Kysymyksiä kodin sähköasioista

[munse]

Itse en tunne noiden termareiden sielunelämää mutta olettaen että sinne lämmityskaapeliin syötetään 230V lämmitystilanteessa ja jos lämmitysvastuksen resistanssi on 100 ohm niin kyllähän siellä pitäisi noin 500W teholla lämpöä tulla. samoin lämmitysvastuksen päässä pitäisi näkyä tuo 230V AC.

Joo siis oli noin 40 ohmia eikä 100. Mutta kuitenkin.

 

[Hyrava]

Joo siis oli noin 40 ohmia eikä 100. Mutta kuitenkin.

Jaa, editoit postausta jossain vaiheessa, no tuolla 40ohm arvolla tuo olisi sitten jotain 1300W kieppeillä näin päässälaskettuna joka on ihan järkevän oloinen arvo.

 

[toozi]

Ehkä kannattaa mitata anturin resistanssi. Tossa taitaa olla 10kΩ ntc eli 10kΩ/25°C. Voi myös kokeilla siinä pelkässä huonetilamittauksessa että kytkeytyykö termari silloin.

 

[ississ]

No nyt on uusi termostaatti asennettu, mutta sama vika kuin vanhassa. Valo palaa vihreänä eikä lämmitys mene päälle, vaikka laittaisi säätönupin kaakkoon.

Lämmityskaapeleiden resistanssi huiteli 40 ohmin paikkeilla, kun mittasin vanhan termostaatin ollessa irti. Vanhan termostaatin anturin resistanssi vastasi suurin piirtein speksattua, uudesta en anturin resistanssia mitannut.

Mittasin lämmityskaapeleiden jännitteen uuden termostaatin ollessa jännitteellinen: nollaa näytti. Eli ei tosiaankaan lämmitä kuten valo kertoi.

Voiko olla mahdollista, että uusi termostaatti tai sen anturi on viallinen? Kuulostaa kyllä epätodennäköiseltä sattumalta. Mutta ei kai lämmityskaapeleissakaan voi vikaa olla, kun mitattu resistanssi ei ole ääretön?

Vanha termostaatti: Ensto ECO10FJ
Uusi: Ebeco EB-Therm 55

Edit: typo

Jos lämmityskaapelin resistanssi on 40ohm niin ei se ainakaan poikki ole.
Jos termostaatin liittimessä ei näy jännitettä niin säätimen mielestä ei tarvitse lämmittää. Tässä yksi mahdollisuus on viallinen tai väärä anturi.
Vaihdoithan myös anturin ?

Missä asennossa tämä asetus on ?
Jos on käytössä R ja tarpeeksi lämmintä niin ei lämmitä (täysillä tosin pitäisi mutta saattaa vaatia vähän odottelua että lähtee lämmittämään).

 

[munse]

Ehkä kannattaa mitata anturin resistanssi. Tossa taitaa olla 10kΩ ntc eli 10kΩ/25°C. Voi myös kokeilla siinä pelkässä huonetilamittauksessa että kytkeytyykö termari silloin.

Jos lämmityskaapelin resistanssi on 40ohm niin ei se ainakaan poikki ole.
Jos termostaatin liittimessä ei näy jännitettä niin säätimen mielestä ei tarvitse lämmittää. Tässä yksi mahdollisuus on viallinen tai väärä anturi.
Vaihdoithan myös anturin ?

Missä asennossa tämä asetus on ?
Jos on käytössä R ja tarpeeksi lämmintä niin ei lämmitä (täysillä tosin pitäisi mutta saattaa vaatia vähän odottelua että lähtee lämmittämään).

Uuden anturin resistanssi oli noin 12 kohm. Vaihdoin anturin siis myös, en käyttänyt vanhaa.

Termostaatissa oli F-asetus eli lattia-asetus päällä.

Kokeilin irrottaa anturin johtimet. Termostaatti alkoi vilkuttaa vihreää ja punaista virheen merkiksi. Eli anturi toimii.

Vaihdoin lämmityskaapeleiden johtimien paikkaa termostaatissa. Termostaatissa ei ole eritelty näitä kahta johdinpaikkaa toisistaan, molemmat on merkitty "LOAD". Laitoin samalla huoneasetuksen (R) päälle.

Nyt termostaatti alkoi lämmittää, kun säätökiekon käänsi lähes ääriasentoon. Lämmitys sammui melko äkkiä, jos kiekkoa väänsi pienemmälle. Kun laitoin lattia-asetuksen takaisin päälle, niin säätökiekko piti taas kääntää lähes ääriasentoon, jotta lämmitys meni päälle. Mutta nyt lämmitys pysyi päällä, kun kiekon käänsi takaisin tyypilliseen asentoon.

Nyt siis toimii. Pitiköhän kaapeleihin saada "alkulämmöt" vai auttoikohan lämmityskaapeleille menevien johtimien paikkojen vaihtaminen?

 

[Ypi]

Uuden anturin resistanssi oli noin 12 kohm. Vaihdoin anturin siis myös, en käyttänyt vanhaa.

Termostaatissa oli F-asetus eli lattia-asetus päällä.

Kokeilin irrottaa anturin johdon. Termostaatti alkoi vilkuttaa vihreää ja punaista virheen merkiksi. Eli anturi toimii.

Vaihdoin lämmityskaapeleiden johtimien paikkaa termostaatissa. Termostaatissa ei ole eritelty näitä kahta johdinpaikkaa toisistaan, molemmat on merkitty "LOAD". Laitoin samalla huoneasetuksen (R) päälle.

Nyt termostaatti alkoi lämmittää, kun säätökiekon käänsi lähes ääriasentoon. Lämmitys sammui melko äkkiä, jos kiekkoa väänsi pienemmälle. Kun laitoin lattia-asetuksen takaisin päälle, niin säätökiekko piti taas kääntää lähes ääriasentoon, jotta lämmitys meni päälle. Mutta nyt lämmitys pysyi päällä, kun kiekon käänsi takaisin tyypilliseen asentoon.

Nyt siis toimii. Pitiköhän kaapeleihin saada "alkulämmöt" vai auttoikohan lämmityskaapeleille menevien johtimien paikkojen vaihtaminen?

Ei sillä load napaisuudella ole mitään merkitystä miten päin kytkee. Voisikohan säädin olla rakennettu jotenkin niin, että vaati hetken tasottua, että lämmittelee oikein.

 

[munse]

Ei sillä load napaisuudella ole mitään merkitystä miten päin kytkee. Voisikohan säädin olla rakennettu jotenkin niin, että vaati hetken tasottua, että lämmittelee oikein.

Niin vähän arvelinkin, ettei sillä pitäisi olla väliä. Tuossa vanhassa Enstossa lämmityskaapelien paikat on jaoteltu L ja N, mikä on erikoista.

 

[Hyrava]

Niin vähän arvelinkin, ettei sillä pitäisi olla väliä. Tuossa vanhassa Enstossa lämmityskaapelien paikat on jaoteltu L ja N, mikä on erikoista.

Ei se ole mitenkään erikoista, tuo vaan ilmoittaa miten päin lähdössä on vaihe ja nolla joka on ihan yleinen ilmoitustapa. Tuosta ei yleensä ole liiemmin hyötyä mutta esim jossakin vianetsintätapauksessa tuo saattaa auttaa ja tietty joisakin maissa on erilaiset määräykset joiden takia pitää tietää mikä johto on vaiheessa ja mikä nollassa.

 

[Petroizki]

Olohuoneessa on kahdet 12V himmennettävät spottivalot jotka olisi aika päivittää älyaikaan. Kysymys kuuluu että onnistuuko tämä nyt mitenkään? Seinässä on pyöriteltävät himmentimet ja vaatehuoneen katossa 12V muuntajat pistorasialla. Luulin aluksi että tuonne pistorasiaan tulee aina 240V ja muuntajilta lähtee johdot himmentimille ja sieltä spoteille, mutta kun laitoin vahingossa muuntajien pistokkeet ristiin, niin himmentimet ohjasivatkin katon toista spottisarjaa. Eli himmentimet ilmeisesti muuttavatkin tuota pistorasioille tulevaa jännitettä.

Koska toiselta muuntajalta lähtevä johto spoteille näyttäisi olevan normaali 3x1,5 mm niin pystyykö sähkäri vaihtamaan himmentimen tilalle normaalin kytkimen, jolloin itse spottien välille olisi sitten mahdollista kiskoa lisää 3x1,5 mm virtajohtoa, jolloin nuo kaikki saisi 240V. Tämä mahdollistaisi sitten uusien GU10 spottien asentamisen noiden vanhojen random 12V tilalle?

Toinen sarja on vähän hankalampi, kun tuota sekalaista 12V johtoa muuntajalta kiskomalla pitäisi saada normaali virtajohto tilalle, mutta jos nyt yrittäis edes tuon toisen ensin päivittää.

 

[Pakana]

Toinen vaihtoehto on hommata se äly tuohon pistorasian ja muuntajan väliin.

Mä ostin pari vuotta sitten telldus laitteen ja siihen sellaisen pistorasiamurkulan jonka sisällä on himmennin, kuvittelisin että tuollaisia on olemassa myös muuntajalle sopivana.

Kun tuo systeemi on toteutettu oikeilla muuntajilla, niin ne GU5.3 kantaiset led spotit toimivat 99% tapauksessa erinomaisesti, eikä siten ole tarvetta hankkai sähkäriä paikalle kaapeleita kiskomaan.

 

[dot1q]

Tarkoitus on tehdä pannuhuoneeseen oma sulaketaulunsa josta saa MLP:lle oman taulunsa ja vaikka 3-vaihe virtaa eteenpäin. Tein jo 22mm låpiviennin putkelle, mutta ilmeisesti 6x5 kaapeli ei mahdu 20 mm sisähalkaisijan putkesta.

Joten kysymys kuuluu; minkä vahvuista tuo 6x5 piuha on? Jotta miten paksu putki sille kannattaa laittaa tuohon vedon matkalle?

 

[Pakana]

Tarkoitus on tehdä pannuhuoneeseen oma sulaketaulunsa josta saa MLP:lle oman taulunsa ja vaikka 3-vaihe virtaa eteenpäin. Tein jo 22mm låpiviennin putkelle, mutta ilmeisesti 6x5 kaapeli ei mahdu 20 mm sisähalkaisijan putkesta.

Joten kysymys kuuluu; minkä vahvuista tuo 6x5 piuha on? Jotta miten paksu putki sille kannattaa laittaa tuohon vedon matkalle?

Kyllä MMJ 5x6 mahtuu yleensä 20mm reijästä läpi.. ja esim MCMK 4x6+6 on hieman ohuempaa, mutta mustaa, ja ei niin esittelykelpoista.

e: 17mm ulkohalkaisia esim Drakan MMJ 5x6. https://fi.prysmiangroup.com/sites/.../downloads/datasheets/cpr_MMJ_750V_090517.pdf

Tietysti jos kyse on tosiaan 6x5 kaapelista, niin koosta on paha sanoa kun ei ole mikään standardi kaapeli jos noinpäin.

 

[irspa]

Kyllä MMJ 5x6 mahtuu yleensä 20mm reijästä läpi.. ja esim MCMK 4x6+6 on hieman ohuempaa, mutta mustaa, ja ei niin esittelykelpoista.

e: 17mm ulkohalkaisia esim Drakan MMJ 5x6. https://fi.prysmiangroup.com/sites/.../downloads/datasheets/cpr_MMJ_750V_090517.pdf

Tietysti jos kyse on tosiaan 6x5 kaapelista, niin koosta on paha sanoa kun ei ole mikään standardi kaapeli jos noinpäin.

Drakan mcmk näyttää olevan 19mm eli MMJ näistä vaihtoehdoista paremmin mahtuu.

https://fi.prysmiangroup.com/sites/default/files/business_markets/markets/downloads/datasheets/cpr%20MCMK%201kV%20301017.pdf

 

[PornReindeer]

Oma MMJ 5x6 on 18mm ulkohalkaisijaltaan, sama käyttökohde

 

[Pakana]

Drakan mcmk näyttää olevan 19mm eli MMJ näistä vaihtoehdoista paremmin mahtuu.

https://fi.prysmiangroup.com/sites/default/files/business_markets/markets/downloads/datasheets/cpr%20MCMK%201kV%20301017.pdf

Joo, valmistajakin vaikuttaa, drakan mcmk taitaa olla pyöreetä, joka tekee siitä paksumpaa, sellainen muhkurapintainen jossa on hyvin ohut se muovi on ohuempaa.. Jossain juuri ahtaan läpiveinnin takia käyettiin MCMK:ta kun MMJ ei mahtunut, voi olla että oli 10 tai 16 neliöistä..

 

[dot1q]

Kiitoksia vastauksista hyvät herrat! Törmäsin tähän itse että vähä vaihtelee noi mitat. Mutta että 20mm sisähalkaisija riittää, sitten meillä meni ulko- vs sisämitat ristiin sähkärin kans kun tästä ohimennen oli puhetta. Ei ennättänyt siinä tätä infoa tarkentaa.

 

[Euroshopperi 2]

Kiitoksia vastauksista hyvät herrat! Törmäsin tähän itse että vähä vaihtelee noi mitat. Mutta että 20mm sisähalkaisija riittää, sitten meillä meni ulko- vs sisämitat ristiin sähkärin kans kun tästä ohimennen oli puhetta. Ei ennättänyt siinä tätä infoa tarkentaa.

Mä vedin näkyvät osat 5 x 6 MMJ:llä suosiolla koteloon. Mutkat ei tuolla ainakaan mene 20 mm putkeen oikeestaan yhtään senttiä työntämällä, eikä vetämällä. Kotelo menee siististi katon nurkkaan ja alasvedolle saa väljässä kourussa helposti tehtyä kääntösäteen alas. Pelkkä läpivienti, tai suora reikä on jo toinen juttu, mutta 5 x 6 ei mutkissa kyllä etene kuin 50 mm putkessa hyvällä vedolla ja loivilla käänteillä.

 

[dot1q]

Kaksi 90 mutkaa olisi matkalla tiedossa. Ihan ABB vakiomutkia, ei jousella suoraan putkeen taivutettuja mutkia. @Euroshopperi 2 eli ehdotat ettö jöltimpää putkea tilalle, jopa 50mm. Se on kyllä sellasta töttöröö jotta oksat pois. Ihan liian isoa. Joten ehkäpä olis fiksua vaan kannakoittaa kaapeli (kaikki tilat ovat avoinna vetomatkalta) kattoon. Tarkoitus on tehdä kattoon 28mm koolaus ja kipsilevy pintaan. Mutta toi on vielä betonilla koska just kaapeloinnit ensin. Jatkumon kannalta haluaisin kaikki piuhat putkitettuina.

 

[Ypi]

Kaksi 90 mutkaa olisi matkalla tiedossa. Ihan ABB vakiomutkia, ei jousella suoraan putkeen taivutettuja mutkia. @Euroshopperi 2 eli ehdotat ettö jöltimpää putkea tilalle, jopa 50mm. Se on kyllä sellasta töttöröö jotta oksat pois. Ihan liian isoa. Joten ehkäpä olis fiksua vaan kannakoittaa kaapeli (kaikki tilat ovat avoinna vetomatkalta) kattoon. Tarkoitus on tehdä kattoon 28mm koolaus ja kipsilevy pintaan. Mutta toi on vielä betonilla koska just kaapeloinnit ensin. Jatkumon kannalta haluaisin kaikki piuhat putkitettuina.

Onhan niitä jm25 ja jm32 putkia myös. En kyllä itse lähtis edes haaveilemaan vetämään 20 putkeen mutkalla. MMJ 5x2,5 jo tekee joskus tiukkaa, jos on useita mutkia ja pitkiä vetoja. Ainakin liukkaria pitää ruutailla reippaasti.

Ilmeisesti putki tulee kattoon alaslaskuun? Jos asennus tulee näkösälle, niin kävisikö JAP 25 putki ja katkaisee aina mutkien kohdalta? Ja tietenni putkipääte päähän.

 

[dot1q]

Jeps, katon alaslaskuun tulee piiloon. JM32 vois olla siis parhaiten soveltuva. En näitä putkien mittoja jne tiedä, kiitos avusta näiden mittojen kanssa. Puoliks maan alla olevan kellarikerroksen katossa menee tämä veto mittakeskukselta pannuhuoneeseen. Tietenkin ristikkäiselle puolelle isoa 7m x 4.5 m huonetta joten kaks mutkaa vähintään tulee tähän. Tosin vois tehdä 45' mutkia sen kaks kappaletta. Menis sujuvammin.
Elikkä laitan alaslaskun koolaukseen hivenen lisää ytyä.

 

[MakaZan]

Jeps, katon alaslaskuun tulee piiloon. JM32 vois olla siis parhaiten soveltuva. En näitä putkien mittoja jne tiedä, kiitos avusta näiden mittojen kanssa. Puoliks maan alla olevan kellarikerroksen katossa menee tämä veto mittakeskukselta pannuhuoneeseen. Tietenkin ristikkäiselle puolelle isoa 7m x 4.5 m huonetta joten kaks mutkaa vähintään tulee tähän. Tosin vois tehdä 45' mutkia sen kaks kappaletta. Menis sujuvammin.
Elikkä laitan alaslaskun koolaukseen hivenen lisää ytyä.

Miksi se pitää putkittaa jos koolaat sen kuitenkin?

 

[dot1q]

Siksi että ovat kaikki putkitettuja mitä tänne saneeraan. Voi sitten vaihtaa jos tarvetta tulee. Minun tuurilla se ainoa putketon on just se mikä pitää lopen vaihtaa/uusia/tms.

 

[j1m2]

Siksi että ovat kaikki putkitettuja mitä tänne saneeraan. Voi sitten vaihtaa jos tarvetta tulee. Minun tuurilla se ainoa putketon on just se mikä pitää lopen vaihtaa/uusia/tms.

Tuossa tapauksessa laittaisin minimissään 32 putken.

 

[MakaZan]

Siksi että ovat kaikki putkitettuja mitä tänne saneeraan. Voi sitten vaihtaa jos tarvetta tulee. Minun tuurilla se ainoa putketon on just se mikä pitää lopen vaihtaa/uusia/tms.

Näin arvelinkin. Sanon kyllä että on erittäin epätodennäköistä että 6mm2 kaapelia ikinä joudut mihinkään vaihtamaan, mutta tosiaan jotta kaapeli olisi edelleen vaihdettavissa niin tuo 32 minimissään ja loivilla kulmilla sekin.

 

[Euroshopperi 2]

Kaksi 90 mutkaa olisi matkalla tiedossa. Ihan ABB vakiomutkia, ei jousella suoraan putkeen taivutettuja mutkia. @Euroshopperi 2 eli ehdotat ettö jöltimpää putkea tilalle, jopa 50mm. Se on kyllä sellasta töttöröö jotta oksat pois. Ihan liian isoa. Joten ehkäpä olis fiksua vaan kannakoittaa kaapeli (kaikki tilat ovat avoinna vetomatkalta) kattoon. Tarkoitus on tehdä kattoon 28mm koolaus ja kipsilevy pintaan. Mutta toi on vielä betonilla koska just kaapeloinnit ensin. Jatkumon kannalta haluaisin kaikki piuhat putkitettuina.

Riippuu vedon pituudesta, mutta 2 x 90 mutkaa tuottaa mukavasti kyllä vastusta noilla 5 x 6 johdoilla jo. Kotelo on mukava laittaa ja en ole varma mahtuisiko jo 25 x 25 koteloon suorana tuo. Muitakin mittoja löytyy ja 25 x 40:lla tekee jo ehkä mutkankin. No näissä tietysti se tulisi näkyvään asennukseen mielellään. Mutta varsin siisti on maalämpökeskuksen veto tuolla kourulla. Irtolangoilla menee kyllä melkoisen paljon helpommalla putkeen vetäminen tuolla 5 x 6:lla. Mulla on kyllä väljät kotelot vedetty niissä missä tarvetta ollu. Ei ole vasaroituja ja putkitongeilla väännettyjä kulmia. 40 x 90 taitaa olla tuo MLP veto. Mutta siis tämän mallisia löytyy monen moista.

3030635 Obo Bettermann 6191061 Syöttökanava 2000 mm 40 x 25 mm

Lyijytön asennuskanava voima- ja heikkovirta-asennuksiin sekä tele-/data-asennuksiin. Alareikä nopeaa asennusta varten.

www.staypro.fi

 

[Euroshopperi 2]

Ja vihjeenä omalla kohdalla, kun on tulossa aurinkopanelien asennus ja invertteri tulee toiselle puolelle taloa ulos ja veto tulee myös 5 x 6:lla ihan vain heti varoiksi. Ontelolaatat kun on välipohjasta, niin poraan reiät keskuksen päälle ja pannuhuoneen kattoon, niin 70 % on jo johdosta selvitetty tuolla. Loput sitten kourussa seinän ja katon nurkassa. Tarkalla mittaamisella ja apureiän ulos poraamalla voisi porata suoraan ulkoa ontelon sisään, eikä mitään jäisi jälkiaskarreltavaa. Riskinä voi löytyä raakasti harjaterästä sitten, niin jätin sen kokeilematta. Vanhat aurinkokennojen putkireiät käy loistavasti, kun on jo valmiina oikealla kohdalla. Omalla kohdalla oli kyllä melkoinen helpotus, kun ei tartte kattoja nakertaa, vaan pääsee tuon ontelon kautta siirtymään. RJ45:sia menee myös keskukselle samantien.

 

[Satelite]

Ja vihjeenä omalla kohdalla, kun on tulossa aurinkopanelien asennus ja invertteri tulee toiselle puolelle taloa ulos ja veto tulee myös 5 x 6:lla ihan vain heti varoiksi. Ontelolaatat kun on välipohjasta, niin poraan reiät keskuksen päälle ja pannuhuoneen kattoon, niin 70 % on jo johdosta selvitetty tuolla. Loput sitten kourussa seinän ja katon nurkassa. Tarkalla mittaamisella ja apureiän ulos poraamalla voisi porata suoraan ulkoa ontelon sisään, eikä mitään jäisi jälkiaskarreltavaa. Riskinä voi löytyä raakasti harjaterästä sitten, niin jätin sen kokeilematta. Vanhat aurinkokennojen putkireiät käy loistavasti, kun on jo valmiina oikealla kohdalla. Omalla kohdalla oli kyllä melkoinen helpotus, kun ei tartte kattoja nakertaa, vaan pääsee tuon ontelon kautta siirtymään. RJ45:sia menee myös keskukselle samantien.

Ota huomioon että myös kaapelin asennukseen ja asennustavasta riippuen kaapelin valintaan on omat standardinsa.

 

[Euroshopperi 2]

Joo. Konsentrinen kelpaa upottaa vaikka valuun. Jos sitä sitä tarkoitit. MMJ sitten vapaassa tilassa. Liekkö sitten tuo 150 mm ontelo betonin sisällä vapaata tilaa. Täytyy vielä varmistaa tuon osan kohdalta putkituksen tarve. Voihan tuonne vielä vetää sen 50 mm asennusletkunkin, jos se vaaditaan. En kuitenkaan ajatellut vetää ihan tähän malliin.

 

[Jo_Hani]

Löytyy yleismittari josta voi valita ACV 200-600V, eikös tuolla voi mitata kattovalaisimen sokeripalasta mihinkä johtoihin tulee virta? Kun virrat päällä ja kytkin on-asennossa.

Mihin muuten pitäisi se toinen liitin sitten kytkeä, kun nollajohdostakaan ei ole varmuutta? Vai parempi vaan vaihekynällä käydä läpi?

On siis vanha sähköjohto katossa, jossa on 1 punainen johto, 1 musta ja 2 harmaata. Harmaat ovat kyllä samassa kohdassa kiinne sokeripalassa. Sähköt on varmaan 50/60-luvulta tuossa, niin oletan et punainen olisi virta ja musta maa. Mut mistä noita tietää kuka ja miten kytketty ja miksi 2 harmaata?
Vanha maalaistalo, ja tuo huone menee täys remonttiin (notkollaan oleva lattia, sähköt yms) vasta arviolta 2v päästä niin siihen olisi tarkoitus kytkeä kuitenkin valaisin.

 

[Louhikkokoskettaja]

Onko kenelläkään heittää jonkinlaista arvioita, paljonko voimavirtapistokkeen asennus omakotitaloon maksaisi?

 

[Ypi]

Löytyy yleismittari josta voi valita ACV 200-600V, eikös tuolla voi mitata kattovalaisimen sokeripalasta mihinkä johtoihin tulee virta? Kun virrat päällä ja kytkin on-asennossa.

Mihin muuten pitäisi se toinen liitin sitten kytkeä, kun nollajohdostakaan ei ole varmuutta? Vai parempi vaan vaihekynällä käydä läpi?

On siis vanha sähköjohto katossa, jossa on 1 punainen johto, 1 musta ja 2 harmaata. Harmaat ovat kyllä samassa kohdassa kiinne sokeripalassa. Sähköt on varmaan 50/60-luvulta tuossa, niin oletan et punainen olisi virta ja musta maa. Mut mistä noita tietää kuka ja miten kytketty ja miksi 2 harmaata?
Vanha maalaistalo, ja tuo huone menee täys remonttiin (notkollaan oleva lattia, sähköt yms) vasta arviolta 2v päästä niin siihen olisi tarkoitus kytkeä kuitenkin valaisin.

Huomiona, kun kuulostaa ettei ihan tutulla alueella seilata, että nyt mitataan jännitettä eikä virtaa. Olennaista eroittaa termit, sillä mittarissa pitää valita johdon paikka jännitemittaukselle. Jos johto on virtamittauspuolella, niin mitatessa tulee oikosulku. Eli johto tulee olla jännimittausliittimissä V ja com (ei A ja com).

Kahden johdon väliltä pitää mitata ja kytkintä painamalla voi paikantaa vaihejohdon. Onko rakennuksessa suojamaata? Jos mittaat kahdesta jännitejohtimesta, niin tulos on 0V. Jos mittaat suojamaasta ja nollasta, niin tulos on 0V. Jos mittaat toinen mittajohto vaihejohtimessa ja toinen johto nollassa tai maadoituksessa, niin saat jännitteet näkymään.

Vanhat värit on
Mu=vaihe
Ha=nolla/kytkinjännite
Pu=maa/vaihe

Ja vanhoissa järjestelmissä ei voi juuri luottaa, että olisi tehty aina ihan värien mukaan.

 

[N1kkel]

Onko kenelläkään heittää jonkinlaista arvioita, paljonko voimavirtapistokkeen asennus omakotitaloon maksaisi?

Tarkoitat varmaan pistorasiaa? Se ei ole sama asia kuin pistoke.

Ja noin vajailla lähtötiedoilla tuskin kukaan osaa kovin hyvää arviota sanoa.

Löytyy yleismittari josta voi valita ACV 200-600V, eikös tuolla voi mitata kattovalaisimen sokeripalasta mihinkä johtoihin tulee virta? Kun virrat päällä ja kytkin on-asennossa.

Mihin muuten pitäisi se toinen liitin sitten kytkeä, kun nollajohdostakaan ei ole varmuutta? Vai parempi vaan vaihekynällä käydä läpi?

On siis vanha sähköjohto katossa, jossa on 1 punainen johto, 1 musta ja 2 harmaata. Harmaat ovat kyllä samassa kohdassa kiinne sokeripalassa. Sähköt on varmaan 50/60-luvulta tuossa, niin oletan et punainen olisi virta ja musta maa. Mut mistä noita tietää kuka ja miten kytketty ja miksi 2 harmaata?
Vanha maalaistalo, ja tuo huone menee täys remonttiin (notkollaan oleva lattia, sähköt yms) vasta arviolta 2v päästä niin siihen olisi tarkoitus kytkeä kuitenkin valaisin.

Mitatessa pitää tietää, että mitä mitataan ja miten. Siinähän EI mitata virtaa.

 

[Jo_Hani]

Huomiona, kun kuulostaa ettei ihan tutulla alueella seilata, että nyt mitataan jännitettä eikä virtaa. Olennaista eroittaa termit, sillä mittarissa pitää valita johdon paikka jännitemittaukselle. Jos johto on virtamittauspuolella, niin mitatessa tulee oikosulku. Eli johto tulee olla jännimittausliittimissä V ja com (ei A ja com).

Kahden johdon väliltä pitää mitata ja kytkintä painamalla voi paikantaa vaihejohdon. Onko rakennuksessa suojamaata? Jos mittaat kahdesta jännitejohtimesta, niin tulos on 0V. Jos mittaat suojamaasta ja nollasta, niin tulos on 0V. Jos mittaat toinen mittajohto vaihejohtimessa ja toinen johto nollassa tai maadoituksessa, niin saat jännitteet näkymään.

Vanhat värit on
Mu=vaihe
Ha=nolla/kytkinjännite
Pu=maa/vaihe

Ja vanhoissa järjestelmissä ei voi juuri luottaa, että olisi tehty aina ihan värien mukaan.

Njoo, oikea termistö hakusessa. Eipä tuolla mittarille ole ollut käyttöä kun sen hommasi aikanaan. Mut enköhän ensin kokeile sillä vaihekynällä niin tietää ainakin mihinkä johtoon jännite tulee. Kyseisen huoneen pistorasiat on ainakin maadoittamattomia eli voisin kuvitella et maata siellä ei ole missään.

 

[Serbetli]

Olohuoneessa on kahdet 12V himmennettävät spottivalot jotka olisi aika päivittää älyaikaan. Kysymys kuuluu että onnistuuko tämä nyt mitenkään? Seinässä on pyöriteltävät himmentimet ja vaatehuoneen katossa 12V muuntajat pistorasialla. Luulin aluksi että tuonne pistorasiaan tulee aina 240V ja muuntajilta lähtee johdot himmentimille ja sieltä spoteille, mutta kun laitoin vahingossa muuntajien pistokkeet ristiin, niin himmentimet ohjasivatkin katon toista spottisarjaa. Eli himmentimet ilmeisesti muuttavatkin tuota pistorasioille tulevaa jännitettä.

Koska toiselta muuntajalta lähtevä johto spoteille näyttäisi olevan normaali 3x1,5 mm niin pystyykö sähkäri vaihtamaan himmentimen tilalle normaalin kytkimen, jolloin itse spottien välille olisi sitten mahdollista kiskoa lisää 3x1,5 mm virtajohtoa, jolloin nuo kaikki saisi 240V. Tämä mahdollistaisi sitten uusien GU10 spottien asentamisen noiden vanhojen random 12V tilalle?

Toinen sarja on vähän hankalampi, kun tuota sekalaista 12V johtoa muuntajalta kiskomalla pitäisi saada normaali virtajohto tilalle, mutta jos nyt yrittäis edes tuon toisen ensin päivittää.

Hankkisin mielummin 12v ledejä. Oman kokemuksen mukaan 12V MR16-polttimot palavat +10v. 230v GU10 palavat vain noin ~2v. Vaikka meillä palaa tunneissa enemmän 12v ledit, vaihdan repullisen 230V ledejä yhtä MR16-polttimoa kohden. Nykyään vieläpä löytää helposti 4000K MR16-polttimoita, eli valinnan pitäisi olla helppo.

 

[Petroizki]

Hankkisin mielummin 12v ledejä. Oman kokemuksen mukaan 12V MR16-polttimot palavat +10v. 230v GU10 palavat vain noin ~2v. Vaikka meillä palaa tunneissa enemmän 12v ledit, vaihdan repullisen 230V ledejä yhtä MR16-polttimoa kohden. Nykyään vieläpä löytää helposti 4000K MR16-polttimoita, eli valinnan pitäisi olla helppo.

Nojoo tuo 12V tuntuu olevan helpoin työmäärältään. Oikeastaan noiden spottien aseunnussyvyys voi asettaa myös omat ongelmansa, mikä voi selittää miksi nykyiset ovat mallia lättänä. Kämpän muut valot on alkaneet siirtyä ZigBee-ohjaukseen, joten tuo rajoittaa tarjontaa melkoisesti. Oikeastaan 12V tapauksessa ainoa järkevä vaihtoehto olisi varmaan hommata se 230V ZigBee himmennin.

 

[aaqee]

Olohuoneessa on kahdet 12V himmennettävät spottivalot jotka olisi aika päivittää älyaikaan. Kysymys kuuluu että onnistuuko tämä nyt mitenkään? Seinässä on pyöriteltävät himmentimet ja vaatehuoneen katossa 12V muuntajat pistorasialla. Luulin aluksi että tuonne pistorasiaan tulee aina 240V ja muuntajilta lähtee johdot himmentimille ja sieltä spoteille, mutta kun laitoin vahingossa muuntajien pistokkeet ristiin, niin himmentimet ohjasivatkin katon toista spottisarjaa. Eli himmentimet ilmeisesti muuttavatkin tuota pistorasioille tulevaa jännitettä.

Koska toiselta muuntajalta lähtevä johto spoteille näyttäisi olevan normaali 3x1,5 mm niin pystyykö sähkäri vaihtamaan himmentimen tilalle normaalin kytkimen, jolloin itse spottien välille olisi sitten mahdollista kiskoa lisää 3x1,5 mm virtajohtoa, jolloin nuo kaikki saisi 240V. Tämä mahdollistaisi sitten uusien GU10 spottien asentamisen noiden vanhojen random 12V tilalle?

Toinen sarja on vähän hankalampi, kun tuota sekalaista 12V johtoa muuntajalta kiskomalla pitäisi saada normaali virtajohto tilalle, mutta jos nyt yrittäis edes tuon toisen ensin päivittää.

Hyvin sattui, meillä uudessa kodissa ihan sama. Pikkusen ihmettelin että eteisessä himmennin rulla ja makkarin katonrajassa pistorasia sekä muuntaja josta piuhat olohuoneen spoteille. En ole aiemmin törmännyt tällaiseen asennukseen. Lamput on mr11 / gu4. Huomenna tulee sähkäri katsomaan miten valot kannattaisi päivittää äly-aikaan.

 

[Pakana]

Hyvin sattui, meillä uudessa kodissa ihan sama. Pikkusen ihmettelin että eteisessä himmennin rulla ja makkarin katonrajassa pistorasia sekä muuntaja josta piuhat olohuoneen spoteille. En ole aiemmin törmännyt tällaiseen asennukseen. Lamput on mr11 / gu4. Huomenna tulee sähkäri katsomaan miten valot kannattaisi päivittää äly-aikaan.

Jos sulla on siellä tosiaan muuntaja, eli se painava rautamöykky, niin 12v älylamppu ei pitäisi olla o gelma. Ottaa vaan sen nykyisen himmwntimen pois sieltä.

 

[aaqee]

Jos sulla on siellä tosiaan muuntaja, eli se painava rautamöykky, niin 12v älylamppu ei pitäisi olla o gelma. Ottaa vaan sen nykyisen himmwntimen pois sieltä.

Tämä tehdään niin että pistorasiaa ohjaava himmennin korvataan valokatkaisimella. Pistorasiasta kytkettiin johdot spotteja varten katon sisään ja peitekansi päälle. Kattoon tulee 5kpl Hue Milliskin (gu10) lamppuja. Tässä tilannekuvaa.

 

[calm]

Onko kenelläkään heittää jonkinlaista arvioita, paljonko voimavirtapistokkeen asennus omakotitaloon maksaisi?

Rasia + vikavirtasuoja keskukseen + 25 m 5x2,5 MMJ ulkoseinälle asennettuna + matkakustannukset 70 km oli pari vuotta sitten 300 €. Matkakustannus siinä se kallis osa oli.

 

[elmo]

Mimmottiis toteuttaisitte seuraavan ongelman ratkaisun. Haluan katkoa auton latausta kun talon kulutus ylittää 25A ettei men pääsulakkeet.

Löytyy Webasto Pure 11kw laturi jossa käsittääkseni ei ole minkään sortin ohjausta.

Samoin Shelly EM3 kulutusmittari missä ohjattava kärki + appi mihin voi määritellä halutulla tehoarvolla ks. kärjen ohjauksen. Onko ainut vaihtoehto ohjattava 3 vaihe kontaktori? Latausasema on varmaan sen verran tyhmä, että se ei ota nokkiinsa siitä, että sähköjä pätkitään?

Teoreettinen vaihtoehto olisi vaihtaa latausasema fiksumpaan jossa olisi jotain älyä itsessään ja myös sitä saisi ohjattua suoraan ulkopuolisella kärjellä? Kuulostaisi paremmalta eikä tarttis rakentaa mitään, mutta kustannuksia tulee taas useampi satanen lisää vaikka vanhan laturin myisi pois...

 

[NxTH]

Mistähän mahtaa johtua, että 90-luvulla rakennetussa omakotitalossa valot käy vajaan sekunnin pois päältä, eli räpsähtää toisinaan? Yleensä 5 minuutin välein kerran, ja tuntuu että ainakin suuressa osaa huoneita, jos ei kaikissa. Taitaa liittyä lampputyyppiinkin. Tämän saa korjattua n. 3-4 kuukaudeksi eteenpäin ottamalla päävirtakytkimestä sähköt pois, ja laittamalla takaisin. Taas pelaa normaalisti muutaman kuukauden.

 

[0nanias]

Mimmottiis toteuttaisitte seuraavan ongelman ratkaisun. Haluan katkoa auton latausta kun talon kulutus ylittää 25A ettei men pääsulakkeet.

Löytyy Webasto Pure 11kw laturi jossa käsittääkseni ei ole minkään sortin ohjausta.

Samoin Shelly EM3 kulutusmittari missä ohjattava kärki + appi mihin voi määritellä halutulla tehoarvolla ks. kärjen ohjauksen. Onko ainut vaihtoehto ohjattava 3 vaihe kontaktori? Latausasema on varmaan sen verran tyhmä, että se ei ota nokkiinsa siitä, että sähköjä pätkitään?

Teoreettinen vaihtoehto olisi vaihtaa latausasema fiksumpaan jossa olisi jotain älyä itsessään ja myös sitä saisi ohjattua suoraan ulkopuolisella kärjellä? Kuulostaisi paremmalta eikä tarttis rakentaa mitään, mutta kustannuksia tulee taas useampi satanen lisää vaikka vanhan laturin myisi pois...

Jos se on 11kW niin kyseessä on luultavasti Pure V2 malli, jonka maksimi latausvirta on säädettävissä 8-10-13 tai 16 ampeeriin. Vanhempi kolmivaiheinen Pure on 22kW.
Asennusohjetta minulla ei ole tässä saatavilla mutta luulisi että siihen saa tehonrajoituksen päälle ulkoisella ohjauksella eli yksinkertaisimmillaan esim. sähkölämmitteisen talon keskuksen mahdolliselta sly-kytkennältä.

 

[0nanias]

Mistähän mahtaa johtua, että 90-luvulla rakennetussa omakotitalossa valot käy vajaan sekunnin pois päältä, eli räpsähtää toisinaan? Yleensä 5 minuutin välein kerran, ja tuntuu että ainakin suuressa osaa huoneita, jos ei kaikissa. Taitaa liittyä lampputyyppiinkin. Tämän saa korjattua n. 3-4 kuukaudeksi eteenpäin ottamalla päävirtakytkimestä sähköt pois, ja laittamalla takaisin. Taas pelaa normaalisti muutaman kuukauden.

Paha sanoa, voi olla vaikkapa viallinen jääkaappi, vesipumppu tai vanha loisteputkivalaisin joihin kytkeytyy sähköt samaan aikaan kun ongelma ilmenee? Häipyykö esim. televisiosta kuva samalla kun valot räpsähtävät?
En oikein jaksa uskoa että tuolla pääkytkimen kääntelemisellä on mitään merkitystä tuon ongelman suhteen.

 

[elmo]

Jos se on 11kW niin kyseessä on luultavasti Pure V2 malli, jonka maksimi latausvirta on säädettävissä 8-10-13 tai 16 ampeeriin. Vanhempi kolmivaiheinen Pure on 22kW.
Asennusohjetta minulla ei ole tässä saatavilla mutta luulisi että siihen saa tehonrajoituksen päälle ulkoisella ohjauksella eli yksinkertaisimmillaan esim. sähkölämmitteisen talon keskuksen mahdolliselta sly-kytkennältä.

Vanhempi on. Tilasin sen aikanaan saksasta kun täällä myytiin vaan 22kW mallia ja totesin, että 11kW riittä tässä huushollissa (ja sen sai halvemlla ). Tehon säätö taidettiin valita dippikytkimistä jos oikein muistan.

 

[NxTH]

Paha sanoa, voi olla vaikkapa viallinen jääkaappi, vesipumppu tai vanha loisteputkivalaisin joihin kytkeytyy sähköt samaan aikaan kun ongelma ilmenee? Häipyykö esim. televisiosta kuva samalla kun valot räpsähtävät?
En oikein jaksa uskoa että tuolla pääkytkimen kääntelemisellä on mitään merkitystä tuon ongelman suhteen.

Pelkästään lamput tekee tuota. Ledilistat, ja muut ledikattolamput samaan aikaan. Nytkin seurasin tilannetta n. viikon ja elin räpsyvien valojen kanssa, tänään laitoin päävirrat poikki ja takaisin, ja räpsyminen loppui heti.

 

[Farendlöse]

Mimmottiis toteuttaisitte seuraavan ongelman ratkaisun. Haluan katkoa auton latausta kun talon kulutus ylittää 25A ettei men pääsulakkeet.

Löytyy Webasto Pure 11kw laturi jossa käsittääkseni ei ole minkään sortin ohjausta.

Samoin Shelly EM3 kulutusmittari missä ohjattava kärki + appi mihin voi määritellä halutulla tehoarvolla ks. kärjen ohjauksen. Onko ainut vaihtoehto ohjattava 3 vaihe kontaktori? Latausasema on varmaan sen verran tyhmä, että se ei ota nokkiinsa siitä, että sähköjä pätkitään?

Teoreettinen vaihtoehto olisi vaihtaa latausasema fiksumpaan jossa olisi jotain älyä itsessään ja myös sitä saisi ohjattua suoraan ulkopuolisella kärjellä? Kuulostaisi paremmalta eikä tarttis rakentaa mitään, mutta kustannuksia tulee taas useampi satanen lisää vaikka vanhan laturin myisi pois...

Helpoin (ja toimivaksi todettu) tapa on ABB:n laturi ja kuormanhallintamittari. Osaa ainakin plugaria ladattaessa laskea tehoa vaihekohtaisesti, kun vaikka saunan laittaa päälle ja sattuu saman vaiheen takana olemaan muutakin kuormaa. Asumismukavuus ei kärsi ja auto kuitenkin latautuu. Pari tonnia maksoi laitteet ja asennus yhteensä, kun piti vetää 3~ keskukselta asti.

ABB Latausasema Terra AC-W11-G5-R-0 dynaaminen kuormanhallinta | KOTILATURI

ABB Terra on kiinteästi asennettava 3-vaiheinen latausasema sähkö- ja hybridiautojen lataukseen. Sovelluksella aseman hallinta käy helposti

www.kotilaturi.fi

 

[elmo]

Helpoin (ja toimivaksi todettu) tapa on ABB:n laturi ja kuormanhallintamittari. Osaa ainakin plugaria ladattaessa laskea tehoa vaihekohtaisesti, kun vaikka saunan laittaa päälle ja sattuu saman vaiheen takana olemaan muutakin kuormaa. Asumismukavuus ei kärsi ja auto kuitenkin latautuu. Pari tonnia maksoi laitteet ja asennus yhteensä, kun piti vetää 3~ keskukselta asti.

ABB Latausasema Terra AC-W11-G5-R-0 dynaaminen kuormanhallinta | KOTILATURI

ABB Terra on kiinteästi asennettava 3-vaiheinen latausasema sähkö- ja hybridiautojen lataukseen. Sovelluksella aseman hallinta käy helposti

www.kotilaturi.fi

11kW on ihan riittävä ja tuon halvempi mitä esim tämä 22kW Sähköauton latausasema zappi 22kW 3-vaihe musta, latauskaapeli 6,5m - Solarfactory

Mutta silti tuuhean kallista. Kontaktorin saa parilla kympillä. Menee kyllä enempi sarjaan viritys sillä tyylillä.

Jos auton akkua joskus pääsee käyttämään varavirtalähteenä niin tällöin varmaan tarvitaan laturilta jotain ominaisuuksia kaksisuuntaiseen virran siirtoon (auton tietenkin pitäisi tukea sitä...)? Mietin vaan sitä, että turha pistää taas rahaa kiinni uuteen laturiin. Voisi mennä kontaktorilla ensin ja päivitellä sitten kun tuollaisia olemassa.

 

[Farendlöse]

Vielä ollaan aika kaukana siitä, että voi syöttää autosta taloon tehokkaasti. Hyundai Ioniq5 (ja oliko Kiassakin) pystyy syöttämään 1~ 3,6kW teholla, mutta ei sekään paljoa lämmitä. Olisihan se hienoa ladata akku täyteen ilmaiseksi esim. Lidl:ssä ja syöttää kylminä päivinä sähköä taloon, kun kulutukset saattaa olla yli 100kWh päivässä.

 

[Pakana]

Pelkästään lamput tekee tuota. Ledilistat, ja muut ledikattolamput samaan aikaan. Nytkin seurasin tilannetta n. viikon ja elin räpsyvien valojen kanssa, tänään laitoin päävirrat poikki ja takaisin, ja räpsyminen loppui heti.

Kuuluuko keskukselta jotain ääntä kun nuo valot räpsyy? Siis edestakaisin kolahteleva kontakotri, tai hitsausääntä.

Jos talossa on jokin valaistusta ohjaava kotona/poissa kontaktori, se voisi selittää tuon, tai sitten esim viimeisiä vetävä pääkytkin joka vähän puhdistuu kun kärjet käyttää auki.

Myös esim osittain irrallinen johdin voisi tehdä tuota, niin että pääkytkimen jysäyttely täräyttää sitä vähän parempaan asemaan.

Helpoin (ja toimivaksi todettu) tapa on ABB:n laturi ja kuormanhallintamittari. Osaa ainakin plugaria ladattaessa laskea tehoa vaihekohtaisesti, kun vaikka saunan laittaa päälle ja sattuu saman vaiheen takana olemaan muutakin kuormaa. Asumismukavuus ei kärsi ja auto kuitenkin latautuu. Pari tonnia maksoi laitteet ja asennus yhteensä, kun piti vetää 3~ keskukselta asti.

ABB Latausasema Terra AC-W11-G5-R-0 dynaaminen kuormanhallinta | KOTILATURI

ABB Terra on kiinteästi asennettava 3-vaiheinen latausasema sähkö- ja hybridiautojen lataukseen. Sovelluksella aseman hallinta käy helposti

www.kotilaturi.fi

Ei tuo tehonrajoitus voi toimia vaihekohtaisesti, muuten kuin katkaisemalla sähkö joltain vaiheelta kokonaan. Latausstandardissa ei ole vaihekohtaista ohjausta, vaan autolle kerrotaan vaan maksimivirta mitä se saa otta auto ottaa sen virran sitten yhdeltä, kahdelta tai kolmelta vaiheelta sisäisestä laturista riippuen.

 

[elmo]

Vielä ollaan aika kaukana siitä, että voi syöttää autosta taloon tehokkaasti. Hyundai Ioniq5 (ja oliko Kiassakin) pystyy syöttämään 1~ 3,6kW teholla, mutta ei sekään paljoa lämmitä. Olisihan se hienoa ladata akku täyteen ilmaiseksi esim. Lidl:ssä ja syöttää kylminä päivinä sähköä taloon, kun kulutukset saattaa olla yli 100kWh päivässä.

Joo ei taida olla ihan nykypäivää... Vaikka jostain autoista saisi vaiheen tai toisen pihalle niin vaatii sitten väliin jotain vaiheen tahdistukseen liittyvää tekniikka. Epäilen jos tuo joskus tulee niin sieltä tulee dc:tä ulos ja latausasema toimii samalla periaatteella kuin aurinkopaneelien invertterit. Nuo latausasemat varmaankin maksaa muutaman mansikan ja siitä autosta ei viitsi edes puhua .

Mutta katotaan nyt miten toi kontaktori ohjaus toimii tollasella tyhmällä laturilla. Ei nyt pitäisi tulla sellaista tilannetta, että alkaisi pätkyttämään sähköjä (mitään viiveitä tuohon näemmä ei saa) siihen jos mennään jossain raja mailla, mutta ei sitä varmaksikaan voi sanoa. Jos laturi ottaa nokkiinsa ja hajoaa niin onpahan sitten ainakin syytä hommata dynaaminen latausasema.