Kysymyksiä sähkömiehille

Mitä se kalliimpi kaappi toisi enemmän?
Väitinkö että toisi? Pistää vaan miettimään, että onko urakoitsija koittanut optimoida omat tuottonsa valitsemalla halvimmat osat ja ehkä oikaisemalla muutenkin joissain asioissa, mutta laskuttaa ABB:n hinnaston mukaan.
 
Väitinkö että toisi? Pistää vaan miettimään, että onko urakoitsija koittanut optimoida omat tuottonsa valitsemalla halvimmat osat ja ehkä oikaisemalla muutenkin joissain asioissa, mutta laskuttaa ABB:n hinnaston mukaan.

Sori. En huomannut missään urakoitsijan käyttöä tai sen laskuttamista.
 
@Kiepahdus Ottamatta kantaa tuohon aiheeseen, niin onpas valittu autotallin ryhmäkeskukseksi joku halvin kaappi mitä löytynyt.
Todennäköisesti Onnisen kaappi joka täyttää siltä vaaditut sähköturvallisuusmääräykset ja pitää komponentit omilla paikoillaan ja kuorien sisäpuolella seuraavat +30v.

Mitä lisäarvoa siitä saa jos tuon tilalla olisi vastaava ABB:n kotelo?

( ONNLINE MODUULIKOTELO PINTA ONNLINE ONNFIN36C IP40 | Kotelot, kaapit ja tarvikkeet )
 
Väitinkö että toisi? Pistää vaan miettimään, että onko urakoitsija koittanut optimoida omat tuottonsa valitsemalla halvimmat osat ja ehkä oikaisemalla muutenkin joissain asioissa, mutta laskuttaa ABB:n hinnaston mukaan.
Tuo ei ole erityisen halpa. Isompihan se toki voisi olla, mutta jos halvan haluaa, niin ei sitä voi laadukkailla hagerin kaluilla täyttää.
 
Joo, sitten on liikaa 25A vikikselle

On kyllä aika paljon johdonsuojia yhden vikiksen takana.
Jesh, täytyy vaihtaa tuo 40A versioon kun seuraavan kerran tulee sähkäri tontille.

Itseasiassa tuo 26A on vielä speksin sisällä. Sitä vikistä saa ylikuormittaa jonkun kaavan mukaan. Mitä enemmän sen takana on johdonsuojia sen enemmän saa prosentuaalisesti ylikuormittaa.
Mites kun mökillä on UTU:n mittauskeskus (UTU Mittauskeskus IP34, pinta-asennukseen, In 50A, 1-T - COLLIE3806P631T+PR) ja siinä 25A vikiksen takana keskuksen 3-vaiherasia 3x16A + suko-pistorasialle erillinen 16A johdonsuoja. Ilmeisesti 25A vikistä saa siis kuormittaa jopa 32A ainakin yhdestä vaiheesta?

Tuleeko tuo tallin syöttö suoraan mittauskeskukselta? Eihän se satu kuitenkin tulemaan talon keskukselta, missä voisi olla 25 A johdonsuojat?
Joo tulee, kuvassa paksumpi valkoinen kaapeli (ulkohalkaisija 16-17 mm) ja tallin keskus heti seinän takana.

Mittauskeskuksen jalusta.jpg
 
Jesh, täytyy vaihtaa tuo 40A versioon kun seuraavan kerran tulee sähkäri tontille.


Mites kun mökillä on UTU:n mittauskeskus (UTU Mittauskeskus IP34, pinta-asennukseen, In 50A, 1-T - COLLIE3806P631T+PR) ja siinä 25A vikiksen takana keskuksen 3-vaiherasia 3x16A + suko-pistorasialle erillinen 16A johdonsuoja. Ilmeisesti 25A vikistä saa siis kuormittaa jopa 32A ainakin yhdestä vaiheesta?


Joo tulee, kuvassa paksumpi valkoinen kaapeli (ulkohalkaisija 16-17 mm) ja tallin keskus heti seinän takana.

Mittauskeskuksen jalusta.jpg
Lukeehan tossa valkoisessa kaapelissa 5*6mm²
?
 
Mites kun mökillä on UTU:n mittauskeskus (UTU Mittauskeskus IP34, pinta-asennukseen, In 50A, 1-T - COLLIE3806P631T+PR) ja siinä 25A vikiksen takana keskuksen 3-vaiherasia 3x16A + suko-pistorasialle erillinen 16A johdonsuoja. Ilmeisesti 25A vikistä saa siis kuormittaa jopa 32A ainakin yhdestä vaiheesta?
Tuossa on itseasiassa käyhnyt UTU:lla virhe. En muista ulkoa paljonko se sallittu ylitys kahdella johduonsuojalla oli, mutta alle 28% se kuitenkin oli.
 
Mites kun mökillä on UTU:n mittauskeskus (UTU Mittauskeskus IP34, pinta-asennukseen, In 50A, 1-T - COLLIE3806P631T+PR) ja siinä 25A vikiksen takana keskuksen 3-vaiherasia 3x16A + suko-pistorasialle erillinen 16A johdonsuoja. Ilmeisesti 25A vikistä saa siis kuormittaa jopa 32A ainakin yhdestä vaiheesta?
Keskusten komponentteja mitoitettaessa käytetään standardin mukaisia tasoituskertoimia, mikäli ryhmiä ei kuormiteta jatkuvasti.
Nopealla googletuksella nämä menevät seuravasti:

1=1
2=0,75
3=0,62
4=0,55
5=0,5

Eli tuon mukaan 2x16A x0,75 = 24A, jolloin 25A komponentti riittää.
UTUlla on sen verran historiaa jakokeskusten rakentamisessa että on aika epätodennäköistä että tekisivät virheitä mitoituksissa yksinkertaisten vakiokeskusten kanssa.
 
Voinko säätää tätä kanavapuhallinta:


Tällä himmentimellä:

 
Voinko säätää tätä kanavapuhallinta:


Tällä himmentimellä:

Maksimi teho jää alle himmentimen minimitehon joten todennäköisesti ei toimi
 
Voinko säätää tätä kanavapuhallinta:


Tällä himmentimellä:


Löytyy myös toinen malli himmentimestä, saattaa toimia.

 
Voinko säätää tätä kanavapuhallinta:


Tällä himmentimellä:


Maksimi teho jää alle himmentimen minimitehon joten todennäköisesti ei toimi

Takareunan himmennys ei toimi ainakaan valaistuksessa induktiivisilla kuormilla joten tuskin sen paremmin moottoreidenkaan kanssa.

Kiitoksia vastauksista. Kysytäänpä sitten näin päin: miten/millä säätäisitte tuon kanavapuhaltimen nopeutta?
 
Kysytäänpä sitten näin päin: miten/millä säätäisitte tuon kanavapuhaltimen nopeutta?
Mulla on joku tyristorisäädin 13W flektin perässä arvoja en tiedä mutta ei ongelmia.

Ehkä nykyään arastellaan näitä säätimiä LED valojen säädettävyyden takia?
 
Käykö tuommonen teollisuusvalaisin liiteriin/varasto? Lähinnä siis, että kestäisi pakkasta, kun mainitaan melko monessa 0-25c.

Esim tämä:

Tai tämä:
 
Käykö tuommonen teollisuusvalaisin liiteriin/varasto? Lähinnä siis, että kestäisi pakkasta, kun mainitaan melko monessa 0-25c.

Esim tämä:

Tai tämä:
Käy se. Kunhan ei mene pakkasella kopistelemaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ulkovajaan/varastoon pitäisi laittaa verkkokaapeli 45m.

Maaosuudella menee oma suojaputki, mutta teknisestä tilasta talon ulos pitäisi laittaa samaan suojaputkeen mmj 3x2.5 kaapeli. Molemmat kaapelit tulevat noin 2m samassa 80mm suojaputkessa.

Voiko tähän laittaa ns. Suojaamattoman verkkokaapelin, ilman että ei tulisi häiriöitä?

Suosituksia verkkokaapelista? Kaapelilla naputellaan vain jotain shellyn relettä, ei sen kummempaa dataa liiku.

Edit: Virallisesti tuo verkkokaapeli pitää asentaa vielä omaan suojaputkeen?
 
Viimeksi muokattu:
Joo, siis mmj ei mene maahan, se menee ilmalämpöpumpulle. Mutta syöttö on sisältä ryhmäkeskukselta.
 
Ulkovajaan/varastoon pitäisi laittaa verkkokaapeli 45m.

Maaosuudella menee oma suojaputki, mutta teknisestä tilasta talon ulos pitäisi laittaa samaan suojaputkeen mmj 3x2.5 kaapeli. Molemmat kaapelit tulevat noin 2m samassa 80mm suojaputkessa.

Voiko tähän laittaa ns. Suojaamattoman verkkokaapelin, ilman että ei tulisi häiriöitä?

Suosituksia verkkokaapelista? Kaapelilla naputellaan vain jotain shellyn relettä, ei sen kummempaa dataa liiku.

Edit: Virallisesti tuo verkkokaapeli pitää asentaa vielä omaan suojaputkeen?
Todennäköisesti u-utp toimii ongelmitta, mutta mistä tuota kukaan voi tietää? Kun itsellesi teet, niin voi tehdä tuon verkkokaapelin ihan miten huvittaa.
 
WC:n peilin sisällä 2kpl T5 loisteputkia. Näitä vanhoja putkia ei taida oikein saada enään mistään niin mitähän vaatii jos LED putket vaihtaa tilalle, pitääkö muuntaja/ballasti ohittaa kokonaan vai tarviikohan LED putket jonkun toisenlaisen muuntajan? Katselin Osramin lamppuja LED Loisteputki T5 7 W Osram SubstiTUBE 517 mm | Clas Ohlson
PXL_20250721_203259627.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Suomen nettikaupassa tosiaan MLP pehmokäynnistin maksaa noin 510€.

Mutta ei ilmeisesti tarvitse aivan vältämättä olla pehmokäynnistin, vaan kontaktori riittää. Kunhan se kontaktori vaan on riittävän järeä kompressorille. 10kW Niben kompressorin teho on noin 2500W (noin 8.5kW teho, 50C vedelle).

Esim tuo olisi postitettuna 21€.

En vaan tiedä olisiko tuo riittävän iso kontaktori?


Nyt siis potilaana olisi Nibe 1210-8.5kW. Tuossa siis vasta 20400 käynnistyskertaa. Täysin toimivan kokonaisen MLP:n hinta oli 300€ (mielestäni järki hinta, eli toimivasta halpa). Hyväkuntoinen syöttösekoitusventtiili tuli myös mukana. Nyt muistin, että ulkolämpötilan anturia ei muistanut ottaa mukaan. Vuoden vanha Grundfos kiertovesipumppu vaihdettu.

Nyt siis vain pehmokäynnistin puuttuu, kun ryöväsin sen tuohon toiseen Nibeen, kun se MLP oli tietenkin jo paikallaan käytössä.
Lainasin viestin tänne.

Eli siis maalämpöpuun pehmokäynnistimen korvaus käynnistyskontaktorilla.

Tuossakin yksi kontaktori vaihtoehto, jos MLP:n haluaisi käyttöön:
 
Lainasin viestin tänne.

Eli siis maalämpöpuun pehmokäynnistimen korvaus käynnistyskontaktorilla.

Tuossakin yksi kontaktori vaihtoehto, jos MLP:n haluaisi käyttöön:
Kontaktori on vaan kontaktori ja sellainen siellä jo lienee... Pehmokäynnistin korvataan pehmokäynnistimellä tai taajuusmuuttajalla..
 
Kontaktori on vaan kontaktori ja sellainen siellä jo lienee... Pehmokäynnistin korvataan pehmokäynnistimellä tai taajuusmuuttajalla..
Kyllähän pehmokäynnistimen voi kontilla korvata, mutta käynnistysvirta tietysti kasvaa, joka voi puolestaan aiheuttaa ongelmia muualla.

Ylensähän noissa vanhoissa maalämpöpumpuissa on tuo pehmo siksi että voidaan käyttää pienemmillä sulakkeilla.
 
Kyllähän pehmokäynnistimen voi kontilla korvata, mutta käynnistysvirta tietysti kasvaa, joka voi puolestaan aiheuttaa ongelmia muualla.

Ylensähän noissa vanhoissa maalämpöpumpuissa on tuo pehmo siksi että voidaan käyttää pienemmillä sulakkeilla.
Käynnistyksen ääni vähän kovenee pelkällä käynnistyskontaktorilla? 3 x 20A sulakkeilla ainakin starttasi suorakäynnistyksellä tuo Nibe 1217-10kW mistä meni pehmokäynnistin rikki.
 
Käynnistyksen ääni vähän kovenee pelkällä käynnistyskontaktorilla? 3 x 20A sulakkeilla ainakin starttasi suorakäynnistyksellä tuo Nibe 1217-10kW mistä meni pehmokäynnistin rikki.
Joo, mutta oletettavasti on tehty täysin paineeton kylmästartti, jolloin kompuran vastus on pienin, eikä muuta kuormaa ole.

Jos se kompura starttaa painetta vastaan on moottorin starttivirta isompi, tai jos siellä on esim lämmitysvastukset samaan aikaan rinnalla päällä, on laitteen kokonaisvirta isompi. Ei noita pehmokäynnistimiä sen terävän käynnistymisäänen takia sinne asenneta, vaan virranhallinnan takia.
 
Kontaktori on vaan kontaktori ja sellainen siellä jo lienee... Pehmokäynnistin korvataan pehmokäynnistimellä tai taajuusmuuttajalla..
Niin siis pehmokäynnistin sisältää kaksi kontaktoria. L3 on kytketty suoraan piirilevyllä.

Ei ainakaan noissa Nibe 1217-10 ja Nibe 1210-8.5 ollut mitään muuta koktaktoria?

Ohitin siis alkuun pehmokäynnistimen, niin kompressori alkoi toimimaan taas täysin normaalisti. Toki ohjaus puuttuu, eli se oli vain erittäin lyhyt kokeilu, että kompressori on varmasti ehjä.

IMG20250722131646.jpg


IMG20250722131707.jpg


Edit: Tuo on se ehjä pehmökäynnistin. Rikkinäinen on täysin samanlainen.
 
Joo, mutta oletettavasti on tehty täysin paineeton kylmästartti, jolloin kompuran vastus on pienin, eikä muuta kuormaa ole.

Jos se kompura starttaa painetta vastaan on moottorin starttivirta isompi, tai jos siellä on esim lämmitysvastukset samaan aikaan rinnalla päällä, on laitteen kokonaisvirta isompi. Ei noita pehmokäynnistimiä sen terävän käynnistymisäänen takia sinne asenneta, vaan virranhallinnan takia.
Oli tosiaan virrat pois pumpusta ennen pehmokäynnistimen ohitusta. Laitoin sitten kyllä myös liuospumpun ja kiertovesipumpun pakkokäytölle. Toimi 15 minuuttia ilman mitään vikaa. Ja käynnistyi kyllä myös paineellisena uudelleen, kun senkin kokeilin.

Sähkövastus ei ole Nibessä samaan aikaan päällä, kun kompressori starttaa. Pitää myös tarkistaa sähkövastuksen teho.
 
Kyllähän pehmokäynnistimen voi kontilla korvata, mutta käynnistysvirta tietysti kasvaa, joka voi puolestaan aiheuttaa ongelmia muualla.

Ylensähän noissa vanhoissa maalämpöpumpuissa on tuo pehmo siksi että voidaan käyttää pienemmillä sulakkeilla.
Siellähän on nyt/pitäisi olla sähkökuvien mukaan kontaktori "k68"-> moottorinsuoja "f26"-> pehmokäynnistin "e97"-> moottori "m27".

Pehmo vaan pehmentää sen starttivirtapiikin mutta kontaktorilla hoidetaan varsinainen päälle/pois kytkeminen...
(On olemassa pehmoja jotka hoitaa sen kontaktorinkin tehtävät mutta tässä tapauksessa ei mene niin)
 
Siellähän on nyt/pitäisi olla sähkökuvien mukaan kontaktori "k68"-> moottorinsuoja "f26"-> pehmokäynnistin "e97"-> moottori "m27".

Pehmo vaan pehmentää sen starttivirtapiikin mutta kontaktorilla hoidetaan varsinainen päälle/pois kytkeminen...
(On olemassa pehmoja jotka hoitaa sen kontaktorinkin tehtävät mutta tässä tapauksessa ei mene niin)

Kuten kuvassa näkyy niin tuossa pehmokäynnistimessä on kontaktorit, jotka ohittaa käynnistymistä pehmentämässä olevat triacit asetellun ajan kuluttua.
 
Kuten kuvassa näkyy niin tuossa pehmokäynnistimessä on kontaktorit, jotka ohittaa käynnistymistä pehmentämässä olevat triacit asetellun ajan kuluttua.
Niin on, ja tässä ollaan nyt laittamassa sinne kontaktoria ton pehmon tilalle ja en käsitä mitä iloa on korvata pehmo kontaktorilla jos siellä jo sellainen on...

Edit. Eikun hetkinen, nyt kun otti silmän käteen niin sähkökaavion seuraavalla sivulla näkyy että pehmoa ohjataan erikseen...
Ja onhan tuossa pehmossa a1&a2....
Pitäisi tsekata toiminnasta että miten se k68 napsuu josko sen voisi vain ohittaa...

Toki se pehmokäynnistin olisi ihan hyvä ominaisuus olemassa...
 
Viimeksi muokattu:
Niin on, ja tässä ollaan nyt laittamassa sinne kontaktoria ton pehmon tilalle ja en käsitä mitä iloa on korvata pehmo kontaktorilla jos siellä jo sellainen on...
Nyt siis on kaksi Nibe maalämpöpumppua, mutta vain yksi ehjä pehmokäynnistin. Uusi pehmo maksaisi vähän rahaa, noin 520€.

On siis talo 1. Nibe 1217-10kW vm2008. Käynnistyksiä 51000kpl. Tästä meni pehmokäynnistin "täysin" paskaksi.

Ostin nyt 300€ hintaan maalämpöpumpun numero 2. Täysin toimiva. Käynnistyksiä huomattavasti vähemmän, 20 000kpl. Nibe 1210-8.5kW (olikohan tämä valmistettu vuonna 2006?). Pumpussa vielä uusi uuden mallinen kiertovesipumppu. Ja syöttösekoittaja tuli myös.


Eli pumppu numero 2. toki otin sen pehmokäynnistimen irti ja laitoisen sen pumppu numero ykköseen ja se toimii taas erittäin hyvin :)

Nyt vaan olisi kiva saada myös pumppu numero 2. toimimaan. Saisi senkin käyttöön, mutta en nyt hirmu summia haluaisi välttämättä maksaa uudesta pehmokäynnistimestä?
 
Sähkökaavion seuraavalla sivulla näkyy että pehmoa ohjataan erikseen...
Ja onhan tuossa pehmossa a1&a2....
Pitäisi tsekata toiminnasta että miten se k68 napsuu josko sen voisi vain ohittaa...

Toki se pehmokäynnistin olisi ihan hyvä ominaisuus olemassa...
Kiitos vinkistä.
Nyt huomasin tuon editoidunkin. Mistä löysit sähkökaavion? Vai onko se siis tuo maalämpöpumpun asentajan ohjekirja?

Mikä muuten on k68? Nyt siis hieman pihalla ja voin kyllä toki osaavammaltakin itsekin kysellä.

Jep. A1 ja A2. Sitten L1, L2 ja L3 (suora liitos piirilevyllä).

Siinä ne kaikki johdot onkin. Lisäksi piirilevyllä on ilmeisesti jotain mittauspisteitä?

IMG20250723144825.jpg

Niin on, ja tässä ollaan nyt laittamassa sinne kontaktoria ton pehmon tilalle ja en käsitä mitä iloa on korvata pehmo kontaktorilla jos siellä jo sellainen on...

Edit. Eikun hetkinen, nyt kun otti silmän käteen niin sähkökaavion seuraavalla sivulla näkyy että pehmoa ohjataan erikseen...
Ja onhan tuossa pehmossa a1&a2....
Pitäisi tsekata toiminnasta että miten se k68 napsuu josko sen voisi vain ohittaa...

Toki se pehmokäynnistin olisi ihan hyvä ominaisuus olemassa...
Pehkokäynnistin tosiaan olisi ihan kiva. Hinta vaan vähän kirpaisee. 520€ vs vaikka 17€ riittävän iso kontaktori.

Tuossa yksi esimerkkinä:


Nythän mulla on käytännössä ilmainen "vara" maalämpöpumppu, josta vain pehmökäynnistin puuttuu (muuten täysin toimiva). Nibe 1210-8.5 oli 300€. Siitä pois 500€ pehmokäynnistin, niin pumpun arvo olisi tavallaan 0€ :)


Mullahan oli tarkoitus laittaa kylmäyksikkö tuosta 1210-8.5 mallista 1217-10 malliin (noissa sama 10kW kompressori). Ja siis sama kylmäyksikkö. Mutta vain se pehmokäynnistin oli rikki, eli vika ei liittynytkään mitenkään tuohon itse kylmäyksikköön :)


Selvittelin myös, että kylmäyksiköt pitäisi käydä ristiin aika monen mallin kanssa? Eli kaikki nuo:

Nibe:
F1110
F1210 *
F1115
F1215
F1125
F1225
F1217 *

* Merkityt siis minulla.
 
Pitäisi vaihtaa vanha maadoittamaton pistorasia uuteen maadoitettuun, koska tila on kostea. Ongelmana on, että pistorasialle tulee vain kaksi johdinta (L ja N). Tarkistin jakorasian, josta kaapeli tulee, ja siellä N ja PE on yhdistetty eli kyseessä on nollattu TN-C-asennus. Miten tällaisessa tapauksessa tulisi toimia? Pitääkö vetää uusi kaapeli jakorasiaan, vai onko sallittua nollata pistorasia suoraan (vaikka tiedän, että se ei ole suositeltavaa)? Molemmat vaihtoehdot tuntuvat olevan ongelmallisia nykymääräysten kannalta. Voiko esim. PEN-erotus tehdä jakorasiassa, vai tulisiko se ensin tehdä sähkökeskuksessa?
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisi vaihtaa vanha maadoittamaton pistorasia uuteen maadoitettuun, koska tila on kostea. Ongelmana on, että pistorasialle tulee vain kaksi johdinta (L ja N). Tarkistin jakorasian, josta kaapeli tulee, ja siellä N ja PE on yhdistetty eli kyseessä on nollattu TN-C-asennus. Miten tällaisessa tapauksessa tulisi toimia? Pitääkö vetää uusi kaapeli jakorasiaan, vai onko sallittua nollata pistorasia suoraan (vaikka tiedän, että se ei ole suositeltavaa)? Molemmat vaihtoehdot tuntuvat olevan ongelmallisia nykymääräysten kannalta. Voiko esim. PEN-erotus tehdä jakorasiassa, vai tulisiko se ensin tehdä sähkökeskuksessa?
Jos saa vedettyä uuden kaapelin jakorasian ja pistorasian väliin niin vedä. Sen jälkeen tarkastelisin tuota n-pe-yhdistystä rasiassa, että voisiko sen purkaa. Nollaluokan rasian tilalle asennettavan sukorasian saa nollata rasiassakin ihan SFS6000:enkin mukaan jos uuden kaapelin veto rasialle tai keskukselle on hankalaa:
SFS 6000-8-802:2022:
Yksittäisen luokan I laitteen tai pistorasian suoja- ja nollapiirit saa kuitenkin liittää PEN-johtimeen (nollajohtimeen) itse laitteessa tai pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet.
Itse näen rasialla nollauksessa vaarallisimpana sen, että jos joskus mahdollisissa myöhemmissä muutostöissä jakorasialla nolla ja vaihe menevät uudelleen kytkiessä ristiin, tämän jälkeen lopputuloksena on pistorasia, joka on nollattu vaiheeseen.

Vikavirtasuojan lisäys on ehdottoman suositeltavaa. Jos koko ryhmää ei halua suojata, niin asentaa sitten pistorasian, jossa on integroitu vikavirtasuoja.
 
Vikavirtasuojan lisäys on ehdottoman suositeltavaa. Jos koko ryhmää ei halua suojata, niin asentaa sitten pistorasian, jossa on integroitu vikavirtasuoja.
Jos ryhmän vikavirtasuojaa keskuksella pitää sitten myös maadoitus tuoda keskukselta asti, vikisen jälkeen ei voi nollata.

Toki 0lk ryhmän voi vikavirtasuojata silloin kun siellä ei ole nollauksia.
 
Jos saa vedettyä uuden kaapelin jakorasian ja pistorasian väliin niin vedä. Sen jälkeen tarkastelisin tuota n-pe-yhdistystä rasiassa, että voisiko sen purkaa. Nollaluokan rasian tilalle asennettavan sukorasian saa nollata rasiassakin ihan SFS6000:enkin mukaan jos uuden kaapelin veto rasialle tai keskukselle on hankalaa:

Itse näen rasialla nollauksessa vaarallisimpana sen, että jos joskus mahdollisissa myöhemmissä muutostöissä jakorasialla nolla ja vaihe menevät uudelleen kytkiessä ristiin, tämän jälkeen lopputuloksena on pistorasia, joka on nollattu vaiheeseen.

Vikavirtasuojan lisäys on ehdottoman suositeltavaa. Jos koko ryhmää ei halua suojata, niin asentaa sitten pistorasian, jossa on integroitu vikavirtasuoja.
Kiitos vastauksesta. Vedän uuden kolmijohtimisen kaapelin pistorasialle asti, mutta jätän ehkä PEN-erotuksen myöhemmäksi, koska siinä oli aika monta johtoa nipussa.
Ymmärrän riskin, jos myöhemmin vaihe ja nolla menevät sekaisin, juuri siksi en tekisi nollausta pistorasiassa. Jakorasiassa tehty nollaus on kuitenkin hieman turvallisempi, koska PE ei silloin kulje mahdollisesti katkenneen nollan mukana.
 
Jos ryhmän vikavirtasuojaa keskuksella pitää sitten myös maadoitus tuoda keskukselta asti, vikisen jälkeen ei voi nollata.
Sinällään voi nollata, mutta ei se fiksua ole, kun tilanteesta riippuen mahdollisuus vikavirtasuojan tahattomaan laukeamiseen kasvaa, jos vikavirtasuojan jälkeen nollatussa ryhmässä/pistorasiassa on kiinni jokin metallikuorinen maadoitettu laite, joka on vaikkapa rosteritiskipöydällä, joka on maadoitettu.

Normaalitilanteessa lopputulos vikavirtasuojan jälkeen nollatulla pistorasialla on sama kuin vikavirtasuojalla suojatulla nollaluokan rasialla, eli pelkästään laitteen eristyksen pettäminen niin että runko tulee jännitteiseksi, ei laukaise vikavirtasuojaa, vaan vaatii sen että vikavirta vuotaa esim. ihmisen kautta maahan.
 
Sinällään voi nollata, mutta ei se fiksua ole, kun tilanteesta riippuen mahdollisuus vikavirtasuojan tahattomaan laukeamiseen kasvaa, jos vikavirtasuojan jälkeen nollatussa ryhmässä/pistorasiassa on kiinni jokin metallikuorinen maadoitettu laite, joka on vaikkapa rosteritiskipöydällä, joka on maadoitettu.

Normaalitilanteessa lopputulos vikavirtasuojan jälkeen nollatulla pistorasialla on sama kuin vikavirtasuojalla suojatulla nollaluokan rasialla, eli pelkästään laitteen eristyksen pettäminen niin että runko tulee jännitteiseksi, ei laukaise vikavirtasuojaa, vaan vaatii sen että vikavirta vuotaa esim. ihmisen kautta maahan.
Käytännössä ongelmana helpostikin nuo tahattomat laukaisut, mutta sitten voi teorisoida sillä että VVSK kun katkaisee myös nollan niin voiko tästä olla vaaraa jossakin sen vikatilanteessa...
 
Kiitos vastauksesta. Vedän uuden kolmijohtimisen kaapelin pistorasialle asti, mutta jätän ehkä PEN-erotuksen myöhemmäksi, koska siinä oli aika monta johtoa nipussa.
Ymmärrän riskin, jos myöhemmin vaihe ja nolla menevät sekaisin, juuri siksi en tekisi nollausta pistorasiassa. Jakorasiassa tehty nollaus on kuitenkin hieman turvallisempi, koska PE ei silloin kulje mahdollisesti katkenneen nollan mukana.

Ymmärsinkö väärin sulla tulee jakorasialle vaihe, nolla ja PE ja rasialla on tehty PE ja N yhdistys? Nyt meinasit vaihtaa vanhan hajonneen maadoittamattoman pistorasian uuteen maadoitettuun ja vedät jakorasialta pistorasialle uuden 3-johdin kaapelin.

Sen sijaan että veisit vaihdettavalle vaiheen, nollan ja PE:n otat rasialla yhdistetyn PEN:n ja viet rasialle nollattuna vaiheen ja 2 kpl PEN-johtimia?
 
Ymmärsinkö väärin sulla tulee jakorasialle vaihe, nolla ja PE ja rasialla on tehty PE ja N yhdistys? Nyt meinasit vaihtaa vanhan hajonneen maadoittamattoman pistorasian uuteen maadoitettuun ja vedät jakorasialta pistorasialle uuden 3-johdin kaapelin.

Sen sijaan että veisit vaihdettavalle vaiheen, nollan ja PE:n otat rasialla yhdistetyn PEN:n ja viet rasialle nollattuna vaiheen ja 2 kpl PEN-johtimia?
Joo, elikkä jakorasiassa siniset N ja keltavihreät PE johtimet on yhdistetty. Ajattelin siis viedä sieltä musta L, sininen N ja keltavihreä PE ja kytkeä pistorasia nykystandardien mukaisesti L, N ja PE.
 
Sinällään voi nollata, mutta ei se fiksua ole, kun tilanteesta riippuen mahdollisuus vikavirtasuojan tahattomaan laukeamiseen kasvaa, jos vikavirtasuojan jälkeen nollatussa ryhmässä/pistorasiassa on kiinni jokin metallikuorinen maadoitettu laite, joka on vaikkapa rosteritiskipöydällä, joka on maadoitettu.

No tietysti nyt fyysisesti voi tehdä mitä vaan, mutta se vikavirtasuoja ei toimi oikein ja saattaa laukeilla miten sattuu tai olla laukeamatta jos siellä on nollattu sen takana.

Tekisi mieli väittää että tuo on myös kielletty Kirjassa, mutta eipä ole tullut mieleen tuollaista skenaariota sieltä etsiä.

Normaalitilanteessa lopputulos vikavirtasuojan jälkeen nollatulla pistorasialla on sama kuin vikavirtasuojalla suojatulla nollaluokan rasialla, eli pelkästään laitteen eristyksen pettäminen niin että runko tulee jännitteiseksi, ei laukaise vikavirtasuojaa, vaan vaatii sen että vikavirta vuotaa esim. ihmisen kautta maahan.

No kyllähän sen nollatun laitteen jännite kuoressa vika pitäisi sulakkeen polttaa, aivan kuten ilmankin vikistä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 054
Viestejä
4 862 519
Jäsenet
78 516
Uusin jäsen
Wolfchild

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom