Kysy LVI:stä

[Algron28]

Aika kireelle noi saa vetää. Enemmän on ollut vaikeuksia saada pois kaapelia ja läpivientikumia messinkiliittimestä (työmaaparakkien väliaikaisia vesisyöttöjä).
Tuosta päättelemällä kaapelin pituus olisi noin 40m mikä tarkoittaa sitä että kyseessä tuskin on itsesäätyvä kaapeli. Muistelisin että pisimmät itsesäätyvät on 30-35m tai jos on niin ei ainankaan meidän tukkumyyjä löytänyt 3kk sitten.

Tuotahan saa myös metritavarana + päätö/liitospakkaus, kela taisi olla 300m tai ainakin 10 vuotta sitten sai.

Sanokaas minkä takia joissakin kerrostaloissa hanan avaaminen aiheuttaa sellasen kovaäänisen kohinan. Naapurissakin kuuluu selvästi kun hana on auki. Mutta monissa asunnoissa tota efektiä ei ole ollenkaan.

Olen itse miettinyt samaa, sillä kun naapuri (rivitalossa) teki keittiöremontin niin sen jälkeen alkoi sen laskiessa vettä kuulumaan tuota kohinaa. Runkoputki tulee naapurin suunnasta. Veikkaan että se liittyy jotenkin putken haaroituskohdan virtaukseen tai johonkin.

 

[QRM]

Millainen meteli on normaalia ilmanvaihtokanavista?

Vuosi sitten valmistunut 50 neliön rivitaloasunto ja tuntuu että tuo ilmanvaihtokoneen ääni tekee hulluksi. Ykkösasennolla ei kuulu paljon mitään, mutta ei kai se ilmakaan sitten vaihdu? On niin tiivis talo, että loppuuko tuolla happi jos sitä ykkösellä pitää? Kakkosasennolla iv-kone menee selvästi kovemmalle ja ääni on vielä sellainen ärsyttävä epätasainen humina.

Eihän tuo esim. telkkaria katsoessa haittaa, mutta yritäpä siinä nukkua kun makuuhuoneen venttiili kuulostaa joltain tuulikoneelta.

Ainoa vertailukohta mulla on reilu 10v vanha kerrostalokolmio, jossa ei ilmanvaihto kyllä pidä yhtä kovaa ääntä.

 

[Jebaus]

Uusiin kerrostaloihin jossa huoneistokohtainen iv-kone harvemmin laitetaan äänenvaimentimia kanaviin. Ei ihme että humisee kun se kone siinä muutaman metrin päässä huutaa ja välissä pelkkää peltikanavaa.

Keittiön veden ääni taas kuuluu yleensä hanasta jossa rajoitinprikka/poresuutin "veden säästämiseksi". Sellainen kihinä voi johtua myös liian pienistä kupariputkista jos vanha talo. Uusissa asunnoissa nuo vedetään pexillä joka ei pahemmin ääntä pidä ja mitoitus on otettu huomioon joten syynä useimmiten paska (halpa/"säästävä") hana.

 

[Nakuankka]

Enempi vessoja korjanneilta pitää kysäistä:
Miten suuren verkostonpaineen IDO:n uimuriventtiili vaatii toimiakseen? Tällä hetkellä uusikin venttiili losottaa surutta läpi vaikka uimurin nostaisi yläasentoon.
Vesiautomaatti pukkaa tällä hetkellä jotain 2.8bar. Pitäisikö vääntää nuppi nurinniskoin ja katsoa jaksaako se pukata mainostetut 3.2?

 

[Nakuankka]

Onko tuon venttiilin kaikki osat(tiivisteet yms.) varmasti vaihdettu?

Koko setti nousuputkesta uimuriin.
Tulee tällaisena valmiina pakettina (Opal & Meriser näyttää olevan ihan sama vehje):
https://www.hongkong.fi/i/hkg/6413820730011_1/Opal-uimuriventtiili-64035.jpg

edit: No väliaikaisratkaisuna piti laittaa sulkuventtiili täyttöletkuun. Eipä ollut edellinen omistaja vaivautunut tekemään sitä remppaa tehdessään.

 

[Tuplis]

Meillä on paineet 2-4bar ja kyllä toimii.
Arabian pönttö -80 luvulta, mutta näyttäisi nuo sisukset olevan samat.

Läpilorotuksen syynä on ollut aina joku roska tms tiivistyspinnoilla, pari kertaa joutunut putsailemaan

 

[Kvarkki]

Mulla ongelma oli siinä pallurassa, joka sulkee pohjan. Viittaisi kyllä samaan, kun kerran uimurin yläasento ei auta. Kaiken järjen mukaanhan tuo uimuri pystyy sulkemaan venttiilin helpommin, jos paine on pienempi. Kun laittaa uuden palluran, niin kannattaa hinkata vastakappalekin puhtaaksi. Ensin jäi itsellä vähän vuotamaan, kun vanhan mukaan ”työstynyt” pinta ei ollut aivan tiivis.

 

[Poppius]

Onko LVI -suunnittelupuolella minkälainen työtilanne? Onko suunnittelijoista yli/alitarjontaa? Itsellä energiatekniikan opinnot loppusuoralla, ja tuntuu että ollaan raavittu pintaa aika monessa suunnassa. Yksi vaihtoehto korjausliikkeelle olisi ottaa LVI -suunnitteluopintoja vähän reippaammin tähän loppuun, oiskohan siinä mitään järkeä?

 

[Lumimies]

Mun henk.koht mielipide on että suunnittelijoilla ei muutenkaan ole mitään järkeä, ainankaan tervettä järkeä. Tämä koskee kaikkia LVI-suunnittelioita riippumatta rodusta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntaumuksesta. Epäilen että se kuuluu johonkin pakolliseen insinööri-kurssiin, järjen jättö.

 

[Warfe]

Ollaan avokin kanssa pohdittu, että onkohan nykyisen asunnon liesituuletin kytketty väärin tms ? Kun tuuletin pyörii ykkösteholla jo todella lujaa(melu vastaa melkein imuria) ja seuraavat pykälät eivät paljoa vaikuta meluun. Imukin tosi heikko kaikilla tehoilla. Liesituulettimena uudehko Franke.

 

[Falconi]

Onko LVI -suunnittelupuolella minkälainen työtilanne? Onko suunnittelijoista yli/alitarjontaa? Itsellä energiatekniikan opinnot loppusuoralla, ja tuntuu että ollaan raavittu pintaa aika monessa suunnassa. Yksi vaihtoehto korjausliikkeelle olisi ottaa LVI -suunnitteluopintoja vähän reippaammin tähän loppuun, oiskohan siinä mitään järkeä?

Kysyntä on kova näin kun taas rakennetaan paljon. Mutta palkkaus ja suunnitelmien hinnat on todella alhaiset. Varsinkin kun koulusta valmistuneella ei ole nappuloita kaulassa kolmeen vuoteen tehdä edes omakotitalon suunnitelmia ja kokemusta pitäs kerryttää niin urakointi puolelta sais parempaa rahaa.

 

[GJ]

Onko LVI -suunnittelupuolella minkälainen työtilanne? Onko suunnittelijoista yli/alitarjontaa? Itsellä energiatekniikan opinnot loppusuoralla, ja tuntuu että ollaan raavittu pintaa aika monessa suunnassa. Yksi vaihtoehto korjausliikkeelle olisi ottaa LVI -suunnitteluopintoja vähän reippaammin tähän loppuun, oiskohan siinä mitään järkeä?

Tilanne on ihan hyvä. Headhunterit soittelevat vaivaksi asti (1-4krt/kk) ja työpaikan saa valita. Vaatii tosiaan jokusen vuoden kokemusta ensin alle. Palkka ihan hyvä, välillä joutuu/pääsee työmaalle jalkautumaan. En usko että työpaikat loppuvat ihan hetkeen, ainakaan omana elinaikana.

 

[GJ]

Kysyntä on kova näin kun taas rakennetaan paljon. Mutta palkkaus ja suunnitelmien hinnat on todella alhaiset. Varsinkin kun koulusta valmistuneella ei ole nappuloita kaulassa kolmeen vuoteen tehdä edes omakotitalon suunnitelmia ja kokemusta pitäs kerryttää niin urakointi puolelta sais parempaa rahaa.

Kyllä suunnittelun neliöhinnat ovat ihan terveellä tasolla ja hyvää tulosta pystyy niillä tekemään. Vaatii toki hyvän porukan ja optimoituja prosesseja. Edellisvuonna tuli viisinumeroinen summa bonuksinakin, mikä on hyvä taso.

 

[Falconi]

Kyllä suunnittelun neliöhinnat ovat ihan terveellä tasolla ja hyvää tulosta pystyy niillä tekemään. Vaatii toki hyvän porukan ja optimoituja prosesseja. Edellisvuonna tuli viisinumeroinen summa bonuksinakin, mikä on hyvä taso.

Hinnat alkaa olla terveellä tasolla vasta vaativissa kohteissa. Eli rivitalot ja siitä isommat kohteet. Omakotitalon puolella on vaivaan nähden hinnat kyllä poljettu alas.

Tietty suunnitelmia on eri tasoisia, ei välttämättä otettu huomioon välipohjarakenteita eikä alaslaskuja. Toki ne työmaalla pärjää niilläkin mut itte nyt tottunut suunnittelemaan siten että voi myös järkevästi toteuttaa eikä loppu kuvia enää tarvita.

 

[GJ]

Hinnat alkaa olla terveellä tasolla vasta vaativissa kohteissa. Eli rivitalot ja siitä isommat kohteet. Omakotitalon puolella on vaivaan nähden hinnat kyllä poljettu alas.

Tietty suunnitelmia on eri tasoisia, ei välttämättä otettu huomioon välipohjarakenteita eikä alaslaskuja. Toki ne työmaalla pärjää niilläkin mut itte nyt tottunut suunnittelemaan siten että voi myös järkevästi toteuttaa eikä loppu kuvia enää tarvita.

Tottahan tuo, en luhtitaloja pienempiä suunnittele ja etenkin pientaloissa hinnat eivät todellakaan ole terveellä tasolla. Kaikki omat kohteet tehdään mallintamalla ja tilaajien vaatimuksista varsin etupainotteisesti. Ensimmäinen urakkalaskentasarja on käytännössä täysin toteutuskelpoinen ja valtaosa työstä tehdäänkin urakkalaskentaan mennessä.

Myös totta tuo suunnitelmien kirjava taso, teen "harrastuksena" työmaavalvontaa ja suunnitelmien tarkastusta, kaikkea sitä näkee..

 

[Falconi]

Tottahan tuo, en luhtitaloja pienempiä suunnittele ja etenkin pientaloissa hinnat eivät todellakaan ole terveellä tasolla. Kaikki omat kohteet tehdään mallintamalla ja tilaajien vaatimuksista varsin etupainotteisesti. Ensimmäinen urakkalaskentasarja on käytännössä täysin toteutuskelpoinen ja valtaosa työstä tehdäänkin urakkalaskentaan mennessä.

Myös totta tuo suunnitelmien kirjava taso, teen "harrastuksena" työmaavalvontaa ja suunnitelmien tarkastusta, kaikkea sitä näkee..

Joo sama homma, mutta jonkin verran tulee noita OKT hommia eteen mitä nyt asiakkaat sattuu suostuu maksamaan.

Voisihan sitä ottaa jonku valmistuneen töihin piirtämään noita helpompia niin saisi ne kokemusta ja itte pääsisi vähän vähemmällä.

 

[Poppius]

Voisihan sitä ottaa jonku valmistuneen töihin piirtämään noita helpompia niin saisi ne kokemusta ja itte pääsisi vähän vähemmällä.

Milloin voin aloittaa?

 

[Nakuankka]

Onkos kellään hajua vesiautomaatin ilmaamisesta (piti nostaa verkon painetta sen verran, että käynnistyy puolen minuutin välein, ettei kaivolta tuleva putki pääse tyhjenemään).
Sen verran tiedän, että jossain vaiheessa pitää vetää verkko tyhjäksi ja etsiä joku auton venttiilillä varustettu kohta kalvopussin vastapaineistamiseksi, mutta homman järjestys ei ole ihan selvillä.
Marina 80/25x :n ohjekirjakin on aika vajaa homman suhteen.

 

[Rozor]

Onkos kellään hajua vesiautomaatin ilmaamisesta (piti nostaa verkon painetta sen verran, että käynnistyy puolen minuutin välein, ettei kaivolta tuleva putki pääse tyhjenemään).
Sen verran tiedän, että jossain vaiheessa pitää vetää verkko tyhjäksi ja etsiä joku auton venttiilillä varustettu kohta kalvopussin vastapaineistamiseksi, mutta homman järjestys ei ole ihan selvillä.
Marina 80/25x :n ohjekirjakin on aika vajaa homman suhteen.

Eihän noita tartte ilmailla, se imee kyllä ilmat ihan itse pois.
Voit vaikka juoksuttaa hanasta vettä, niin pumppu käy jatkuvasti.
Jos se ei ime ollenkaan, niin noissa on yleensä joku paikka mistä antaa ”ryyppyä”.
Sitten imuputkessa on vuoto jollei itsestään ilmaannu.

 

[valexi]

@Nakuankka Pohjaventtiili sökö. Noi halvat puuilo/k-rauta paskat ovat muoviläpällä ja se läppä halkeaa helposti jos vähänkin matkaa kaivolle tai järeämpää letkua käytetty. Anopille vaihdoin varmaan kolme niitä ennenku uskoin ja laitoin messinkiläpällä olevan pohjaventtiilin.

 

[Oksa]

80-luvulla rakennetun asunnon WC. 120 mm (harvinainen?) pöntön viemäriliitos joka jäi remontin jäljiltä niin kiinni seinään että tarvitsee muutaman sentin epäkeskomansetin. Ei sitten mennytkään uusi pönttö (100 mm liitos) paikalleen ihan heittämällä...

Parin erehdyksen ja googlettamisen jälkeen, mahtaako tämä olla oikeanlainen: LVI-tuotteet | LVI-tukku | LVI-kauppa

Viemäriputki tulee n. 45 mm ylöspäin lattiasta, joten sitä pitänee hieman lyhentää.

 

[Lumimies]

Olisi paljon helpompaa jos kysyjät laittaisi myös kuvan kohdasta/tilanteesta.
Lievästi humalaiseen päähän tuo 120mm meinaaa että siinä olisi wc-suorayhde tms kyseessä.
Tuo Prevexin mansetti on tarkoitettu valurautaviemärin muhviin ja asennettavaksi vesieristeen alle (tosin voihan sen asentaa päällekkin jos mieli halajaa).
No jos on kokeilunhalua niin ei kun kokeilemaan. Jos vuotaa niin ei sovi, jos alkaa kusen/paskan haju vaivaamaan niin ei myöskään ole tiivis (jota on turha silkkarilla paikata koska parin vuoden jälkeen kyllä alkaa taas haista.) Jos ei liimaa t2:lla kokonaan jalkaa ympäri niin saa helpohkosti irti.

 

[Oksa]

Olisi paljon helpompaa jos kysyjät laittaisi myös kuvan kohdasta/tilanteesta.
Lievästi humalaiseen päähän tuo 120mm meinaaa että siinä olisi wc-suorayhde tms kyseessä.
Tuo Prevexin mansetti on tarkoitettu valurautaviemärin muhviin ja asennettavaksi vesieristeen alle (tosin voihan sen asentaa päällekkin jos mieli halajaa).
No jos on kokeilunhalua niin ei kun kokeilemaan. Jos vuotaa niin ei sovi, jos alkaa kusen/paskan haju vaivaamaan niin ei myöskään ole tiivis (jota on turha silkkarilla paikata koska parin vuoden jälkeen kyllä alkaa taas haista.) Jos ei liimaa t2:lla kokonaan jalkaa ympäri niin saa helpohkosti irti.

Tässä vielä kuva selventämään, mikä siis olisi oikea tapa?

 

[valexi]

Wc-mansetti Vieser valurauta-, pvc- ja pp-putkiin

Tossapa olikin, että noin 15mm lattiapinnan yläpuolelta poikki.

 

[Lumimies]

Lukaiseppa uudestaan. Normaali putkelle tarkoitettu mansetti ei mene jos sisähalkasija on enemmänkuin n.105mm. Jos ei tarvisi olla epäkeskeinen olisi ehkä helpompaa.

 

[valexi]

No hemmetti, 120 millinenhän se oli. Pitäskö ihan jostain LVI liikkeestä käydä kysymässä, jos löytyis.

 

[Jebaus]

Leikkaat 110mm viemäriputkesta 5cm pätkän, laitat sen tuon 120mm putken sisään ja tiivistät niiden välin vaikka sikaflexin 11fc massalla. Sitten asennat pytyn normaalisti siirtomansetilla.

Ennen liimausta tietysti mittaat tuon siirtomansetin koron ja tarvittaessa lyhennät tuota vanhaa putkea lattiassa. Se 110mm putki kannattaa tietysti asentaa etureunaan niin saat siitä jo vähän apua siirtoon mutta katso että myös siihen pintaan jossa 120mm ja 110mm putki ovat vastakkain tulee myös väliin massaa ettei ala haisemaan.

 

[Tinqe]

Mitähän arvoisa Tekkiläisten raati osaa neuvoa mielenrauhaani järkyttämään? Omistan 70-luvun puolivälissä rakennetun 2-kerroksisen rivitalohuoneiston, jonka alakerran saunan, pesu- ja vaatehuoneen läpi kulkee katonrajassa talon käyttövesiputkiston runkolinja. Tuo putkisto on uusittu noin kymmenen vuotta sitten ja on jotain komposiitti tms. putkea.

Alkukesästä viime vuonna hajosi lämpimän käyttöveden runkoputki vaatehuoneessa ja tuli vähän kuivateltavaa, vain vaatteita ei rakenteita. Ehkä kuukautta myöhemmin hajosi sama putki vaatehuoneessa eri kohdasta ja pari kuukautta myöhemmin saunan ja naapurin vaatehuoneen välisen seinän sisältä vielä kerran. Viimeisellä kerralla vesi kastelikin sitten rakenteita ja sauna meni purkuun ja kuivatukseen. Joka kerta putki hajosi keskeltä putkea, suoralta pätkältä eikä mistään mutkasta, taitoksesta, liitoksesta tai muusta selkeästi heikommasta kohdasta. Tästä viimeisimmästä vuodosta on nyt kulunut noin puoli vuotta aikaa, eikä tuolle putkelle ole vieläkään tehty muuta, kuin vaihdettu aina uuteen puolen metrin rikkoutunut pätkä kerrallaan.

Tietysti ensin oli vähän epäselvyyksiä maksajasta, mutta ymmärtääkseni putkivalmistaja oli aluksi lupautunut maksamaan uusien putkien vaihdon, koska hajoaminen oli tapahtunut todellakin keskeltä putkea ja kymmenen vuotta asennuksesta. Saunan vesivahinko, kuivatus ja korjaus menee taloyhtiön vakuutuksesta ja pari samalla sovittua muutosta tulee mulle itselleni maksettavaksi. Putkivalmistaja on nyt kuitenkin päättänyt olla korvaamatta mitään, koska pannuhuoneesta puuttuu ilmeisesti jokin [laite/systeemi/venttiili tms.], joka estää liian kuuman veden pääsyn käyttövesiverkostoon ja näin ollen verkostoon on päässyt liian kuumaa vettä, jonka vuoksi putki on hajonnut.

Isännöitsijä on yrittänyt saada tietoa tuon putkiasennuksen aikoinaan tehneestä asennusliikkeestä, joka taas on todennut odottavansa tietoa putkivalmistajalta. Joulun aikoihin putkivalmistajalta oli asennusliikkeeseen tullut tieto, ettei korvata mitään, mutta ilmeisesti selvittävät vielä, olisiko valmistaja sittenkin valmis maksamaan jotain. Omalla (taloyhtiön) kustannuksella nuo putket olisi tietysti voinut vaihtaa.

Tuo puuttuva ylilämpöventtiili on mietityttänyt, että onko se jokin myöhemmin keksitty lisäys asennusvaatimuksiin tai onko mahdollista, että putkiasennusliikkeeltä olisi jäänyt se asentamatta? Eli jos se on jäänyt asentamatta, voidaanko se laskea asennusvirheeksi? Onko tuossa vielä jotain, mistä voisi keskustella isännöitsijän kanssa? Putkiliikkeessä kävin kiukuspäiten kyselemässä, niin sain lähinnä kuulla vittuilua ja toteamuksen, että hyvää hyvyyttäänhän he tätä selvittelevät, joten voihan hän heittää hanskat tiskiin asian suhteen. Vahingossakaan eivät omaksi mokakseen tuota halua, se ainakin on selvä.

 

[Antti Alien]

Meillä on Enerventin Pingvin-ilmanvaihtokone vesipatterilla. Koneen lämmöntalteenotto on sen verran tehokas, että jos talossa on ihmisiä paikalla, ei patteria tarvita edes näin -10 asteen pakkasilla.

Ongelmana on se, että Oumanin säädöllä varustettu kaukolämpökeskeskus jumppaa jatkuvasti kaukolämpöverkon venttiliä ja IV-koneelle lähtevä vesi vaihtelee muutaman minuutin välein 55 ja 70 asteen välillä. Säätö on näillä pakkasilla n. 55 °C.

Arvelen, että säätö heittelee siksi, ettei IV-kone käytä vettä, eli verkossa ei ole kiertoa. Millä tuota saisi helpotettua? Optimaalinen tilanne olisi, jos kaukolämpösäätö ymmärtäisi olla kokonaan säätämättä kun vettä ei käytetä.

edit: Tutkiskelin tässä ilmanvaihtovermeen ohjekirjaa, ja sen mukaan laitteessa oleva patteri on tyyppiä "35/25 °C". Mitä tuo merkintä tarkalleen ottaen tarkoittaa? Kaukolämpökeskus tosiaan syöttää tuonne suurimman osan vuodesta reilusti yli 40-asteista vettä ammattilaisen säätämänä, mutta ovatko säädöt aivan päin honkia?

 

[Jebaus]

Mitähän arvoisa Tekkiläisten raati osaa neuvoa mielenrauhaani järkyttämään?

Kysymyshän kuuluu mitä sinne on silloin 10v sitten tilattu, ja mikä putki siellä oikein kulkee?

Lämminvesilinjassahan paine voi nousta yli 10bar veden lämmetessä vaikka se taloon tullessa olisi vain 2bar. Tätä varten siellä (yleensä lämminvesivaraajan yhteydessä)on ylipäästöventtiili joka purkaa liian paineen järjestelmästä. Löytyykö tämä?

Toinen asia on tosiaan veden lämpötila. Muistaakseni hanasta saa tulla Max 65c vettä ja yleensä se rajoitetaan sieltä lämminvesivaraajan päästä sekoitusventtiilillä. Löytyykö tälläistä? Varaajassahan veden lämpötila voi olla joissain kohdin jopa yli 100c.

Muistaakseni kv-pexin ja uponorin komposiitin Max käyttölämpötila on 70c. Hetkellisesti se kestää kyllä kovempia lämpöjä mutta tästä syystä juurikin se lämpötila on oltava rajoitettua. Painetta nuo kestävät sen max 8-10bar putkesta riippuen.

Eli lähtökohtaisesti jos sekoitus/ylipäästöventtiilit löytyy ja ne on oikein säädetty, vika on putkessa (kokonaan väärä putki tai viallinen yksilö=putkiliikkeen/valmistajan virhe). Jos näitä venttiileitä ei löydy tai ne on väärin asennettu, kysymys kuuluu kenen homma ne on ollut asentaa (onko putkiliikkeeltä tilattu koko työ "avaimet käteen" vai pelkkä käyttövesiputken uusiminen) ja kenen homma säätää (taloyhtiö/huoltoyhtiöltä/asukas).

Eiköhän se syyllinen näillä vinkeillä löydy?

 

[Oksa]

Leikkaat 110mm viemäriputkesta 5cm pätkän, laitat sen tuon 120mm putken sisään ja tiivistät niiden välin vaikka sikaflexin 11fc massalla. Sitten asennat pytyn normaalisti siirtomansetilla.

Ennen liimausta tietysti mittaat tuon siirtomansetin koron ja tarvittaessa lyhennät tuota vanhaa putkea lattiassa. Se 110mm putki kannattaa tietysti asentaa etureunaan niin saat siitä jo vähän apua siirtoon mutta katso että myös siihen pintaan jossa 120mm ja 110mm putki ovat vastakkain tulee myös väliin massaa ettei ala haisemaan.

Kiitos neuvoista. Meni kuitenkin loppujen lopuksi täysin tiiviisti aiemmin linkittämälläni mansetilla niin, että viemäriputki lyhennettiin lattian tasalle. Siinä on 3 cm epäkeskeisyys vaikka ei tuossa linkissä lue.

 

[Falconi]

Yleensä komposiittiputkistojen ollessa kysessä laitetaan varsinkin kaukolämpövaihtimen jälkeen turvaventtiili joka sulkee joko kylmän veden tai lämpimän veden kierron kokonaan mikäli verkostoon meinaa mennä liian kuumaa vettä. Eli voi olla, että putkivalmistaja kyselee juuri sen venttiilin perään.

 

[Jebaus]

Tuollaisen putken uusiminen on kuitenkin satasien, Max 1000e homma niin aika outoa ettei sitä ole tehty heti ekan vahingon jälkeen.

Yrittäppä löytää putken kyljestä jotain lukemia/tekstiä, onko se ylipäätänsä edes lämpimälle käyttövedelle tarkoitettua putkea?
Komposiitin vedoista ei oikeastaan mitään kokemusta ole niin en osaa sanoa onko siinä jotain Max määrää paljonko saa tehdä yhteen pätkään. Pexeissä taasen menee juuri niin että aina pitäisi pyrkiä tekemään mutkaa jos vaan mahdollista niin ei putki sitten pidä meteliä ja mahtuu rauhassa elämään siellä suojaputkissa lämpötilan mukaan.

 

[GJ]

Aika outoa, koska komposiitti on materiaalina nimenomaan hyvä esim huonolaatuista vettä vastaan. Paikoissa missä ei voi käyttää kuparia vesijohtoverkossa syöpymien takia, käytetään poikkeuksetta komposiittia. Ei näillä tiedoilla kyllä osaa tuohon syytä sanoa vaan vaatisi käynnin kohteessa.

 

[Tinqe]

Putken kyljestä sain tavattua tietoja, mutta tuon näkyvän pätkän teksteistä osa hieman haalistuneita tai muuten suttuisia, niin älkää liian tarkkaan luottako tuohon.
SKZ A 243 PE-RT/AL/PE-RT Uponor Unipipe 16x2mm Heizung max. 95C KIWA 8bar KOMO CV UNI 10954-1 IIP{tekstiä puuttuu} Classe i Tipo B 34,5<s<42,8 LNEC DH 661 Made in Germany

Tuosta putkienvaihtourakasta en saanut selvyyttä, että onko ollut kyse vain putkien vaihdosta vai vai jostain laajemmasta hommasta. Siihen aikaan taloyhtiössä ollut vielä eri isännöitsijä, joka on helposti voinutkin säästää ja ehdottaa halvempaa vaihtoehtoa. "Miksi korjata kattoa, kun ämpärin saa eurolla."

Pannuhuoneesta löytyy vanha öljykattila, noista venttiileistä ja säätimistä en tiedä.

Hauskintahan tässä on se, että joka kerta kun saa jostain vähän puristettua tietoa asiasta, niin se tuntuu muuttuneen edellisestä kertomuksesta. Ja koska tuota on edes alettu hoitaa sinne Uponorin suuntaan ja kenen toimesta, kun siitäkin "tiedosta" oli vähän eri versioita liikkeellä.

 

[Jebaus]

Putken kyljestä sain tavattua tietoja, mutta tuon näkyvän pätkän teksteistä osa hieman haalistuneita tai muuten suttuisia, niin älkää liian tarkkaan luottako tuohon.
SKZ A 243 PE-RT/AL/PE-RT Uponor Unipipe 16x2mm Heizung max. 95C KIWA 8bar KOMO CV UNI 10954-1 IIP{tekstiä puuttuu} Classe i Tipo B 34,5<s<42,8 LNEC DH 661 Made in Germany

Tuosta putkienvaihtourakasta en saanut selvyyttä, että onko ollut kyse vain putkien vaihdosta vai vai jostain laajemmasta hommasta. Siihen aikaan taloyhtiössä ollut vielä eri isännöitsijä, joka on helposti voinutkin säästää ja ehdottaa halvempaa vaihtoehtoa. "Miksi korjata kattoa, kun ämpärin saa eurolla."

Pannuhuoneesta löytyy vanha öljykattila, noista venttiileistä ja säätimistä en tiedä.

Hauskintahan tässä on se, että joka kerta kun saa jostain vähän puristettua tietoa asiasta, niin se tuntuu muuttuneen edellisestä kertomuksesta. Ja koska tuota on edes alettu hoitaa sinne Uponorin suuntaan ja kenen toimesta, kun siitäkin "tiedosta" oli vähän eri versioita liikkeellä.

Putki ainakin ihan kunnollista, sitten vaan tarkistamaan ne varolaiteryhmät.
Esimerkkinä kun vesi lämmitetään kylmästä ->80c, laajenee se noin 2%. Jos ei vettä sillä aikaa käytetä, varoventtiiliä ei ole tai se on väärin säädetty ja paisuntasäiliökin uupuu, nousee paine helposti sieltä vesijohdon 2-4bar -> yli 10bar. Periaatteessa voit asentaa painemittarin vaikka keittiön hanaan ja seurata sieltä missä se huitelee

 

[Falconi]

Tai sitten se sekoitusventtiili on jumissa eikä ole turvalaitetta eli joka katkaisee veden jos lämpötila liian korkea. Luulis siellä varolaitteet olevan vaan voihan nekin mennä jumiin.

 

[AnoJantteri]

-

 

[Mikkos]

Mikä on paras tapa poistaa kosteus suihkun/saunan/pyykin jälkeen?
1) Sulkea kostean tilan ovet ja laittaa ilmanvaihto täysille
2) Avata kaikki kostean tilan ovet (sisätiloihin vievät) hetkeksi ja laittaa ilmanvaihto täysille
3) Kannattaako saunan/suihkun jälkeen avata suoraan ulos johtava ovi hetkeksi että höyry poistuu tehokkaammin ja sitten ovet ja ikkunat kiinni ja ilmanvahto täysille vai ulko-oven sulkemisen jälkeen kaikki sisäovet auki ja ilmanvaihto täysille

 

[valexi]

Ite oon pyrkinyt pitämään kostean höyryn pesutiloissa. Siellä on pintamateriaalit varmasti eniten kosteutta kestävät.

 

[Jebaus]

Lähtökohtaisesti kph pitäisi olla aina alipaineistettu, joten oikea tapa on a, ovet kiinni ja ilmanvaihtoa lisää.
Talvella tulee kyllä itse jätettyä monesti kylppärin ovi auki koska ilma on niin kuivaa talvisin (ivkone vastavirtakennolla) että saa kosteutta asunnossa nostettua.

 

[Tuplis]

Puusaunassa lataan lopuksi lähes täyden pesällisen ja jätän oven auki pesuhuoneen puolella.
Pesuhuoneen ovi muihin tiloihin on kiinni.

 

[velkakierre]

Vesikiertoisen patterin ilmaamisen kanssa ongelmia, lämpeää ainoastaan läheltä termostaattia. Muutaman kerran yritellyt ilmailla, jolloin lämpeääkin tasaisesti, mutta jo heti päivä tuosta niin ongelma palautuu?

 

[Algron28]

Vesikiertoisen patterin ilmaamisen kanssa ongelmia, lämpeää ainoastaan läheltä termostaattia. Muutaman kerran yritellyt ilmailla, jolloin lämpeääkin tasaisesti, mutta jo heti päivä tuosta niin ongelma palautuu?

Itse olen ymmärtänyt että jos patteriin kertyy jatkuvasti ilmaa niin jossain päin kiertoa on pieni vuoto josta ilma ilmetyy verkostoon. En siis ole putkimies.

 

[velkakierre]

Kaikki putket uusittu pari vuotta sitten, pinta-asennuksena, pesutilojen lattialämmitystä lukuunottamatta tietenkin.

 

[Lumimies]

Ilmeisesti huoneessa kylmä kun on ruvettu ilmaamisoperaation. Onko tämä uusi vika vai ollut aikasemmin? Luultavasti yläjakoinen kun on putket uusittu pari vuotta sitten? Tuliko radiaattorista ilmaa kun ilmasit? Tarkoittaako tasaisesti koko radiaattorin pintaa vai esim. pelkästään yläreunaa? Minkä kokoinen radiaattori? Tekeeko samaa jos jättää termostaatin pois tunniksi tai pariksi?

Normaalistihan vesikiertoinen radiaattori ei ole kauttaaltaan tasaisesti lämmin.
Jos tätä on jatkunut tuosta remontista lähtien ja radiaattorista ei tule ilmaa kun ilmataan niin epäilisin termostaattiventtiilin esisäätöä liian kireeksi.

 

[velkakierre]

No tarkennetaan, kyseessä puolilämmin varastotila, joka pidettävä lämpimänä koska putket kulkevat kyseisen varaston kautta.

Ilmaa tulee ilmattaessa, ja lorinasta kuulee että ilmaa siellä on. Ilmaamisen jälkeen lämpeää melko tasaisesti, päivä ilmaamisesta toispuoleisesti, termostaatin lähettyviltä eritoten. Mainittakoon että kyseisessä tilassa käytettiin vanhaa 70-luvun yksilehtistä, ehkä jotain 40x50 kokoista radiaattoria, Danfoss-termostaattikin mahdollisesti saman aikakauden. Putket kulkevat lattian rajassa.

 

[jetblack]

No tarkennetaan, kyseessä puolilämmin varastotila, joka pidettävä lämpimänä koska putket kulkevat kyseisen varaston kautta.

Ilmaa tulee ilmattaessa, ja lorinasta kuulee että ilmaa siellä on. Ilmaamisen jälkeen lämpeää melko tasaisesti, päivä ilmaamisesta toispuoleisesti, termostaatin lähettyviltä eritoten. Mainittakoon että kyseisessä tilassa käytettiin vanhaa 70-luvun yksilehtistä, ehkä jotain 40x50 kokoista radiaattoria, Danfoss-termostaattikin mahdollisesti saman aikakauden. Putket kulkevat lattian rajassa.

Luultavasti ilmapussi putkessa tms. Piiskaamalla pois, eli venttiilit kiinni (meno ja paluu) ja auki yhdistäjistä (varmistaen ilmaruuvista että venttiilit pitävät) ja sitten vain reilusti laskien vettä ulos avaamalla venttiilejä vuorotellen (Lattialle tai letkulla ämpäriin yms.) kunnes ilma poistunut järjestelmästä. Tämän jälkeen täytetään verkosto normaali paineeseen.

 

[yyri]

Putkari kävi laittamassa pönttöön uuden koneiston ja samalla katsoi noita termareita, eli otti noi mokkulat irti ja herkisteli sielut. Nyt vaan ongelmana ettei tuota lämmitystä saa tarpeeksi pienelleen, eli kun säädön pistää minimiin niin silti pysyy liian lämpimänä. Onko tossa nyt ongelmana se ettei noita danfossin valkoisia mötiköitä ole asennettu tarpeeksi syvälle että säätövara riittäisi?

 

[Mawe]

Kaiketi voi lattikaivosta laittaa kyssärin tänne...
Vanhan mallinen lattiakaivo ja pitäisi saada se pultti auki jonka kautta voi putkea rassata.

Kait siinä on normaali kierre, eli vastapäivään aukeaa?

Kuumailmapuhaltimella annettu lämpöä ja kaikenlaista tököttiä laitettu.
Taitaa vaan olla ruostunut niin hyvin kiinni, vaikka aika siistin näköinen muuten.

Paljonkohan viemäriukot veloittaa käynnistä?
Varmaankin paskat lähtee liikkeelle jos imuautolla imaisee..