Kysy LVI:stä

[petepeluri]

Kuinka paljon tuo 100mm lähtö poistohormissa kuristaa ilmavirtausta?

Laskuri siis näyttää esim. Air Flow (m3/s) : 0.0464
Duct hydraulic diameter 0.2>0.1m:
Air Flow (m3/s) : 0.0103. Jälkimmäinen on kuitenkin lähempänä oikeaa.

 

[Mönssi]

Kuinka paljon tuo 100mm lähtö poistohormissa kuristaa ilmavirtausta?

Laskuri siis näyttää esim. Air Flow (m3/s) : 0.0464
Duct hydraulic diameter 0.2>0.1m:
Air Flow (m3/s) : 0.0103. Jälkimmäinen on kuitenkin lähempänä oikeaa.

Ulkoilmalaitteen ja poistoilmalaitteen yhteenlaskettu painehäviö tuolla sinun hormilla pitäisi olla alle 1,5 Pa. 100 mm poistoilmaventtiilin läpi menee n. 5 l/s. 160 mm venttiilin läpi voisi mennä 11 l/s, joka on myös hormin maksimi.
Toteutuneet ilmavirrat riippuu taas ulkolämpötilasta.

 

[petepeluri]

Ulkoilmalaitteen ja poistoilmalaitteen yhteenlaskettu painehäviö tuolla sinun hormilla pitäisi olla alle 1,5 Pa. 100 mm poistoilmaventtiilin läpi menee n. 5 l/s. 160 mm venttiilin läpi voisi mennä 11 l/s, joka on myös hormin maksimi.
Toteutuneet ilmavirrat riippuu taas ulkolämpötilasta.

Miten sait tuon 11l/s arvon hormille? Toinen hormi on vastaava, mutta 1.6m korkeutta.

Monta 100mm tuloilmaventtiiliä nuo kaksi hormia tarvitsevat? Entä jos kph poistossa on lisäksi 6l/s puhallin?

 

[Mönssi]

Miten sait tuon 11l/s arvon hormille? Toinen hormi on vastaava, mutta 1.6m korkeutta.

Monta 100mm tuloilmaventtiiliä nuo kaksi hormia tarvitsevat? Entä jos kph poistossa on lisäksi 6l/s puhallin?

Vilpe wive 100 ilman suodatinta tuottaa tuolla hormilla 4 l/s kappale.

1,6 m korkea hormi ei kyllä paljoa ilmaa liikuttele, muutama litra.

 

[Mikkope]

Kuuluuko putkiremonttiin myös valun alla sijaitsevan runkoputken vaihtaminen yleensä?

 

[kibe]

Kuuluuko putkiremonttiin myös valun alla sijaitsevan runkoputken vaihtaminen yleensä?

Omakotitalon? Kerrostalon? Eipä oikeastaan. Yleensä putkiremontti alkaa vesimittarilta. Onko tuo mainitsemasi putki vesimittarin jälkeen vai ennen? harvemmin uusia putkia enää laitetaan valuun. Tilata toki voi mitä tahansa vaihdettavaksi jos halua on.

 

[tietokonerikki]

Kuuluuko putkiremonttiin myös valun alla sijaitsevan runkoputken vaihtaminen yleensä?

Jos tehdään ns. täydellinen linjaremontti niin hyvin usein kyllä, ellei niitä ole jostain syystä lähivuosikymmeninä uusittu, niille silloin pyritään katsomaan seuraavan korjauksen/ asumishaittojen kannalta järkevät reitit, jos mahdollista.
Tilaaja saa mitä tilaa. Jos ne lattiat avataan, niin putket kyllä yleensä kannattaa samalla uusia.

 

[Rollerix]

Omakotitalossa lämminvesivaraaja välittömästi talon ulkopuolella olevassa lämpimässä tilassa. Nyt pakkasilla tuntuu lämmin vesi viipyvän aika kauan kun minkä tahansa hanan avaa talon sisällä. Kuinka pitkä viive katsotaan normaaliksi avauksen ja kunnon lämpimän veden tulon välillä?

 

[tietokonerikki]

Omakotitalossa lämminvesivaraaja välittömästi talon ulkopuolella olevassa lämpimässä tilassa. Nyt pakkasilla tuntuu lämmin vesi viipyvän aika kauan kun minkä tahansa hanan avaa talon sisällä. Kuinka pitkä viive katsotaan normaaliksi avauksen ja kunnon lämpimän veden tulon välillä?

Muistelen (en ole varma) että max 15s, onkos sinulla kiertovesipumppu päällä?

 

[j1m2]

No sehän riippuu matkasta välillä varaaja-käyttöpiste, myöskin siitä kuinka hyvin putket eristetty ja missä lämpötilassa putket on.Itsellä kestää kohtuu pitkään kun on matkaa on n.10m ja putket on betonilattian alla eristeessä eikä ole kierrätyspumppua.Tietoinen valinta,kierrätys hukkaa lämpöä turhaan.

 

[PornReindeer]

No sehän riippuu matkasta välillä varaaja-käyttöpiste, myöskin siitä kuinka hyvin putket eristetty ja missä lämpötilassa putket on.Itsellä kestää kohtuu pitkään kun on matkaa on n.10m ja putket on betonilattian alla eristeessä eikä ole kierrätyspumppua.Tietoinen valinta,kierrätys hukkaa lämpöä turhaan.

Eihän se turhaan hukkaa lämpöä, sillä saa nopeasti kuumaa vettä hanasta. Lisäksi säästää hieman vettä ja jos putket on pintavetoina niin lämpöäkään ei mene juurikaan hukkaan.
Toista se on huoneiden lämmitys, sehän hukkaa lämpöä aivan turhaan

 

[Rollerix]

Muistelen (en ole varma) että max 15s, onkos sinulla kiertovesipumppu päällä?

Ei taida olla kiertovesipumppua. Onko tuommoinen aika siis jossain wiralisenluontoisesti määritelty?

 

[Rollerix]

No sehän riippuu matkasta välillä varaaja-käyttöpiste, myöskin siitä kuinka hyvin putket eristetty ja missä lämpötilassa putket on.Itsellä kestää kohtuu pitkään kun on matkaa on n.10m ja putket on betonilattian alla eristeessä eikä ole kierrätyspumppua.Tietoinen valinta,kierrätys hukkaa lämpöä turhaan.

Osaatko sanoa tarkemmin mikä on kohtuupitkään?

 

[Mönssi]

Ei taida olla kiertovesipumppua. Onko tuommoinen aika siis jossain wiralisenluontoisesti määritelty?

20 sekuntia on ihan virallinen ohje. Jos on yli niin ei tosin siihen ole kellään sanomista, suunnittelijalle voi toivottaa hyvää joulua

 

[MJay]

Riippuu milloin rakennus on valmistunut, mikä on ollut silloin asetuksena / ohjeena. Nykyisissä voimassa olevissa asetuksissa on enää vain 20 s vaatimus kaikkiin tapauksiin. Aiemmin (SRMK D1) oli erikseen 10 s ohjearvo sekä 30 s tapauksiin jos on huoneistokohtainen lämmitin käyttövedelle (=omakotitalot menevät tämän piiriin). Ja lämpimän veden odotusaika toki testataan laittamalla hana täysin kuumalle (pelkkää kuumaa vettä, ei sekoiteta kylmää ja kuumaa).

 

[tietokonerikki]

Ei taida olla kiertovesipumppua. Onko tuommoinen aika siis jossain wiralisenluontoisesti määritelty?

Ei se pumppu pakollinen ole, mutta pitkillä matkoilla et tuohon "15s" muuten pääse.
En nyt ole varma oliko toi ohje vai määräys. Ohjetta ei ole pakko noudattaa ja määräyksiä monet noudattaa...

Kuten tossa aiemmin oli lisäeristämällä putket saanet veden lämpimänpänä perille ja se vähentää energian kulutustasi, jos niitä tiloja (joissa putket kulkee) ei muuten tarvita lämmittää.

 

[Lumimies]

6 Veden lämpötila

Legionellabakteerit ovat luonnon bakteereja, jotka pystyvät lisääntymään haitallisiin pitoisuuksiin asti lämpimässä käyttövedessä, jos veden lämpötila ei ole riittävän korkea. Legionellat lisääntyvät veden lämpötilan ollessa 20 - 45 °C. Legionellat voivat aiheuttaa haittaa ihmisen terveydelle...

talotekniikkainfo.fi

8 Lämpimän käyttöveden kiertojohto

Kiertojohdon avulla estetään lämpimän käyttöveden lämpötilan lasku ja huolehditaan siitä, että lämpimän veden odotusaika vesikalusteelta vettä laskettaessa ei muodostu liian pitkäksi. Liian matala veden lämpötila saattaa aiheuttaa mm. haitallisten bakteerien kasvua putkistoissa. Lämpimän...

talotekniikkainfo.fi

Ettei tarvitse arvailla
Tosiaan nämä voimassa vasta 1.1 2018 jälkeen, sitä ennen käytettään D1:stä
"
Haitallisen odotusajan välttämiseksi on
1) lämminvesikalusteen ja kiertojohdolla varustetun lämpimän käyttövesiputkiston välisen tai;
2) lämminvesikalusteen ja vedenlämmittimen välisen tai;
3) lämminvesikalusteen ja lisälämmityksellä varustetun johdon välisen johdon pituuden oltava sellainen, että se mahdollistaa vesikalusteen normivirtaamalla johdon tilavuutta vastaavan vesimäärän oton noin 10 sekunnin kuluessa.
Rakennuksissa, joissa on huoneistokohtaiset vedenlämmittimet odotusaika voi olla enintään 30 sekuntia. Sama koskee rakennuksen yksittäisiä, etäällä sijaitsevia ja harvoin käytettyjä vesikalusteita"

 

[Eräilves]

Täällä onpi tuollainen vanha AKVA S 100 lämminvesivaraaja. Onpi vuosmallia -89, eli aika vanha rupiaa olemaa..
Lämmintä vettä kun käyttää, niin tuoksahtaa vessassa vähäsen.
Jos tässä keväällä uutta tilaisi, niin olisiko suosituksia n. 100L lämminvesivaraajasta, seinälle asennettuna? Mitä asennus suurinpiirtein mahtaisi kustantaa?

Tuollanen laitos kyseessä.

 

[kibe]

Kannattaa vähän katsoa varaajan mittoja. Jos mahdollista, nyt pystyisit mahdollisesti vähän kasvattamaan tuon kokoa esim 150l ellei tila lopu kesken. Toki jos sata litranen on aina riittänyt, sitten vaan kyselemään tarjouksia. Tonnin molemmin puolin, mutta kuinka paljon, riippunee paikasta, kilpailusta ja ottaako hyvän vai halvimman.

 

[tietokonerikki]

20 sekuntia on ihan virallinen ohje. Jos on yli niin ei tosin siihen ole kellään sanomista, suunnittelijalle voi toivottaa hyvää joulua

Joo luin D1 2017 määräys on nyt toi 20s. Minullakaan ei ole tietoa mitä seuraa, jos ei omassa talossaan niitä noudata, kunhan sitten muistaa kertoa taloa myydessään asiasta.

Noita määräyksiähän on monta kertaa muutettu, milloin minkäkin "lopparin" vaatimuksista. Nyt kiinnitin huomiotani, että lattialämmitystä ei enää saa laittaa kiertoveteen, jos tekee peruskorjauksen. Ymmärtääkseni "alle 200W" rättipatterin saa edelleen laittaa peruskorjauksessanin.

Meillä on kuitenkin näyttöä, että käyttöveteen laitetut kph yms lattialämmitykset toimivat vuosikymmeniä, eikä legionabakteerista ole ongelmaa. Sekän kuolee kun vettä kuumennetaan välillä.

 

[mt247]

Olisiko suositella jotain uutta hyvää seinäventtiiliä, joka suuntaisi ilman ylöspäin? Tällä hetkellä on tuollainen risa edellisen asukkaan surkeasti asennettu Fresh 80 venttiili käytössä. Reiän halkaisija n. 85cm

Leikattu esimerkiksi putki niin pisin helvettiä, että ei mene tiiviisti seinään kiinni:

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Olisiko suositella jotain uutta hyvää seinäventtiiliä, joka suuntaisi ilman ylöspäin? Tällä hetkellä on tuollainen risa edellisen asukkaan surkeasti asennettu Fresh 80 venttiili käytössä. Reiän halkaisija n. 85cm





Leikattu esimerkiksi putki niin pisin helvettiä, että ei mene tiiviisti seinään kiinni:

Kuuluu taloyhtiölle ellet sitten jossain omakotitalossa asu.

 

[Lumimies]

Joo luin D1 2017 määräys on nyt toi 20s. Minullakaan ei ole tietoa mitä seuraa, jos ei omassa talossaan niitä noudata, kunhan sitten muistaa kertoa taloa myydessään asiasta.

Noita määräyksiähän on monta kertaa muutettu, milloin minkäkin "lopparin" vaatimuksista. Nyt kiinnitin huomiotani, että lattialämmitystä ei enää saa laittaa kiertoveteen, jos tekee peruskorjauksen. Ymmärtääkseni "alle 200W" rättipatterin saa edelleen laittaa peruskorjauksessanin.

Meillä on kuitenkin näyttöä, että käyttöveteen laitetut kph yms lattialämmitykset toimivat vuosikymmeniä, eikä legionabakteerista ole ongelmaa. Sekän kuolee kun vettä kuumennetaan välillä.

Ei ole olemassakaan D1 2017, viiminen D1 on vuodelta 2010 missä ainoa muutos oli pakolliset vesimittarit verrattuna edelliseen vuoden 2007 D1:seen. Vuodesta 2018 on tullut voimaan 1047/2017 ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi-ja viemärilaitteista.
Lattialämmityksen kytkeminen kiertoon oli jo kielletty 2007. Tähän on tosin tainut vaikuttaa enemmänkin energian säästäminen kuin vedenlämpötila (koska 1987 määrättiin että kierrossa pitää olla vähintään 50c)
Olen aina pitänyt vähän tyhmänä tuota LVK käyttöä lämmitykseen koska se paahtaa aina "täysillä" eikä ole säädettävä.

 

[tietokonerikki]

Ei ole olemassakaan D1 2017, viiminen D1 on vuodelta 2010 missä ainoa muutos oli pakolliset vesimittarit verrattuna edelliseen vuoden 2007 D1:seen. Vuodesta 2018 on tullut voimaan 1047/2017 ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi-ja viemärilaitteista.
Lattialämmityksen kytkeminen kiertoon oli jo kielletty 2007. Tähän on tosin tainut vaikuttaa enemmänkin energian säästäminen kuin vedenlämpötila (koska 1987 määrättiin että kierrossa pitää olla vähintään 50c)
Olen aina pitänyt vähän tyhmänä tuota LVK käyttöä lämmitykseen koska se paahtaa aina "täysillä" eikä ole säädettävä.

Joo tuolta katselin

Rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoja koskevat määräykset uuteen asetukseen - Ympäristöministeriö

ym.fi

Asetus korvaa rakentamismääräyskokoelman osan D1 (kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 2007). Asetuksen tasolle on nostettu eräitä osan D1 tärkeitä ohjeita.
-Uusi asetus sisältää pelkkiä määräyksiä, ja osa ohjeista siirretään opasaineistoihin.Vuodelta 2017

Lattialämmitystä ei oltu kielletty vuonna 1987 kytkemästä käyttöveteen, joten meillä on hyvää kokemusta sen toimivuudesta. Sen säätönä voi käyttää huoneen lämpöämittaavaa termostaattia, joka on minusta huonohko tapa. Koska se vaatii aika tarkan putkien mitoituksen.
Toinen tapa on minusta parempi, eli käsisäätöinen venttiili, pallofix:kin (ns. normaali hanasulku) riittää jos ei ole jatkuvasti säätämässä. Syöttösekoitusventtiilihän säätää sen max. lämmön käyttöveteen, siihen betonilattiaan se lämpö varastoituu, joten pienet kph yms. lattiat voi minusta tuollakin hoitaa, jos ei siitä enegian kulutuksesta ole kauhean nuuka. Euroistaan tarkallehan toi ei välttämättä ole se paras tapa.

Toisaalta ei se ole ilmaista pyörittää/ tehdä sitä patteriverkossakaan. Itse tässä pähkäilen muutanko vai en käyttövedestä patteriveteen, kun vaihdan ehkä maalämpöön. Täytynee ainakin jättää sille varaukset seuraavan asukin pähkäiltäväksi, jos en suoraan muuta. Takasinmaksuaika ollee pitkä.

 

[Lumimies]

Ei ollut kiellettyä kytkeä lattialämmitystä käyttövesikiertoon -87 määräyksissä mutta oli myös määrätty että veden lämpötila ei saa tippua alle 50°c muissa kuin odotusajan johto-osuuksissa. Ilmeisesti koska tämä kohta oli epäselvä niin 2007 kirjattiin että ei saa olla sulkulaitteita kuten käsisäätöpyöriä.

On täälläkin ketjussa ollut muutama kerta kyselyitä miten saada LVK-radiaattoria pienemmälle kun paahtaa kuumaa kesälläkin.

 

[kibe]

On täälläkin ketjussa ollut muutama kerta kyselyitä miten saada LVK-radiaattoria pienemmälle kun paahtaa kuumaa kesälläkin.

Taitaa enemmänkin olla sääntö kuin poikkeus, että formatermeissä on käsisäätöpyörä. Oli se sitten asennettu 1990, 2000, 2010 tai 2020 luvulla

Asiasta kukkaruukkuun, pintakulmien käyttö maksaa taloyhtiöille aika paljon rahaa, ottaen huomioon kuinka paljon rättipatterit työllistää päivystäjiä ja tietysti arkena. Voisi kuvitella, että joku olisi keksinyt järkevämmin tavan kytkeä noita tässä vaiheessa, mutta ei.

 

[Lumimies]

2000 luvun alussa parissa saneerauksessa on laitetu vanhat formatermit takaisin (muistelisin että olisi ollut kertasäätöventtiilit molemmissa lähdöissä) ja sitten noin 2015 200kpl formatermejä IV-lämmityspiiriin. Muuten ei ole tarvinnut asennella formatermejä. Toki tikapuita on laiteltu.
Ainankin niissä kohteissa missä olen ollut niin nykään nuo tikapuutkin on sähköisiä, varmaan viiteen vuoteen ei ole tullut laitettua LVK-rättipatteria.

 

[tietokonerikki]

Ei ollut kiellettyä kytkeä lattialämmitystä käyttövesikiertoon -87 määräyksissä mutta oli myös määrätty että veden lämpötila ei saa tippua alle 50°c muissa kuin odotusajan johto-osuuksissa. Ilmeisesti koska tämä kohta oli epäselvä niin 2007 kirjattiin että ei saa olla sulkulaitteita kuten käsisäätöpyöriä.

On täälläkin ketjussa ollut muutama kerta kyselyitä miten saada LVK-radiaattoria pienemmälle kun paahtaa kuumaa kesälläkin.

En noita määräyksiä noin tarkkaan muista, mutta aika yleinen tapa toi käyttöveteen kytkeminen OK-taloissa oli eikä mitään kunnon syytä sen kieltoon vieläkään mielestäni olisi. Ohjeena ehkä, mutta määräysenä ei.

 

[hsalonen]

Moi!

Bidee-suihkun letku pitäisi vaihtaa..

Tuohon menee varmaan ihan tavallinen suihkuletku, kun kytken sen kohtaan 1 ?

Mikä tuo metallimöntti kohdassa 2 on ? En oikeastaan ymmärrä sen funktiota ja vähän kävin koettelemassa, niin vanha johto on huonosti kiinni ja en edes ymmärrä, miten se on saatu tuosta läpi ottamatta päätä pois . Sama homma itse kaapissa, se on ängetty samasta reiästä kuin lavuaarin viemäriliitäntä. Ajattelin porata sille ihan uudet reiät.

--

Nyt tilanne on se, että letku ei oikein suihkuta tietyssä kulmassa.

 

[Kvarkki]

2 näyttää vaan seinäkiinnikkeeltä, se kromin värinen muovi lähtee siitä päältä pois. Aika epävirallinen asennustyyli.

e: Suihkuletkulta tuo näyttää.

 

[koiranelamaa]

Painekokeesta kysymys: tehdäänkö yleensä painekoe kylpyhuoneremontin yhteydessä, jos putket uusitaan samalla vain kylpyhuoneen osalta? Kyseessä on vanha, 1980 luvun rivitaloyhtiö, jossa muissa tiloissa alkuperäiset putket (mm. wc ja keittiö). Painekokeella tarkoitan rakentamismääräyskokoelman D1 ohjeen 2.8.1.1 mukaista koetta. Valvoja tällaista haluaa, 10 barilla ohjeen mukaan.

Ongelma on se, että ohje sanoo, että putket pitäisi olla näkyvillä kokeen aikana. Mutta eihän ne muissa tiloissa olevat alkuperäiset putket ole näkyvillä. Myös pidän suurena riskinä, että alkuperäiset liitokset tai putket pamahtaa 10 barilla. Tämän takia mielestäni koetta ei ole järkevää tehdä.

Eli tehdäänkö tällaisessa tapauksessa yleensä painekoetta? Vaatiiko valvoja liikoja?

 

[allapo]

Painekokeen voi tehdä sille uusitulle osuudelle pelkästään (että nähdään että putkiliitokset pitää) ja tuo putket näkyvillä tarkoittaa lähinnä ettei eristetä putkia kuin vasta painekokeen jälkeen.

 

[Josef]

Nin, ei kai sitä koko taloa ole tarkoitus koeponnistella kylppärirempan takia.

 

[koiranelamaa]

Kiitos vastauksista. Hyviä pointteja.

Miten vain uuteen putkiston osuuteen saa paineet, kun uusittu osuus on kiinni vanhassa talon järjestelmässä? Vanhat putket on kuparia, kuin myös uudet (kylmä, lämmin ja lämmin kierto). Liitokset vanhojen ja uusien putkien välillä on tehty juottamalla tai puristusliittimillä, en ole varma kummalla tavalla.

Jos olisi tehnyt painekokeen silloin, kun vanha ja uusi järjestelmä ei vielä ollut liitetty yhteen, niin silloin olisi jäänyt testaamatta nämä liitokset vanhan ja uuden putkiston välillä. Vai meneekö tämä jo saivartelun puolelle?

 

[Josef]

Edit: Jahas, tämmönen tapaus..

 

[Josef]

Kiitos vastauksista. Hyviä pointteja.

Miten vain uuteen putkiston osuuteen saa paineet, kun uusittu osuus on kiinni vanhassa talon järjestelmässä? Vanhat putket on kuparia, kuin myös uudet (kylmä, lämmin ja lämmin kierto). Liitokset vanhojen ja uusien putkien välillä on tehty juottamalla tai puristusliittimillä, en ole varma kummalla tavalla.

Jos olisi tehnyt painekokeen silloin, kun vanha ja uusi järjestelmä ei vielä ollut liitetty yhteen, niin silloin olisi jäänyt testaamatta nämä liitokset vanhan ja uuden putkiston välillä. Vai meneekö tämä jo saivartelun puolelle?

Ei kai niitä kukaan nykypäivänä juota, toki näkemättä paha sanoo. Mut kai siellä joku avattava kytkentä on uuden ja vanhan välissä, noin niinko ihan maalaisjärjellä ajateltuna ja muutenkin ongelma on putkimiehen, ei sinun.

 

[asentaja142]

Kiitos vastauksista. Hyviä pointteja.

Miten vain uuteen putkiston osuuteen saa paineet, kun uusittu osuus on kiinni vanhassa talon järjestelmässä? Vanhat putket on kuparia, kuin myös uudet (kylmä, lämmin ja lämmin kierto). Liitokset vanhojen ja uusien putkien välillä on tehty juottamalla tai puristusliittimillä, en ole varma kummalla tavalla.

Jos olisi tehnyt painekokeen silloin, kun vanha ja uusi järjestelmä ei vielä ollut liitetty yhteen, niin silloin olisi jäänyt testaamatta nämä liitokset vanhan ja uuden putkiston välillä. Vai meneekö tämä jo saivartelun puolelle?

Yleensä kun vanhasta jatketaan uudella laitetaan venttiili, toki tämä on todella tapauskohtaista. Tässä tapauksessa voisi olla jopa näkyvillä olevat kalustesulut kylpyhuoneessa kohdassa missä putket tulevat näkyviin mitä vasten koepainaa. Tai sit vain huoneistokohtaisia sulkuja vasten 10bar, riskinsä siinäkin.

 

[Jallutin]

Paljonkohan arviolta tulisi maksamaan käyttövesiputkien uusiminen. Muoviputkea ja kulkevat suojaputkessa.
Letkut pitäisi vetää suihkuun, pyykinpesukoneelle, vessaan + pöntölle ja keittiöön. Matka varaajalta / painevesisäiliöstä max 15m päähän. Parisen tonnia?

 

[Mikkos]

Paljonkohan arviolta tulisi maksamaan käyttövesiputkien uusiminen. Muoviputkea ja kulkevat suojaputkessa.
Letkut pitäisi vetää suihkuun, pyykinpesukoneelle, vessaan + pöntölle ja keittiöön. Matka varaajalta / painevesisäiliöstä max 15m päähän. Parisen tonnia?

En usko että noin paljon jos liittimet kunnossa ja vain putket vaihdetaan. Voisin veikata 1000e. Sitten jos liittimiä ja tukki uusitaan niin voi tulla vähän lisää.

 

[Mikkos]

Paljonkohan arviolta tulisi maksamaan käyttövesiputkien uusiminen. Muoviputkea ja kulkevat suojaputkessa.
Letkut pitäisi vetää suihkuun, pyykinpesukoneelle, vessaan + pöntölle ja keittiöön. Matka varaajalta / painevesisäiliöstä max 15m päähän. Parisen tonnia?

Kysytääs vielä että omakotitalo ilmeisesti niin miltä vuodelta? Millä lailla putket tulee nyt kohteisiin? Onko seinässä liitin johon putket tulee vai törröttääkö ne vain seinästä?

Meillä pikkuvessassa putket törrötti suoraan seinästä ilman mitään liittimiä. Vessarempan yhteydessä kun putkari siirsi vähän viemäriä niin kehoitti samalla vaihtamaan vesiputket ja laittamaan liittimet seiniin. Samassa yhteydessä se sitten vaihto ne putket. Ei siinä montaa minuttia mennyt. Sitten kun oltiin tehty vessa valmiiksi sama putkari tuli asentamaan seinäliittimet ja niihin putket. Ei siinä kauaa nokka tuhissut.

Eli jos liittimet löytyy ja jakotukki on kunnossa niin ei toi kovin kaksinen homma ole jos putkitetut letkut.
Toinen kysymys on että miksi ne pitää uusia? Muoviletkuhan kyllä kestää mutta REMONTIN yhteydessä kyllä kannattaa vaihtaa mutta jos ei ole vikaa niin muuten en keksi miksi pitäisi alkaa vaihtamaan.. ei siitä toki haittaakaan ole.

 

[Jallutin]

Kysytääs vielä että omakotitalo ilmeisesti niin miltä vuodelta? Millä lailla putket tulee nyt kohteisiin? Onko seinässä liitin johon putket tulee vai törröttääkö ne vain seinästä?

Meillä pikkuvessassa putket törrötti suoraan seinästä ilman mitään liittimiä. Vessarempan yhteydessä kun putkari siirsi vähän viemäriä niin kehoitti samalla vaihtamaan vesiputket ja laittamaan liittimet seiniin. Samassa yhteydessä se sitten vaihto ne putket. Ei siinä montaa minuttia mennyt. Sitten kun oltiin tehty vessa valmiiksi sama putkari tuli asentamaan seinäliittimet ja niihin putket. Ei siinä kauaa nokka tuhissut.

Eli jos liittimet löytyy ja jakotukki on kunnossa niin ei toi kovin kaksinen homma ole jos putkitetut letkut.
Toinen kysymys on että miksi ne pitää uusia? Muoviletkuhan kyllä kestää mutta REMONTIN yhteydessä kyllä kannattaa vaihtaa mutta jos ei ole vikaa niin muuten en keksi miksi pitäisi alkaa vaihtamaan.. ei siitä toki haittaakaan ole.

Letkut 40v vanhoja. Lisäksi varmaan hyvin tukkeessa, kun niihin tulee suoraan porakaivosta vesi ilman suodatusta. Tulevat lattiasta ja "törröttävät vain", paitsi suihku ja pesukoneen liitäntä. Fiksuinta varmaan kyllä uusia lähes kaikki kamat missä vesi liikkuu. Lisäksi vielä iskisi 60-100l lämminvesivaraajan, niin ei tarvitse sitten kesällä lämmitellä sitä 3000l varaajaa puilla .

 

[cco]

Omakotitalossa vesikiertoinen lattialämmitys, lämpiää maakaasulla. Talo oli ihan kylmä jokunen viikko sitten, huomattiin että kierrossa oli paineet lähes nollissa. Nyt joutuu n. viikon välein lisäilemään vettä tuonne kiertoon, muuten lakkaa kiertämästä. Pumppu on ehjä. Eli johonkin sitä vettä varmaan kierrosta pääsee, mutta vuotoa ei ainakaan näy päällepäin. Talo on noin 20 vuotta vanha. Mitähän tälle voisi tehdä, joku putkifirma osaisi katsoa onko vuotoa jossain? Miten tuollainen vuoto löydetään ja onko muita vaihtoehtoja mikä järjestelmässä voisi olla pielessä?

 

[stabbulamus]

Omakotitalossa vesikiertoinen lattialämmitys, lämpiää maakaasulla. Talo oli ihan kylmä jokunen viikko sitten, huomattiin että kierrossa oli paineet lähes nollissa. Nyt joutuu n. viikon välein lisäilemään vettä tuonne kiertoon, muuten lakkaa kiertämästä. Pumppu on ehjä. Eli johonkin sitä vettä varmaan kierrosta pääsee, mutta vuotoa ei ainakaan näy päällepäin. Talo on noin 20 vuotta vanha. Mitähän tälle voisi tehdä, joku putkifirma osaisi katsoa onko vuotoa jossain? Miten tuollainen vuoto löydetään ja onko muita vaihtoehtoja mikä järjestelmässä voisi olla pielessä?

Vakuutusyhtiöt tuppaa tekemään selvitykset ilmatteeks siihen asti et "vuoto" löytyy ja sit arvotaan kuuluuko se vakuutuksen piiriin vai ei. Jos siis vakuutukset on ylipäätään sillä mallilla. Kattila alkaa olemaan sen ikäinen et voihan siinäkin olla joku vuoto? Onko talon ilmanvaihtokoneessa vesikiertoinen patteri?

 

[cco]

Vakuutusyhtiöt tuppaa tekemään selvitykset ilmatteeks siihen asti et "vuoto" löytyy ja sit arvotaan kuuluuko se vakuutuksen piiriin vai ei. Jos siis vakuutukset on ylipäätään sillä mallilla. Kattila alkaa olemaan sen ikäinen et voihan siinäkin olla joku vuoto? Onko talon ilmanvaihtokoneessa vesikiertoinen patteri?

Iv koneessa ei ole kyllä patteria.. kattila on kyllä vanha ja ehkä huonolla huollolla ollut. Vakuutukset on kunnossa, toivottavasti löytyy syy pannuhuoneen puolelta..

 

[Hyrava]

Iv koneessa ei ole kyllä patteria.. kattila on kyllä vanha ja ehkä huonolla huollolla ollut. Vakuutukset on kunnossa, toivottavasti löytyy syy pannuhuoneen puolelta..

Sellainen tuli mieleen kun vanhempien kämpässä on lämmitys ihan puilla ja siinä patteriverkoston paine aina joskus muistaakseni 5-10v välein alkaa laskemaan. Syynä on ollut joku ylipaineventtiili(?) joka on siinä kattilan päältä lähtevässä ylivuotoputkessa. Tuo venttiili on aina vanhemmiten ruvennut päästämään alemmassa paineessa ja venttilin vaihdolla on tullut aina kuntoon vuosiksi. Olisikohan sinulla tuollainen samantapainen systeemi? Kannattaa ainakin kurkata.

 

[cco]

Sellainen tuli mieleen kun vanhempien kämpässä on lämmitys ihan puilla ja siinä patteriverkoston paine aina joskus muistaakseni 5-10v välein alkaa laskemaan. Syynä on ollut joku ylipaineventtiili(?) joka on siinä kattilan päältä lähtevässä ylivuotoputkessa. Tuo venttiili on aina vanhemmiten ruvennut päästämään alemmassa paineessa ja venttilin vaihdolla on tullut aina kuntoon vuosiksi. Olisikohan sinulla tuollainen samantapainen systeemi? Kannattaa ainakin kurkata.

Oliskin. Näen jo kauhukuvia siitä miten lattiaa piikataan auki... Koitetaan katsoa myös tämä

 

[Tiutau]

Omakotitalossa vesikiertoinen lattialämmitys, lämpiää maakaasulla. Talo oli ihan kylmä jokunen viikko sitten, huomattiin että kierrossa oli paineet lähes nollissa. Nyt joutuu n. viikon välein lisäilemään vettä tuonne kiertoon, muuten lakkaa kiertämästä. Pumppu on ehjä. Eli johonkin sitä vettä varmaan kierrosta pääsee, mutta vuotoa ei ainakaan näy päällepäin. Talo on noin 20 vuotta vanha. Mitähän tälle voisi tehdä, joku putkifirma osaisi katsoa onko vuotoa jossain? Miten tuollainen vuoto löydetään ja onko muita vaihtoehtoja mikä järjestelmässä voisi olla pielessä?

Paisunta-astian kalvo hajalla.

 

[Josef]

Paisunta-astian kalvo hajalla.

Tai vastapaineet alhaalla siinä samaisessa paisarissa.

 

[FireCube]

Onkos vinkkejä antaa, ulkovaraston patterin mahdollisesta jäätymisestä:

Ensimmäinen talvi okt:ssa, kokeilin joulukuun alun paukkupakkasilla ulkovarastossa olevaa patteria kädellä ja oli tulikuuma. Ulkovarasto sijaitsee toisessa päädyssä taloa öljypannusta katsoen.

Sittemmin kun putkari kävi säätämässä tällä viikolla Oumanin lämmönsäädintä (patteriverkon meno-/paluuarvoja), huomasin parin pv:n kuluttua tämän jälkeen, että ulkovaraston patteri oli umpikylmä (varaston lämpötila oli -3).

Putkari kävi samana iltana tarkistamassa ja huomattiin että käsisäätöinen venttiili oli jumissa ja se saatiin aukaistua auki asentoon.

Tästä ei kuitenkaan tulovesiputki lähtenyt lämpeämään ja epäillään että putki/patteri olisi ehkä jäätynyt. Tähän hän suositteli sitten koittaa sulatella sitä rakennuslämmittimellä.

Puhaltelin rakennuslämmittimellä yön yli patteria ja putkia kohti, mutta lämmin vesi ei kuitenkaan siitä huolimatta lähtenyt tulemaan. Vesijohdot olivat kuumia lämmityksen jälkeen.

Nyt kovasti yritän pohtia mikä siinä voisi olla, jos ei putken jäätyminen:
Patterissa kuuluu vaimeaa kohinaa, kun siihen laittaa korvan kiinni.
Koitettu ilmata, ja sieltä lähtee vesi heti tippumaan.
Patteriverkosta häviää hieman painetta, ilmauksen jälkeen.
Voiko olla ettei kiertovesipumppu jaksa työntää lämmintä vettä noin pitkälle?
Muut patterit toimii hyvin, ei ongelmia.
Ja tosiaan alkuperäinen putkisto eli valettu betonilaattaan vm 1979.

Noh täytyypä huomenna taas selvitellä asiaa putkarin kanssa.

Hieman ottaa päähän koko tilanne, sillä rahaa, aikaa, hermoja ja tupakkaa palaa.

 

[Josef]

Kai se pumppu jaksaa jos se kerran ennenkin on lämmenny, putki on jostain väliltä jäässä. Syystä x ne usein jäätyy venttiilin, mutkan tai läpiviennn kohdalta. Vanha sanonta muuten kuuluu, ett jos se toimii niin älä koske, pätee erittäin hyvin vanhoissa taloissa.