Kysy LVI:stä

[Lumimies]

Pesukone on liitetty kahden poistokulman kautta viemäriin. Toisesta poistokulmasta uupuu se imusuoja tjsp nippa joka päästää ilmaa mukaan, että virtaus säilyy. Siinä on nyt vuosia ollut tuommoinen puutappi jonkun aikanaan askartelemana patenttina. Nyt tuo tappi tuppaa irtoilemaan, niin onko mitään radikaalia haittaa, jos vedän pari kierrosta jesaria tuohon reiän ympärille?

Tuossa norsunkärsässsähän se ilmaventtiili nököttää, muuta ei tarvitse. Vaihdat tuon raiskatun hanakulman ehjään tai laitat suppilon tms tilalle.

 

[Holpikka]

Kohteena, kunnan vesi, omakotitalo, vm 91-92
Voinko laskea käyttöveden painetta sulkuhanasta ennen vesimittaria, jälkeenkin on,
Ongelmana kova paine kaikissa hanoissa, kun lapsi vääntää päälle ne, ei ole mitään säästömallleja, vaan tulee kuin paloletkusta ja kaikki paikat märkiä

 

[Meisseli]

Ei painetta oikein voi sulkuhanalla säätää. Toki tarpeeksi pienelle hanan kääntämällä saa jotakin aikaan, mutta sitten on aika onneton liru jos vettä otetaankin useammasta pisteestä samaan aikaan.

Paineenalennin olisi maallikon mielestä oikea ratkaisu tähän ongelmaan ja muutenkin suositeltava asentaa, jos vesijohtoverkosta tulee tavaraa liian kovalla paineella.

 

[kibe]

Asennutat vesimittarille paineenalennusventtiilin, niin voit sitten säätää haluamasi paineen.

 

[Azaloom]

Tarkoitus laittaa tuollainen Lindabin FSA-änkkäri tuloputken alkupuolelle väliin runkokatkaisuksi koneelle, mikä lähtee kylppäristä huoneiston omalta IV-koneelta muuhun huoneistoon. Tuossa on juuri tuollainen n. 40-43 cm tyhjä pätkä, mikä olis tarkoitus ottaa pois.

Selvittelen asiaa vähän täällä ennen sahaan tarttumista, että välttäisin mahdolliset mokat. Eli popparit porakoneella auki tosta oikeanpuolen T-haaran suulta ja vasemmasta laidasta katkaisu rautasahalla tai esim. Boschin monitoimityökalulla? Kannattaako varautua, että tarvii jotain liittimiä ja mitä, jotta liitokset on toteutettu oikeaoppisesti tiiviisti ja siististi niin, ettei kellään ole mitään sanomista? Oikea puoli kiinni uusilla poppareilla FSA:han, mutta entä vasen? Vasemmalla kanava lepää heti katkaisukohdan vasemmalla puolella kylppärin seinän päällä, joten mitään uusia kattokiinnikkeitä ei käsittääkseni pitäisi tarvita, kun T-haara oikeallakin on ripustettu läheltä kattoon. Kone tietenkin seis projektin ajaksi, ettei puhalla hileitä kanavaa.

Kuvat tilanteesta:

LTO-koneen tuloilmalähtö

5 new photos · Album by Jack Johnson

photos.app.goo.gl

Ja änkkäri:

https://itsolution.lindab.com/lindabwebproductsdoc/pdf/documentation/ads/fin/technical/fsa.pdf

edit: Joku ehkä muistelee, että kyselin tässä ketjussa asiaan liittyen aiemminkin. Mutta nyt on tuo äänenvaimennin hankittu ja olisi tarkoitus ryhtyä tuumasta toimeen.

 

[saaria]

2005 rakennettu kerrostalo, alimman kerroksen asunto. Ongelmana on että vedenpaine, ja sitä myötä veden lämpötila vaihtelee. Tuntuu siltä että vaihtelu tapahtuu lämpimällä puolella, koska paineen lisääntyessä veden lämpö kasvaa ja toisinpäin. Tapahtuu kaikista hanoista, mutta on ikävä kun tapahtuu suihkussa, ja toki helpoiten todennettavissa kun on yleensä pisimpään auki.

Ongelmaa on huoltoyhtiön toimesta korjattu viime talvena vaihtamalla suihkun sekoittaja. Lisäksi tehtiin jotain remppaa johonkin paineennostoasemaan tms. Tällä jälkimmäisellä homma saatiin näennäisesti kuriin, mutta ilmeisesti kyse oli vain vuodenaikojen aiheuttamasta vaihtelusta, koska nyt talvella ongelma on uusiutunut. Tosin vähäisempänä ja harvemmin kuin aiemmin.

Taloyhtiön ja huoltoyhtiön suhtautuminen asiaan on ollut nihkeetä, niin ajattelin nyt ensin kysyä täällä että onko tuo sellainen asia minkä voi jotenkin korjata, vai pitääkö tuollainen pieni vaihtelu vaan hyväksyä?

 

[TimbeS]

Teoreettinen kysymys liittyen rakennuksen painesuhteisiin ja erityisesti hormivaikutukseen:

Voiko hormivaikutusta/painesuhteiden muutosta eri kerrosten välillä todentaa mittaamalla paine-eroa päätelaitteen yli? (vrt. mittaamalla paine-ero vaipan yli).

Seuraava esimerkki auttamaan kysymykseni hahmottamista:

Tilanne 1. Kylmä ulkoilma, suuri lämpötilaero rakennuksen lämpimään sisäilmaan. Rakennuksen alaosaan muodostuu alipainetta, yläosaan ylipainetta.
Tilanne 2. Pieni lämpötilaero ulkoilman ja sisäilman välillä.

Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Voiko tilanteen 1 ja tilanteen 2 välistä painesuhteiden muutosta todentaa mittaamalla paine-ero sisäilman ja ilmanvaihdon päätelaitteen välillä? Vai muuttuuko kanavan paine sisäilmassa vallitsevan paineen vaikutuksesta niin, että kyseinen menetelmä ei ole luotettava?

Käytännön kokemus ja perustuntuma näihin hommiin on itsellä melko vähäistä, enkä myöskään löytänyt/osannut etsiä tähän vastaavaa kirjallisuutta. Vastaan mieluusti tarkentavasti jos ei tällä auennut.

 

[Juise]

Noniin, nyt on viimeistä viittämetriä vaille valmis tulo ja poistoilma kanavisto ullakolla ja vähän ennakkoon jo testailin käytettynä haalimaani Ilox 89 optima lämmöntalteenotto konetta. (Putkisto on testailuiden aikana teknisestä tilasta avoimilla venttiileillä ja muut kiinni ennenkuin iv puhdistus ja säätö on toteutettu.)

Kävin valikoita ja säätöjä läpi ja tuli havainnoitua että moottorit ovat hiljaisia ja jännitesäädöt toimii hienosti ja sinälläään kaikki ihan jiirissä.

Mielenkiintoinen havainto oli se että puhaltimen nopeussäädöissä oli tehdas asetuksena tulopuhaltimen asetus -36% verrattuna poistopuhaltimeen. Aika raaka tollanen 30% alipaine mun mielestä? Toki sitä voi säätää, mutta silti.

Itsellä olisi ajatuksena säädättää ilmanvaihto lähes tasapainoiseksi, eli hyvin pienellä alipaineella.

Mutta mielenkiinnosta ajattelin tiedustaa millaisia säätöjä muilla on ollut ja millaisia ohjeistuksia kukakin on saanut vaikka uutta taloa rakentaessaan iv-säätäjiltä ja suunnittelijoilta.

 

[Tonnin Seteli]

Tilanne 1. Kylmä ulkoilma, suuri lämpötilaero rakennuksen lämpimään sisäilmaan. Rakennuksen alaosaan muodostuu alipainetta, yläosaan ylipainetta.

Pahoittelen etten osaa vastata kysymykseen ja kysyn kiinnostuneena samaa.

Sen verran tajuan, että puhe nykytrendin mukaan neutraalista paineesta on paskaa. Mikäli todella keskimäärin ei ole paine-eroa, niin osittain vallitsee ylipaine, mikä ei liene toivottua juuri missään rakenteessa. Varmaan menettelee, jos materiaalit ovat hyvin alkukantaiset.

 

[Romuvarasto]

Just joku mulle selitti että positiivinen paine on toivottavaa puutalossa ettei rakenteet hengitä sisään. Ei se varmaan mitään tienny lvi-asioista....mutta kuitenkin on se Otaniemen arkkitehti ja tais olla joku kirvesmieskin koulutukseltaam

 

[Juise]

Aika rohkeeta. Ylipaineella painetaan kosteutta sisältävä lämmitetty sisäilma seinästä ulospäin ja se kohtaa sen seinän ulomman rakenteen kylmän pinnan tilassa jossa saadaan aikaan kastepiste, seinän sisään.

Toki joo jos materiaali seinässä on yksimassaista puuta niin ongelma ei ole niin iso, mutta lähestulkoon kaikissa muissa tilanteissa on seurauksena lähinnä mätä seinä.

Mutta eipä nuo arkkitehdit ole rakenteista mitään ymmärtäneet ennenkään kun katselee tasakattoja, räystäättömiä taloja ja valesokkeleita ja mitänäitä nyt on tullu vastaan.

 

[TimbeS]

Sen verran tajuan, että puhe nykytrendin mukaan neutraalista paineesta on paskaa. Mikäli todella keskimäärin ei ole paine-eroa, niin osittain vallitsee ylipaine, mikä ei liene toivottua juuri missään rakenteessa. Varmaan menettelee, jos materiaalit ovat hyvin alkukantaiset.

Sitä en tiedä kuinka trendikästä se käytännössä on. Voimassaoleva asetushan sanoo melko ympäripyöreästi että "ilmanvaihto tulee suunnitella niin, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan."

Mm. talotekniikkainfossa kirjoitetaan tuon asetuksen lisäksi opastava osuus, jossa todetaan että jollei rakennuksen erityisluonne toisin edellytä, suunnitellaan ilmavirrat tasapainoon staattisessa tilanteessa. Vaikea kuvitella että käytännössä riskiä ylipaineisuudesta kuitenkaan otettaisiin, tarkkojen olosuhteiden ennalta todentaminen ja käytännön toteutuminen kun lopulta on aika luojan lykyssä. En tiedä, mutta ei varmaan kovin tarkkoja painesuhdetarkasteluita kaikkiin hankkeisiin tehdä?

 

[Romuvarasto]

Tuosta alipaineesta on käytännön kokemusta: lapseni muutama vuosi sitten käymä koulu on 50-luvulta, tukeva kivitalo. Sinne on jossain vaiheessa asennettu huippuimuri ja luokissa ei ilmeisesti räppänät toimineet toivotusti. Korvausilmaa tuli sen takia osin ikkunanpokan ja seinän välistä. Kostealla kelillä alipaine veti sinne märkää ja märkä muhi tiivisteissä ja pieni määrä hometta havaittiin sisäilmassa.

Nuo homesairaudet ovat vähän lääketieteellinen mysteeri, mutta jo tieto homeesta aiheutti sen että joku opettaja jäi saikulle ja pari oppilasta vaihtoi koulua. Tässä aloitettiin heti saman tien ikkunaremppa jota tehtiin luokka kerrallaan. Ikkunoihin lisättiin yläreiäunaan korvausilmaventtiilit ja sisälma parani.

 

[Coanda]

Noniin, nyt on viimeistä viittämetriä vaille valmis tulo ja poistoilma kanavisto ullakolla ja vähän ennakkoon jo testailin käytettynä haalimaani Ilox 89 optima lämmöntalteenotto konetta. (Putkisto on testailuiden aikana teknisestä tilasta avoimilla venttiileillä ja muut kiinni ennenkuin iv puhdistus ja säätö on toteutettu.)

Kävin valikoita ja säätöjä läpi ja tuli havainnoitua että moottorit ovat hiljaisia ja jännitesäädöt toimii hienosti ja sinälläään kaikki ihan jiirissä.

Mielenkiintoinen havainto oli se että puhaltimen nopeussäädöissä oli tehdas asetuksena tulopuhaltimen asetus -36% verrattuna poistopuhaltimeen. Aika raaka tollanen 30% alipaine mun mielestä? Toki sitä voi säätää, mutta silti.

Itsellä olisi ajatuksena säädättää ilmanvaihto lähes tasapainoiseksi, eli hyvin pienellä alipaineella.

Mutta mielenkiinnosta ajattelin tiedustaa millaisia säätöjä muilla on ollut ja millaisia ohjeistuksia kukakin on saanut vaikka uutta taloa rakentaessaan iv-säätäjiltä ja suunnittelijoilta.

Tuo puhaltimen nopeus ei automaattisesti tarkoita että ilmamäärä olisi -36% pienempi, vaan se riippuu myös kanavistosta. Toki usein tulopuolen painehäviöt ovat suuremmat, joten tuskin osuu tehdassäätö lähellekään toimivaa.

Nykyinen ohjeistus on tasapaino, mutta itse suunnittelen omakotitalot ~5 prosentin alipaineelle, ihan jo siksi ettei nuo mittarit ole täysin tarkkoja. Pieni alipaine on ok, ylipaine taas ei.

Kannattaa kyllä panostaa hyvään säätäjään, niitä on vähän kaikenlaisia liikkeellä.

 

[Miro.Simounen]

Sähkösinkitty teräsputki vs. messinki puserrusliittimet/hanat.. Tässähän ei pitäs tapahtua suurempia korroosioita suljetussa lämmitysjärjestelmässä.

 

[kibe]

Ei, tuo on tyypillisin kombinaatio tätä nykyä lämmityslinjojen tekoon. Märkätiloja kestää sitten huonommin.

 

[Kvarkki]

Aika rohkeeta. Ylipaineella painetaan kosteutta sisältävä lämmitetty sisäilma seinästä ulospäin ja se kohtaa sen seinän ulomman rakenteen kylmän pinnan tilassa jossa saadaan aikaan kastepiste, seinän sisään.

Toki joo jos materiaali seinässä on yksimassaista puuta niin ongelma ei ole niin iso, mutta lähestulkoon kaikissa muissa tilanteissa on seurauksena lähinnä mätä seinä.

Mutta eipä nuo arkkitehdit ole rakenteista mitään ymmärtäneet ennenkään kun katselee tasakattoja, räystäättömiä taloja ja valesokkeleita ja mitänäitä nyt on tullu vastaan.

Aika rohkeeta myös imeä alipaineella kosteus kesällä seinään höyrysulkua vasten

 

[Coanda]

Aika rohkeeta myös imeä alipaineella kosteus kesällä seinään höyrysulkua vasten

Ei se ihan noin toimi. Mikä sen ulkoa painaisi sitä höyrynsulkua vasten? Ja vaikka seinärakenteessa kosteaa ilmaa olisi, mitä se haittaisi kun rakenteet ovat lämpimiä eikä kastepistettä muodostu. Alipaine on ongelma, jos korvausilmalle ei ole järkevää reittiä vaan se tulee mistä sattuu.

 

[Kvarkki]

Ei se ihan noin toimi. Mikä sen ulkoa painaisi sitä höyrynsulkua vasten? Ja vaikka seinärakenteessa kosteaa ilmaa olisi, mitä se haittaisi kun rakenteet ovat lämpimiä eikä kastepistettä muodostu. Alipaine on ongelma, jos korvausilmalle ei ole järkevää reittiä vaan se tulee mistä sattuu.

Hometalkoot-materiaaleista tuo on. Ja fysiikka varmasti toimii seinässä molempiin suuntiin, jos lämpötilat ovat "väärinpäin".

 

[Illotus]

Ainakin jenkeissä käsittääkseni kuumissa osavaltioissa missä jäähdytetään paljon sisällä laitetaan hoyrynsulku rakennuksen ulkopintaan ja iv laitetaan lievästi ylipaineiseksi

 

[juu-zo]

Ei sitä kämppää ole 20 asteiseksi tarkoitus kesällä jäähdyttääkään ja yli 20 asteen kastepisteet suomessa on erittäin harvinaisia. Eli järkevällä jäähdytyksellä ei suomessa tule koskaan tilannetta että seinän sisään pääsisi tiivistymään kondenssin takia kosteutta.

 

[Kutvonen]

Sähkösinkitty teräsputki vs. messinki puserrusliittimet/hanat.. Tässähän ei pitäs tapahtua suurempia korroosioita suljetussa lämmitysjärjestelmässä.

Tarkoitatko messinkisten puserrusliittimien (ei puristus) laittamista sinkittyyn teräsputkeen?

 

[Juise]

Aika rohkeeta myös imeä alipaineella kosteus kesällä seinään höyrysulkua vasten

Ei sitä kämppää ole 20 asteiseksi tarkoitus kesällä jäähdyttääkään ja yli 20 asteen kastepisteet suomessa on erittäin harvinaisia. Eli järkevällä jäähdytyksellä ei suomessa tule koskaan tilannetta että seinän sisään pääsisi tiivistymään kondenssin takia kosteutta.

Taitaa pienin lukema meillä kesällä ilpin taulussa olla ollu 25, kun se kuiva ilma tuntuu suorastaan epämiellyttävän kylmältä.

 

[NollaJakaja]

Yritin etsiä josko tähän löytyisi vastausta ketjusta mutta en löytänyt, tai en vaan osaa. Eli siis kyselemään tyhmiä:
Joutuu uusimaan n. 30v vanhan lämminvesivaraajan, kyseessä on yhden hengen omakotitalous niin sitä pärjäis varmaan sellasella 100l pöntälläkin. Josta sitten tuli mieleen että kumpikohan mahtaa olla taloudellisempi noin niinkun sähkönkulutuksen kannalta: 100l vai 300l?
Itsestä ainakin tuntuu että 300l parempi kun olettais että huomattavasti vähemmän tollanen veismassa jäähtyy kun esim. suihkussa käy

 

[Meisseli]

En kyllä keksi millä logiikalla isomman vesimäärän lämmittäminen ja lämpimänä pitäminen olisi taloudellisempaa kuin pienemmän vesimäärän.

Pienempi varaaja on melko varmasti säästeliäämpi sähkön kulutuksessa. Kun vettä käytetään, niin sitä pitää lämmittää ihan sama määrä varaajan koosta riippumatta. Mutta siinä välissä lämpöä karkaa hitaasti varaajasta eristeiden läpi. Tämä pinta-ala jonka kautta lämpöä poistuu ympäristöön on sitä pienempi, mitä pienempi säiliö varaajassa on, olettaen eristyksen muuten olevan vastaava isossa ja pienessä varaajassa.

En ole LVI-alan asiantuntija, joten he korjatkoon virheeni. Ihan maalaisjärjellä päättelisin kuitenkin taloudellisimman vaihtoehdon olevan mahdollisimman pieni varaaja.

 

[NollaJakaja]

Lähinnä oma teoria perustuu siihen että eihän sitä samaa 300l tarvi lämmitää joka kerta kun käy suihkussa, sehän tarvii vaan lämmittää kerran kun pöntön täyttää, ja sitten kun vaikka käyttää 10l siitä 300l niin se lisätty 10l kylmää vettä ei jäähdytä sitä olemassa olevaa 290l kuumaa vesimassaa yhtä paljon kun se jäähdyttäs pienempää massaa. Mutta enpä näistä fysiikan ilmiöistä ole koskaan mitään ymmärtäny niin todennäkösesti logiikassa pahoja aukkoja kuten yleensä, ja muutenkin aina kun itse on jotain tällaista pohtinut maalaisjärjellä niin todellisuus on ollut täysin päinvastanen

Tuo hävikki on tottakai suurempi isossa pöntössä. En tiä miten nuo nykyset eristetään mutta tuossa vanhassa näköjään joku 3-4cm uretaani joka on ihan selkeästi lämmin että hävikki on aika huomattava.
Tiä sitten miten pieni varaaja vaikuttaa talon mahdolliseen jälleenmyyntiarvoon kun yleensä kumminkin isohkon talon ostajat on perheellisiä eikä tällasia keski-ikäsiä introvertti-asperger-läskejä.

 

[Meisseli]

Lähinnä oma teoria perustuu siihen että eihän sitä samaa 300l tarvi lämmitää joka kerta kun käy suihkussa, sehän tarvii vaan lämmittää kerran kun pöntön täyttää, ja sitten kun vaikka käyttää 10l siitä 300l niin se lisätty 10l kylmää vettä ei jäähdytä sitä olemassa olevaa 290l kuumaa vesimassaa yhtä paljon kun se jäähdyttäs pienempää massaa.

Mun fysiikan tiedot sanoo, että lisätty 10 litraa vettä tarvitsee ihan saman määrän sähköenergiaa lämmetäkseen, riippumatta siitä oliko pöntössä ennestään 100 vai 300 litraa vettä.

 

[Meisseli]

Kysytääs itekin, ongelmallinen Hansgrohen hana yläkerran vessassa. Muistan, että silloin kun muutettiin tänne niin hanasta tuli vettä jopa vähän liian kovaa, roiskui lavuaarista jos hanan avasi täysin auki. Mutta nyt se on pikku hiljaa hiipunut, eikä todellakaan enää roisku mihinkään vaikka avaa hanan kokonaan auki.

Lisäksi, jos hanasta laskee kuumaa vettä niin veden tulo hiipuu nopeasti ihan olemattomaksi liruksi, myös jos kääntää kuumalta takaisin kylmälle niin sama lirutus. Kuitenkin tässäkin vaiheessa bideesuihkusta saa edelleen vettä normaalilla paineella, olipa hana käännetty kylmälle tai kuumalle. Ihan kuin joku paikka alkaisi ahdistaa lämmetessään.

Purin sekoitusosan auki ja osiksi, en löytänyt mitään tukoksia. Irrotin juoksuputken päästä suodattimen, ei auttanut asiaan. Mikä helkkari siellä nyt tukostaa? Täytyy varmaan ostaa tuo sekoitusosa ja katsoa korjautuuko sillä, näytti olevan tuota 46mm mallia myynnissä useammassakin paikassa. Mutta, se juoksuputken päässä oleva sihtikin meni tietty rikki kun yritin sitä kiertää auki... mistäs sellaisen löytää varaosana?

 

[Kvarkki]

Mulla meni yksi termostaattihana täysin tukkoon, kun vanhoista putkista lähti tavaraa liikenteeseen, kun muualta vähän rempattiin. Hana irti seinästä ja hanan liittimiin integroitujen filttereiden puhdistus auttoi hieman, mutta hienojakoisempi moska oli päässyt hanan sisälle asti. Onneksi oli menossa vaihtoon muutenkin lyhyellä aikavälillä. En osaa sanoa minkälainen sihti siellä Hansgrohen päässä on, mutta rautakaupoista löytyy ainakin perus Orakseen vaihto"patruunoita". Ei välttämättä kannata ostaa eco-versiota, jos haluaa kädet pestä kunnolla.

 

[Meisseli]

Purin hanaa vielä vähän lisää kun hoksasin miten nuo loputkin lähtee ulos tuolta. Kun kerran bideesuihkusta tulee aina vettä kunnolla, niin vika ei mun mielestä oikein voi olla muualla kuin tuossa venttiilissä joka sulkee vedentulon juoksuputkelle silloin kun bideen liipaisinta painetaan. En kyllä suoraan sanoen edes ymmärrä miten tuo venttiili toimii... pari muovilautasta siinä on ja O-rengas joka tiivistää venttiilin sen ollessa suljettuna. Voisko se sitten olla tuo O-rengas jotenkin turvonnut ja lämpö turvottaa sitä entisestään tms. Täytynee sellainen jostain kaivella ja kokeilla vaihtaa.

Sekoitinosassa vika ei oikeastaan voi olla, koska mun järjen mukaan silloin ei vettä tulisi bideesuihkustakaan, joten enpä nyt taida sellaista suotta ostaa.

 

[Meisseli]

Jatkan monologia vielä sen verran, että tuossa vaihdinventtiilissä (mikä lieneekään virallinen nimi?) se vika oli. Ei auennut kunnolla ja lämpö turvotti jotain osia tms, joka ahdisti veden tuloa juoksuputkelle entisestään jos laski hetken kuumaa vettä. Nappasin pois sen O-renkaan ja jäin hölmistyneenä hämmästelemään mikä sen virka venttiilissä edes oli. Nyt hana toimii, vettä tulee enemmän kuin tarpeeksi sekä juoksuputkesta että bideesuihkusta. Tarina päättyy.

 

[Kvarkki]

Ei siinä sitten ole joku jousi tms. viritelmä ollut, mikä on kadonnut matkan varrella? Räjäytyskuvasta tietysti pitäisi näkyä kaikki osat.

 

[Coanda]

Yritin etsiä josko tähän löytyisi vastausta ketjusta mutta en löytänyt, tai en vaan osaa. Eli siis kyselemään tyhmiä:
Joutuu uusimaan n. 30v vanhan lämminvesivaraajan, kyseessä on yhden hengen omakotitalous niin sitä pärjäis varmaan sellasella 100l pöntälläkin. Josta sitten tuli mieleen että kumpikohan mahtaa olla taloudellisempi noin niinkun sähkönkulutuksen kannalta: 100l vai 300l?
Itsestä ainakin tuntuu että 300l parempi kun olettais että huomattavasti vähemmän tollanen veismassa jäähtyy kun esim. suihkussa käy

Ainoa ero noissa tulee siitä, että 300-litraisesta johtuu enemmän lämpöenergiaa huoneilmaan. Kesällä siis energianhukkaa ja ylilämpöä, talvellahan tuo jää lämmittämään kämppään.

Eli 100-litrainen on energiatehokkuuden kannalta parempi.

E: Sen verran ninjamuokkaan, että varastointihäviön määrä on tottakai riippuvainen varaajan eristyksestä. Yleensä noissa ei kuitenkaan ole mainittavaa eroa eri kokoisten säiliöiden kanssa, joten isompi varaaja -> enemmän pinta-alaa -> enemmän lämpöhäviöä.

 

[NollaJakaja]

Noinhan tuo näyttää menevän kun tässä on asiaa aikansa kuuklaillu.
Pitänee hommailla pienempi pönttö siis.

 

[takke]

Osaisikohan täällä joku ammattilainen valaista minne vettä voi hävitä. Viikon 9 aikana vesimittarin mukaan kulunut 34l vettä kun olemme olleet lomareissussa. 2012 valmistunut OKT, talossa on Jäspin Tehowatti 13kw varaaja. Tämän jälkeen olen seurannut työpäivin ja öisin kulutusta:


4.3 klo 18.13 - 18.49 4dl.
4.3 - 5.3 yö, sulku ennen mittaria kiinni. Kun sulun avasi, mittari liikkui 2dl, mutta veden liikettä ei "kuullut". Esim jos laittaa sulun kiinni, päästää raanasta desinkin vettä ja avaa taas sulun niin veden liikkeen tai "hörähdyksen" kuulee selkeästi mittarilta.
5.3 työpäivä 9h. Sulku kiinni ja WC-pönttöjen hanat auki. Kuuli selkeästi, että vettä liikahti ja mittarin mukaan vettä meni 6dl kun sulun avasi.
6.3 - 7.3 yö 2dl. WC-pönttöjen hanat auki. (??)
7.3 - 8.3 yö 2dl. WC Pönttöjen hanat kiinni.
8.3 - 9.3 yö 2dl. WC Pönttöjen hanat auki.
9.3 työpäivä 9h 1,1l. Sulut ja hanat auki.
9.3-10.3 yö, 2dl ja kaikki auki.

En nyt näe tässä mitään logiikkaa ja en yksinkertaisesti voi ymmärtää minne tuo 35l vettä on mukamas mennyt viikon aikana. Öisin tuntuu aina menevän tuo 2dl on sitten sulku ennen mittaria kiinni tai auki ja WC-Pönttöjen hanoilla ei mitään vaikutusta. Päivisin taas kulutus kasvaa selkeästi yöhön verrattuna. Mikään pytty tai hana ei tunnu vuotavan ja vastaavaa kulutusta (5l päivä) en ole pystynyt toistamaan. VK9 oli pakkasta ihan mukavasti etelässäkin, jolloin varaajalla on enemmän kuormaa, mutta kulutusta ei toisaalta ole ollut yhtään. Lattialämmityshän on suljettu järjestelmä ja sieltä ei ole painetta päässyt karkuun. Varaajan varoventtiilistä ei mene letkua lattiakaivoon vaan varoventtiili päästää suoraan alleen kaivon viereen, mutta en ole koskaan huomannut tai kuullut, että se mitään allensa päästäisi. Mittari ei myöskään liiku koko aikaa, vaan silloin tällöin pieniä nykäyksiä.

 

[dot1q]

Meillä on täysi kokoinen perhe jossa teini ikäisiä. Ei oo alta 300litrane loppunu kesken, lämpiää vain öisin. @NollaJakaja

@takke itsellä yhden wc pöntön sulku ylivalutti vettä pöntöstä. Jäi vähän, välillä, kantamaan auki. Piti olla joko just käytetty tai sitten jos meni kiinni käytön jälkeen, vesijohtoverkon paine painoi sen vähän raolleen. Löysin kun jätin pöntön käyttämättä pitkäksi toviksi, mutta sitten wc paperi tarttui märkään takaseinään ns paska-altaaseen..

 

[takke]

Tein tuota samaa testiä pari yötä, mutta tuloksetta. Pyttyä silti itsekin epäilen, koska kaikkialla muualla tuo vuoto näkyisi.

 

[Meisseli]

Ei siinä sitten ole joku jousi tms. viritelmä ollut, mikä on kadonnut matkan varrella? Räjäytyskuvasta tietysti pitäisi näkyä kaikki osat.

Enpä löytänyt sellaista räjäytyskuvaa jossa näkyisi tuo venttiili. Hana on Grohe Essence -sarjaa, ilmeisesti tuotenumero 32 216 000.

Vielä pitää keksiä mistä saan juoksuputken päähän tuon suuttimen, jonka rikoin kun yritin avata ilman asiallista työkalua... Grohen osanumero sille on 46765000 mutta toki joku muukin piilosuutin M16,5 kierteellä kävisi.

 

[GJ]

Osaisikohan täällä joku ammattilainen valaista minne vettä voi hävitä. Viikon 9 aikana vesimittarin mukaan kulunut 34l vettä kun olemme olleet lomareissussa. 2012 valmistunut OKT, talossa on Jäspin Tehowatti 13kw varaaja. Tämän jälkeen olen seurannut työpäivin ja öisin kulutusta:


4.3 klo 18.13 - 18.49 4dl.
4.3 - 5.3 yö, sulku ennen mittaria kiinni. Kun sulun avasi, mittari liikkui 2dl, mutta veden liikettä ei "kuullut". Esim jos laittaa sulun kiinni, päästää raanasta desinkin vettä ja avaa taas sulun niin veden liikkeen tai "hörähdyksen" kuulee selkeästi mittarilta.
5.3 työpäivä 9h. Sulku kiinni ja WC-pönttöjen hanat auki. Kuuli selkeästi, että vettä liikahti ja mittarin mukaan vettä meni 6dl kun sulun avasi.
6.3 - 7.3 yö 2dl. WC-pönttöjen hanat auki. (??)
7.3 - 8.3 yö 2dl. WC Pönttöjen hanat kiinni.
8.3 - 9.3 yö 2dl. WC Pönttöjen hanat auki.
9.3 työpäivä 9h 1,1l. Sulut ja hanat auki.
9.3-10.3 yö, 2dl ja kaikki auki.

En nyt näe tässä mitään logiikkaa ja en yksinkertaisesti voi ymmärtää minne tuo 35l vettä on mukamas mennyt viikon aikana. Öisin tuntuu aina menevän tuo 2dl on sitten sulku ennen mittaria kiinni tai auki ja WC-Pönttöjen hanoilla ei mitään vaikutusta. Päivisin taas kulutus kasvaa selkeästi yöhön verrattuna. Mikään pytty tai hana ei tunnu vuotavan ja vastaavaa kulutusta (5l päivä) en ole pystynyt toistamaan. VK9 oli pakkasta ihan mukavasti etelässäkin, jolloin varaajalla on enemmän kuormaa, mutta kulutusta ei toisaalta ole ollut yhtään. Lattialämmityshän on suljettu järjestelmä ja sieltä ei ole painetta päässyt karkuun. Varaajan varoventtiilistä ei mene letkua lattiakaivoon vaan varoventtiili päästää suoraan alleen kaivon viereen, mutta en ole koskaan huomannut tai kuullut, että se mitään allensa päästäisi. Mittari ei myöskään liiku koko aikaa, vaan silloin tällöin pieniä nykäyksiä.

Varoventtiilin puhallusputken alle päiväksi vati ja mittaa paljonko sieltä menee "ohi"

 

[Miro.Simounen]

Tarkoitatko messinkisten puserrusliittimien (ei puristus) laittamista sinkittyyn teräsputkeen?

Tarkoitan nimenomaan puserrusliittimiä, eli helmellä olevaa vaikkapa sulkuhanaa/palloventtiiliä

 

[takke]

Varoventtiilin puhallusputken alle päiväksi vati ja mittaa paljonko sieltä menee "ohi"

Laitoin itseasiassa eilen tuon alle ja ainakaan vielä ei ole tiputtanut yhtään.

 

[Kutvonen]

Tarkoitan nimenomaan puserrusliittimiä, eli helmellä olevaa vaikkapa sulkuhanaa/palloventtiiliä

Luulin itse ettei tavallisia helmiliitoksia saisi käyttää sinkityssä teräsputkessa, mutta näköjään ainakin ballofixin ohje kertoo olevan ihan käypä asennustapa. Silti itse luottaisin enemmän purisitusosiin sinkityllä teräsputkella tehdessä. Toisaalta eipä käyttöpaineetkaan tuommoisessa lämmityspiirissä kovin korkeat ole.

 

[kelmer]

Jos haluaa tuollaisesta normaalista wc altaan hanasta pois sen bidee suihkun niin mikä on sopiva hattu/tulppa sen tulppaamiseen? Suihkuletkussa ilmeisesti G1/2 kierre, onko tuollaista tulppaa mikä kävisi suoraan sinne altaan alle?

 

[Lumimies]

Varaajissa kiinni olevat syöttösekoitusventtiilit on kiinni puserrusliittimillä (hst/rst putkessa).

DN15 (1/2") hatulla ja tiivistellä onnistuu tulppaaminen.

 

[KoessiKenguru]

Wc-pöntön vesiliitäntä on alkanut tiputtelemaan vettä lattialle, eli kohdasta jossa vesiputki tulee vessanpönttöön. Kiristin liitännän mutta silti tiputtaa vettä tipottain. Onko noissa jotain tiivisteitä joka voisi vuotaa vai miten tuota lähtisi korjaamaan? Vai laitanko vaan jotain putkimiesteippiä ympärille?

 

[Kvarkki]

Ota auki ja katso Hyvin voi olla joku säiliön pohjatiivistekin alkanut vuotamaan ja sitä kautta valuttaa tuohon kohtaan. Uusi pönttö tai vanhan korjaus purkamalla. Joihinkin vanhoihin, esim. IDO 59 saa kaikkia tarvittavia varaosia (pl. posliinit) hyvin.

 

[petepeluri]

Sellaista sulkuventtiiliä ei taida olla minkä saisi kupariputken tilalle 8>10mm puserrusliittimeen kiinni? Vaatiiko laki ylipäätänsä sulkua hanaan?

 

[KoessiKenguru]

Joo pitää huomenna purkaa tuo kansi tuosta ja katsoa miltä näyttää. Vasta korjasin uimurin vian kun täytti liikaa pönttöä (jäi vuotamaan täytön jälkeen) niin oisko sit samalla tullu ropellettua jotain mitä ei pitäisi ja tiiviste jääny huonosti.

Tänään ei viiti, sen verran on rakennusmiehen öljyä jo verenkierrossa että parempi kun jättää huomiselle.

 

[Josef]

Edit: Jaah, ois pitäny päivittää sivu ensin

 

[Pakana]

rikin näin. queue sisältää odottaminen, line ei.

Osaisikohan täällä joku ammattilainen valaista minne vettä voi hävitä. Viikon 9 aikana vesimittarin mukaan kulunut 34l vettä kun olemme olleet lomareissussa. 2012 valmistunut OKT, talossa on Jäspin Tehowatti 13kw varaaja. Tämän jälkeen olen seurannut työpäivin ja öisin kulutusta:


4.3 klo 18.13 - 18.49 4dl.
4.3 - 5.3 yö, sulku ennen mittaria kiinni. Kun sulun avasi, mittari liikkui 2dl, mutta veden liikettä ei "kuullut". Esim jos laittaa sulun kiinni, päästää raanasta desinkin vettä ja avaa taas sulun niin veden liikkeen tai "hörähdyksen" kuulee selkeästi mittarilta.
5.3 työpäivä 9h. Sulku kiinni ja WC-pönttöjen hanat auki. Kuuli selkeästi, että vettä liikahti ja mittarin mukaan vettä meni 6dl kun sulun avasi.
6.3 - 7.3 yö 2dl. WC-pönttöjen hanat auki. (??)
7.3 - 8.3 yö 2dl. WC Pönttöjen hanat kiinni.
8.3 - 9.3 yö 2dl. WC Pönttöjen hanat auki.
9.3 työpäivä 9h 1,1l. Sulut ja hanat auki.
9.3-10.3 yö, 2dl ja kaikki auki.

En nyt näe tässä mitään logiikkaa ja en yksinkertaisesti voi ymmärtää minne tuo 35l vettä on mukamas mennyt viikon aikana. Öisin tuntuu aina menevän tuo 2dl on sitten sulku ennen mittaria kiinni tai auki ja WC-Pönttöjen hanoilla ei mitään vaikutusta. Päivisin taas kulutus kasvaa selkeästi yöhön verrattuna. Mikään pytty tai hana ei tunnu vuotavan ja vastaavaa kulutusta (5l päivä) en ole pystynyt toistamaan. VK9 oli pakkasta ihan mukavasti etelässäkin, jolloin varaajalla on enemmän kuormaa, mutta kulutusta ei toisaalta ole ollut yhtään. Lattialämmityshän on suljettu järjestelmä ja sieltä ei ole painetta päässyt karkuun. Varaajan varoventtiilistä ei mene letkua lattiakaivoon vaan varoventtiili päästää suoraan alleen kaivon viereen, mutta en ole koskaan huomannut tai kuullut, että se mitään allensa päästäisi. Mittari ei myöskään liiku koko aikaa, vaan silloin tällöin pieniä nykäyksiä.

Laita lämminvesivaraaja pois päältä, niin loppuu veden haamukulutus. Se veden tilavuuden muuttuminen lämpötilan muutuessa saa aikaan sen että se liruttelee sitä viemäriin. Tai ehkä pikemminkin lämminvesivaraajan sulku kiinni.. Se varaaja imee jäähtyessään jonkin verran lisää vettä sisäänsä.