Kysymyksiä kodin sähköasioista

[Nik97]

Kellään tietoa miksi öljypolttimeni ei lähde päälle? Siis ei ole edes valoa kun öljypolttimen kytkin on päällä. Eli ei taida virtaa saada tuo.

-mistään ei ole sulake mennyt alas
-kaikki muut systeemit tuntuu pelaavan
-yritin ottaa polttimen töpseliä pois ja takaisin ja nitkuttaa jos siinä on jokin häiriö, no ei näy mitään elonmerkkejä polttimessa

Öljypoltinta käytetty joskus keväällä viimeksi, en muista onko jotain erityistä sen jälkeen tapahtunut.




Mikäs neuvoksi? Tosiaan, mitkään sulakkeet ei ole alhaalla..

 

[djmake]

-yritin ottaa polttimen töpseliä pois ja takaisin ja nitkuttaa jos siinä on jokin häiriö, no ei näy mitään elonmerkkejä polttimessa

Eli polttimen päässä on johdotus liittimellä jonka saa irti ja tarkoitat tätä liitintä?

Jos itsellä ei ole mahdollisuutta mitata niin pyydä kaveri tms kylään mittarin kera. Nopeasti katsoen polttimelle on sähkön syöttö, termari suoraan polttimelle ja hälylähtö. Eli varsin helposti mitattavissa sekä syöttö että termari ja sen perusteella voi vian paikantaa polttimeen, termariin tai syöttöön.

 

[stabbulamus]

Kellään tietoa miksi öljypolttimeni ei lähde päälle? Siis ei ole edes valoa kun öljypolttimen kytkin on päällä. Eli ei taida virtaa saada tuo.

-mistään ei ole sulake mennyt alas
-kaikki muut systeemit tuntuu pelaavan
-yritin ottaa polttimen töpseliä pois ja takaisin ja nitkuttaa jos siinä on jokin häiriö, no ei näy mitään elonmerkkejä polttimessa

Öljypoltinta käytetty joskus keväällä viimeksi, en muista onko jotain erityistä sen jälkeen tapahtunut.




Mikäs neuvoksi? Tosiaan, mitkään sulakkeet ei ole alhaalla..

Oletko kokeillut kuitata painikkeesta? Tuo oranssi nappula etosassa.

 

[Nik97]

Eli polttimen päässä on johdotus liittimellä jonka saa irti ja tarkoitat tätä liitintä?

Jos itsellä ei ole mahdollisuutta mitata niin pyydä kaveri tms kylään mittarin kera. Nopeasti katsoen polttimelle on sähkön syöttö, termari suoraan polttimelle ja hälylähtö. Eli varsin helposti mitattavissa sekä syöttö että termari ja sen perusteella voi vian paikantaa polttimeen, termariin tai syöttöön.

Kyllä, juuri sitä liitintä tarkoitan. Näyttää tältä:



On mulla toki yleismittari, mutta koskaan ei ole tarvinnut mitata jännitteitä mistään joten voiko sen tehdä niinkin väärin että a) saan fataalin sähköiskun
b)mittari kärvähtää
c) jotain muuta väärää?
Yleensä jos tämmöisiä joutuu kyselemään niin kannattaisi unohtaa koko homma..ei satu olemaan ketään asiantuntijaa tässä lähistöllä..

 

[djmake]

Kyllä, juuri sitä liitintä tarkoitan. Näyttää tältä:



On mulla toki yleismittari, mutta koskaan ei ole tarvinnut mitata jännitteitä mistään joten voiko sen tehdä niinkin väärin että a) saan fataalin sähköiskun
b)mittari kärvähtää
c) jotain muuta väärää?
Yleensä jos tämmöisiä joutuu kyselemään niin kannattaisi unohtaa koko homma..ei satu olemaan ketään asiantuntijaa tässä lähistöllä..

Tuossa liittimen kyljessä lienee tarralla kytkentä. Mustalta puolelta pitäisi löytyä syöttö ja ruskealta termari plus häly.

a) Voi mutta kun käyttää varovaisuutta eikä pitele mitatessa mittapäiden metalliosia niin ei kovin helposti. Tosin halppismittarissa mahdollisesti olevaa transistoritestin napoja en myöskään pitelisi
b) Kyllä, näin voi käydä. Tätä vältetään kuitenkin aloittamalla mittaus suurimmalla AC-alueella
c) Kyllä, aina on mahdollista mennä pieleen

Asenne on toki oikea eli älä tee jollet osaa. Ja vähän siinä ja tässä, mitä on ok edes opastaa tekemään. Mutta laitappa kuva / linkki mittariisi niin voi sanoa ainakin, mitä EI tule tehdä.

 

[Nik97]

Tuossa liittimen kyljessä lienee tarralla kytkentä. Mustalta puolelta pitäisi löytyä syöttö ja ruskealta termari plus häly.

a) Voi mutta kun käyttää varovaisuutta eikä pitele mitatessa mittapäiden metalliosia niin ei kovin helposti. Tosin halppismittarissa mahdollisesti olevaa transistoritestin napoja en myöskään pitelisi
b) Kyllä, näin voi käydä. Tätä vältetään kuitenkin aloittamalla mittaus suurimmalla AC-alueella
c) Kyllä, aina on mahdollista mennä pieleen

Asenne on toki oikea eli älä tee jollet osaa. Ja vähän siinä ja tässä, mitä on ok edes opastaa tekemään. Mutta laitappa kuva / linkki mittariisi niin voi sanoa ainakin, mitä EI tule tehdä.

Joo, kytkentäkaavio on tossa pistorasiassa kyllä mihin tuo liitin laitetaan.

Sen verran yritin googlata että esim pistorasian jännitteitä mitataan vaihtovirralla eli olisiko tuo V jossa 600 ja 200 vaihtoehdot? Puhutaan vissiin 230v jännitteestä joten tuo 600 sitten oikea valinta?



Tosiaan mittarini on mallia halpis.

 

[Hilppari]

Joo, kytkentäkaavio on tossa pistorasiassa kyllä mihin tuo liitin laitetaan.

Sen verran yritin googlata että esim pistorasian jännitteitä mitataan vaihtovirralla eli olisiko tuo V jossa 600 ja 200 vaihtoehdot? Puhutaan vissiin 230v jännitteestä joten tuo 600 sitten oikea valinta?



Tosiaan mittarini on mallia halpis.

Kyllä tuolla pystyy mittaamaan. ei ne suomessa möis ellei olis perus turvallinen. Noi numerot meinaa että mikä on sen alueen maksimi. 230v on enemmän kuin 200 joten pitää valita 600 alue.

 

[Nik97]

Problem solved. Lämpötilanrajoitin oli kattilasta lauennut joten sen painaminen toi virrat polttimelle.

 

[Nik97]

Oletko kokeillut kuitata painikkeesta? Tuo oranssi nappula etosassa.

Oho tämä viesti unohtui..kyllä koitin painaa ja painoinkin kunnolla mutta tuo koko laitos tuntuu olevan pimeänä..kummallinen juttu tämä kyllä

 

[DonX]

Kertaalleen korjattu elkot vuosia sitten. Nyt pitäisi vaihtaa vaihdatuttaa uusi termostaatti kylppärin lattia lämmitykseen. Ihan sulake irti ja mittaamaan anturin ohmi- arvon siten sitten valita oikeanlainen termostaatti?
Okt.

 

[NikokiN]

Termostaatin mukana tulee uusi anturi.

 

[DonX]

Termostaatin mukana tulee uusi anturi.

Vaikka tuliskin, en ala piikkaamaan kylpyhuoneen betonivalua auki

 

[Aladdin Sane]

Vaikka tuliskin, en ala piikkaamaan kylpyhuoneen betonivalua auki

Sehän pitäisi olla putkitettuna siellä, yleensä ainakin.
Itse vaihdatin kylppärin lattiatermostaatin ja sähkäri vaihtoi samalla automaattisesti anturin. Koko homma alle vartissa.
Otti vanhasta varalta mitan, että pystyi varmistamaan, että varmasti meni perille asti uusi.

 

[ississ]

Kertaalleen korjattu elkot vuosia sitten. Nyt pitäisi vaihtaa vaihdatuttaa uusi termostaatti kylppärin lattia lämmitykseen. Ihan sulake irti ja mittaamaan anturin ohmi- arvon siten sitten valita oikeanlainen termostaatti?
Okt.

Vähintään toinen anturin johdin irti termostaatista ennen mittausta.
Kytkentä voi vaikuttaa yllättävän paljonkin mittaukseen jos mittaa paikallaan.

Ja kuten jo edellä mainittiin niin se anturi pitäisi olla putkitettu ja vaihdettavissa.

 

[NikokiN]

Kyllä se pitää olla putkitettuna jos ei satu olemaan sutta ja sekundaa. Muutenhan ei ole vaihtoehtoa kuin toivoa että anturi pysyy ehjänä ja löytää samalla vastuksella toimivaa termostaattia.

 

[irspa]

Kyllä se pitää olla putkitettuna jos ei satu olemaan sutta ja sekundaa. Muutenhan ei ole vaihtoehtoa kuin toivoa että anturi pysyy ehjänä ja löytää samalla vastuksella toimivaa termostaattia.

Ainakin Devin termareissa pystyy valitsemaan käytettävän anturityypin. Olisikohan noin 10 vaihtoehtoa ollut ainakin vanhan Enston tilalle sai vaihdettua samaan anturiin.

 

[Pakana]

Lähtökohtaisesti anturi on putkitettu rasialta, mutta voihan se putki olla poikki tms, jolloin sitä vanhaa anturia on pakko käyttää.

 

[SheikYerbouti]

Jos haluaisi talon ulkoseinään voimavirtapistokkeen, vaatiiko se sähkökeskukselta lisävetoja talolle? Sähkökeskuksessa on jo voimavirtapistoke, mutta keskus on käyttöä ajatellen vähän hankalassa paikkaa. Matkaa keskukselta talolle on noin 15 metriä.

 

[napsa]

Jos haluaisi talon ulkoseinään voimavirtapistokkeen, vaatiiko se sähkökeskukselta lisävetoja talolle? Sähkökeskuksessa on jo voimavirtapistoke, mutta keskus on käyttöä ajatellen vähän hankalassa paikkaa. Matkaa keskukselta talolle on noin 15 metriä.

Vaikea varmaksi sanoa näillä tiedoilla, mutta todennäköisesti vaatii.

 

[djmake]

Jos haluaisi talon ulkoseinään voimavirtapistokkeen, vaatiiko se sähkökeskukselta lisävetoja talolle? Sähkökeskuksessa on jo voimavirtapistoke, mutta keskus on käyttöä ajatellen vähän hankalassa paikkaa. Matkaa keskukselta talolle on noin 15 metriä.

Puhut varmasti mittauskeskuksesta ja talossa on sitten ryhmäkeskus erikseen. Tämä olisi normaali tapa.
Tosin tarkentavana tietona talon ikä olisi hyvä. Toki kuvilla keskuksista pääsee vielä pidemmälle.

Vaikea varmaksi sanoa näillä tiedoilla, mutta todennäköisesti vaatii.

Kyllä se ryhmäkeskus on normaalisti talossa, ei 15 metrin päässä. Joten todennäköisesti ei vaadi muuta kuin automaattien lisäyksen (jollei valmiiksi ole varalla) ja johdotus pistokkeelle. Oikeastaan uudemmassa ainoa syy uuteen maakaapeliin olisi pääsulakekoon kasvattaminen niin paljon, ettei olemassa oleva riitä.

 

[SheikYerbouti]

Kyllä se ryhmäkeskus on normaalisti talossa, ei 15 metrin päässä. Joten todennäköisesti ei vaadi muuta kuin automaattien lisäyksen (jollei valmiiksi ole varalla) ja johdotus pistokkeelle. Oikeastaan uudemmassa ainoa syy uuteen maakaapeliin olisi pääsulakekoon kasvattaminen niin paljon, ettei olemassa oleva riitä.

Selitin varmasti huonosti, pahoittelut siitä. Etupihalla tönöttää talosta noin 15 metrin päässä siis se kaappi, jossa on pääsulakkeet ja sähkömittari. Eteisessä sisällä on sitten se kaappi, jossa on kaikki yksittäiset sulakkeet eri huoneisiin ja käyttökohteisiin.

 

[kajakkivajakki]

Laita kuva siitä ryhmäkeskuksesta niin ei tarvi sähkömiehien arvailla.
Jos on vähänkään uudempi talo niin siellä keskuksessa on jo valmiina odottamassa paikat lisäykselle. Tai ainakin varaus kuten yllä sanottiiin

 

[SheikYerbouti]

Laita kuva siitä ryhmäkeskuksesta niin ei tarvi sähkömiehien arvailla.
Jos on vähänkään uudempi talo niin siellä keskuksessa on jo valmiina odottamassa paikat lisäykselle. Tai ainakin varaus kuten yllä sanottiiin

Todentotta, hyvä idea : )

Sisällä on tällainen:



Keskellä pihaa tällainen:



Klikkaamalla kuvat saa suuremmiksi.

 

[kajakkivajakki]

Siinähän paikka 32 voimavirtapistokkeelle. Vaikken sähkäri olekaan

 

[SheikYerbouti]

Jonkun tämän tyylisen siihen ulkoseinään haluaisin, että saisi myös vikavirran.

PR 516 VVS voimavirtapistorasia

Voimavirtapistorasia 16 A vikavirtasuojalla. Vikavirtasuoja 4P 25 A 30 mA. Kotelointiluokka IP44.

www.finnparttia.fi

Vai saisikohan nuo sulakkeet suoraan muutettu vikavirtasuojatuiksi, jolloin seinään saisi siromman tökkelin?

 

[kajakkivajakki]

Jonkun tämän tyylisen siihen ulkoseinään haluaisin, että saisi myös vikavirran.

PR 516 VVS voimavirtapistorasia

Voimavirtapistorasia 16 A vikavirtasuojalla. Vikavirtasuoja 4P 25 A 30 mA. Kotelointiluokka IP44.

www.finnparttia.fi

Vai saisikohan nuo sulakkeet suoraan muutettu vikavirtasuojatuiksi, jolloin seinään saisi siromman tökkelin?

Saa vikavirran tuonne keskukseenkin lisättyä. Mutta mutulla sanon että tuo erillisen vivavirran omaava pistoke on työt mukaan laskien edullisempi vaihtoehto. Mutta eiköhän palstan sähkärit anna oikeat neuvot kun kerkeävät

 

[PekoniMuuri]

Vai saisikohan nuo sulakkeet suoraan muutettu vikavirtasuojatuiksi, jolloin seinään saisi siromman tökkelin?

Keskuksessa näyttää olevan hyvin tilaa lisätä vikuri.

 

[N1kkel]

Miksi kaikki puhuvat pistokkeesta pistorasian sijaan?

 

[Miksuu]

Miksi kaikki puhuvat pistokkeesta pistorasian sijaan?

Pistokkeesta tulee enempi sähöä ja voi laittaa enempi jakajia ja jatkojohtoja ja enempi kuormaa?
No joo oiskohan vaan ihan totuttu/opittu sana ilman et on tarkka nimeäminen tiedossa/käytössä..

 

[Pakana]

Miksi kaikki puhuvat pistokkeesta pistorasian sijaan?

Ei kaikki puhu. Suurimmalle osalle ihmisistä täysin samantekevää.

 

[Miksuu]

Siinähän paikka 32 voimavirtapistokkeelle. Vaikken sähkäri olekaan

No en menis tohon väliin laittamaan vaikka vapaat ois c16 suojat.. si tarveis kuormanhallintaakin.. mut en oo sähkäri..
Joskin kyl veikkaisin et oma maakaapeli talolle ois paras ja ottaa tuolta 21 syötöstä se ja jättää kylmiksi keskuksessa oleva voimavirta

 

[djmake]

Ei kaikki puhu. Suurimmalle osalle ihmisistä täysin samantekevää.

Samantekevää tai oikea termi ei ole tuttu. Mutta jos kysymyksestä käy selvästi ilmi, mitä tarkoitetaan, on välillä helppo vastata samalla kielellä. Tyyliin vikavirtasuojan tuntee moni mutta moniko ei-ammattilainen tietää suoraan vvsk:n, saati jonkun vielä oudomman lyhenteen tms?

Siinähän paikka 32 voimavirtapistokkeelle. Vaikken sähkäri olekaan

Toki, kyllä noiden perään saa 32A rasian laittaa mutta mitään iloa siitä ei varsinaisesti ole koska 10/16A johdonsuojat ja 25A pääsulakkeet.

No en menis tohon väliin laittamaan vaikka vapaat ois c16 suojat.. si tarveis kuormanhallintaakin.. mut en oo sähkäri..
Joskin kyl veikkaisin et oma maakaapeli talolle ois paras ja ottaa tuolta 21 syötöstä se ja jättää kylmiksi keskuksessa oleva voimavirta

Hieman kyseenalaistan neuvomisen jos ei ymmärrä asiaa ja pitää veikkailla.

Jos kyse ei ole sähköauton latauksesta, kuormanhallinnalle ei ole erityistä tarvetta. Käyttäjä huolehtii, ettei lämmitä kiuasta, uunia jne samaan aikaan kun käyttää järeämpää 3~laitetta. Ihan normaali tapa ja näin on myös sähkölämmitteisissä taloissa.
Ja jolleivat ole 16A suojia niin joko vaihtaa tai lisää. Onhan tuossa keskuksessa sentään mukavasti tilaa.

Mitään suoranaista hyötyä tämän hetken mallissa ei ole vetää tuolta mittauskeskukselta. Joka tapauksessa se rajoittava tekijä ovat 25A pääsulakkeet. Ja vielä järjettömämpää olisi poistaa ilman mitään syytä käytöstä tuo olemassa oleva 3~rasia. Niitä voi halutessaan laittaa vaikka talon joka seinälle, autotalliin ja varastoon samojen johdonsuojien perään. Niitä ei vaan käytetä samaan aikaan / käytetään vain pienellä kuormalla.
Jos 25A pääsulakkeet loppuvat kesken, vaihdetaan suurempiin. Ei sitä keskusten välistä kaapelia niin mitoiteta, ettei sulakekokoa / liittymää voi muuttaa yhtään pykälää suuremmaksi.

Jos halutaan jotain kuorman hallintaa tähän kohtaan, asia on helpompi toteuttaa tuossa ryhmäkeskuksessa, yksinkertaisimmillaan lähinnä kiukaan ja LVV:n osalta. Fiksumpi hallinta on oma asiansa mutta ainakaan vielä kysyjän suunnasta ei ole tullut sellaista infoa, jonka perusteella tarvittaisiin mitään hallintaa.

Mittauskeskukselta voi tottakai vetää, sille ei ole estettä. Annetuilla spekseillä en kuitenkaan ehdottaisi 15 metrin kaivantoa pihaan. Suoraan vetäminen muuttuu pakolliseksi vasta jos kasvatetaan pääsulakkeiden kokoa joko:
a) enemmän kuin keskusten välinen kaapelointi kestää
b) enemmän kun ryhmäkeskuksen suurin sallittu virta on
Ja olettaen siis, että pääsulakkeet voisi vaihtaa niin suuriksi, muutoin menee keskuksen vaihdoksi. Ryhmäkeskuksen malli on mahdollisesti Waltteri jotain mutten ole varma. Oletuksena kuitenkin 50A (tai yli) maksimi joten varsin harvoin tulee kotikäytössä vastaan. Paitsi jos halutaan järeämpää laturia autolle.
Ihan huomiona: tässäkään kohden se ryhmäkeskukselta vedetty rasia ei muuttuisi turhaksi. Jää muuhun käyttöön ja uusi kaapeli vedetään latauksen tarpeisiin.

Oma asiansa on se, mihin kaikkeen halutaan / on järkevää varautua tulevaa ajatellen. Tässä kohdassa itse miettisin lähinnä MMJ 5x2,5 S ja 5x6 S välillä. Jälkimmäinen voi olla järkevä jos rasia tulee paikkaan, johon mahdollisesti tulee laturi joskus. Muutoin 2,5mm2 (niin uusi kohde, että oletuksena oikosulkuvirrat riittävät) ja saa homman tehtyä talven aikanakin jos on tarpeen.

 

[Miksuu]

Samantekevää tai oikea termi ei ole tuttu. Mutta jos kysymyksestä käy selvästi ilmi, mitä tarkoitetaan, on välillä helppo vastata samalla kielellä. Tyyliin vikavirtasuojan tuntee moni mutta moniko ei-ammattilainen tietää suoraan vvsk:n, saati jonkun vielä oudomman lyhenteen tms?

Toki, kyllä noiden perään saa 32A rasian laittaa mutta mitään iloa siitä ei varsinaisesti ole koska 10/16A johdonsuojat ja 25A pääsulakkeet.

Hieman kyseenalaistan neuvomisen jos ei ymmärrä asiaa ja pitää veikkailla.

Jos kyse ei ole sähköauton latauksesta, kuormanhallinnalle ei ole erityistä tarvetta. Käyttäjä huolehtii, ettei lämmitä kiuasta, uunia jne samaan aikaan kun käyttää järeämpää 3~laitetta. Ihan normaali tapa ja näin on myös sähkölämmitteisissä taloissa.
Ja jolleivat ole 16A suojia niin joko vaihtaa tai lisää. Onhan tuossa keskuksessa sentään mukavasti tilaa.

Mitään suoranaista hyötyä tämän hetken mallissa ei ole vetää tuolta mittauskeskukselta. Joka tapauksessa se rajoittava tekijä ovat 25A pääsulakkeet. Ja vielä järjettömämpää olisi poistaa ilman mitään syytä käytöstä tuo olemassa oleva 3~rasia. Niitä voi halutessaan laittaa vaikka talon joka seinälle, autotalliin ja varastoon samojen johdonsuojien perään. Niitä ei vaan käytetä samaan aikaan / käytetään vain pienellä kuormalla.
Jos 25A pääsulakkeet loppuvat kesken, vaihdetaan suurempiin. Ei sitä keskusten välistä kaapelia niin mitoiteta, ettei sulakekokoa / liittymää voi muuttaa yhtään pykälää suuremmaksi.

Jos halutaan jotain kuorman hallintaa tähän kohtaan, asia on helpompi toteuttaa tuossa ryhmäkeskuksessa, yksinkertaisimmillaan lähinnä kiukaan ja LVV:n osalta. Fiksumpi hallinta on oma asiansa mutta ainakaan vielä kysyjän suunnasta ei ole tullut sellaista infoa, jonka perusteella tarvittaisiin mitään hallintaa.

Mittauskeskukselta voi tottakai vetää, sille ei ole estettä. Annetuilla spekseillä en kuitenkaan ehdottaisi 15 metrin kaivantoa pihaan. Suoraan vetäminen muuttuu pakolliseksi vasta jos kasvatetaan pääsulakkeiden kokoa joko:
a) enemmän kuin keskusten välinen kaapelointi kestää
b) enemmän kun ryhmäkeskuksen suurin sallittu virta on
Ja olettaen siis, että pääsulakkeet voisi vaihtaa niin suuriksi, muutoin menee keskuksen vaihdoksi. Ryhmäkeskuksen malli on mahdollisesti Waltteri jotain mutten ole varma. Oletuksena kuitenkin 50A (tai yli) maksimi joten varsin harvoin tulee kotikäytössä vastaan. Paitsi jos halutaan järeämpää laturia autolle.
Ihan huomiona: tässäkään kohden se ryhmäkeskukselta vedetty rasia ei muuttuisi turhaksi. Jää muuhun käyttöön ja uusi kaapeli vedetään latauksen tarpeisiin.

Oma asiansa on se, mihin kaikkeen halutaan / on järkevää varautua tulevaa ajatellen. Tässä kohdassa itse miettisin lähinnä MMJ 5x2,5 S ja 5x6 S välillä. Jälkimmäinen voi olla järkevä jos rasia tulee paikkaan, johon mahdollisesti tulee laturi joskus. Muutoin 2,5mm2 (niin uusi kohde, että oletuksena oikosulkuvirrat riittävät) ja saa homman tehtyä talven aikanakin jos on tarpeen.

Kuormanhallinnalla tässä tarkoitin lähinnä kontaktoria tms joka katkoo pois jos esim kiuas ja lvv päällä tai toinen.. ne kun kans tuolla samassa ryhmäkeskuksessa, tai mistä mä tien kai sitä sieltä si loputtomasti voi repiä sähöä jokasuuntaan...
Ja en toki tie tuleeko esim kiukaalta tietoa koska päällä tms.. että vois sen avulla pätkiä..

 

[djmake]

Kuormanhallinnalla tässä tarkoitin lähinnä kontaktoria tms joka katkoo pois jos esim kiuas ja lvv päällä tai toinen.. ne kun kans tuolla samassa ryhmäkeskuksessa, tai mistä mä tien kai sitä sieltä si loputtomasti voi repiä sähöä jokasuuntaan...
Ja en toki tie tuleeko esim kiukaalta tietoa koska päällä tms.. että vois sen avulla pätkiä..

Luitko viestiäni ollenkaan? Ja edelleen, onko tarpeen vastata jos ei kerran tiedä?

Siellä mittauskeskuksella on ne 25A pääsulakkeet ja KAIKKI kulutus on luonnollisesti niiden takana. Eli sekä se 16A 3~rasia, että lähtö ryhmäkeskukselle (ja kaikki sen perässä olevat). Joten maksimi on 3x25A ihan riippumatta, ottaako sähkön kummasta tahansa tai molemmista.

Miten muuten toteuttaisit pelkällä kontaktorilla vaikkapa kiukaan ohjauksen siinä tapauksessa, että se 3~rasia on käytössä? Entä miksi poistaisit mittauskeskuksen rasian käytöstä?

 

[Pakana]

Kyllähän tietysti kiukaan ohjaaman kuormanhallintakontaktorin voi laittaa suoraan katkomaan latauslaitteen sähköä, mutta ei sitä kyllä niin saisi tehdä. Johtuu sitten latauslaitteesta ja autosta osaako se jatkaa latausta tuollaisen katkon jälkeen.

Samantekevää tai oikea termi ei ole tuttu. Mutta jos kysymyksestä käy selvästi ilmi, mitä tarkoitetaan, on välillä helppo vastata samalla kielellä. Tyyliin vikavirtasuojan tuntee moni mutta moniko ei-ammattilainen tietää suoraan vvsk:n, saati jonkun vielä oudomman lyhenteen tms?

Vvsjsk on yksi hyvä esimerkki tavallaan yksinkertaisesta mutta älyttömännäköisestä lyhenteestä.

 

[Hilppari]

Kyllähän tietysti kiukaan ohjaaman kuormanhallintakontaktorin voi laittaa suoraan katkomaan latauslaitteen sähköä, mutta ei sitä kyllä niin saisi tehdä. Johtuu sitten latauslaitteesta ja autosta osaako se jatkaa latausta tuollaisen katkon jälkeen.


Vvsjsk on yksi hyvä esimerkki tavallaan yksinkertaisesta mutta älyttömännäköisestä lyhenteestä.

Pitänee rupee puhuu enklanniksi MCB, RCD ja RCBO

 

[invicta]

Pienen vessan remppa työn alla ja sähköistä kysymys. Uppoasennetulle valokatkaisijalle tulee keskukselta putkessa vain nolla ja vaihe, koska 70-luku. Tästä on aikanaan jatkettu toisella putkella viereiseen seinään peilikaapille kaksi vaihetta ja nolla. Toinen vaiheista jatkuvasti päällä ja menee pistorasialle, toinen valokatkaisijan kautta peilikaapin lampulle, joka oli vessan ainoa valaisin. Yhteinen nolla. Ei jakorasiaa tai muuta, asennusjohdot tulee suoraan tiiliseinän pintaan putkesta, eli kaikki siitä eteenpäin on pinta-asennusta.

Nyt olis tarkoitus laittaa uusi peilikaappi ja käyttää muuten samaa systeemiä, mutta laittaa kaapin yläpuolelle jakorasia josta jakaisin lyhyellä pinta-asennuksella johdot peilikaapin kohdevalolle, pistorasialle peilikaapin sisään ja uutena kattovalolle pinta-asennuksena. Valokatkaisjaksi 2-kytkiminen ja yksi vaihe lisää putkeen kattovaloa varten. Suojaputken pää johtimineen tulee seinästä kuitenkin peilikaapin taakse hankalaan kohtaan. En haluaisi laittaa jakorasiaa peilikaapin sisään suoraan tuon ulostulon päälle, koska pitäisi tehdä sille reikää kaapin takaseinään, näyttää ikävältä ja vie tilaa muutenkin pienestä kaapista. Kaapin takaseinän takana on tyhjä tila, johon mahtuu pinta-asennuskaapeli, muttei välttämättä mitään suojaputkea.

Jos sijoitan jakorasian uuden peilikaapin yläpuolelle, miten voin toteuttaa putken ulostulon ja uuden jakorasian välisen pätkän? Onko jakorasia pakko kuitenkin sijoittaa peilikaapin sisään, jotta voi jatkaa noiden irtonaisten asennusjohtojen käyttöä? Vai pitääkö vaihtaa irtojohtimet 5x1,5 MMJ-kaapeliin ja yrittää vetää se varsin ahtaan putken läpi valokatkaisijalle asti ja putkesta sitten pintaa pitkin jakorasialle?

Edit: Ja leikitään vaikka että keskuksessa on vikavirtasuoja niin ei tarvii siitä sitten keskustella.

 

[Pakana]

Pienen vessan remppa työn alla ja sähköistä kysymys. Uppoasennetulle valokatkaisijalle tulee keskukselta putkessa vain nolla ja vaihe, koska 70-luku. Tästä on aikanaan jatkettu toisella putkella viereiseen seinään peilikaapille kaksi vaihetta ja nolla. Toinen vaiheista jatkuvasti päällä ja menee pistorasialle, toinen valokatkaisijan kautta peilikaapin lampulle, joka oli vessan ainoa valaisin. Yhteinen nolla. Ei jakorasiaa tai muuta, asennusjohdot tulee suoraan tiiliseinän pintaan putkesta, eli kaikki siitä eteenpäin on pinta-asennusta.

Nyt olis tarkoitus laittaa uusi peilikaappi ja käyttää muuten samaa systeemiä, mutta laittaa kaapin yläpuolelle jakorasia josta jakaisin lyhyellä pinta-asennuksella johdot peilikaapin kohdevalolle, pistorasialle peilikaapin sisään ja uutena kattovalolle pinta-asennuksena. Valokatkaisjaksi 2-kytkiminen ja yksi vaihe lisää putkeen kattovaloa varten. Suojaputken pää johtimineen tulee seinästä kuitenkin peilikaapin taakse hankalaan kohtaan. En haluaisi laittaa jakorasiaa peilikaapin sisään suoraan tuon ulostulon päälle, koska pitäisi tehdä sille reikää kaapin takaseinään, näyttää ikävältä ja vie tilaa muutenkin pienestä kaapista. Kaapin takaseinän takana on tyhjä tila, johon mahtuu pinta-asennuskaapeli, muttei välttämättä mitään suojaputkea.

Jos sijoitan jakorasian uuden peilikaapin yläpuolelle, miten voin toteuttaa putken ulostulon ja uuden jakorasian välisen pätkän? Onko jakorasia pakko kuitenkin sijoittaa peilikaapin sisään, jotta voi jatkaa noiden irtonaisten asennusjohtojen käyttöä? Vai pitääkö vaihtaa irtojohtimet 5x1,5 MMJ-kaapeliin ja yrittää vetää se varsin ahtaan putken läpi valokatkaisijalle asti ja putkesta sitten pintaa pitkin jakorasialle?

Edit: Ja leikitään vaikka että keskuksessa on vikavirtasuoja niin ei tarvii siitä sitten keskustella.

Jos peilikaapin taakse mahtuu pieni jakorasia, niin vanhoja johtoja voi jatkaa. Vaatii n. 20mm tilaa. Jos tilaa ei ole, niin sitten jäljelle jää uudellet johdot. Ei ole pakko olla MMJ, voi käyttää myös irtojohtimia, vain putken jälkeiselle osuudelle suojaletku päälle.

Keskuksessa ei voi olla vikavirtasuojaa jos syöttö on 0lk. Nollaus tehdään vasta siellä jakorasialla, ja vasta sen jälkeen vikavirtasuoja jos haluaa.

 

[djmake]

Keskuksessa ei voi olla vikavirtasuojaa jos syöttö on 0lk. Nollaus tehdään vasta siellä jakorasialla, ja vasta sen jälkeen vikavirtasuoja jos haluaa.

Lisätään tähän osassa peilikaapeista olevan vvsk ja ovat myös ketjuttamiseen sopivia. Eli voi onnistua sikäli helposti.
Mutta jos putkitettua (vessa luultavasti johonkin muulle kattorasialle) niin selvittäisin kyllä sen, onnistuuko kevin veto. Välttämätön ei ole pelkän vessan takia mutta siitä riippumatta.

Jos sijoitan jakorasian uuden peilikaapin yläpuolelle, miten voin toteuttaa putken ulostulon ja uuden jakorasian välisen pätkän? Onko jakorasia pakko kuitenkin sijoittaa peilikaapin sisään, jotta voi jatkaa noiden irtonaisten asennusjohtojen käyttöä?

Tästä voidaan olla montaa mieltä mutta jos saat ne irtokarvat putkeen niin en näkisi ongelmaa. Joku stanuja paremmin muistava kertonee, onko kaapelikouru ok tuossa kohdassa. En nyt heti keksi estettä mutta tarkistaa pitää.

 

[SheikYerbouti]

Kaksi kysymystä teille tietäjille.

Ensimmäinen kysymys. Pihalla hulevesiä siirtelee siihen tarkoitukseen suunniteltu pumppu, jolle on oma sulakkeensa sähkökaapissa muiden joukossa. Haluaisin jotenkin valvoa, että miten usein tuo pumppu käy ja samalla pitää silmällä, että märkään aikaan se myös käynnistyy aina tarvittaessa. Nykyisellään olen tämän tehnyt ihan vain kurkkailemalla kaivoon jossa pumppu on.

Kävisikö tällaiseen joku Shelly Pro 1 PM tms? Saisi koneelta seurailtua että pumppu käynnistyy ja samalla selville paljonko se vie sähköä. Sähkäri on tammikuussa tulossa muutakin talolle puuhaamaan, joten voisi siinä samalla hoitaa tämän. Liitteenä kuva siitä sulakkeesta ja sähkökaapin tiedot.



Toinen kysymys - onko se pihtimittari, jolla saa mitattua kulkeeko johdossa virta? Haluaisin selvitellä, mikä johto tarkalleen kulkee yhden kaapin alla. Oletettavasti juuri tuon pumpun johto, mutta piirrustuksista se ei oikein selvinnyt. Saisiko tuon mitattua jotenkin siitä pohdosta, jota näkyy noin 10 cm, esimerkiksi kytkemällä sulaketta pois / päälle ja mittaamalla vaikuttaako johdossa kulkevaan virtaan?

Ohessa kuva siitä näkyvästä pätkästä johtoa, jossa kulkevan virran haluaisin selvittää.

 

[NikokiN]

Ensimmäinen tarkentava kysymys. Mikä ohjaa pumppua? Vai onko kaivossa perus uppopumppu omalla uimurikytkimellä?

 

[Pakana]

Kaksi kysymystä teille tietäjille.

Ensimmäinen kysymys. Pihalla hulevesiä siirtelee siihen tarkoitukseen suunniteltu pumppu, jolle on oma sulakkeensa sähkökaapissa muiden joukossa. Haluaisin jotenkin valvoa, että miten usein tuo pumppu käy ja samalla pitää silmällä, että märkään aikaan se myös käynnistyy aina tarvittaessa. Nykyisellään olen tämän tehnyt ihan vain kurkkailemalla kaivoon jossa pumppu on.

Kävisikö tällaiseen joku Shelly Pro 1 PM tms? Saisi koneelta seurailtua että pumppu käynnistyy ja samalla selville paljonko se vie sähköä. Sähkäri on tammikuussa tulossa muutakin talolle puuhaamaan, joten voisi siinä samalla hoitaa tämän. Liitteenä kuva siitä sulakkeesta ja sähkökaapin tiedot.



Toinen kysymys - onko se pihtimittari, jolla saa mitattua kulkeeko johdossa virta? Haluaisin selvitellä, mikä johto tarkalleen kulkee yhden kaapin alla. Oletettavasti juuri tuon pumpun johto, mutta piirrustuksista se ei oikein selvinnyt. Saisiko tuon mitattua jotenkin siitä pohdosta, jota näkyy noin 10 cm, esimerkiksi kytkemällä sulaketta pois / päälle ja mittaamalla vaikuttaako johdossa kulkevaan virtaan?

Ohessa kuva siitä näkyvästä pätkästä johtoa, jossa kulkevan virran haluaisin selvittää.

Shelly 1 pro pm käy tuohon. Myös em mallit käy.

Virtapihtimittarilla voi tosiaan mitata johdon päältä siine kulkevan virran, mutta tuo kuvassa näkyvä on kaapelia, jonka päältä pihtimittari ei voi mitata. Kaapelissa on siis sisällä useampi johto, ja jos mittaa pihtimittarilla kahta johtoa jossa kulkee toisensa kumoavat virrat (kuten jossain pumpun kaapelissa kulkee), mittari näyttää vaan nollaa.

Sellaisia kaapelin päältä jännitten ilmaisevia kynia on olemassa, esim testboy, mutta erityisesti maakaapeleiden kanssa ne toimii huonosti, koska niissä on maadotusvaippa siina kuoren alla.

 

[SheikYerbouti]

Shelly 1 pro pm käy tuohon. Myös em mallit käy.

Virtapihtimittarilla voi tosiaan mitata johdon päältä siine kulkevan virran, mutta tuo kuvassa näkyvä on kaapelia, jonka päältä pihtimittari ei voi mitata. Kaapelissa on siis sisällä useampi johto, ja jos mittaa pihtimittarilla kahta johtoa jossa kulkee toisensa kumoavat virrat (kuten jossain pumpun kaapelissa kulkee), mittari näyttää vaan nollaa.

Sellaisia kaapelin päältä jännitten ilmaisevia kynia on olemassa, esim testboy, mutta erityisesti maakaapeleiden kanssa ne toimii huonosti, koska niissä on maadotusvaippa siina kuoren alla.

Paljon kiitoksia vastauksesta.

Onko mitään ideaa, miten saisin selviteltyä onko tuo johto se pumpulle menevä? Saisiko sähkäri sen selville? Kaiken järjen mukaan tuo on oikea johto, koska pumppu on juuri talon tuolla puolella, noin kahden metrin tuosta johdosta olevassa kaivossa. Sähkökaappi on sitten melkein toisessa päässä taloa.

 

[Pakana]

Paljon kiitoksia vastauksesta.

Onko mitään ideaa, miten saisin selviteltyä onko tuo johto se pumpulle menevä? Saisiko sähkäri sen selville? Kaiken järjen mukaan tuo on oikea johto, koska pumppu on juuri talon tuolla puolella, noin kahden metrin tuosta johdosta olevassa kaivossa. Sähkökaappi on sitten melkein toisessa päässä taloa.

Kyllä tuon tunnistamiseen laitteet on, mutta ei joka sähkärillä mitenkään automaattisesti kaapelinhakulaitteita ole.

 

[djmake]

Paljon kiitoksia vastauksesta.

Onko mitään ideaa, miten saisin selviteltyä onko tuo johto se pumpulle menevä? Saisiko sähkäri sen selville? Kaiken järjen mukaan tuo on oikea johto, koska pumppu on juuri talon tuolla puolella, noin kahden metrin tuosta johdosta olevassa kaivossa. Sähkökaappi on sitten melkein toisessa päässä taloa.

Kuvasta päätellen tosiaan @Pakana mainitsemaan tapaan maakaapelia. Jos tuo ei ulos menisi, kaapelointi olisi oletuksena MMJ:tä.

Jos keskukselta asti lähtee pumpun johdonsuojalta maakaapeli, kertoo se jo lisää. Tosin keskuksen ollessa kauempana, pitäisi kyllä sähkökuvista selvitä, onko alku MMJ, jakorasia välillä ja MCMK siitä eteenpäin. Jos jakorasia on selkeässä paikassa ko. kaapeliin nähden ja sieltä toteaa pumpun automaatin katkaisevan jännitteen niin silläkin edetään asiassa.

Toki, jos pumpulle / kaivolle pääsee helposti käsiksi ja näkee tulevan kaapelin niin tyypin ollessa sama, antaa sekin suuntaa. Mutta kun sähkäri paikalle on tulossa niin kysy, onko millaiset laitteet olemassa. Jos sopivaa löytyy ja tietää varautua, ei tuota montaa hetkeä varmista.

 

[SheikYerbouti]

On se mainiota kun teidän @Pakana ja @djmake kaltaisia tietäjiä löytyy! Kiitoksia paljon.

 

[dot1q]

@SheikYerbouti täällä on salaojan päätykaivon uppopumpulla käytössä Shelly Plus 1 PM juurikin saman sorttista seuraamista varten. On toiminut hyvin siinä käytössä reilun pari vuotta. Toisesta vuodesta eteenpäin näkee mukavasti verrokkigraaffin edellisvuoteen nähden.

Kerran toi on pelastanu tilanteen, koska poistoputki oli hypännyt pois poistoputken yhteeltä, niin kierrätti vettä kaivossa. Sen näki hyvin graafista,että tämä sähkön kulutus on poikkeavaa.

 

[SheikYerbouti]

@SheikYerbouti täällä on salaojan päätykaivon uppopumpulla käytössä Shelly Plus 1 PM juurikin saman sorttista seuraamista varten. On toiminut hyvin siinä käytössä reilun pari vuotta. Toisesta vuodesta eteenpäin näkee mukavasti verrokkigraaffin edellisvuoteen nähden.

Kerran toi on pelastanu tilanteen, koska poistoputki oli hypännyt pois poistoputken yhteeltä, niin kierrätti vettä kaivossa. Sen näki hyvin graafista,että tämä sähkön kulutus on poikkeavaa.

Tämä oli erinomaisen hyvä tieto, kiitos!