kysymykset luonnontieteistä (fysiikka, kemia, biologia)
- Keskustelun aloittaja Azaloom
- Aloitettu
Yhdistetyn funktion derivointisäännöllä. Eipä siinä sen kummempaa.Mahdollisesti mitä muunnoskaavoja käyttäen ja miten päästään derivaattafunktion muodosta -d(BAcosωt)/dt muotoon BAωsinωt, koskien vaihtojännitettä?
Lukion opetussuunnitelmassa on ilmeisesti tapahtunut positiivista kehitystä sitten 00-luvun. Meillä ei differentiaali- ja integraalilaskentaa fysiikassa tuolloin ollut. Lukion fysiikassa oli vain yläastetason matematiikkaa.Mahdollisesti mitä muunnoskaavoja käyttäen ja miten päästään derivaattafunktion muodosta -d(BAcosωt)/dt muotoon BAωsinωt, koskien vaihtojännitettä?
Ko. kirjan painos on vuodelta -04, joten samoja kirjoja.
Edit: Mutta pohjautuu tosiaan -90 luvun OPSiin. Luultavasti vikat painokset ennen 2000-luvun uutta OPSia.Lyhyt ja simppeli: Mikä on tuon ylemmän kuvan tavallisesta vaihtojännitelähteestä eroavan sähköteknisen piirrosmerkin täsmällinen nimi/selitys? Tähän asti kirjassa ja muuallakin nähnyt käytettävän suorakulmaisen keskiviivan sijaan vain aaltoviivaa, kuten alemmassa kuvassa. Elektroninen suurtaajuusvaihtojännitelähde tjsp.? Ja tekeekö se mitään eroa jos jännitelähteen symbolin pallot on mustat vs. pelkät ääriviivat? Muuten samannäköisestä aaltoviiva-jännitelähdemerkistä näkyy käytettävän kirjassa molempia.
Tuo symboli kuvastaa että jännitelähteestä tulee kanttiaaltoa eikä siniaaltoa. En tiedä onko tuolla sen ihmeempää nimitystä mutta itse kutsuisin tuota vaikkapa kanttiaaltojännitelähteeksi.
Noilla että pallukat viivojen päässä on täytetyt tai ei, ei taida olla mitään eroa. Itse kuitenkin elektroniikkaa yli 20v harrastaneena en ole noille mitään eroa keksinyt. Tietty joissakin tapauksissa eri malliset piuhan päät tarkoittavat erilaisia liittimiä tai liitospisteitä mutta noissa kytkentäkaavioissa tuskin on siitäkään kyse.
Noilla että pallukat viivojen päässä on täytetyt tai ei, ei taida olla mitään eroa. Itse kuitenkin elektroniikkaa yli 20v harrastaneena en ole noille mitään eroa keksinyt. Tietty joissakin tapauksissa eri malliset piuhan päät tarkoittavat erilaisia liittimiä tai liitospisteitä mutta noissa kytkentäkaavioissa tuskin on siitäkään kyse.
Tulkitsisin, että merkintä kuvastaa tuossa signaaligeneraattoria, jolla tuotetaan kyseinen kanttiaalto.Lyhyt ja simppeli: Mikä on tuon ylemmän kuvan tavallisesta vaihtojännitelähteestä eroavan sähköteknisen piirrosmerkin täsmällinen nimi/selitys? Tähän asti kirjassa ja muuallakin nähnyt käytettävän suorakulmaisen keskiviivan sijaan vain aaltoviivaa, kuten alemmassa kuvassa. Elektroninen suurtaajuusvaihtojännitelähde tjsp.? Ja tekeekö se mitään eroa jos jännitelähteen symbolin pallot on mustat vs. pelkät ääriviivat? Muuten samannäköisestä aaltoviiva-jännitelähdemerkistä näkyy käytettävän kirjassa molempia.
Voisiko ero olla, että musta pallo tarkoittaa kiinteää liitäntää ja pelkät ääriviivat liitäntää tai liitäntäpistettä, joka voidaan helposti avata? Sillä tuskin lienee tuossa merkitystä.
Viimeksi muokattu:
Sähkömagnetismi kurssin viimeisiltä sivuilta, koskien vaihtovirran tehon siirtoa ja hukkatehoa. Yhdytäänkö tuohon tekemääni korjaukseen (keltainen muistilappu), vai enkö vain käsitä? Sellaisenaan en oikein ymmärrä kirjan sivun viimeistä yhtälöä, kun sama muuttuja yhtälön eri puolilla. P on virtapiirin kokonaisteho.
edit: Ja heti seuraavalla sivulla parista punaisella nuolella merkitystä kohdasta vissiin kai puuttuu R:n alaindeksistä ykkönen, tai sellaiset voisi ainakin selvyyden vuoksi lisätä?
edit: Ja heti seuraavalla sivulla parista punaisella nuolella merkitystä kohdasta vissiin kai puuttuu R:n alaindeksistä ykkönen, tai sellaiset voisi ainakin selvyyden vuoksi lisätä?
Viimeksi muokattu:
Yllättävän paljon tästä kirjasta loppujen lopuksi löytyi vielä korjausehdotuksia, vaikka olen kirjat jo kertaalleen käynyt läpi aika tiheällä kammalla. Vikoilla sähkömagnetismi-kurssin sivuilla oli vielä ainakin itsessäni kysymyksiä herättävä kohta liittyen muuntajan ensiö- ja toisiopuolen jännitteisiin. Eli kirjan kohta "Ensiöpuolen jännite on e1", ja e1 määritellään induktiolain mukaisella kaavalla. Mutta eihän koko ensiöpuolen jännite voi määräytyä pelkän käämiin indusoituvan jännitteen perusteella, kun sieltä löytyy virtalähdekin? Tosin, jos ajatellaan ettei ensiöpuolella ole resistanssia, niin silloinhan e1 olisi sama kuin virtalähteen napajännite U1. Mutta olisiko tuo kuitenkin parempi ilmaista korjattuna "Ensiöpuolelle sen käämistä indusoituva jännite on e1"?
Siirryin lukion kemian vikaan kurssiin ennen fysiikan vikan kurssin lukua. Logaritmit olleet itselleni aina vähän hankalia hahmottaa ja joudun ne tavallisesti kertaamaan matikan kirjasta, jos niitä ei vähään aikaan käytä. Kemiassa niiden käsittelyn myötä tulikin tärkeää uutta tietoa merkitsevistä numeroista. Lisäsin tuollaisen kirjoittamani lapun fyssan ja kemman kirjoihin asiaan kuuluviin kohtiin. Pitääkö tuo lisäys kutinsa ja lukion matemaattisten aineiden oppimäärien ja yliopistojen pääsykokeiden rajoissa onko merkitseviin numeroihin vielä jotain lisättävää, mitä tuo kuvan fysiikan kirjan sivu eksponenttitäydennyksellä ei sisällä?
Asia tuli eteen kirjan YO-tehtävän ja siihen liittyvän Opettajan oppaan ratkaisun myötä, mistä jälkimmäinen kuva.
Sitäkin tässä haen, että onko tuo 10-kantainen potenssi (tai sen kymmenkerrat) tässä suhteessa erikoistapaus, vai onko muunkin kantaisilla potensseilla merkitsevien suhteen mainittavia erityissääntöjä?
Asia tuli eteen kirjan YO-tehtävän ja siihen liittyvän Opettajan oppaan ratkaisun myötä, mistä jälkimmäinen kuva.
Sitäkin tässä haen, että onko tuo 10-kantainen potenssi (tai sen kymmenkerrat) tässä suhteessa erikoistapaus, vai onko muunkin kantaisilla potensseilla merkitsevien suhteen mainittavia erityissääntöjä?
Viimeksi muokattu:
Kemia ja puskuriliuokset: Itsellä vähän hankaluuksia varmuudella hahmottaa, mikä puskuriliuoksissa on happoa tai emästä vastaavan suolalisäyksen merkitys? Kirja ei tätä oikeastaan mitenkään ainakaan suoraan totea. Tarvitaanko protolyyttiä vastaava valmis suola puskuriliuokseen vain ja ainoastaan painamaan hapon tai emäksen protolyysitasapaino reaktioyhtälön lähtöaineiden puolelle ja liuoksen pH kohti neutraalia, vai onko suolalla jokin muukin tarkoitus? Kiitos.
Siis logaritmeissä luota Maolin tarjoamaan peruskaavaan:
loga (y) = x on sama asia kuin a^x = y
eli log10 (y) = x on sama asia kuin 10^x = y
Tarkkojen arvojen osalta en olisi huolissani, sillä yo- että pääsykokeissa sallitaan yhden ylimääräisen merkitsevän luvun käyttö. Eli jos vahingossa annat vastauksena 4,14 litraa ja mallivastauksen mukaan odotettu vastaus on 4,1 litraa, niin tuo ei ole vielä sakotettava virhe (T. Kemian YO S2020, annoin kahdella desimaalilla vastauksen).
Siis jos oletetaan, että alussa on puskuriliuos, jossa on 0,5 M HA ja 0,5 M A- ja lisätään vaikka suolaa, joka liukenee liuokseen tuottaen 0,2 M A- eli hapon emäsmuotoa, niin silloin meillä on uusi puskuriliuos, jossa alkutilanteessa on 0,5 M HA ja 0,7 M A-. Riittävä approksimaatio saadaan Hendersson-Hasselbachin yhtälöllä, tai sijoittamalla suoraan nämä lukemat happovakion yhtälöön, jossa [HA] = 0,5 M, [A-] = 0,7 M ja Ka on jotain, jolloin voidaan laskea [H30+] arvo.
Ihan pakko kysyä sinulta, että opiskeletko näitä asioita vain lukemalla vai lasketko myös laskuja? Laskuja laskemalla ja seuraamalla sitä, mitä niissä tapahtuu vaihe vaiheelta, niin on paljon helpompi ymmärtää esim. nämä puskurilaskut.
Eli alappa laskemaan, sitten hiot merkitsevät luvut kuntoon jne.
Kiitos. Noihin puskuriliuoksiin liittyvällä kysymykselläni tarkoitin sitä, että kirja sanoo että puskuriliuos muodostuu heikosta haposta tai heikosta emäksestä ja sitä vastaavasta suolasta (jaolla 50/50 N), niin mikä sen suolan funktio/funktiot siinä tarkalleen on? Tuo vastauksesi ei ymmärtääkseni aivan vastannut tähän. Omaan päähäni ei ole juolahtanut muuta kuin pH:n painaminen kohti neutraalia.
Olen jo aikanaan tehnyt näistä samoista lukion fysiikan, kemian ja biologian kirjoista kaikki tehtävät ja vihot ovat edelleen tallessa. Nyt on vain kertausruljanssi, mikä tosin osoittautua suurelta osin uusintaluvuksi, vähän niin kuin pohjalta lähtien. Onneksi jonkinlainen tatsi oli sentään jäljellä.
edit: Kirjan puskuriliuokset esittelevä sivu:
Viimeksi muokattu:
Ehkä pikkujuttu, mutta kysytään silti, jos joku ottaisi kopin. Pitäisiköhän kemian kirjan kohdassa "Koska esim. pii-elektronien energia on pienempi kuin sigma-elektronien energia..." lukea energia-sanojen tilalla sidosenergia? Tuollaisenaan tuo kohta ei aukea itselle ja on epälooginen mm. juuri siitä syystä, että pii-elektronien sidosenergia on pienempi ja näin ollen sigma-elektroni olisi "syvemmässä" energiakuopassa, mistä johtuen sigma-elektroninen virittäminen korkeammalle energiatasolle vaatii suuremman kvantin.
Ylen tämän illan 20:30 uutisissa toimittaja juuri äsken lausui cesium koolla Tsar-Bomban Lapin säteilyjäämiä koskevassa jutussa.
Pari lisäkysymystä kemiasta: Voidaanko kokonaisreaktion potentiaali kirjoittaa kyseisten osareaktioiden avulla niin, kuin olen alla olevassa kirjaan kahdelle lisäämälleni lapulle tehnyt (etenkin termiittireaktio)?
Toinen kysymys liittyy kirjan samalle sivulle, mikä mielestäni täytyy sisältää virheen, koska argumentointi on epälooginen ja näyttää olevan ristiriidassa itsensä kanssa: Ensin termiittireaktion kohdalla todetaan, että korvautumisreaktioissa korvaava metalli on aktiivisempi, ts. sen normaalipotentiaali on sähkökemiallisessa jännitesarjassa pienempi. Sitten alempana siirryttyä halogeeneihin todetaan, että aktiiviset epämetallit vapauttavat vähemmän aktiivisemman epämetallin sen yhdisteestä. Ensimmäinen epäloogisuus tulee siinä, että esimerkkinä käytetään sitä, että neutraali klooriatomi vapauttaa bromin sen pelkistyneestä muodosta natriumbromidista (ioniyhdiste), pelkistyen itse natriumkloridiksi. Tämä tosin on ymmärrettävissä sitä kautta, että nyt vapauttava yhdiste itse pelkistyy hapettaen vapautettavan, ja asia olisi vain esitetty hyvin epäselvästi, jopa harhaanjohtavasti. Mutta kun seuraavalla sivulla sanotaan, että "sähkökemiallisen jännitesarjan mukaan halogeenien aktiivisuus kasvaa järjestyksessä I, Br, Cl ja F.", niin minusta tuo vahvistaa ristiriidan juuri esitetyn kanssa.
Toinen kysymys liittyy kirjan samalle sivulle, mikä mielestäni täytyy sisältää virheen, koska argumentointi on epälooginen ja näyttää olevan ristiriidassa itsensä kanssa: Ensin termiittireaktion kohdalla todetaan, että korvautumisreaktioissa korvaava metalli on aktiivisempi, ts. sen normaalipotentiaali on sähkökemiallisessa jännitesarjassa pienempi. Sitten alempana siirryttyä halogeeneihin todetaan, että aktiiviset epämetallit vapauttavat vähemmän aktiivisemman epämetallin sen yhdisteestä. Ensimmäinen epäloogisuus tulee siinä, että esimerkkinä käytetään sitä, että neutraali klooriatomi vapauttaa bromin sen pelkistyneestä muodosta natriumbromidista (ioniyhdiste), pelkistyen itse natriumkloridiksi. Tämä tosin on ymmärrettävissä sitä kautta, että nyt vapauttava yhdiste itse pelkistyy hapettaen vapautettavan, ja asia olisi vain esitetty hyvin epäselvästi, jopa harhaanjohtavasti. Mutta kun seuraavalla sivulla sanotaan, että "sähkökemiallisen jännitesarjan mukaan halogeenien aktiivisuus kasvaa järjestyksessä I, Br, Cl ja F.", niin minusta tuo vahvistaa ristiriidan juuri esitetyn kanssa.
Asia joka jäi askarruttamaan joulusaunassa.
Jos haluaa oluen jäähtyvän mahdollisimman nopeasti niin kannattaako se laittaa ulos hankeen, vai taivasalle? Ja vaikuttaako siihen oluen alkulämpötila, ulkolämpötila ja säiliön materiaali (pullo/tölkki)?
Lumihan on eriste jonka voisi kuvitella hidastavan jäähtymistä, mutta toisaalta pintaan luulisi tulevan sula vesikerros joka taas siirtää lämpöä tehokkaasti.
Jos haluaa oluen jäähtyvän mahdollisimman nopeasti niin kannattaako se laittaa ulos hankeen, vai taivasalle? Ja vaikuttaako siihen oluen alkulämpötila, ulkolämpötila ja säiliön materiaali (pullo/tölkki)?
Lumihan on eriste jonka voisi kuvitella hidastavan jäähtymistä, mutta toisaalta pintaan luulisi tulevan sula vesikerros joka taas siirtää lämpöä tehokkaasti.
Kyse on lämmönjohtumisen maksimoimisesta. Jos ilma on kylmä ja tuulee oikein kovaa, niin taivasalla voi olla paras vaihtoehto, tai ei ainakaan häviä hangelle juurikaan. Oikein tiiviiksi tölkin tai pullon ympärille pakattu lumihanki lienee kuitenkin useimmiten ellei aina tehokkain vaihtoehto, etenkin, jos tölkin käy välillä siirtämässä uuteen kylmään lumikekoon. Alutölkillä ja lasipullolla en näe hirveätä eroa. Arvelisin alutölkki metallisena ja tässä tapauksessa paljon lasipulloa ohuempana on nopeampi vaihtoehto. Mitä korkeampi juoman alkulämpötila tai ulkolämpötila, luonnollisesti sitä pidempi aika kestää lämpötilaerojen tasoittumisessa. Suuremmat lämpötilaerot tasoittuu nopeammin, eli mitä lähemmäs juoman ja ulkoilman lämpötila tulevat, sitä hitaammaksi juoman lämpötilan muutos käy.Asia joka jäi askarruttamaan joulusaunassa.
Jos haluaa oluen jäähtyvän mahdollisimman nopeasti niin kannattaako se laittaa ulos hankeen, vai taivasalle? Ja vaikuttaako siihen oluen alkulämpötila, ulkolämpötila ja säiliön materiaali (pullo/tölkki)?
Lumihan on eriste jonka voisi kuvitella hidastavan jäähtymistä, mutta toisaalta pintaan luulisi tulevan sula vesikerros joka taas siirtää lämpöä tehokkaasti.
Hmm.. Oletko varma tästä? Tosiaan se hanki kuitenkin poistaa tuulen viiman, mahdollistaen lämpimän kerroksen pullon ympärillä, ja se myös heijastaa lämpösäteilyä takaisin pulloon (vrt. avoimen taivaan "halla"-efektiin). Monet elukatkin selviää suomen talvesta vain lumen eristävän vaikutuksen ansiosta, mutta se toisaalta vaatii sen kaivannon lumen sisällä ja tässähän pitikin pakata lunta tiiviisti pullon ympärille.
Jos mua tarpeeksi kiinnostaisi niin tekisin kokeen pihalla
Varma en ole, mutta omaa veikkaukseni on tämä, etenkin jäähdytyksen alkuvaiheessa, jos hanki selvästi pakkasen puolella ja se pakataan tiiviistä jäähdytettävän kappaleen ympärille. Viimeisten lämpötila-aste-erojen tasoittamisessa vapaa tuuletus voi olla tehokkain juurikin siitä syystä, ettei kappaleen ympärille muodostu samanlaista estävää mikro-ilmastoa, etenkin jos kappaletta ei taajaan siirretä uuteen kohtaan. Olen usein jäähdyttänyt kuumaa valmistettua ruokaa isoissa muovikipoissa ja kattiloissa sekä kuistin kaiteella vapaassa ilmavirrassa että kovassa pakkasessa tiiviissä hangessa ja näppituntuma on se, että hanki jäähdytti tavaran jääkaappikylmäksi selvästi nopeammin.
Konvektio tehostaa lämmönsiirtoa hyvin voimakkaasti. Esimerkiksi ihminen menehtynee taivasalla nopeammin kuin hangen suojassa, joten luultavasti juomaa ei kannata haudata lumeen.Asia joka jäi askarruttamaan joulusaunassa.
Jos haluaa oluen jäähtyvän mahdollisimman nopeasti niin kannattaako se laittaa ulos hankeen, vai taivasalle? Ja vaikuttaako siihen oluen alkulämpötila, ulkolämpötila ja säiliön materiaali (pullo/tölkki)?
Lumihan on eriste jonka voisi kuvitella hidastavan jäähtymistä, mutta toisaalta pintaan luulisi tulevan sula vesikerros joka taas siirtää lämpöä tehokkaasti.
Fysiikka, aaltohiukkasdualismi ja kaksoisrakokoe: Kirjan sivun viimeinen kappale aiheuttaa itsessäni hieman sekaannusta. "Jos valon intensiteettiä vähennetään niin paljon, että fotonit yksitellen osuvat filmille, muodostuu filmille samanlainen interferenssikuvio kuin edellä." Kumpaan vasemman laidan kuvaan tuo viittaa - alimpaan vai toiseksi alimpaan (ja sen katoviivaan)? Ja tarvitaanko, että kaksi aaltoa osuu samanaikaisesti eri rakoihin vai vain yksi suurin piirtein rakojen keskelle? Jos kappale viittaa alimpaan kuvaan, niin sitten olen hieman pihalla, että miten moiset interferenssisammutuskuopat voivat syntyä yhdellä fotonilla, ellei aalto sitten jotenkin jakaudu raon kohdatessaan ja kulje eri raoista samavaiheisena, ikään kuin kahtena eri aaltona. Kiitos.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 25
Siinä tarkoitetaan juuri alempaa kuvaa. Ylemmät kuvat eivät ole interferenssikuvioita, koska niissä ei tapahdu interferenssiä. Tämä onkin kyseisen kokeen päätulos. Vaikka fotonit menevät raoista yksi kerrallaan, yksittäinen fotoni interferoi itsensä kanssa. Fotonit eivät itseasiassa edes vuorovaikuta keskenään, koska fotonit ovat bosoneja. Ennen kuin fotonin paikka mitataan katsomalla, mihin kohtaa filmiä fotoni osui, sillä ei ole hyvin määriteltyä paikkaa vaan se käyttäytyy kuin aalto. Nämä aallon eri raoista menneet osat voivat siis interferoida keskenään ja tämä interferenssi määrittää, missä kohdissa filmiä fotoni todennäköisesti havaitaan.Fysiikka, aaltohiukkasdualismi ja kaksoisrakokoe: Kirjan sivun viimeinen kappale aiheuttaa itsessäni hieman sekaannusta. "Jos valon intensiteettiä vähennetään niin paljon, että fotonit yksitellen osuvat filmille, muodostuu filmille samanlainen interferenssikuvio kuin edellä." Kumpaan vasemman laidan kuvaan tuo viittaa - alimpaan vai toiseksi alimpaan (ja sen katoviivaan)? Ja tarvitaanko, että kaksi aaltoa osuu samanaikaisesti eri rakoihin vai vain yksi suurin piirtein rakojen keskelle? Jos kappale viittaa alimpaan kuvaan, niin sitten olen hieman pihalla, että miten moiset interferenssisammutuskuopat voivat syntyä yhdellä fotonilla, ellei aalto sitten jotenkin jakaudu raon kohdatessaan ja kulje eri raoista samavaiheisena, ikään kuin kahtena eri aaltona. Kiitos.
Tilanteeseen tulee muuten vielä mielenkiintoinen mutka, jos lisäksi mitataan myös, kummasta raosta fotoni meni.
Kiitos. Tässä tulikin suurimmaksi osaksi (lukio)kirjoissani lukematonta asiaa, mikä tarjoaa tuolle ilmiölle huomattavasti enemmän selitystä.
Mutta mites tilanne on sitten esimerkiksi elektronien suhteen? Seuraavalla sivulla sanotaan, että esimerkiksi elektronit käyttäytyvät samanlaisessa kokeessa vastaavasti. Interferoivatko nekin vastaavasti (vain) itsensä kanssa? Toisaalta elektroni tuskin voi jakautua edellä kuvatulla tavalla kulkemaan kahdesta raosta?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 25
Elektronit käyttäytyvät kyseisessä kokeessa samalla tavalla. Muistaakseni suurin kappale, jolla vastaavanlainen aalto-hiukkasdualismista johtuva interferenssi (ei kuitenkaan ihan sama koe) on pystytty havaitsemaan, on 60 hiiliatomia sisältävä molekyyli. Kappaleen jakautuminen kahteen rakoon on vähän väärä tapa ilmaista kyseinen ilmiö, koska kappaleella oikeastaan ole yksiselitteistä paikkaa ennen kuin paikka mitataan. Rakojen jälkeen kappale on tilassa, jota kuvaa aaltofunktio, joka on eri raoista tulevien aaltofunktioiden summa eli superpositio.
- Estetty
- #77
Luultavasti hanki on parempi, koska pullon/tölkin pinnalla sulava lumi jäähdyttää tehokkaasti ja muodostuva vesi toimii hyvänä lämmönsiirtonesteenä. Hankea parempi olisi varmaan tehdä sankoon lumesta ja vedestä jäähaude.Asia joka jäi askarruttamaan joulusaunassa.
Jos haluaa oluen jäähtyvän mahdollisimman nopeasti niin kannattaako se laittaa ulos hankeen, vai taivasalle? Ja vaikuttaako siihen oluen alkulämpötila, ulkolämpötila ja säiliön materiaali (pullo/tölkki)?
Jos on oikein kiire, nesteenä voisi veden sijasta käyttää vahvaa suolaliuosta. Jää-suolavesi -seoksen pitäisi mennä tasapainossa pakkasen puolelle.
Cooling bath - Wikipedia
en.wikipedia.org
- Estetty
- #78
Fysiikan kirjassa todetaan selittämättä, että mustan kappaleen säteily on osoitus säteilyn hiukkasluonteesta. Miten? Kiitos.
edit: Täältä löytyi hyvä keskusteluketju aiheesta, missä hieman eriäviäkin mielipiteitä siitä todistaako ilmiö suoraan asiasta vai ei:
www.quora.com
edit: Täältä löytyi hyvä keskusteluketju aiheesta, missä hieman eriäviäkin mielipiteitä siitä todistaako ilmiö suoraan asiasta vai ei:
Does black body radiation prove the particle nature of light? If it is "yes", how?
Answer (1 of 7): Thanks for A2A I think the black-body radiation gives very good evidence for the particle theory of light. As Dr Carrera has stated in his post below, the particle nature of light enables the ultraviolet catastrophe to be avoided. Simplified explanation: The ‘ultraviolet* cat...
Viimeksi muokattu:
Pari herännyttä kysymystä lisää Modernin fysiikan kurssilta:
Synnyttääkö hehkuva kiinteä aine ja neste jatkuvan spektrin siksi, että pintakerrosta alempana olevien atomien/ionien/molekyylien lähettämä säteily menettää energiaansa törmäyksissä matkalla ulos tiiviistä faasista, ja näin saadaan jatkuva liukuma alkaen matalimmasta aallonpituudesta korkeampiin? Kirja ei tätä mitenkään selitä, ainoastaan toteaa ja jatkaa, että hehkuva tai ionisoitunut atomaarinen kaasu synnyttää viivaspektrin.
Mielestäni hivenen epäselvä kappale vetyatomin spektristä herättää sitten fundamentimpaa kysymystä (kuva aukeamasta alla). Eli puhutaanko tässä nyt arvojen n ja m osalta pääkvanttilukuja vastaavista vedyn elektronin tiloista vai kasvavassa järjestyksessä jokaista kvanttilukuyhdelmää vastaavasta energiatilasta, lähellä ydintä matalaenergiaisimmasta elektronista lukien? Kirja viittaa useammassa kohdassa n:ään pääkvanttilukua vastaavana elektronin tilana, mutta en esim. millään näe, että pelkkiä pääkvanttilukuja vastaavia energiatiloja voisi olla niin monta, kuin kaikki erilliset spektriviivat määräisivät.
Toinen sekaannusta aiheuttava kohta liittyy siihen, että yhtälöllä En = -(hcR)/n^2 viitataan "vetyatomin energian yhtälöön", kun käsitän, että tässä puhuta vetyatomin elektronin energiasta?
*Noi mun pienet muistilappumerkinnät kirjan aukeamalla voivat olla väärinkin, kun asia vielä epäselvä.
Synnyttääkö hehkuva kiinteä aine ja neste jatkuvan spektrin siksi, että pintakerrosta alempana olevien atomien/ionien/molekyylien lähettämä säteily menettää energiaansa törmäyksissä matkalla ulos tiiviistä faasista, ja näin saadaan jatkuva liukuma alkaen matalimmasta aallonpituudesta korkeampiin? Kirja ei tätä mitenkään selitä, ainoastaan toteaa ja jatkaa, että hehkuva tai ionisoitunut atomaarinen kaasu synnyttää viivaspektrin.
Mielestäni hivenen epäselvä kappale vetyatomin spektristä herättää sitten fundamentimpaa kysymystä (kuva aukeamasta alla). Eli puhutaanko tässä nyt arvojen n ja m osalta pääkvanttilukuja vastaavista vedyn elektronin tiloista vai kasvavassa järjestyksessä jokaista kvanttilukuyhdelmää vastaavasta energiatilasta, lähellä ydintä matalaenergiaisimmasta elektronista lukien? Kirja viittaa useammassa kohdassa n:ään pääkvanttilukua vastaavana elektronin tilana, mutta en esim. millään näe, että pelkkiä pääkvanttilukuja vastaavia energiatiloja voisi olla niin monta, kuin kaikki erilliset spektriviivat määräisivät.
Toinen sekaannusta aiheuttava kohta liittyy siihen, että yhtälöllä En = -(hcR)/n^2 viitataan "vetyatomin energian yhtälöön", kun käsitän, että tässä puhuta vetyatomin elektronin energiasta?
*Noi mun pienet muistilappumerkinnät kirjan aukeamalla voivat olla väärinkin, kun asia vielä epäselvä.
Viimeksi muokattu:
Päästäänkö lukion fysiikan oppimäärän rajoissa jotenkin (ilmeisesti elektronin) liikemäärämomentin (pyörimismäärän) muotoon L = rmv (kaikissa termeissä alaindeksissä n) ja miten? Saman kirjasarjan sisällä pyörimismäärästä ei ole aiemmin esitelty kuin muoto Jω.
edit: Ilmeisesti siis tuo L=rp=rmv on ihan normaali pyörimismäärän muoto, ei vain jostain syystä ole käytetty näissä käyttämissäni kirjoissa.
edit2: Lisää kysymyksiä modernista fysiikasta: Kirja sanoo, että "Jos atomin ydintä pommittavan neutronin liike-energia on pieni, neutronien aineaallonpituus on suuri ytimen kokoon verrattuna. Näin ydin toimii palloaaltojen keskuksena. Atomien välinen etäisyys ja sijainti molekyylissä voidaan päätellä interferenssikuviosta." Miten neutronin suuri aineaallonpituus saa ytimen (viittaus siis ilmeisesti atomin ytimeen) toimimaan palloaaltokeskuksena, verrattuna tilanteeseen, että aalto olisi lyhyempi ja näin ilmeisesti ei käy tai kokonaistavoite interferenssin suhteen ei toteudu?
edit3: Lisää: Kirja sanoo: "Vapaa protoni ei energeettisistä syistä voi muuttua edellisen yhtälön *(beeta+-hajoamisen yhtälö) mukaisesti (neutronin massa on suurempi kuin protonin massa), mutta ytimeen sitoutunut protoni voi." Miksi? Ytimeen sitoutuneen protonin massahan on massavajeen vuoksi vielä vapaata pienempi. Liittyisikö tämä siihen, että neutroni on sitoutunut ytimeen sähköisesti neutraalina lujemmin ja sen massavaje suurempi ja siksi protoni voi ytimessä muuttua ytimeen sitoutuneeksi neutroniksi?
edit4:->Englanninkielisen Wikipedian mukaan reaktio on mahdollinen, jos tytärytimen sidosenergia on suurempi (massavaje suurempi) kuin emoytimen. Osa tytärytimen massavajeen energiasta kuluu siis protoni->neutroni+positroni+neutriino+Ek muunnokseen.
edit: Ilmeisesti siis tuo L=rp=rmv on ihan normaali pyörimismäärän muoto, ei vain jostain syystä ole käytetty näissä käyttämissäni kirjoissa.
edit2: Lisää kysymyksiä modernista fysiikasta: Kirja sanoo, että "Jos atomin ydintä pommittavan neutronin liike-energia on pieni, neutronien aineaallonpituus on suuri ytimen kokoon verrattuna. Näin ydin toimii palloaaltojen keskuksena. Atomien välinen etäisyys ja sijainti molekyylissä voidaan päätellä interferenssikuviosta." Miten neutronin suuri aineaallonpituus saa ytimen (viittaus siis ilmeisesti atomin ytimeen) toimimaan palloaaltokeskuksena, verrattuna tilanteeseen, että aalto olisi lyhyempi ja näin ilmeisesti ei käy tai kokonaistavoite interferenssin suhteen ei toteudu?
edit3: Lisää: Kirja sanoo: "Vapaa protoni ei energeettisistä syistä voi muuttua edellisen yhtälön *(beeta+-hajoamisen yhtälö) mukaisesti (neutronin massa on suurempi kuin protonin massa), mutta ytimeen sitoutunut protoni voi." Miksi? Ytimeen sitoutuneen protonin massahan on massavajeen vuoksi vielä vapaata pienempi. Liittyisikö tämä siihen, että neutroni on sitoutunut ytimeen sähköisesti neutraalina lujemmin ja sen massavaje suurempi ja siksi protoni voi ytimessä muuttua ytimeen sitoutuneeksi neutroniksi?
edit4:->Englanninkielisen Wikipedian mukaan reaktio on mahdollinen, jos tytärytimen sidosenergia on suurempi (massavaje suurempi) kuin emoytimen. Osa tytärytimen massavajeen energiasta kuluu siis protoni->neutroni+positroni+neutriino+Ek muunnokseen.
Viimeksi muokattu:
Heräsi tuossa modernin fysiikan kurssin loppupuolella radioaktiivista radonia ja tarkemmin huoneilman radonia koskien se ihmetys, että miten tuota ylipäänsä päätyy niin paljon nousemaan maaperästä asuntoihin niin raskaana alkuaineena ja kaasuna? Ilman laskennallinen keskimääräinen tiheys on 1,29 g/litraa ja radonkaasun 9,73, eli lähes kahdeksankertainen. Luulisi, että tuo pysyy aika visusti maanpinnan tasolla.
- Estetty
- #83
Laitetaanpa pieni arviointitehtävä: Kun painava esine (laiva) törmää järkähtämättömään esteeseen (laituri), kuinka suuria voimia [kN] vaikuttaa törmäyskohdassa?
Törmäävä esine oli Gabriella, johon syntyi tällaiset vauriot
ja "järkähtämätön" estekin otti hivenen osumaa
/img-s3.ilcdn.fi/c628ed4c6b49ed25672a53b5646452c7012d9736cbf99c75945b48c165c85a78.jpg)
www.iltalehti.fi
Ei tähän varmaankaan ole yhtä oikeaa vastausta näiden tietojen pohjalta, arviointitekniikka vapaa.
Kuinkahan laiturin tukirakenteet on välittäneet voimat eteenpäin?
Törmäävä esine oli Gabriella, johon syntyi tällaiset vauriot
ja "järkähtämätön" estekin otti hivenen osumaa
Viking Linen laiva törmäsi maihin Eteläsatamassa – Kuvat näyttävät karut vauriot
Viking Linen laiva törmäsi maihin Helsingin Eteläsatamassa. Laiva osui lähelle Allas Sea Poolia.
www.iltalehti.fi
Ei tähän varmaankaan ole yhtä oikeaa vastausta näiden tietojen pohjalta, arviointitekniikka vapaa.
Kuinkahan laiturin tukirakenteet on välittäneet voimat eteenpäin?
Joskus WTC-iskujen jälkimainingeissa joku pohti ihan tosissaan, että mitä tapahtuisi jos joku terroristi ajaisi autolautalla täysiä päin kauppatoria. En valitettavasti tarkalleen muista minkälaiseen tulokseen päädyttiin, mutta laskelmien mukaan tuhot maalla olisi kai olleet aika pahat.
Monimutkainen ongelma, johon ei käsin laskemalla löydy oikein vastausta.Laitetaanpa pieni arviointitehtävä: Kun painava esine (laiva) törmää järkähtämättömään esteeseen (laituri), kuinka suuria voimia [kN] vaikuttaa törmäyskohdassa?
Törmäävä esine oli Gabriella, johon syntyi tällaiset vauriot
ja "järkähtämätön" estekin otti hivenen osumaa
Viking Linen laiva törmäsi maihin Eteläsatamassa – Kuvat näyttävät karut vauriot
Viking Linen laiva törmäsi maihin Helsingin Eteläsatamassa. Laiva osui lähelle Allas Sea Poolia.
Ei tähän varmaankaan ole yhtä oikeaa vastausta näiden tietojen pohjalta, arviointitekniikka vapaa.
Kuinkahan laiturin tukirakenteet on välittäneet voimat eteenpäin?
Voima ei tässä ole mielenkiintoisin suure vaan jännitys. Se määrittää, milloin laivan ja laiturin osat myötävät/murtuvat.
Pitäisi simuloida, millainen jännityskenttä kappaleisiin muodostuu törmäystapahtuman aikana. Tähän tarvitaan yksityiskohtainen malli laivasta ja laiturista materiaaliparametreineen.
Ongelmaa monimutkaistaa myös nesteen ja kiinteiden kappaleiden välinen vuorovaikutus. Eli lujuusopin lisäksi tarvitaan myös virtausmekaniikan tuntemusta.
Jos tarkkuudeksi riittää keskivoima niin eikös sen voi arvioida näin, F=m*a, jossa m on laivan massa ja a kiihtyvyys jonka saa laskettua jos tietää törmäyshetken nopeuden ja kuinka kauan kesti pysähtyä.
Eli jos vaikka paino on 50t, törmäysnopeus 5m/s, pysähtymisaika 2s --> F=50000kg* 5m/s / 2s = 125kN.
Kyllä tuosta voi karkeasti jotain arvioida. Luulin kuitenkin, että tässä oli tarkoitus laskea asioita etukäteen eikä jälkikäteen. Pysähtymisaikaa voi vain arvailla noilla työkaluilla.
Aika erikoinen, näyttää hieman siltä että itse laiva ei ole siirtynyt ylöspäin juuri yhtään.Laitetaanpa pieni arviointitehtävä: Kun painava esine (laiva) törmää järkähtämättömään esteeseen (laituri), kuinka suuria voimia [kN] vaikuttaa törmäyskohdassa?
Törmäävä esine oli Gabriella, johon syntyi tällaiset vauriot
ja "järkähtämätön" estekin otti hivenen osumaa
Viking Linen laiva törmäsi maihin Eteläsatamassa – Kuvat näyttävät karut vauriot
Viking Linen laiva törmäsi maihin Helsingin Eteläsatamassa. Laiva osui lähelle Allas Sea Poolia.
Ei tähän varmaankaan ole yhtä oikeaa vastausta näiden tietojen pohjalta, arviointitekniikka vapaa.
Kuinkahan laiturin tukirakenteet on välittäneet voimat eteenpäin?
- Estetty
- #89
Videoista voinee arvioida nopeuden ja vaurioista pysähtymismatkan. Jos ravistellaan hihasta nopeudeksi 1 m/s (2 kt) ja matkaksi 1 metri, niin hidastuvuus a=v²/2s = 1²/(2*1) = 0,5 m/s². Massaa voisi arvioida laivan mitoista: pituus 171 m (pitäisi kyllä olla vesilinjan pituus...), leveys 27,6m ja syväys 6,4m. Jos oletetaan, että laiva täyttää 70% tästä särmiöstä, syrjäytetty tilavuus = 0.7*171m*27.6m*6.4m = 21000 m³, eli massa olisi n. 21000 tonnia -> voima luokkaa 10000 kN (10 MN, "1000 tonnia"). Tämä siis olettaen, että hidastuminen olisi ollut tasaista. Tuskinpa oli, jolloin voimatkin ovat olleet suurempia.
Ei tällaisilla "lautasliina-arvioilla" mitään tarkkaa tietenkään saa, vaan karkeita suuruusluokkia, joihin tarkempaa mallinnusta voisi verrata.
Miksi se olisi siirtynyt ylöspäin? Mitä tarkoitat?
Lukion biologia ja ympäristöbiologiaa. Tämä jää muussa tapauksessa vaivaamaan, joten kysytään täältä, jos tärppäisi. Koskee kirjan ilmoittamia PCB-pitoisuuksia Suomen luontoeläimissä. Oletan, että edellisellä sivulla ilmoitetut harmaahylkeitä koskevat PCB-lukemat ovat oikein, koska niitä käsitellään myös sanallisesti. Seuraavalla sivulla piirretyn Itämeren ravintoketjun yksikkö mg/g ei voi tietenkään pitää paikkaansa, vaan todennäköisesti pitäisi olla mikrogrammaa/kg. Siltikin huippupedon merikotkan PCB-pitoisuus 9,5-10 ppm jäisi epäilyttävän kauas eli kymmenes-kahdeskymmenesosaan harmaahylkeistä.
Tietääkö joku näihin lukuihin jotain lisäkorjattavaa?
Tietääkö joku näihin lukuihin jotain lisäkorjattavaa?
- Estetty
- #93
- Liittynyt
- 07.06.2021
- Viestejä
- 2 367
Ei ole.
- Estetty
- #95
- Liittynyt
- 07.06.2021
- Viestejä
- 2 367
Järkeilit väärin. Mikrogramma on milligramman tuhannesosa.
Miljoonakertainen ero ensimmäisen hyväksi (suurempi). Ensimmäinen on tuhannesosa ja jälkimmäinen miljardisosa.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 1 886
^Milli on tuhannesosa ja mikro miljoonasosa
1 milli grammassa on siis 1000 milliä kilossa.
1 milli grammassa on siis 1000 milliä kilossa.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 364
Osaisiko joku vastata ideaalikaasuja koskevaan kysymykseen. Olen TÄYSI amatööri ja yritän toisen puolesta ymmärtää asiaa.
Tiedossa on, että kaasu on CO2, lämpötila 21 C ja että on 0,041429 mol CO2 molekyylejä per litra.
Nyt pitäisi tuo sama (mol CO2 molekyylejä per litra) saada laskettua lämpötilassa 20,2 C.
Apua?
Tiedossa on, että kaasu on CO2, lämpötila 21 C ja että on 0,041429 mol CO2 molekyylejä per litra.
Nyt pitäisi tuo sama (mol CO2 molekyylejä per litra) saada laskettua lämpötilassa 20,2 C.
Apua?
Uutiset
-
Razer julkaisi esports-käyttöön suunnatun Viper V3 Pro -pelihiiren
25.4.2024 09:03
-
Ensimmäinen AMD Strix Point -Geekbench-vuoto paljastaa kasvaneen ydinmäärän (Zen 5)
25.4.2024 08:53
-
Qualcomm julkisti Snapdragon X Plus -järjestelmäpiirin
25.4.2024 08:38
-
HMD Global julkaisi edulliset HMD Pulse -älypuhelinmallinsa
24.4.2024 16:29
-
EKWB julkaisi lausunnon talousvaikeuksiinsa ja muihin ongelmiin liittyen
24.4.2024 12:08
Uutisia lyhyesti
-
Windows 11 24H2:n minimivaatimukset kiristyivät entisestään- Vastauksia: 20
-
Huhu: AMD tuo Epycit AM5-kannalle
- Vastauksia: 1
-
Gigabyte varmisti Granite Ridgen Ryzen 9000 -brändäyksen
- Vastauksia: 0
