Josef
Це політично коректна назва.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 798
Joo, selvä juttu, pitääkö tää nyt sit ymmärtää niin että sun mielestä toi patteri vuotaa tosta kohdin?Paitsi että
Joo, selvä juttu, pitääkö tää nyt sit ymmärtää niin että sun mielestä toi patteri vuotaa tosta kohdin?Paitsi että
Eli se sun kämppäs ei saa riittävästi korvausilmaa ja käy alipaineisena kiskomaan sitä tuolta WC:n poistosta. Postilaatikon tiivistys pahensi tilannetta kun ei enää tule käytävältäkään ilmaa (niin kun ei kuuluisikaan). Ikkuna raollaan korvausilma riittää ja kaikki toimii kuten pitääkin.Teippasin nyt kokeeksi keittiön venttiilin hetkeksi umpeen. Nyt wc:n venttiili vetää ulospäin hyvin hennosti ikkunan kiinni ollessa. Kädellä sitä ei edes huomaa, mutta wc-paperia kun laittaa pätkän venttiilin suulle niin imu jaksaa juuri ja juuri vetää sen kaarelle venttiiliä kohti. Jos ikkunan vielä avaa (samalla kun keittiön poisto on vielä ummessa) niin sitten wc:n venttiili vetää ihan kunnolla.
niin venttiilin ulkopuolelta. Ei asukkaan tehtävä niitä röörejä ole rassata.Sisäpuolisten venttiilien puhdistus kuuluu osakkaalle/asukkaalle, suodattimet taloyhtiölle.
Niim, syöpymäpisteeseen tulee joku kikkare ja tippuu siitä lattialle, mutta niin pieni vuoto ettei valu nestettä mihinkään kun kerkii kuivua lämpimässä pinnassa.Joo, selvä juttu, pitääkö tää nyt sit ymmärtää niin että sun mielestä toi patteri vuotaa tosta kohdin?
Tuo venttiili säätyy tosiaan sisääntulevan ilman kylmyyden mukaan pienemmälle, sen lisäksi siihen on mahdollista säätää eräänlainen perussäätö, että missä vaiheessa menee kokonaan kiinni vai meneekö ollenkaan.Vanha omakotitalo, jossa on vähän heikohko painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilma tulee ainoastaan ikkunan raoista. Olen harkinnut koneelliseen ilmanvaihtoon siirtymistä, koska makuuhuoneessa on huono ilma yön jälkeen. Makuuhuoneisiin tulee Velco VLR-100 korvausilmaventtiili, olen kuullut sen olevan hyvä. Jos tuossa on termostaatilla toimiva venttiili, niin tuleeko ilmaa tarpeeksi vaikka 20 asteen pakkasilla? Korvausilmaventtiili Terveysilma Velco VLR-100 valkoinen
Joissan kerrostalorempoissa tehdään suunnilleen noin, mutta sillä erolla että se vanha poistokanava jätetään sinne keittiön kattoon normaalina poistoventtiilinä, mutta eihän tuo aktiivihiilisysteemi mitenkään kovin hyvin toimiva ole. Yksinkertaisin oikea tapa olisi laittaa se moottorillinen liesituuletin omalla poistollaan, mutta tiedän erään talon jossa laitettiin vaan moottorillinen liesituuletin, ja kun sitä käytetään väännetään aina samalla huippari täysille, paistokäryt ei kuulemma neninhavattavasti leviä poistoventtiileistä muihin huoneisiin.Vai kannattaisiko liesituuletin vaihtaa moottorilliseen ja aktiivihiilisuodattimelliseen malliin ja tulpata keittiön peltihormi?
Käytännössä putket kulkevat huoneistossa sisällä, koska menee keskellä kämppää ontelolaatan ja kipsilevyalaslaskun välitilassa ja se kevyt kipsilevy varmaan lähinnä vain esteettinen suoja, etenkin matalille hurinaäänille. LTO-kone on kylppärin seinänurkassa.Ei niitä kanavistoja runkovaimennetta yleensä.
Jos äänet tulee kanavistoa pitkin sisälle voisit kokeilla laittaa sinne tuloventtiilin eteen veimentimen, on ainakin edullinen ratkaisu kokeilla.
Säätövaimennin Jeven Inno-100-ERE
Tässä kohtaa harmi, että meillä LTO:n ovi on lukittu ja avain huollolla. Suodattimet käydään vaihtamassa pari kertaa vuodessa ennalta ilmoitettuina päivinä. En ole vielä kertaakaan ollut paikalla, eli voisi joskus kytätä kotona, kun on vaihtopäivä.LTO koneen hurina voi johtua myös ropeliin kertyneestä pölystä joka saa sen resonoimaan. Kannattaa koittaa imuroida ne tuulettimet, jos LTO kone on paikassa johon siihen pääsee itse käsiksi.
Käytännössä putket kulkevat huoneistossa sisällä, koska menee keskellä kämppää ontelolaatan ja kipsilevyalaslaskun välitilassa ja se kevyt kipsilevy varmaan lähinnä vain esteettinen suoja, etenkin matalille hurinaäänille. LTO-kone on kylppärin seinänurkassa.
Noihin putkeen sisään tuleviin vaimentimiin liittyen olen miettinyt, sotkeeko liikaa ilmanvaihtoa? Maalaisjärki väittää, että kyllähän tuollaisen täytyy heikentää ilman virtausta?
Samalla tavalla ne putket menee omassa asunnossa mutta ei niistä mitään ääntä kantaudu huoneisiin.
Kannattaa selvittää ettei ole mitään vikaa koneesa tai likaa niinkuin tuossa aiemmin mainittiin.
Taitaa ne ilmamäärien väheneminen olla niin vähäistä ettei sitä huomaa.Tuo vaimennin ratkaisu on kaikista helpoin tapa koittaa saada ääniä pois.
Ainahan sille huolto kaverille voi sanoa että laittaa lisää ilmaa virtaamaan jos tuntuu että loppuu kesken.
Suhinan saa kyllä halutessaan käytännössä täysin pois laittamalla puhallusnopeuden hiljaisimmalle, mutta sitten taas hurina tulee suhteessa vielä selvästi paremmin alta esiin, joten en tykkää sitä käyttää, vaan normaalia kakkosasetusta. Korkeampi suhina ei niin haittaa, lähinnä matala konehurina.Tai oikeasti mennä PJ/isännöitsijän kanssa keskustelemaan asiasta. Periaatteessahan itse noiden tunkeminen kanavaan on taloyhtiössä kiellety, vaikka onkin oma lto-kone.
Äänet voi tulla myös helpommin jos tuloilmassa on päätelaitetta ennen käytetty käyrää eikä t-haaraa.
Normaalisti ihmisiä häiritsee se suhina.
Hyvää informaatiota. Tuo viimeinen virke sisälsi hyvän vinkin. Pitää hipelöidä LTO:ta seuraavan kerran, kun pääsen kämpille.Nuo koneet ei k yllä normaalisti hurise millään lailla, vaan se ääni on sellaista kohinaa, mutta juurikin se epätasapainossa oleva puhallin alkaa resonoimaan, joka kuuluu hurinana/räminänä tms. Samoin sen koneen pintaa koskettaessa se ei saa väristä tms, jos koneen päälläolon voi tuntea siellä on puhallin/puhaltimet epätasapainossa.
Määräys lienee selkeä että syvälle pitäisi laittaa, mutta ei minullakaan ole koskaan putket jäätyneet vaikka pinnassa ovatkin. Ja vaikka jäätyisikin jossain eritystapauksessa, ei se talo siitä hajoa että vähän vettä tulee sokkelin viereen rajoitetun ajan. Varsinkin jos on jälkiasennus, sanoisin että helposti tulee enemmän vahinkoa jos alkaa olemassa olevaa routasuojausta hajottamaan putken upotuksen takia.Mikä on Iotechin LVI tietäjien näkemys sadevesiviemärien riittävään syvyyteen? Jossain väitetään että nämä jäätyisi talvella ja jossain ohjeissa ilmeisesti käsketään laittamaan syvälle ja jopa eristeiden kera. Itse olen käsittänyt että riittää ihan joku muutaman sentin syvyys kunhan on hyvä kaato. Ihan pinnassa täällä on sadevesiviemäreitä ja en muista että olisi koskaan ollut jäätymisen kanssa mitään ongelmia.
edit. opetellaan taas lukemaan.Mikä on Iotechin LVI tietäjien näkemys sadevesiviemärien riittävään syvyyteen? Jossain väitetään että nämä jäätyisi talvella ja jossain ohjeissa ilmeisesti käsketään laittamaan syvälle ja jopa eristeiden kera. Itse olen käsittänyt että riittää ihan joku muutaman sentin syvyys kunhan on hyvä kaato. Ihan pinnassa täällä on sadevesiviemäreitä ja en muista että olisi koskaan ollut jäätymisen kanssa mitään ongelmia.
No juu, rosteripytty on. Nykysysteemin haitat ovat oikeastaan ainoastaan äänekkyys ja koko. Ja sen pytyn tyhjentely/ilmailu on joskus ylitsepääsemätöntä, mutta kaikkihan ne jotain pientä ropausta taitaa vaatiaKalvopainesäiliön tuotto on parempi, mutta en usko että hintansa väärti. Jos kalvoton säiliö on rosteria niin en kyllä vaihtaisi. Pumppu on ilmeisesti sama ja se on kasattava palasista. Senkään vaihto ei kyllä tuota mitään lisäarvoa jos siinä ei ole mitään vikaa.
Juu 2” vastukset käy ja noissa on mukana tuo termostaatti kotelo jolla lämpötila säädetään.Kerrostalo asujalla olisi boilerin vastuksista kysymys. Iso boileri n. 3000l (arvio) jossa ollut 3x9kw vastukset, jotka otettu pois rikkoutumisen takia edellisen omistajan toimesta. Tarkoitus olisi uusia vastukset ettei tarvitsisi aina puuta olla työntämässä pesään, että lämmitys toimii ja lämmintä vettä riittää. Järjestelmästä en tiedä sen enempää kuin mitä olen infoa saanut ja boileri lämmittää autotallia 160m2 (lattialämmitys) ja käyttövettä itse talo lämpiää sähköllä ja puulla. Boilerissa on vastuksen paikat 2" kierteellä kuulemma. Voinko asennuttaa tällaisia vastuksia boileriin?
Sähkövastus Gebwell 10 kW termostaatilla ja rajoitinyksiköllä
Vanhoissa pois otetuissa vastuksissa ei ollut kuvissa tuota säätömötikkää päässä eli pelkkä vastus vain. Riittääkö linkissä olevalle vastukselle pelkästään virta ja lämpötila sitten säädetään säätömötikästä vastuksen päässä eli erillistä ohjaus ei tarvita vs. vanha vastus ilman säätömötikkää?
Kyseessä tuore talo hankinta siksi hieman hakusessa, koittakaa kestää.
On aika yleisiä, todennäköisesti yösähköllä lämpenee se varaaja.Yhdellä tutulla on 60-luvulla rakennettu kaupunkialueella oleva omakotitalo jossa on vesikiertoinen patterilämmitys. Vesi lämpeää sähköllä ja autotallissa "seinän sisään upotettuna" on iso varaaja. Autotallissa eikä talossa ei näytä olleen koskaa kattilaa tai edes varausta sille vaan systeemi vaikuttaa alkuperäiseltä. Ihan uteliaisuuttani kyselen onko tuollaiset systeemit olleet kovinkin yleisiä aikoinaan? Tuntuu aika erikoiselta ratkaisulta.
Varmaankin. Sähkötaulussa varaajalle 3kpl 3x20A syöttöjä joista kahdessa sulakkeet ja kolmannesta poistettu.On aika yleisiä, todennäköisesti yösähköllä lämpenee se varaaja.
Ei tuo tavatonta ole. Homma perustui yleensä helppouteen ja halpaan energiaan, ja käsittääkseni varaava lämmitys yösähköllä säästi muinaisaikoina nykyistä enemmän. Lisäksi periaatteessa oli hieno keskuslämmitys, johon oli valmius lisätä muu lämmönlähde - toki voisin olettaa että usein jäi tekemättä kun koko pannuhuone olisi pitänyt alusta alkaen muurata eikä öljykään ollut enää ilmaista. Maalämmölle lienee näitä muutettu aika paljon, aivan kuten polttoainetta hyödyntäviäkin keskuslämmityksiä.Yhdellä tutulla on 60-luvulla rakennettu kaupunkialueella oleva omakotitalo jossa on vesikiertoinen patterilämmitys. Vesi lämpeää sähköllä ja autotallissa "seinän sisään upotettuna" on iso varaaja. Autotallissa eikä talossa ei näytä olleen koskaa kattilaa tai edes varausta sille vaan systeemi vaikuttaa alkuperäiseltä. Ihan uteliaisuuttani kyselen onko tuollaiset systeemit olleet kovinkin yleisiä aikoinaan? Tuntuu aika erikoiselta ratkaisulta.
Varmaan joku 70-100e kpl vaihto, jossa siis patteriventtiili ja termostaatti (perus esim. danfoss) uusitaan. Ja kannattaa valita venttiili ja termostaatti suoraan sellaisiksi että käyvät yhteen, esim. honeywellin venttiileihin ei käy danfossin termarit tai ainakaan niihin mitä minä tiedän.Meillä talossa vesikiertoinen lämmitys ja ikää alkaa olemaan järjestelmällä sen verran, että termostaattien venttiilit ei enää oikein toimi kaikissa huoneissa. Mitenhän paljon tollasen kymmenen patterin venttiilien vaihto tulisi maksamaan?
Ja onko nuo venttiilit ns. universaaleja, eli melkein mikä vaan termostaatti sopisi venttiiliin?
Yösähkö oli joskus aikanaan lähes ilmaista, joten noita isoja sähköllä lämmitettäviä varaajia suosittiin.Yhdellä tutulla on 60-luvulla rakennettu kaupunkialueella oleva omakotitalo jossa on vesikiertoinen patterilämmitys. Vesi lämpeää sähköllä ja autotallissa "seinän sisään upotettuna" on iso varaaja. Autotallissa eikä talossa ei näytä olleen koskaa kattilaa tai edes varausta sille vaan systeemi vaikuttaa alkuperäiseltä. Ihan uteliaisuuttani kyselen onko tuollaiset systeemit olleet kovinkin yleisiä aikoinaan? Tuntuu aika erikoiselta ratkaisulta.
Tuossa ei kyllä ole oikein järkeä, katoaa huonekohtainen säädettävyys kokonaan, ja mikäli pattereiden mitoitus on vähän pielessä saadaan myös varmasti ongelmia huonelämpötilan kanssa.Yksi vaihtoehtohan on poistaa ne patteritermarit ja laittaa sinne lämmönjakeluun ulkolämpötilan mukaan ohjattava shunttiventtiili. Edullisempi ratkaisu jos pattereita on paljon.
Yösähkö oli joskus aikanaan lähes ilmaista, joten noita isoja sähköllä lämmitettäviä varaajia suosittiin.
No on niitä ulkolämpötilan mukaan toimivia säätimiä kuitenkin laitettu, ja toimivat, vaikka se huonekohtainen säätö puuttuukin.Tuossa ei kyllä ole oikein järkeä, katoaa huonekohtainen säädettävyys kokonaan, ja mikäli pattereiden mitoitus on vähän pielessä saadaan myös varmasti ongelmia huonelämpötilan kanssa.
Kaukolämpöpaketissakin on ulkolämpötilan mukaan säätyvä käyrä patteriverkostolle, muttei se termostaattien tarvetta poista.