Jos unohdit kertoa, että auto painaa tyhjänä pari tonnia ja ajat päivittäin radalla, jonka pinnassa on pitävää kumia ajolinjalla, joutunet lisäämään ilmaa usein. Saattaapa ronskimmalla ratinvääntäjällä sihahtaa kerrallakin tyhjäksi.
Perusautoilijalla yhdistelmä toimii hyvin.
Jos tuommoinen rengas muljahtaisi 2 barin paineilla pois, niin eiköhän tien varret olisi täynnä autoja muljahtaneilla renkailla.1600kg auton massa 7 levee vanne 205 55 r16 tarkotin vaa ettei muljahda pois 2baarii paineella en aja radalla perus ajoa.
hyvä ja kiitos vastauksestaJos tuommoinen rengas muljahtaisi 2 barin paineilla pois, niin eiköhän tien varret olisi täynnä autoja muljahtaneilla renkailla.
-03 tai -04 2.0 bensakoneinen automaatti. Autowikin mukaan ainakin tuolloin on noita ollut.Mikä mondeo? Mondeoissa duratec moottoreissa oli öljynsyönti tyyppivika ja se johtui jumiutuneista öljyrenkaista.
40km ajoa pytty pimeänä ei tapa moottoria ellet aja ykkösellä kaasupohjassa...
Renkaan kosketuspinnan pituus on levossa noin 20 cm@1600 kg + 205 mm. Mutkassa ulkokaarteen puolella 2 barin paineilla 20-40 cm riippuen kurvataanko rauhallisesti vai kirjaimellisesti kahdella renkaalla. Tien renkaaseen kohdistama sivuttaisvoima jakaantuu vielä pidemmälle matkalle renkaan kehällä. Kyljet ovat nimittäin aika jäykkiä ja kulutuspinnan kohdalla vaikuttava ilmanpaine pyrkii pitämään renkaan pyöreänä, vaikka tien sivuttaisvoima repisi sitä vain 30 cm pituudelta irti vanteen reunasta. Lisäksi tuo 30 cm pätkä vaihtuu seuraavaan 30 cm pätkään 60-90 kertaa sekunnissa. Noin nopealla tahdilla tulee uutta 30 cm rengaspätkää, joka massoineen ei ole edes taipunut sivulle saati ole irti vanteelta. Tuo 60-90 Hz tulee siitä, että äärimmäisiä sivuttaisvoimia ei ole mahdollista saada aikaan kuin vasta nopeuden ollessa 10-15 m/s.1600kg auton massa 7 levee vanne 205 55 r16 tarkotin vaa ettei muljahda pois 2baarii paineella en aja radalla perus ajoa.
Renkaan kosketuspinnan pituus on levossa noin 20 cm@1600 kg + 205 mm. Mutkassa ulkokaarteen puolella 2 barin paineilla 20-40 cm riippuen kurvataanko rauhallisesti vai kirjaimellisesti kahdella renkaalla. Tien renkaaseen kohdistama sivuttaisvoima jakaantuu vielä pidemmälle matkalle renkaan kehällä. Kyljet ovat nimittäin aika jäykkiä ja kulutuspinnan kohdalla vaikuttava ilmanpaine pyrkii pitämään renkaan pyöreänä, vaikka tien sivuttaisvoima repisi sitä vain 30 cm pituudelta irti vanteen reunasta. Lisäksi tuo 30 cm pätkä vaihtuu seuraavaan 30 cm pätkään 60-90 kertaa sekunnissa. Noin nopealla tahdilla tulee uutta 30 cm rengaspätkää, joka massoineen ei ole edes taipunut sivulle saati ole irti vanteelta. Tuo 60-90 Hz tulee siitä, että äärimmäisiä sivuttaisvoimia ei ole mahdollista saada aikaan kuin vasta nopeuden ollessa 10-15 m/s.
Vaikka kylki on jäykkä, ilmanpaine pyrkii pitämään pyöreänä ja irrotettava kohta vaihtuu vinhaan tahtiin, niin ehdoton yläraja sivuttaisvoimalle on olemassa.
Sivuttaisvoiman momentin varsi:
0,205 m * 0,55 = 0,113 m
Ilmanpaineen kylkeen vaikuttavan vastamomentin efektiivinen varsi:
0,5 * 0,205 m * 0,55 = 0,0564 m
Kyljen ala:
(3,14 * ((16 * 0,0254 m + 2 * 0,205 * 0,55) / 2) ^ 2) - (3,14 * ((16 * 0,0254 m / 2) ^ 2) = 0,184 m2
Alalle vaikuttava voima kiloina (välttää turhan muunnoksen, koska auton massakin on kiloina):
0,184 m2 * 10^4 * 2 = 3 676 kg
Oletetaan kitkakertoimeksi puhtaan kuivan asfaltin 1,3. Oletetaan takavetoisen painonjakaumaksi 50/50. Oletetaan ajoneuvon painopisteen korkeuden ja raideleveyden suhteen olevan pahin mahdollinen renkaan irtoamisen suhteen, eli kurvissa mennään juuri ja juuri kaikki paino kahdella ulkokurvin renkaalla. Ajoneuvon suurin mahdollinen massa = x
Momenttien tasapainotila (jonka yli mentäessä rengas viimeistään sihauttaa kaikki ilmat kerralla ulos):
x / 2 * 1,3 * 0,113 m = 3676 kg * 0,0564 m
x = 2 * 3676 kg * 0,0564 m / 1,3 / 0,113 m
x = 2823 kg
Aika raskas saa olla auto, jotta varmasti kerralla tyhjenee noin korkeaprofiiisista kyljistä 2 barilla. Olen ajanut dieselmesellä, jonka kokonaismassa oli 2265 kg ja renkaina 205/55R16. Painesuositus ei ollut paljon yli kahden, paitsi täydellä kuormalla.
Itse laittaisin sinun autoon 2,5 bar. Haetko matalalla paineella mukavuutta, kitkarenkaan kosketusalaa vai jotain muuta? Polttoainetta meinaan kuluu enemmän kuin 2,5:llä, eikä tuokaan paine vielä epämukava ole.
Tai sitten vaan katsoo siitä oven pielessä olevasta tarrasta, että mitä se valmistaja haluaa paineiden olevan ja laittaa sen verran renkaisiin.Renkaan kosketuspinnan pituus on levossa noin 20 cm@1600 kg + 205 mm. Mutkassa ulkokaarteen puolella 2 barin paineilla 20-40 cm riippuen kurvataanko rauhallisesti vai kirjaimellisesti kahdella renkaalla. Tien renkaaseen kohdistama sivuttaisvoima jakaantuu vielä pidemmälle matkalle renkaan kehällä. Kyljet ovat nimittäin aika jäykkiä ja kulutuspinnan kohdalla vaikuttava ilmanpaine pyrkii pitämään renkaan pyöreänä, vaikka tien sivuttaisvoima repisi sitä vain 30 cm pituudelta irti vanteen reunasta. Lisäksi tuo 30 cm pätkä vaihtuu seuraavaan 30 cm pätkään 60-90 kertaa sekunnissa. Noin nopealla tahdilla tulee uutta 30 cm rengaspätkää, joka massoineen ei ole edes taipunut sivulle saati ole irti vanteelta. Tuo 60-90 Hz tulee siitä, että äärimmäisiä sivuttaisvoimia ei ole mahdollista saada aikaan kuin vasta nopeuden ollessa 10-15 m/s.
Vaikka kylki on jäykkä, ilmanpaine pyrkii pitämään pyöreänä ja irrotettava kohta vaihtuu vinhaan tahtiin, niin ehdoton yläraja sivuttaisvoimalle on olemassa.
Sivuttaisvoiman momentin varsi:
0,205 m * 0,55 = 0,113 m
Ilmanpaineen kylkeen vaikuttavan vastamomentin efektiivinen varsi:
0,5 * 0,205 m * 0,55 = 0,0564 m
Kyljen ala:
(3,14 * ((16 * 0,0254 m + 2 * 0,205 * 0,55) / 2) ^ 2) - (3,14 * ((16 * 0,0254 m / 2) ^ 2) = 0,184 m2
Alalle vaikuttava voima kiloina (välttää turhan muunnoksen, koska auton massakin on kiloina):
0,184 m2 * 10^4 * 2 = 3 676 kg
Oletetaan kitkakertoimeksi puhtaan kuivan asfaltin 1,3. Oletetaan takavetoisen painonjakaumaksi 50/50. Oletetaan ajoneuvon painopisteen korkeuden ja raideleveyden suhteen olevan pahin mahdollinen renkaan irtoamisen suhteen, eli kurvissa mennään juuri ja juuri kaikki paino kahdella ulkokurvin renkaalla. Ajoneuvon suurin mahdollinen massa = x
Momenttien tasapainotila (jonka yli mentäessä rengas viimeistään sihauttaa kaikki ilmat kerralla ulos):
x / 2 * 1,3 * 0,113 m = 3676 kg * 0,0564 m
x = 2 * 3676 kg * 0,0564 m / 1,3 / 0,113 m
x = 2823 kg
Aika raskas saa olla auto, jotta varmasti kerralla tyhjenee noin korkeaprofiiisista kyljistä 2 barilla. Olen ajanut dieselmesellä, jonka kokonaismassa oli 2265 kg ja renkaina 205/55R16. Painesuositus ei ollut paljon yli kahden, paitsi täydellä kuormalla.
Itse laittaisin sinun autoon 2,5 bar. Haetko matalalla paineella mukavuutta, kitkarenkaan kosketusalaa vai jotain muuta? Polttoainetta meinaan kuluu enemmän kuin 2,5:llä, eikä tuokaan paine vielä epämukava ole.
Korvaa kaikki ruuvit uusilla. Huonot kierteet ruuvissa tuhoavat vastapuoln kierteet. Napa, jos ovat kierteet menneet, kannattaa vaihtaa.En tiedä onko tämä oikea paikka huoltoon liittyville kysymyksille mutta: renkaita vaihtaessa huomasin että minulla on useammasta pultista kierteet korkannut, ja lisäksi vaikuttaisi siltä että ainakin yhdestä navasta on kierre (se mihin pultti laitetaan) mennyt piloille. Kaksi rengasta on tällä hetkellä neljällä pultilla kiinni viiden sijaan.
Auto ei ole ajossa koska työskentelen kotoa käsin, mutta kuntoonhan tuon sietäisi saada, joten mistä mun kannattaa lähteä liikkeelle? Autojerryyn vai tilaanko pultteja (en tiedä mistä)?
Minä vaihtaisin kaikki pultit ja kävisin navan yhden kierteen läpi kierretapilla ja jos ei korjaannu niin sitten napa uusiksi.Korvaa kaikki ruuvit uusilla. Huonot kierteet ruuvissa tuhoavat vastapuoln kierteet. Napa, jos ovat kierteet menneet, kannattaa vaihtaa.
Yli 5 vuotta niille taidetaan luvata kestoa paperilla, mutta todellinen kesto riippuu varmaan monestakin eri tekijästä.Hyundai i20 -2018 syttyi talvirenkaissa parin viikon ajon jälkeen TPMS valo palamaan elikkäs joku rengaspaineanturi. Paineet ok kaikissa.
Kuinkas kauan noissa kestää yleensä patterit? Ihan mielenkiinnosta, menee nyt kuitenkin torstaina vaihtoon talvirenkaat ja samalla ne anturit. Lähinnä mietin että onko kesärenkaissa sama kohta edessä.
5-10 vuoteen kestää patterit...
Renkaiden vaihdon jälkeen järjestelmä pitää resetoida ja kertoa sille että renkaat on vaihtunut.
Pikaisen googlauksen perusteella i20:ssa ei ole resettiä, ainakaan semmoista nappulaa joka olisi tarkoitettu kuluttajien käyttöön. Kai jollain merkkikohtaisella testerillä saa noita resetoitua sentään. Mun optimassakaan ei taida olla resetnappia, vaan aina renkaanvaihdon jälkeen se valo palaa kilsan tai pari.On siellä jossain resetointi. Jopa esim Toyotoissa missä joissain ei ole kuin yksi muistipaikka yksille antureille.
Kokeile ensin resettiä ja jos ei auta, sitten tutkimaan mikä ei toimi. Itsellä oli joskus ihan tehtaalta suoraan paskana ollut ja se kyllä oikutteli mitä oudoimmalla tavalla. Voisin kuvitella että anturi jossa ei vain enää riitä virtaa voisi käyttäytyä samalla tavalla.
Pikaisen googlauksen perusteella i20:ssa ei ole resettiä, ainakaan semmoista nappulaa joka olisi tarkoitettu kuluttajien käyttöön. Kai jollain merkkikohtaisella testerillä saa noita resetoitua sentään. Mun optimassakaan ei taida olla resetnappia, vaan aina renkaanvaihdon jälkeen se valo palaa kilsan tai pari.
Parissa lähteessä tuli vastaan, että hyundain anturit voi joskus ryppyillä vaikka paineet olisivat ohjearvoissa. Näistä oli päästy eroon seuraavasti:
- Laita vähän enemmän painetta
- Aja kunnes valo sammuu
- Korjaa paineet alemmas halutessasi
Mun kokemuksen mukaan Kia/Hyundai käyttää sellaista systeemiä, että siellä on joku kiinteä raja jonka alittuessa tulee hälytys. Paineita saa veivata ihan mielensä mukaan eikä se aiheuta mitään ongelmaa. Ellei sitten laske painetta tarkoituksella niin alas että tuo hälytysraja alittuu, mutta se on kyllä sen verran alhaalla ettei sellaisilla paineilla pitäisi muutenkaan ajaa.Johan on design. Ensimmäinen kerta kun moisesta kuulen. Mitä tapahtuu jos muuttelet paineita esim peräpäähän kuorman takia tms? Sekoavatko, vai ovatko oletuksella että vain yksi rengas voi puhjeta kerrallaan.
En ole nykyistä työ Corollaa lukuunottamatta koskaan omistanut Toyotaa, joten vaikea sanoa aiemmista. Nykyisissä on mene valikkoon ja paina yhtä nappia joka resetoi arvot.Mun kokemuksen mukaan Kia/Hyundai käyttää sellaista systeemiä, että siellä on joku kiinteä raja jonka alittuessa tulee hälytys. Paineita saa veivata ihan mielensä mukaan eikä se aiheuta mitään ongelmaa. Ellei sitten laske painetta tarkoituksella niin alas että tuo hälytysraja alittuu, mutta se on kyllä sen verran alhaalla ettei sellaisilla paineilla pitäisi muutenkaan ajaa.
Erittäin toimiva systeemi, verrattuna vaikka siihen Toyotan nappihelvettiin jonka joka malli vaatii jonkun uniikin sadetanssin eikä aina tunnu onnistuvan sittenkään.
Jotain ehkä kertoo se, että maahantuojalla on ihan oma nettisivu ohjeineen eri mallien resetoinnille: Toyota-autojen rengaspaineantureiden nollausEn ole nykyistä työ Corollaa lukuunottamatta koskaan omistanut Toyotaa, joten vaikea sanoa aiemmista.
Juuri tänään oli kaksi vuosimallin -21 Toyotaa, jotka eivät tunnistaneet renkaita, vaikka anturit ehjät, eikä mitään vikakoodeja. Aivan paskoja vehkeitä tältä osin. Jos mulla on ollut esim. 200 autoa rengaspainevikavalosta, ja kerran tai kaksi sen aiheuttajana on ollut väärä rengaspaine, niin sanoisin että tuo on aika epätarkoituksenmukainen turvavaruste tällä hetkellä. Mutta voihan se olla, että siitä vielä kehittyvät toimivammiksi. Jännästi muilla merkeillä ongelmia ei juuri olekaan.Sitten on myös käyttäjissä eroa, sillä itsellä kyllä aina onnistuu noilla ohjeilla.
Kiitä onneasi etteivät olleet näitä uusia bluetooth antureitaKävin tänään Vianorissa niin vaihtoivat uudet anturit, sillä lähti se TPMS valo. Aika suolaisen hintaisia, 45e/kpl.
Toisaalta kävi tuuri kun tilaamani Nordman 8:t ei olleet saapuneet niin laittoivat samaan hintaan (399e/kierros 185/65/15) uudemmat Nordman North 9:t.
Vähän reilulla satasella saa neljä teslaan sopivaa bluetooth anturia tällä hetkellä. Normiautojen anturit on halvimmillaan luokkaa kympin kappale. Valmistajien alkuperäiset on sitten hinnoiteltu taivaisiin, mutta ihan samalla tavalla nuo tarvikeanturit toimivat.Kiitä onneasi etteivät olleet näitä uusia bluetooth antureita. Ne ovat/olivat ihanan kalliita kun tuli Teslaan viallinen talvirenkaisiin.
Vähän auton iästä riippuu, mutta yhtään uudemmissa pitää olla väh. 10A. 4A ja 5A ylläpitolaturit vaan tyhjää akun, kun väylä herää ja imee sähköä enemmän/saman kuin laturi ehtii antaa. Jos löytyy Defan lohkolämppäri, niin helpoin olisi laittaa Defan 10A ylläpitolaturi.Mikä olisi hyvä ulkoinen ylläpitolaturi Ecoboosteille? Siis joku semmonen, minkä voisi välillä virittää lataamaan paikallaan olevaa akkuja pätkäajojen jälkeen talvipakkasilla. Ei tarvitse olla mitenkään nopea.
Mikä olisi hyvä ulkoinen ylläpitolaturi Ecoboosteille? Siis joku semmonen, minkä voisi välillä virittää lataamaan paikallaan olevaa akkuja pätkäajojen jälkeen talvipakkasilla. Ei tarvitse olla mitenkään nopea.
Vähän auton iästä riippuu, mutta yhtään uudemmissa pitää olla väh. 10A. 4A ja 5A ylläpitolaturit vaan tyhjää akun, kun väylä herää ja imee sähköä enemmän/saman kuin laturi ehtii antaa. Jos löytyy Defan lohkolämppäri, niin helpoin olisi laittaa Defan 10A ylläpitolaturi.
Onko kaikki ollut Fordeja?Yhdessäkään omassa, ~10 autoa vuosimalliltaan 2003-2022, ei ole ollut heräämisongelmaa, enkä ole edes kuullut vaikka noita Defa/Calix latureita on autoissa vaikka kuinka ja paljon. Laturina ikivanha Defa 1204, eli 4A.
Onko kaikki ollut Fordeja?
No tässä kysyttiin nimenomaan Ecoboostiin suositusta ylläpitolaturista. Auton iästä riippuen korinohjaus toiminnot saattaa haukata 1A, 4A tai jopa 6A virtaa, niin tuntematta automallia ei kannata alkaa summissa suosittelemaan liian pientä laturia. Ja tämä koskee nimenomaan Fordeja (Mondeo ja Focus ainakin), en ole varma muista merkeistä.Onneksi ei yksikään omista ole ollut, mutta yhteen Siestaan, oisko ollut 2015 litrasella padalla varustettuun asensin tommosen 1205 laturin pari kuukautta sitten.
Siis herääkö Fordissa jotain enemmänkin energiaa kuluttavia toimintoja päälle ihan vaan siksi että akkua ladataan? On melkoisen urpoa suunnittelua jos näin, enkä ole kuullut millään muulla valmistajalla olevan mitään vastaavaa hölmöilyä.4A ja 5A ylläpitolaturit vaan tyhjää akun, kun väylä herää ja imee sähköä enemmän/saman kuin laturi ehtii antaa.
No tässä kysyttiin nimenomaan Ecoboostiin suositusta ylläpitolaturista. Auton iästä riippuen korinohjaus toiminnot saattaa haukata 1A, 4A tai jopa 6A virtaa, niin tuntematta automallia ei kannata alkaa summissa suosittelemaan liian pientä laturia. Ja tämä koskee nimenomaan Fordeja (Mondeo ja Focus ainakin), en ole varma muista merkeistä.
En varma ole tuon ikäisestä Fiestasta, mutta mittaappa huviksesi paljonko virtaa alkaa valumaan kun laturin laittaa päälle. Hyvällä säkällä se voi oikeasti ladata tuota tai sitten se saattaa hätinä ladata tai pahimmassa tapauksessa alkaa tyhjätä akkua.
e: Meillä on MK4 1.8tdci Mondeossa tuollainen 4A defan ylläpitolaturi ja siinä se kyllä riittää. Facelift MK4 on jo vähän siinä ja siinä, että onko riittävä ja voi melkein varmaksi sanoa että MK5 Mondeossa 4A tai 5A laturilla saa vain pahan mielen.
Siis herääkö Fordissa jotain enemmänkin energiaa kuluttavia toimintoja päälle ihan vaan siksi että akkua ladataan? On melkoisen urpoa suunnittelua jos näin, enkä ole kuullut millään muulla valmistajalla olevan mitään vastaavaa hölmöilyä.
Näin se vaan on vaikka uskomattomalta kuulostaakinSiis ei kait nyt ihan oikeasti sieltä mitään herää kun tuuppaat ulkopuolisen latauslaitteen kiinni akkuun? Jos näin on, että siellä auto herää siihen, että laturi, kiinteä tai irroitettava on akussa saman aikaisesti kiinni, niin mistä kyseinen auto sen tunnistaa, että akkua ladataan suoraan navoista?
Mielenkiinnosta, miksi koet tarvetta laturille? Itse en ole saanut yhdestäkään Fordista akkua tyhjenemään (yksi näistä oli myös 2018 Fiesta ST).Kiitos avuista. Autossa (Fiesta ST '18) on Defan sisäpistoke ja säteilylämmitin, mutta harvat/lyhkäset lämmitysajat ei välttis riitä akun lataukseen...? Siksi ajattelin, että jos vaan jollain erillisellä laturilla välillä lataisi ajan kanssa. Kiinteä ois kyllä muuten mieluisa. Lämmitystä ohjataan Wifi-töpselillä btw.
Toinen on Mondeo 1.6 '11 ja kai sitäkin voisi välillä ladata ulkoisella, vaikka ajossa on tuntunut latautuvat tarpeeksi.
CTEK Polarilla tullut itse latailtua bemmin akkua juuri samanlaisessa käytössä. Toi Polar on ymmärtääkseni muuten samanlainen kuin muutkin CTEKin laturit, mutta siinä on johdot erilaista kumiseosta niin eivät mene aivan kankeiksi pakkasessa.Mikä olisi hyvä ulkoinen ylläpitolaturi Ecoboosteille? Siis joku semmonen, minkä voisi välillä virittää lataamaan paikallaan olevaa akkuja pätkäajojen jälkeen talvipakkasilla. Ei tarvitse olla mitenkään nopea.
Auto seisoskelee aika paljon katoksessa ja ajo on pätkää... On lähtenyt toistaiseksi käyntiin, mutta tauon jälkeen vaivaisen kuuloisesti. Auto menee myös usein talvisin virransäästömoodiin, jossa pelkääjän puolen avaimeton kulku ei ole käytössä (ominaisuus, ei vika). Myöskään Start&Stop ei herkästi kylmien jälkeen toimi akun latauksen takia. Lisäksi on välillä pientä sähköihin liittyvää sekoilua, jotka voisi hyvin johtua matalasta akusta. Jos akku pysyisi samalla myös parempana?Mielenkiinnosta, miksi koet tarvetta laturille? Itse en ole saanut yhdestäkään Fordista akkua tyhjenemään (yksi näistä oli myös 2018 Fiesta ST).
Ah. Tosin, itsellä oli reilun vuoden ajan auto ehkä kerran viikossa max ajossa kun lekuri lainasi ajokorttia ja aina lähti käyntiin eikä kertaakaan virransäästötilassa. Start&stop ei ollut itsellä koskaan käytössä. Autoon istuessa auto samantien sport modeen niin ei ollut lepuutusta tai muita käytössä. Onko sulla mitään jälkiasenteista sähkökamaa autossa? Itsellä auto oli täysin vakio kamoilla softaa ja paria viriosaa lukuunottamatta.Auto seisoskelee aika paljon katoksessa ja ajo on pätkää... On lähtenyt toistaiseksi käyntiin, mutta tauon jälkeen vaivaisen kuuloisesti. Auto menee myös usein talvisin virransäästömoodiin, jossa pelkääjän puolen avaimeton kulku ei ole käytössä (ominaisuus, ei vika). Myöskään Start&Stop ei herkästi kylmien jälkeen toimi akun latauksen takia. Lisäksi on välillä pientä sähköihin liittyvää sekoilua, jotka voisi hyvin johtua matalasta akusta. Jos akku pysyisi samalla myös parempana?
Vakio, mutta lisävarusteina mm. lämmitettävä ratti ja tuulilasi. Ainakin Mondeossa tuulilasi lämpenee (vie virtaa) automaattisesti tilanteen mukaan, Fiestasta en ole varma. Yritän käyttää noita hyvin säästeliäästi, ettei noiden takia akku loppuisi.Ah. Tosin, itsellä oli reilun vuoden ajan auto ehkä kerran viikossa max ajossa kun lekuri lainasi ajokorttia ja aina lähti käyntiin eikä kertaakaan virransäästötilassa. Start&stop ei ollut itsellä koskaan käytössä. Autoon istuessa auto samantien sport modeen niin ei ollut lepuutusta tai muita käytössä. Onko sulla mitään jälkiasenteista sähkökamaa autossa? Itsellä auto oli täysin vakio kamoilla softaa ja paria viriosaa lukuunottamatta.
Ei sen pitäisi mennä päälle vakiona automaattisesti ollenkaan. Itsellä oli kaikki optiot tuhkakuppia ja BLIS:iä lukuunottamatta. Sanoisin että voi olla ehkä aika vaihtaa akku jos noin herkästi meinaa kyykätä. Itsellä oli aina penkinlämmitin päällä (selkä tykkää kesälläkin lämmöstä), ratinlämmitin päällä, stereot raikas ja ei ikinä ongelmaa. Ainoa ero mikä tulee mieleen on tuo että käytät start&stoppia, mitä itse en koskaan. Ehkä se auttoi lataamaan autoa hiukan enemmän. Mutta ei tuo kyllä silti täysin selitä tilannettasi.Vakio, mutta lisävarusteina mm. lämmitettävä ratti ja tuulilasi. Ainakin Mondeossa tuulilasi lämpenee (vie virtaa) automaattisesti tilanteen mukaan, Fiestasta en ole varma. Yritän käyttää noita hyvin säästeliäästi, ettei noiden takia akku loppuisi.
Lyijyakku on valmis, kun pääsee tyhjäksi. Vaihtaisin sen uuteen ja huolehtisin varauksen ylläpidosta joka viikonloppu. Jos noilla tempuilla ei käynnisty kuin palmun alta maanantaisin, vaikuttaa auto sellaiselta, että ei sovi Suomen olosuhteisiin. Mielestäni käynnistymistä asiallisesti hoidettuna kuuluu odottaa täällä myytäviltä autoilta, eli pitäisi olla mahdollista jopa kaupan purku, jos ongelmat jatkuvat.Nyt kun on keskustelu liipannut läheltä omia ongelmia niin hyvä väli vuodattaa. 2022 Hyundai i20 hybridi ei tunnu tykkäävään 12V akun varauksen ylläpitämisestä. Kuukauden ajan jokaisena maanantaina auto jäänyt käynnistymättä. Nyt viimeisimpänä pidin perjantaina useamman tunnin motonetin 30€ ylläpitolaturissa, ja sen mukaan akku oli ”täysi”. Noh maanantaina sama tarina, eli akku tyhjä eikä ovetkaan auenneet kaukosäädöllä.
Ajot useimmiten 5 kilsan rykäsyjä, mutta nyt tarkoituksella ajettu edellisinä viikkoina useampana päivänä 50 kilsan siivuja, josko se akku latautuisi. Viikolla toiminut aina maanantain apukäynnistyksen jälkeen moitteetta.
Marmorilla käytin viime viikolla, josko olisi vikaa, mutta kaikki kuulemma toimii kuten pitää. Hieman motivaatio meinaa mennä tällaisen kanssa. Onkohan ainoa järkevä ratkaisu hommata tähän kiinteä ylläpitolaturi, kun on jo valmiiksi defan säteilylämmitin? Vai selviäiskö helpommalla kun vaihtaisi vaan autoa…
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.