Kysymyksiä&Vastauksia (Pieniä kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mika!
  • Aloitettu Aloitettu
Löytääkö joku videomuodossa olevaa testiä jossa verrataan esimerkiksi rekan tai muun ajoneuvon jarrutusmatkaa tyhjänä ja lastattuna? Edes tekstimuodossa todella vaikea löytää kun joka paikassa höpötetään että enemmän painoa = pitempi jarrutusmatka, vaikka tämähän ei ole totta.

E: https://www.quora.com/Do-large-trucks-have-longer-brake-distances-than-cars
Itse en löydä kun tuolla olevan kuvan ja siitäkään en alkuperäistä AACA:n juttua.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Löytääkö joku videomuodossa olevaa testiä jossa verrataan esimerkiksi rekan tai muun ajoneuvon jarrutusmatkaa tyhjänä ja lastattuna? Edes tekstimuodossa todella vaikea löytää kun joka paikassa höpötetään että enemmän painoa = pitempi jarrutusmatka, vaikka tämähän ei ole totta.

takaisin kouluun?
 
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Kiitos! Olisi tietty parempi että testit ajetaan samalla autolla ettei esim. renkaista tai alitehoisista jarruista tule eroja.

takaisin kouluun?
Ei tarvi mennä, lue tuolta laittamastani linkistä kaksi ekaa vastausta.

Todennäköinen syy tähän yleiseen virhekäsitykseen on varmaan se, että kun katotaan että 60 tonninen yhdiselmä tarvii pitemmän jarrutusmatkan kuin 1 tonnin henkilöauto niin oletetaan että ero johtuu painosta. Paino ei kuitenkaan suoraan vaikuta jarrutusmatkaan, enemmän painoa = enemmän pitoa renkailla = voidaan jarruttaa lujempaa. Jarrutusmatkaan sen sijaan vaikuttaa esimerkiksi renkaan kumiseos, 60 tonnin yhdistelmässä ei voi käyttää yhtä pehmeää (=parempi pito) seosta kuin henkilöautossa koska se ei kestäisi riittävästi. Muita muuttujia vois olla mahdollinen jarruviive ja varovaisempi jarrutasapainon säätö yhdistelmässä.
 
OR2iK70.jpg


Mikähän vittu toikin on? Kun läksin lenkille niin sitä ei ollut siinä, takaisin tullessa oli. Vielä sellaisessa kohaa mistä siitä joku ajaa väkisinkin autolla yli. Silti näyttää vähän vanhemmalle raadolle. Kokoluokkaa jotain sammakko. Ei nyt ollut mitään taskussa heittää tielle vertailun vuoksi.
 
Paino ei kuitenkaan suoraan vaikuta jarrutusmatkaan, enemmän painoa = enemmän pitoa renkailla = voidaan jarruttaa lujempaa. Jarrutusmatkaan sen sijaan vaikuttaa esimerkiksi renkaan kumiseos, 60 tonnin yhdistelmässä ei voi käyttää yhtä pehmeää (=parempi pito) seosta kuin henkilöautossa koska se ei kestäisi riittävästi. Muita muuttujia vois olla mahdollinen jarruviive ja varovaisempi jarrutasapainon säätö yhdistelmässä.

Höpö höpö. Jos otat saman auton ilman kuormaa ja kuorman kanssa niin jarrutusmatka pitenee.

Jonkun rekan ja henkilöauton vertaaminen keskenään on ihan asian vierestä, koska siinä muuttuu sata muuta asiaa samalla.

Varmasti löytyy myös esimerkkikeissi juuri sopivalla nopeudella ja kuorman lisäyksellä missä tuo ”enemmän pitoa” toteutuu, mutta fysiikan lakeja liike-energian osalta on turha kiistää.
 
Uskaltaakohan sitä huomenna lähteä kesärenkailla Tampere-Turku väliä ajamaan?
 
Höpö höpö. Jos otat saman auton ilman kuormaa ja kuorman kanssa niin jarrutusmatka pitenee.

Jonkun rekan ja henkilöauton vertaaminen keskenään on ihan asian vierestä, koska siinä muuttuu sata muuta asiaa samalla.

Varmasti löytyy myös esimerkkikeissi juuri sopivalla nopeudella ja kuorman lisäyksellä missä tuo ”enemmän pitoa” toteutuu, mutta fysiikan lakeja liike-energian osalta on turha kiistää.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Enemmän liike-energiaa tarkoittaa vain että enemmän energiaa pitää muuttaa lämmöksi jarruilla, tämä ei ole ongelma nykyaikaisessa ajoneuvossa koska ei ole mitään syytä käyttää alitehoisia jarruja.
Toki jos otat 60-luvulta olevan rekan tai moottoripyörän niin jarrutusmatkoissa on eroa eri kuormilla koska jarrut ovat alitehoiset.


Kysymykseni koski kuitenkin niitä videoita.
 
Enemmän liike-energiaa tarkoittaa vain että enemmän energiaa pitää muuttaa lämmöksi jarruilla, tämä ei ole ongelma nykyaikaisessa ajoneuvossa koska ei ole mitään syytä käyttää alitehoisia jarruja.
Toki jos otat 60-luvulta olevan rekan tai moottoripyörän niin jarrutusmatkoissa on eroa eri kuormilla koska jarrut ovat alitehoiset.

no liike-energiaan vaikuttaa massa ja nopeus. eli yllämainitulla logiikalla jarrutusmatka on sama myös joka nopeudella. :kahvi:

kyllähän jokainen joka on kuljettanut jarruttomalla peräkärryllä vaikkapa hiekkaa tai jotain muuta painavaa tietää että auton jarrutusmatka on silloin pidempi. sama efekti jos se hiekan laittaa takaluukkuun, harvempi tosin taitaa laittaa.
 
Teoriassa paino ei vaikuta jarrutusmatkaan. Käytännössä se ei lohduta kun tukkirekka jyrää yli.
 
Teoriassa paino ei vaikuta jarrutusmatkaan. Käytännössä se ei lohduta kun tukkirekka jyrää yli.
Teoriasi vaatisi sen, että kitkavoima olisi suoraan verrannollinen pinnan tukivoimaan niin kuin koulussa on opetettu. Kumi-asfaltti-materiaali pari ei noudata tätä.

@Catrik ja varsinkin @teppo mörkö voisi miettiä seuraavien tapausten kannalta:

1. Auton jarrut rajoittaa hidastuvuutta.

2. Renkaan ja tien välinen kitka rajoittaa hidastuvuutta.

Tapauksessa 1 lienee täysin triviaalia, että sama auto hidastuu hitaammin täyteen kuormattuna kuin tyhjänä. Ihan siitä syystä, että lämmöksi muutettavaa liike-energiaa on täydellä kuormalla enemmän ja jarrujen lämmöntuotantonopeus on rajoittava tekijä.

Tapaus 2 onkin sitten haastavampi, koska kuten yllä on mainittu kumi ei materiaaliominaisuuksiensa vuoksi noudata normaalia "koulussa opetettua" kitkalakia. Tällöin kuorman lisääminen autoon ei kasvata renkailta saatavaa kitkavoimaa samassa suhteessa lisätyn kuorman kanssa. Itsekään en ole asiasta tarpeeksi hyvin perillä, jotta osaisin antaa tältä istumalta vastauksen kysymykseen, mutta tältä kannalta asiaa kannattaa pohtia.

Siitä voitaneen silti olla yhtä mieltä, että jarruttoman hiekkaperäkärryn kanssa henkilöauto hidastuu hitaammin kuin ilman kärryä, koska kärry lisää liike-energiaa, mutta ei lisää millään tavalla kitkavoimaa auton renkaille.
 
Miksi musiikin äänimaailmaa ei väännetä tuollaiseksi kuin -70/80 luvulla?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
no liike-energiaan vaikuttaa massa ja nopeus. eli yllämainitulla logiikalla jarrutusmatka on sama myös joka nopeudella. :kahvi:

kyllähän jokainen joka on kuljettanut jarruttomalla peräkärryllä vaikkapa hiekkaa tai jotain muuta painavaa tietää että auton jarrutusmatka on silloin pidempi. sama efekti jos se hiekan laittaa takaluukkuun, harvempi tosin taitaa laittaa.

Ja joskus autokoulutunnilla näytettiin videota, että hiekka/tukkeja kuljettava ajoneuvo pysähtyy kymmeniä metrejä pidemmälle kuin henkilöauto 80km/h nopeudessa.
 
Teoriasi vaatisi sen, että kitkavoima olisi suoraan verrannollinen pinnan tukivoimaan niin kuin koulussa on opetettu. Kumi-asfaltti-materiaali pari ei noudata tätä.

@Catrik ja varsinkin @teppo mörkö voisi miettiä seuraavien tapausten kannalta:

1. Auton jarrut rajoittaa hidastuvuutta.

2. Renkaan ja tien välinen kitka rajoittaa hidastuvuutta.

Tapauksessa 1 lienee täysin triviaalia, että sama auto hidastuu hitaammin täyteen kuormattuna kuin tyhjänä. Ihan siitä syystä, että lämmöksi muutettavaa liike-energiaa on täydellä kuormalla enemmän ja jarrujen lämmöntuotantonopeus on rajoittava tekijä.

Tapaus 2 onkin sitten haastavampi, koska kuten yllä on mainittu kumi ei materiaaliominaisuuksiensa vuoksi noudata normaalia "koulussa opetettua" kitkalakia. Tällöin kuorman lisääminen autoon ei kasvata renkailta saatavaa kitkavoimaa samassa suhteessa lisätyn kuorman kanssa. Itsekään en ole asiasta tarpeeksi hyvin perillä, jotta osaisin antaa tältä istumalta vastauksen kysymykseen, mutta tältä kannalta asiaa kannattaa pohtia.

Siitä voitaneen silti olla yhtä mieltä, että jarruttoman hiekkaperäkärryn kanssa henkilöauto hidastuu hitaammin kuin ilman kärryä, koska kärry lisää liike-energiaa, mutta ei lisää millään tavalla kitkavoimaa auton renkaille.
Vastasinkin tuosta jo tepolle YV:llä (ollaan aika kaukana "pienestä kysymyksestä") ja jarruton kärry oli aika hyvä pointti. Mulla oli tässä alunperin lähinnä mielessä rekat tyhjänä ja täynnä, tietyillä internetin kommenttiosioilla on vahva käsitys että kun rekkaan laittaa kuorman kyytiin niin sen jarrutusmatka muuttuu kilometriin ja samalla se oikeuttaa ajamaan edellä olevan henkilöauton päälle jos se nyt vaan sattuu jarruttamaan mistään syystä. Mielestäni molempi väite on useimmassa tapauksessa väärin, mutta vain toinen on helppo perustella jos vaan löytyis semmonen kyselemäni video.
 
Viimeksi muokattu:
Vastasinkin tuosta jo tepolle YV:llä (ollaan aika kaukana "pienestä kysymyksestä") ja jarruton kärry oli aika hyvä pointti. Mulla oli tässä alunperin lähinnä mielessä rekat tyhjänä ja täynnä, tietyillä internetin kommenttiosioilla on vahva käsitys että kun rekkaan laittaa kuorman kyytiin niin sen jarrutusmatka muuttuu kilometriin ja samalla se oikeuttaa ajamaan edellä olevan henkilöauton päälle jos se nyt vaan sattuu jarruttamaan mistään syystä. Mielestäni molempi väite on useimmassa tapauksessa väärin, mutta vain toinen on helppo perustella jos vaan löytyis semmonen kyselemäni video.
Totta, kaukana ollaan, ja kyllähän tuo video osoitti jo yleisen harhaluulon virheelliseksi eli 76-tonninen yhdistelmäkin voi pysähtyä melko lyhyellä matkalla.
 
Olisi hakusessa reititin jolla on hyvä kantomatka. Talossa muutamia tiiliseiniä eikä palveluntarjoajan purkki riitä mihinkään. Ehdotuksia?
 
Omistan pöytäkoneen, jossa ei ole cd-asemaa.
Onko olemassa jotain ulkoista cd-asemaa (termi?), jonka saisin koneesee kiinni ja pelattua vanhoja, 1990 loppupuolen / 2000 alkupuolen pelejä?


Esim verkkokaupasta saa " kannettava kirjoitin, joka polttaa DVD+/-RW, DVD+/-R, CD-R,CD-RW ja DVD-RAM -formaateille." tai " ulkoinen kirjoittava DVD-asema". Mitä eroa noilla termeillä on? Haluan siis vain pelata todella vanhoja pc pelejä.

Kiitos! (Saa siirtää muualle, jos on jo valmiina näille "laiteille" oma ketju"
 
Omistan pöytäkoneen, jossa ei ole cd-asemaa.
Onko olemassa jotain ulkoista cd-asemaa (termi?), jonka saisin koneesee kiinni ja pelattua vanhoja, 1990 loppupuolen / 2000 alkupuolen pelejä?


Esim verkkokaupasta saa " kannettava kirjoitin, joka polttaa DVD+/-RW, DVD+/-R, CD-R,CD-RW ja DVD-RAM -formaateille." tai " ulkoinen kirjoittava DVD-asema". Mitä eroa noilla termeillä on? Haluan siis vain pelata todella vanhoja pc pelejä.

Kiitos! (Saa siirtää muualle, jos on jo valmiina näille "laiteille" oma ketju"

Nuo termit tarkoittavat samaa.

ps. olo on kuin vanhalla papalla kun puhutaan että cd-pelit on vanhoja. 3½ tuuman disketit on rajamailla ja 5 tuuman levykkeet on mulle vanhoja--- mutta aika menee eikä ihmiset perässä
 
Mutta tarkoittavatko myös "pelien toistaminen onnistuu moitteettomasti". Pahoittelut, tietämykseni on luultavasti jopa laittoman huonoa.:lol:
Toivottavasti onnistuu. En ole velho, mutta väittäisin että kyllä. Eri asia jos nuo pelit on suojattu Starforcella tai muulla typerällä kopiontisuojauksella, mutta niistä pääsee eroon crackeillä. En ryhdy linkkaamaan koska se varmasti on keskustelusääntöjen vastaista.

muoks: eli siis kyllä onnistuu mutta tietokonerensselit on aina niitä
 
Juu kyllä aseman puolesta tuo tepsii. Sitä taas ei voi taata kukaan, että saatko itse kunkin pelin toimimaan juuri kyseisellä PC:llä/Windowsilla ja miten ongelmattomasti.
 
Nyt, kun on suomen on vallannut LED-puumi, laittavat sähköyhtiöt katuvaloja kivan uusiksi. Uudet LED-katuvalot maksavat maksavat useita tuhansia euroja per katulamppu. Samalla ilmajohtojen korvaus maakaapelointiin maksaa todella paljon.
Kysyn. Miksi LED-lamppuihin tuhlataan satoja tuhansia tai jopa miljoonia, kun kyseessä on iso kunta kuten Helsinki? Sähkönsäästö on hyvä tekosyy.
Siirtomaksut ja sähköenergian hinta noussee taivaisiin, kun investoinnit pitää rahoittaa.
 
Tuohon ulkoiseen levyasemaan viitaten, palautin juuri Giganttiin heidän omaa merkkiänsä "Sandstrom" olevan valkoisen kirjoittavan CD/DVD-aseman. Lukeminen onnistui kyllä ja alkuperäinen Quake:kin asentui ongelmitta, mutta CD-R:n kirjoittaminen ei sitten onnistunutkaan. Jostain syystä tuota kyseistä asemaa ei löydy edes heidän nettisivuiltaan, mutta liikkeestä kyllä löytyi.

Tilasin sitten suoraan Apple SuperDriven joka vaikuttaisi olevan ainoa järkevän näköinen (ei ulostyöntyvää heiveröistä kelkkaa) ulkoinen optinen asema joka oikeasti toimii (jopa Windowsilla, kiitos Boot Campin). Ainoa miinus on eject-painikkeen puute, eli joutuu tekemään pikanäppäinbindauksen windowsiin. Niin ja toinen miinus tietysti hinta. :D
 
Huomasin, että silmälasieni linsseissä on tekstiä ja ympyröitä. Kummassakin linssissä on kaksi pientä ympyrää, joista toisen alla on kaksi kirjainta. Mitä ne ovat?
Merkinnät näkyvät hyvin heikosti viistoon linssiä katsottaessa. Kolme ihmistä on ne huomannut, eli mistään hallusinaatiosta ei ole kyse.
 
Pulpettikatto ja talon päädyssä antenni. Mastoputki täyspitkä 6m ja kiinnitetty seinään ja räystään reunaan. Kiinnikkeiden väli n. 1m.

Välillä putkesta kuuluu ns. Klonk ääni joka kantautuu sisälle.

Mitähän tuolle keksisi? Laskea putkea jolloin antenni tulee matalammalle?
 
Huomasin, että silmälasieni linsseissä on tekstiä ja ympyröitä. Kummassakin linssissä on kaksi pientä ympyrää, joista toisen alla on kaksi kirjainta. Mitä ne ovat?
Merkinnät näkyvät hyvin heikosti viistoon linssiä katsottaessa. Kolme ihmistä on ne huomannut, eli mistään hallusinaatiosta ei ole kyse.
Linssin valmistajat, ainakin kalliimmat, kaivertavat linsseihin laaserilla erilaisia merkintöjä. Varmaan tunnistuksen vuoksi, että tietäävät tarvittaessa mikä linssi on.

Luulisin että numero kertoo vahvuuden, tai hajataiton tms.

Jotkut valmistajat kaivertavat myös oman logonsa linsseihin.
 
Pulpettikatto ja talon päädyssä antenni. Mastoputki täyspitkä 6m ja kiinnitetty seinään ja räystään reunaan. Kiinnikkeiden väli n. 1m.

Välillä putkesta kuuluu ns. Klonk ääni joka kantautuu sisälle.

Mitähän tuolle keksisi? Laskea putkea jolloin antenni tulee matalammalle?
Heiluuko putki kiinnikkeissä vai onko kiinnikkeet irti seinästä? Ehkä kannattaa kokeilla jotain kumimattoa laittaa putken ja kiinnikkeiden väliin estämään mahdollista pientäkin liikettä.
 
Vittu kun rasahtelee. Miten helvetissä ilmoitetaan kotitalousvähennys - kun mikään päivämäärä ei kelpaa:mad:
Tilauspäivä ok, maksupäivä joo-o on maksettu, viimeinen maksupäivä:confused:. Verotusvuosi 2018

Pari kenttää näyttää punaista. Eipä tästä nyt tule mitään, apua.
 
"Regarding RMA: XXXXXXXX the cost estimate is deleted, and workshop will proceed as claim."

Suomennos ylläolevaan, kiitos!
 
"Regarding RMA: XXXXXXXX the cost estimate is deleted, and workshop will proceed as claim."

Suomennos ylläolevaan, kiitos!
Kustannusarvio on poistettu ja paja jatkaa pyynnön/vaatimuksen mukaan? Näin itse tulkitsisin.
 
Kiitos tulkinnasta.
Itse ajattelin ensin, kun sain tuon viestin, että menee nyt kuitenkin takuun piikkiin korjaus. Sillä kyselen, kun ei oikein aukea tuo lause.
Sitä en tiedä, että onko valmistaja nyt esittänyt jonkun pyynnön/vaatimuksen tuonne nyrkkipajalle ja sieltä tulee mahdollisesti uutta tietoa vai nielivätkö tappion kaikkine epäselvyyksineen.:confused:
 
Meinasin tilata aurinkolasit vahvuuksilla netistä. Onko suosituksia ulkomaisista hintalastusuhteeltaan hyvistä paikoista? Zenniä ainakin voisi harkita, mutta tuleeko muita mieleen?
 
Kiitos tulkinnasta.
Itse ajattelin ensin, kun sain tuon viestin, että menee nyt kuitenkin takuun piikkiin korjaus. Sillä kyselen, kun ei oikein aukea tuo lause.
Sitä en tiedä, että onko valmistaja nyt esittänyt jonkun pyynnön/vaatimuksen tuonne nyrkkipajalle ja sieltä tulee mahdollisesti uutta tietoa vai nielivätkö tappion kaikkine epäselvyyksineen.:confused:

workshop will proceed as claim viitannee tosiaan siihen, että hommaa jatketaan takuuna. Oon itsekin työn puolesta joutunut yrittämään tulkita itä-eurooppalaisten huoltopajojen käyttämää englantia.
 
@VuohiKauhu kiitos arviosta.
Kyseessä on Asuksen aspan viesti ja heidän tuote. Varsinainen nyrkkipaja on heidän määräämä huolto/korjaus-putiikki.
Tapaus itsessään on vähän kuin Speden rautakauppa-sketsi, mutta siitä avaudun sitten ehkä joskus oikeassa ketjussa.
 
Törmäsin sähköfysiikan kurssilla tällaiseen ongelmaan kun Virta on 2,9 Ampeeria, Resistanssi 4 Ohmia ja Jännite 18,0 Volttia, ja pitäisi Teho (Watti) selvittää.

18 x 2,9 = 52,2 Wattia, mutta 4 x 2,9^2 = 33,64 Wattia.
Opettajan antama vastaus oli tuon RI^2 mukaan.

Sähkötehon oppien mukaan P = UI = RI^2 = U^2/R niin molemmissa pitäisi saada sama teho. Vai meneekö minulta jotain ohitse tässä?
 
Lähtötietoja väärin. U=IR, joten jos U=18V ja I=2,9A, niin R ei ole 4 ohmia. Jokin noista suureista on väärin.
 
Nyt huomasin virheen.
Olin unohtanut jännitehäviön vastuksessa. Eli 4ohm x 2,9A = 11,6V ja tällöin 11,6V x 2,9A = 33,64W.
 
Eli tuossa tuo vastus on rinnan jonkin piirin (esim. toinen vastus) kanssa? Koska muutenhan tuollaista piiriä ei voida toteuttaa tai arvot ovat väärin.
 
Eli tuossa tuo vastus on rinnan jonkin piirin (esim. toinen vastus) kanssa? Koska muutenhan tuollaista piiriä ei voida toteuttaa tai arvot ovat väärin.

Tehtävässä oli tuon 4 ohmin vastus sarja-kytketty 2 muun vastuksen (6 ohmia ja 3 ohmia) kanssa jotka taas olivat rinnan kytketty.

Asia ratkesi kun selvitin 4 ohmin vastuksen jännitehäviön 4ohm x 2,9A = 11,6V ja käytin sitä tuon tehon laskemiseen.
 
Tehtävässä haettiin ilmeisesti siis tuon 4ohm vastuksen tehoa, koska piirin kokonaisvastus on n. 4,5ohm ja sillä ei tuollaista tehoa saada.
 
Tehtävässä haettiin ilmeisesti siis tuon 4ohm vastuksen tehoa, koska piirin kokonaisvastus on n. 4,5ohm ja sillä ei tuollaista tehoa saada.

Näin oli. Olisi tosin pitänyt mainita tosiaan kaikki vastukset myös. eli ensin toi 4 ohm, sitten perään 3 ohm ja 6 ohm rinnakkain ja jännitelähteen sisäinen resistanssi 0,20 ohm. eli yhteensä 6,2 ohm (3 ja 6 rinnaikkain niin ne on 1/6 + 1/3 = 1/0,5 = 2)
 
Vahvistin päästää pientä huminaa kaiuttimiin, paitsi kun kosken sen metallirunkoon. Mitä voin tehdä ettei se kokoajan humise?
 
En ole varma, että kannattaako tästä omaa triidiä tehä joten kysyn tässä:
Mihin hintaan olette saaneet sälekaihtimen asennustöitä per ikkuna?
 
En ole varma, että kannattaako tästä omaa triidiä tehä joten kysyn tässä:
Mihin hintaan olette saaneet sälekaihtimen asennustöitä per ikkuna?
6 ikkunaan (3 isoa ja vieressä olevat 3 pientä avattavaa) yht. 120€ + asennus 95€.
 
  • Tykkää
Reactions: svk
Jos esim hyönteismyrkyssä on tehoaineena deltametriini, jota ilmoitetaan purkissa olevan 0.15g/litra (!), onko käyttöturvatiedotteessa olevat LD50 määrät tuolle tehoainelle vai valmiille seokselle? (ei, en ole syönyt sitä:)). Eli jos LD50 = 5.000mg/kg rotalla, niin onko se raakaa deltametriiniä, vai tuota liotettua skeidaa? Ja onko tuo 5.000 sitten 5mg vai 5000mg? :D Olen aina ihmetellyt tätä... varmaan ainoana maailmassa
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 420
Viestejä
4 888 070
Jäsenet
78 803
Uusin jäsen
DixieRebel

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom