Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista.

[dot1q]

Tätä Kotiakku-asiaa on sivuttu muutamissa muissa säikeissä off-topic leiman alla jonkin verran, joten tälle aiheelle olnee kysyntää ihan oman säikeensä muodossa.
Eritoten nyt, kun näyttäisi tulevan noiden akkujen hinnat alas ihan eri tahtiin kuin aiemmin, ja tästä syystä voitaneen olettaa parin vuoden päästä ostohousut kutittaa useampaakin kuluttajaa.

Tuossa aiemmin 2015-2020 akustojen koot olivat mielestäni kohtuullisen vaatimattomia. Sitten 2018 alkaen alkoi tulla isompia ja isompia modulaarisia akustoja tarjolle.
Ja nyt 2024 näyttäisi siltä, että kehitys alkaa tasautumaan teknisten ratkaisujen osalta niin pitkälle, jotta akustojen hinnat tulevat alaspäin sarjatuotannon myötä. Toinen mikä näyttäisi nousseen, on laitteistojen kyvykkyys syöttää virtaa eteenpäin. Tämä on mutuilua ja voin olla väärässäkin, mutta nyt puhutaan jo helposti kW tason energian syötöstä kiinteistön sähköverkkoon. Tällöin esim. lämmitysjärjestelmien, lieden, kiukaan jne imaisema virta on mahdollista tuottaa näistä varannoista.

Tässä ei ole tarkoitus keskustella pelkästään kaupallisista ratkaisuista. Tässä on suotavaa keskustella myös erinäisistä tee-se-itse-kun-tiedät-mitä-teet ratkaisuistakin.

Onko tässä säikeessä järkevää keskustella kotiakuista palveluna? Mielestäni kyllä. Koska asioita voi todellakin ostaa omaksi tai palveluna, joten suotavaa nyt ainakin alkuunsa keskittää "kotiakku" kategoria tähän.
Mutta mitenkäs sitten ns. "mökkisähköt"? Niiden kokoluokka ja käyttötapa on todella erilainen verrattuna kiinteistön 24/7/365 käyttöön. Niille voisi olla suotavaa olla oma lankansa.

Mikä sitten on kotiakku? Yksinkertaistetusti; Energiavarasto jolla voi syöttää sähköä kodin 230V sähköverkkoon. Oli se sitten 1-vaiheinen tai 3-vaiheinen.
Mikä sen tarkoitus sitten on? Yksinkertaistetusti; Varata sähkökapasiteettia käytettäväksi toisena ajankohtana. Toinen ajankohta voi olla vaikka kiinteistön oma kulutushuippu, korkea pörssisähkön hetkellinen hinta. Tai vaikkapa täysimittainen kiinteistön valtakunnanverkon puolella oleva sähkökatko.
Kohtuullisen simppeli kuvaus järjestelmän toiminnasta:
Category: Aurinkoenergia

Tarkemmin asiaa on käsitelty 2022 väikkärissä, josta voi lukea lisää :

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/749078/Veilamo_Christoffer.pdf?sequence=2

Itselläni on näihin siksi kiinnostusta, että aurinko paistaa parhaiten keskellä päivää omiin PV-paneeleihini, joissa ei ole hybridi liittimiä. Suurin osa päivän ylituotannosta menee myyntiin ja olisi ajatuksen tasolla järkevää siirtää tuo omatuotanto käytettäväksi ilta-aikaan. Tai pörssiäsähkön korkeamman hinnan ajankohtana.

 

[Pakana]

Akkukiimassa kannattaa ehkä myös miettiä sitä mihin se sähköenergia menee.

Käytännössähän ainoa merkittävä energiankulutus talossa tulee lämmittämisestä. Valaistus ei kuluta merkittävästi sähköä, kuten ei ruuanlaittokaan, joka on kuitenkin hyvin lyhytaikaista isoista tehopiikeistä huolimatta. Sama pätee myös käytännössä sähkökiukaaseen, ellei saunominen ole ihan päivittäistä. Myöskään elektroniikka ei käytännössä kuluta merkittävästi, ellei sitä ole sitten valtavan paljon, tai muuten jotenkin poikkeuksellista käyttöä.

Eli kun ollaan todettu että merkittävin osa energiasta lämpöön, niin onko tuollainen sähköä varastoiva akku kovinkaan järkevä, kun otetaan huomioon kuinka paljon halvemmalla voidaan rakentaa akku joka varastoi saman määrän energiaa suoraan lämpönä?

Suunnilleen samalla budjetilla voi varastoida sähköä lämmityskaudella pariksi päiväksi, tai lämpöä koko talveksi.

 

[Kipsi]

Eikös kotiakku mahdollistaisi myös sen, että talvella niinä päivinä kun pörssisähkö on halpaa, niin lataa akkuja ihan suoraan ostosähköllä ja käyttää sitä sitten kun sähkö on kallista? Tai miksei vaikka myisi takaisin verkkoon jos itsellä ei ole käyttöä?

 

[hatih]

Halpa tapa: osta wanha Leaf, aja talonnurkalle, modaa kaksisuuntaiseksi ja iske johto kiinni.

 

[Janiautomation]

Kiitoksia avauksesta. Voisin omasta järjestelmästä kirjailla pidempäänkin ja kokemuksista vuosien varrelta mutta tässä nyt taustaa. Akustona oli 2011-2022 käytettyjä lyijyakustoja mastoista ja upseista. Vaihtosuuntaajina victronin vehkeitä ja käyttötarkoitus täällä maalla ollut varavoimana palvelimille, kylmälaitteille sekä lääkinnällisille laitteille. 2022 päivitys Litium akustoon ja verkkoon syöttö aktivoitu hintojen lähdettyä lapasesta.

Nykyinen setuppi: 3x35A liittymä, vanha maatilarakennus ja useita ulkorakennuksia, lämmitysmuotona takat 5kpl + muutama lattialämmitys + siirrettäviä pattereita, 32kWh 48V LFP akusto käytetyistä moduuleista, 15kW vaihtosuuntaaja ja ohjaus Victronilta. Aggregaatissa kiinni trukkilaturi ja ei aurinkopaneeleita vielä. Ensisijaisesti automaatiolla ohjataan ensin kulutuslaitteet halvimmille tunneille ja säätietojen mukaan varataan lämpöä varaajaan ja lattioihin. Akusto lataa edullisimpina tunteina ja jos kalliita tunteja niin myy sekä tarvittaessa käynnistää aggregaatin.

-Viimeisen 12kk aikana kulkenut akuston kautta 42%
-Yö siirron osuus 88%
- -48% kulutusvaikutus alle pörssisähkön keskihinnan

Spoileri

Esimerkkinä tyypillinen päivä ja ei rahan takia olisi tarvinnut ajaa akuston läpi mutta haluan akustolle syklejä joten en ole rajoittanut toimintaa pienillä hinta-eroilla

kuluneet 12kk akuston kautta kulkenut energia

2023 ostettu ja myyty sähkö

2023 energiamäärät kotiautomaatiosta. (Solar oikeasti aggregaatin tuottama energia)

2023 kulutuksen jakautuminen

 

[Hilppari]

Kaupalliset talokäyttöön tarkoitetut akustot ovat hinnoiteltu pilalle. Siksi porukka käyttää käytettyjä sähköauton akkuja siihen touhuun. 1/10 osa halvempi hinta per kwh

 

[Marius]

Akkukiimassa kannattaa ehkä myös miettiä sitä mihin se sähköenergia menee.

Käytännössähän ainoa merkittävä energiankulutus talossa tulee lämmittämisestä. Valaistus ei kuluta merkittävästi sähköä, kuten ei ruuanlaittokaan, joka on kuitenkin hyvin lyhytaikaista isoista tehopiikeistä huolimatta. Sama pätee myös käytännössä sähkökiukaaseen, ellei saunominen ole ihan päivittäistä. Myöskään elektroniikka ei käytännössä kuluta merkittävästi, ellei sitä ole sitten valtavan paljon, tai muuten jotenkin poikkeuksellista käyttöä.

Eli kun ollaan todettu että merkittävin osa energiasta lämpöön, niin onko tuollainen sähköä varastoiva akku kovinkaan järkevä, kun otetaan huomioon kuinka paljon halvemmalla voidaan rakentaa akku joka varastoi saman määrän energiaa suoraan lämpönä?

Suunnilleen samalla budjetilla voi varastoida sähköä lämmityskaudella pariksi päiväksi, tai lämpöä koko talveksi.

Olisiko sinulla antaa jokin esimerkkilaskelma, jossa voidaan todeta parin päivän sähkön varastoinnin maksavan saman verran kuin lämmön varastointi koko talveksi? Löytyykö jälkimmäiseen valmiita kaupallisia ratkaisuja?

Eikä kai yleensä ole tarkoitus varastoida sähköä kovin pitkäksi aikaa vaan siirtää joko kesällä aurinkosähköä käytettäväksi keskipäivän ulkopuolelle ja toisena mahdollisuutena on sähkönkäytön hintaoptimointi, kun aurinkosähköä ei ole saatavilla.

Plussaa voi sitten tulla mahdollisuudesta sähköön katkojen aikana ja toisaalta mielihyvä sähköverkon tasapainottamisesta pienellä panoksella.

Meillä menee lämmittämiseen käytännössä noin kolmasosa kaikesta sähköstä eli kannattaa muistaa erilaiset käyttötapaukset, -tarpeet ja -mahdollisuudet. Lämmitys toki sähköön perustuva eli ei kaukolämpöä eikä puitakaan polteta.

Tämä keskustelu menee tosin jo meta-tasolle ja keskustelu akkujen järkevyydestä ansaitsisi oman ketjun.

 

[Pakana]

Olisiko sinulla antaa jokin esimerkkilaskelma, jossa voidaan todeta parin päivän sähkön varastoinnin maksavan saman verran kuin lämmön varastointi koko talveksi? Löytyykö jälkimmäiseen valmiita kaupallisia ratkaisuja?

Eikä kai yleensä ole tarkoitus varastoida sähköä kovin pitkäksi aikaa vaan siirtää joko kesällä aurinkosähköä käytettäväksi keskipäivän ulkopuolelle ja toisena mahdollisuutena on sähkönkäytön hintaoptimointi, kun aurinkosähköä ei ole saatavilla.

Plussaa voi sitten tulla mahdollisuudesta sähköön katkojen aikana ja toisaalta mielihyvä sähköverkon tasapainottamisesta pienellä panoksella.

Meillä menee lämmittämiseen käytännössä noin kolmasosa kaikesta sähköstä eli kannattaa muistaa erilaiset käyttötapaukset, -tarpeet ja -mahdollisuudet. Lämmitys toki sähköön perustuva eli ei kaukolämpöä eikä puitakaan polteta.

Tämä keskustelu menee tosin jo meta-tasolle ja keskustelu akkujen järkevyydestä ansaitsisi oman ketjun.

Ei ole nyt tähän hätään varsinaista laskelmaa, mutta esim 300m3 eristetyn laatikon tekeminen ei ole loppujenlopuksi mahdottoman hintaista, mutta tietysti tuo edellyttää että tontti ei ole ihan postikortin kokoinen, jos sen rakentaa jälkikäteen. Tuon kokoisen varaajan voi lämmittää kesällä aurinkoenergialla ja käyttää sen sitten talvikaudella lämmitykseen.

Tuo vuorokauden sisäinenkin hintaoptimointi olisi järkevämpää tehdä sillä lämpövaraajalla, akun käyttäminen siihen ei ole pääsääntöisesti taloudellisesti järkevää, jos ottaa huomioon paljonko yhdelle purkusyklille tulee hintaa.

Sinänsä jos talo lämpeää jo nykyisellään esim maalämmöllä, ei tuo lämmitykseen käytettävän energian osuus ole niin iso että minkäänlaista varaajaa olisi järkevää rakentaa, kuin teknisistä syistä.

Kannattaa muistaa että tuollainen kotiakku itsessään ei anna sähkökatkosähköä, vaan edellyttää omaa järjestelyään. Laittamalla lisää seteleitä sen tietysti voi rakentaa, mutta tyypillisessa valmiissa kauapllisessa ratkaisussa ei ole tuollaista.

 

[PornReindeer]

Ei ole nyt tähän hätään varsinaista laskelmaa, mutta esim 300m3 eristetyn laatikon tekeminen ei ole loppujenlopuksi mahdottoman hintaista, mutta tietysti tuo edellyttää että tontti ei ole ihan postikortin kokoinen, jos sen rakentaa jälkikäteen. Tuon kokoisen varaajan voi lämmittää kesällä aurinkoenergialla ja käyttää sen sitten talvikaudella lämmitykseen.

Noin kymmenen 20 jalkaista pikkumerikonttia tai kuuden auton autotalli? Eristettynä sellaiseksi että hyötysuhde tulee kannattavaksi ja pohjatyöt että kestää 300-600 tonnia painoa? Mielelläni näen laskelmat koska pääsee omilleen vaikka itse tekisi kaikki työt

 

[Marius]

Ei ole nyt tähän hätään varsinaista laskelmaa, mutta esim 300m3 eristetyn laatikon tekeminen ei ole loppujenlopuksi mahdottoman hintaista, mutta tietysti tuo edellyttää että tontti ei ole ihan postikortin kokoinen, jos sen rakentaa jälkikäteen. Tuon kokoisen varaajan voi lämmittää kesällä aurinkoenergialla ja käyttää sen sitten talvikaudella lämmitykseen.

Tuo vuorokauden sisäinenkin hintaoptimointi olisi järkevämpää tehdä sillä lämpövaraajalla, akun käyttäminen siihen ei ole pääsääntöisesti taloudellisesti järkevää, jos ottaa huomioon paljonko yhdelle purkusyklille tulee hintaa.

Sinänsä jos talo lämpeää jo nykyisellään esim maalämmöllä, ei tuo lämmitykseen käytettävän energian osuus ole niin iso että minkäänlaista varaajaa olisi järkevää rakentaa, kuin teknisistä syistä.

Kannattaa muistaa että tuollainen kotiakku itsessään ei anna sähkökatkosähköä, vaan edellyttää omaa järjestelyään. Laittamalla lisää seteleitä sen tietysti voi rakentaa, mutta tyypillisessa valmiissa kauapllisessa ratkaisussa ei ole tuollaista.

Paljon kirjoitusta hinnoista ja kannattavuudesta, mutta ei lukuja tai laskelmaa. Jos asia on aivan selvä, ei liene vaikea esittää laskelmat väitteiden tueksi. Tuo 300 m3 varaaja ei kuulosta myöskään helpolta tai halvalta ratkaisulta ja minkälaiseen tapaukseen se on riittävä?

Taitaa olla totta, ettei ilman verkkosähköä toimivia ratkaisuja ole välttämättä hirveästi tarjolla, mutta ei se tarkoita, etteikö niitä olisi saatavilla.

 

[Zacksa]

Paljon kirjoitusta hinnoista ja kannattavuudesta, mutta ei lukuja tai laskelmaa. Jos asia on aivan selvä, ei liene vaikea esittää laskelmat väitteiden tueksi. Tuo 300 m3 varaaja ei kuulosta myöskään helpolta tai halvalta ratkaisulta ja minkälaiseen tapaukseen se on riittävä?

Taitaa olla totta, ettei ilman verkkosähköä toimivia ratkaisuja ole välttämättä hirveästi tarjolla, mutta ei se tarkoita, etteikö niitä olisi saatavilla.

Maahan iso kuoppa täyteen hiekkaa ja vesiputkea olisi varmaan edullisin vaihtoehto. Eihän tuollaista maan päälle kannata rakentaa?

 

[Pakana]

Hiekallalla täytettynä tarvii vähän laatikon kuin vedellä. Hiekkatäytöllä ei toisaalta tarvitse tehdä varsinaisesti kantta lainkaan.

Esim 6x6x3m laatikko on 108m3. Jos harkko maksaa 3,5e kpl, n. 2100e. Harjaterästä 2000e, laastia 500e. Vedeneristys (jos tehdään vedellä) 10e/m2 720e, uretaanieristys 30cmn. 7000e, ontelolaatat kanneksi 1800e. Kv pumppu, putkea... Jotain 15k€ tarvikkeet. Ja tietusti duunia ja kaivamista.

Jos sähköakku kustantaa 250e/kwh 20k€ saa 80kwh akun, joka ei ihan riitä yhden pakkaspäivän energiatarpeeksi.

Tietenkään nää ei ole mitään tarkkoja hintoja, mutta hehtaaripyssyllä ammuttuna ei tässä nyt ihan totaalisen metsässä olla.

 

[Zacksa]

Hiekallalla täytettynä tarvii vähän laatikon kuin vedellä. Hiekkatäytöllä ei toisaalta tarvitse tehdä varsinaisesti kantta lainkaan.

Esim 6x6x3m laatikko on 108m3. Jos harkko maksaa 3,5e kpl, n. 2100e. Harjaterästä 2000e, laastia 500e. Vedeneristys (jos tehdään vedellä) 10e/m2 720e, uretaanieristys 30cmn. 7000e, ontelolaatat kanneksi 1800e. Kv pumppu, putkea... Jotain 15k€ tarvikkeet. Ja tietusti duunia ja kaivamista.

Jos sähköakku kustantaa 250e/kwh 20k€ saa 80kwh akun, joka ei ihan riitä yhden pakkaspäivän energiatarpeeksi.

Tietenkään nää ei ole mitään tarkkoja hintoja, mutta hehtaaripyssyllä ammuttuna ei tässä nyt ihan totaalisen metsässä olla.

Miksi tarvittaisi seinät? Eikö olisi halvempaa laittaa hiekkaa vaan paksummalti kuin rakentaa laatikkoa. Mihin se hiekka kuopasta karkaisi?

 

[elmo]

Miksi tarvittaisi seinät? Eikö olisi halvempaa laittaa hiekkaa vaan paksummalti kuin rakentaa laatikkoa. Mihin se hiekka kuopasta karkaisi?

Näinpä ja jos on lääniä ja itse turhertaa jollain puoli-ilmaisella kaivurilla niin eiköhän tuo kannata kaivaa niin syvälle ettei tartte juurikaan eristää ylöskään päin.

 

[dot1q]

Maa johtaa lämpöä pois ihan perhanasti. Miksi hukata lämpö ympäröivään maaperään, kun sen voisi pitää kohtuullisella vaivalla rakennelman sisällä. Mutta mistä ihmeestä tollasen 6x6x3 metrisen kuution saa pihalleen laitettua Omalle tontille ei millään ilveellä tuollaista laita. Kallio tulee alta 2 metrissä vastaan ja sitte pitäs tehdä joku 6x12x 1,5 metrinen joukkohauta, jos haluais jotain pihaa siihen päälle jne. Maa-aineksen poisvienti ei ole ihan halvinta hommaa sekään. Eli tämä ratkaisu soveltuu kyllä varmasti hyvin käyttöön - tilarajoitteiden puitteissa Ja melko monessa tapauksessa tämä puite on niin pieni, ettei tuollainen kuutio ole realistinen toteuttaa. Lisäksi 3 metriä syvälle kaivava kaivuri, on jo +10 tonnin(paino) vehjes. Niitä harvalla on takapihalla pyörimässä.

EDIT: puomi ei riitä siis kovin pienissä puutarhajyrsimissä 2,5 metriinkään. Joten puomin pituudesta äkkiä homma jää kiinni. Puomia ei voi jatkaa mahdottomia, koska sitten kampe keikkaa kaivantoon.

 

[Zacksa]

Maa johtaa lämpöä pois ihan perhanasti. Miksi hukata lämpö ympäröivään maaperään, kun sen voisi pitää kohtuullisella vaivalla rakennelman sisällä. Mutta mistä ihmeestä tollasen 6x6x3 metrisen kuution saa pihalleen laitettua Omalle tontille ei millään ilveellä tuollaista laita. Kallio tulee alta 2 metrissä vastaan ja sitte pitäs tehdä joku 6x12x 1,5 metrinen joukkohauta, jos haluais jotain pihaa siihen päälle jne. Maa-aineksen poisvienti ei ole ihan halvinta hommaa sekään. Eli tämä ratkaisu soveltuu kyllä varmasti hyvin käyttöön - tilarajoitteiden puitteissa Ja melko monessa tapauksessa tämä puite on niin pieni, ettei tuollainen kuutio ole realistinen toteuttaa. Lisäksi 3 metriä syvälle kaivava kaivuri, on jo +10 tonnin(paino) vehjes. Niitä harvalla on takapihalla pyörimässä.

Maa on erittäin huono johde, ja hiekka vielä huonompi. Jos maa olisi hyvä johde, niin maalämpökaivojen ei tarvitsisi monen metrin syvyyteen ulottua.

 

[Janiautomation]

Maa johtaa lämpöä pois ihan perhanasti. Miksi hukata lämpö ympäröivään maaperään, kun sen voisi pitää kohtuullisella vaivalla rakennelman sisällä. Mutta mistä ihmeestä tollasen 6x6x3 metrisen kuution saa pihalleen laitettua Omalle tontille ei millään ilveellä tuollaista laita. Kallio tulee alta 2 metrissä vastaan ja sitte pitäs tehdä joku 6x12x 1,5 metrinen joukkohauta, jos haluais jotain pihaa siihen päälle jne. Maa-aineksen poisvienti ei ole ihan halvinta hommaa sekään. Eli tämä ratkaisu soveltuu kyllä varmasti hyvin käyttöön - tilarajoitteiden puitteissa Ja melko monessa tapauksessa tämä puite on niin pieni, ettei tuollainen kuutio ole realistinen toteuttaa. Lisäksi 3 metriä syvälle kaivava kaivuri, on jo +10 tonnin(paino) vehjes. Niitä harvalla on takapihalla pyörimässä.

Veit jalat suustani. Meillä on kyllä tilaa ja sattumalta tontilla oli 100m pitkä 10m leveä ja 4m hiekkamonttu mihin laskeskelin energiavarastoa. Täytteeksi sain ilmaiseksi ja ilman omaa työtä henkilöauton kokoisia kiviä sekä tontilta löytyi väliin salaojahiekkaa kun harjulla.

Mutta pikaisien laskelmien jälkeen en löytänyt mitään järkeviä mahdollisuuksia varata sinne energiaa joten tauttelin kaivurilla tasaiseksi. Ilman eristystä lämpö katoaa lähes välittömästi koska pinta-alaa valtavasti. Eristys olisi välttämätön ja olisi maksanut kohtuullisen verran kun pari nuppikuormallista finfoamia sinne olisi upottanut. Mutta millä sitten lämmität sitä niin korkeaan lämpöön että sieltä saisi riittävän lämmintä vettä kiertoon? Vaatisi lämpöpumpun vähintään ja silloin ei tarvitsisi energiavarastoa kun peltopiiri riittäisi.

Nämä suuret hiekkavarastot vaativat vähintään satojen kW tehoiset lämmitysvastukset ja vähänkään isommissa MW-luokan että lämpöhäviön osuus olisi marginaalinen. Eli millään pienjänniteliittymällä en hankkeeseen lähtisi ellei koko muutamia kuutioita.

 

[elmo]

Maa johtaa lämpöä pois ihan perhanasti. Miksi hukata lämpö ympäröivään maaperään, kun sen voisi pitää kohtuullisella vaivalla rakennelman sisällä. Mutta mistä ihmeestä tollasen 6x6x3 metrisen kuution saa pihalleen laitettua Omalle tontille ei millään ilveellä tuollaista laita. Kallio tulee alta 2 metrissä vastaan ja sitte pitäs tehdä joku 6x12x 1,5 metrinen joukkohauta, jos haluais jotain pihaa siihen päälle jne. Maa-aineksen poisvienti ei ole ihan halvinta hommaa sekään. Eli tämä ratkaisu soveltuu kyllä varmasti hyvin käyttöön - tilarajoitteiden puitteissa Ja melko monessa tapauksessa tämä puite on niin pieni, ettei tuollainen kuutio ole realistinen toteuttaa. Lisäksi 3 metriä syvälle kaivava kaivuri, on jo +10 tonnin(paino) vehjes. Niitä harvalla on takapihalla pyörimässä.

EDIT: puomi ei riitä siis kovin pienissä puutarhajyrsimissä 2,5 metriinkään. Joten puomin pituudesta äkkiä homma jää kiinni. Puomia ei voi jatkaa mahdottomia, koska sitten kampe keikkaa kaivantoon.

Eihän tollanen mikään taajama viritys olisikaan tai joka paikkaan soveltuva, mutta jos on lääniä niin kannattaa pitää mieli avoinna. Omalta tontilta voi löytyä hiekanottopaikka ja läjityksetkin onnistunee.

Eikä tollasta kuoppa kaiveta montun reunalta vaan siinä pitää tehdä yksi reuna sen verran loivaksi, että saa koneen pohjalle ja kärryn mihin maat ja muutenkin ottaa homioon ettei montun reunat petä. Jos ei ole jo ollut hyvää syytä ostaa kaivuria niin mikä mainioin peruste olisi tälläin projekti. Isojen poikien hiekkalaatikko hommia XD

 

[Janiautomation]

Maa on erittäin huono johde, ja hiekka vielä huonompi. Jos maa olisi hyvä johde, niin maalämpökaivojen ei tarvitsisi monen metrin syvyyteen ulottua.

Maalämpökaivo syvä siksi ettei tilaa tontilla. Lämmön luovutus per putkimetri on tietenkin rajallinen 25-40W luokkaa kun maapiirissä vain muutaman asteen lämpöero maalla ja kiertävällä nesteellä. Peltopiirin voi vetää metrin syvyyteen ja tarvittava maksimiteho lasketaan juuri putkimetrien mukaan. Hiekan "hidas" lämmönsiirto on aiemmin kuvatuissa satojen pintaneliömetrien varastoissa on kuitenkin ihan eri luokkaa kun lämpötilaero kasvatetaan kymmeniin tai jopa sataan asteeseen. Tällöin voidaan laskea että lämpöhäviötä syntyy jo satoja watteja per neliö ja maan pinnalla talvellakin vihertää.

 

[Zacksa]

Eihän tollanen mikään taajama viritys olisikaan tai joka paikkaan soveltuva, mutta jos on lääniä niin kannattaa pitää mieli avoinna. Omalta tontilta voi löytyä hiekanottopaikka ja läjityksetkin onnistunee.

Eikä tollasta kuoppa kaiveta montun reunalta vaan siinä pitää tehdä yksi reuna sen verran loivaksi, että saa koneen pohjalle ja kärryn mihin maat ja muutenkin ottaa homioon ettei montun reunat petä. Jos ei ole jo ollut hyvää syytä ostaa kaivuria niin mikä mainioin peruste olisi tälläin projekti. Isojen poikien hiekkalaatikko hommia XD

Ja kun kuitenkin kaivetaan kuoppa, niin kuopan viereen syntyy iso kasa, jonka voi sitten laittaa hiekan päälle lisäeristeeksi.

Ei näitä taajamassa varmaan tulla näkemään, mutta maaseudulla on monessa talossa kaivinkone, tai ainakin naapurissa on

 

[Pakana]

Taajamassahan tuo täytyisi käytännössä toteuttaa jo rakennusvaiheessa, eli lämpövarasto olisi osa talon perustusta, joka tietysti osaltaan vähentää rakennuskustannuksia, koska se perustus on taloon tehtävä joka tapauksessa, tuo olisi vaan tavallista korkeampi.

Maalämpöä ei varsinaisesti voi verrata lämpövarastoon, koska maalämmössähän pyritään lähinnä pumppaamaan lämpöenergiaa maasta pois, kun lämpövarastossa idea on että lämpöenergia varastoidaan silloin kun sitä saa "ilmaiseksi" ja käytetään sellaisenaan, kun maalämmössä lämpö pumpataan tarvittaessa maaperästä käyttäen sähköenergiaa. Tietysti maalämpökaivojakin voidaan varata kesäisin, käyttämällä kaivoa esim asunnon viilentämiseen.

Miksi tarvittaisi seinät? Eikö olisi halvempaa laittaa hiekkaa vaan paksummalti kuin rakentaa laatikkoa. Mihin se hiekka kuopasta karkaisi?

No tuo nyt oli ensisijaisesti vesivarastoa ajatellen, mutta pitää se hiekkavarastokin eristää, jotta homma on kannattavaa. Tuollaisella 30cm eristykselläkin häviö on luokkaa 7000kwh tuollaisessa kausivarastossa, koska riittävän suuren energiamäärän varastoiminen edellyttää kuitenkin suhteellisen korkeaa lämpötilaa.

Se etu tuollaisessa isossa lämpöakussa kuitenkin olisi että sen käyttäminen olisi käytännöllisesti katsoen ilmaista, eikä siinä ole varsinaisesti käytössä kuluvia osia.. No ehkä kiertovesipumppu, vaikka tuollaisen voisi kyllä toteuttaa puhtaasti painovoimaisenakin..

Mä olen muuten pilannut tämän topikin... Saisikohan moderaattorin pelastamaan..?

 

[Zacksa]

Maalämpökaivo syvä siksi ettei tilaa tontilla. Lämmön luovutus per putkimetri on tietenkin rajallinen 25-40W luokkaa kun maapiirissä vain muutaman asteen lämpöero maalla ja kiertävällä nesteellä. Peltopiirin voi vetää metrin syvyyteen ja tarvittava maksimiteho lasketaan juuri putkimetrien mukaan. Hiekan "hidas" lämmönsiirto on aiemmin kuvatuissa satojen pintaneliömetrien varastoissa on kuitenkin ihan eri luokkaa kun lämpötilaero kasvatetaan kymmeniin tai jopa sataan asteeseen. Tällöin voidaan laskea että lämpöhäviötä syntyy jo satoja watteja per neliö ja maan pinnalla talvellakin vihertää.

Ja häviö pienenee samaa tahtia kun hiekka jäähtyy. Joku matemaatikko voisi laskea paljonko vaikka 4m hiekkaa + 2m multaa päästää läpi lämpöä.

Varmaan 5MWh riittäisi talvikuukausien yli. Ja pitäisikö tuollaisessa kierrättää ilmaa mieluummin kuin vettä, niin ei tule ongelmaa kiehumisen kanssa?

 

[Pakana]

Ja häviö pienenee samaa tahtia kun hiekka jäähtyy. Joku matemaatikko voisi laskea paljonko vaikka 4m hiekkaa + 2m multaa päästää läpi lämpöä.

Varmaan 5MWh riittäisi talvikuukausien yli. Ja pitäisikö tuollaisessa kierrättää ilmaa mieluummin kuin vettä, niin ei tule ongelmaa kiehumisen kanssa?

Aika harva tupa pysyy 5MWh energialla talven lämpimänä.. 5kWh sähköenergia jo riittää, jos sillä käytetään esim maalämpöpumppua

 

[Zacksa]

Aika harva tupa pysyy 5kWh energialla talven lämpimänä.. 5kWh sähköenergia jo riittää, jos sillä käytetään esim maalämpöpumppua

MWh

 

[Juha Kokkonen]

Keskittykääs sitten ketjun aiheeseen, aloitusviestin perusteella tarkoitus on keskustella sähköakuista kotikäyttöön.

 

[Janiautomation]

Kaikissa näissä isoissa energiavarastoissa ongelmina silti häviöt mitkä äkkiä syö pienen hintaeron. Ilmaista sähköä kun ei ole niin paljoa että sillä olisi merkitystä. Liittymä koon nostaminen on hyvin kallista ja nostaa kuukausimaksua sekä 63A jälkeen lisää vaatimuksia mikä tuo lisäkuluja.

Omassa käytössä 35A liittymä jo rajoittaa halpojen tuntien hyödyntämistä kun 10kW latausteho + lämminvesivaraaja 3kW + Lattialämmitykset 6kW jättävät muille laitteille vain muutaman kW tehoa. Käytännössä ohjaan siten että lataustehoa rajoitetaan kun yksi vaiheista saavuttaa 40A rajan ja tämä rajoitus tulee talvella joka yö muutamina hetkinä. Jos olisi vain 25A liittymä niin tarvitsisin enemmän halpoja tunteja ja ei olisi näin isoa vaihtosuuntaajaa kannattanut hankkia. Myös akun kokoa ei voi rajattomasti kasvattaa sillä sen lataus muuten ottaa niin monta tuntia ettei hyödynnättäviä halpoja tunteja. Toki saa päivän tai pari pidempään akun kestämään pitkän halvan jakson jälkeen mutta sanoisin että jo lähellä 100kWh menee raja ettei akkua sitten talvella saada balansoitua. Toki kesällä paneelien kanssa saa isompaa akustoa hyödynnettyä mutta silloin saavutetut hintahyödyt lähes olemattomat.

 

[Pakana]

Keskittykääs sitten ketjun aiheeseen, aloitusviestin perusteella tarkoitus on keskustella sähköakuista kotikäyttöön.

Joo, tuotahan AP vissiin tarkoitti, vaikkakin pelkästään otsikkoa tulkiten tuollainen lämpövaraaja on myös akku ja varaa nimenomaan energiaa.

No ehkä tuosta lämpöakusta ei ole enempää tarve keskustella..

***

Jos palataan puhtaasti sähköakkuun, niin esim talvikaudella sen hyödyntäminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa.

Jos litum akun kustannuksesksi laskee 250e/kWh ja lähtee yleisestä 3000 syklistä, saadaan yhdelle kwh syklille hintaa 8,3snt, joka ei tietenkään ole mahdoton yö ja päivähinnan välinen erotus, mutta aika harvoin kuitenkaan päivän sisäinen hintavaihtelu on noin suurta.. Tai käytännössä tietysti vielä vähän päälle koska tuo ei kuitenkaan toimi kuin luokkaa 80-90% hyötysuhteella parhaimmillaankaan.

 

[Janiautomation]

Joo, tuotahan AP vissiin tarkoitti, vaikkakin pelkästään otsikkoa tulkiten tuollainen lämpövaraaja on myös akku ja varaa nimenomaan energiaa.

No ehkä tuosta lämpöakusta ei ole enempää tarve keskustella..

***

Jos palataan puhtaasti sähköakkuun, niin esim talvikaudella sen hyödyntäminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa.

Jos litum akun kustannuksesksi laskee 250e/kWh ja lähtee yleisestä 3000 syklistä, saadaan yhdelle kwh syklille hintaa 8,3snt, joka ei tietenkään ole mahdoton yö ja päivähinnan välinen erotus, mutta aika harvoin kuitenkaan päivän sisäinen hintavaihtelu on noin suurta.. Tai käytännössä tietysti vielä vähän päälle koska tuo ei kuitenkaan toimi kuin luokkaa 80-90% hyötysuhteella parhaimmillaankaan.

Useimmat valmistajat lupaavat LFP akuille 6000 sykliä energiavarasto käytössä ja tämän jälkeen kapasiteettia jäljellä 80%. Tämä puolittaa syklin hinnan ja siksi merkittävä tekijä kotiakkujen kokonaishinnan muodostuksessa. Toki käytit hyvin kohtuullista uuden akun hintaa eli alle 10snt tontillahan nämä syklihinnat nykyään liikkuu (reilu vuosi sitten 15snt). Uusimpien tutkimusten mukaan LFPn elinikä on pisin huonelämpötilassa käytettäessä ja pienillä (<1C) lataus ja purkuvirroilla eli juuri kotiakku käytössä. Akun elinikä on jopa huonompi vuosissa mitattaessa jos sitä ei käytetä lähes ollenkaan tai käytetään ajoneuvoissa missä lämpötila vaihtelee ja suuria piikkitehoja pikalatauksessa ja kaasutuksissa mitkä kemiallisesti särkevät akkua. Toisaalta ajoneuvoissa rikotusta akustosta saa risan moduulin poistamalla akustoa vielä pitkäksi aikaa kotiakkuna. Lähes kaikki isot sähköautovalmistajat ovat maininneet tuovansa akustot loppukäyttöön kotitalouksille ennen materiaalien kierrätystä.

Ensimmäisiä testejä natrium-akuilla kotitalouksissa alkaa vihdoin näkymään ja näiden tuotantokustannukset alhaisemmat, sekä lataus onnistuu vielä -20C pakkasella mikä mahdollistaa ulos asennuksen ilman erillistä lämmitystä. Syklikestoiksi luvataan alkuun 5000 syklin luokkaa ja suurin haittapuoli eli koko ja paino eivät kotiakuissa haittaa.

 

[Marius]

DIY-akut kiinnostaisi kyllä vähän.

Euroopasta löytyy ainakin Nkonin kautta kennoja. Ei ole kyllä hajuakaan näiden laadusta:

Envision ESS 72173207 305Ah - LiFePO4 - 3.2V B-grade - Prismatic - LiFePO4 - Rechargeable batteries | NKON

.

eu.nkon.nl

Eikös tuo esim. 16 kpl sarjaan kytkettynä ole luokkaa 15 kWh. Lisäksi BMS ja muut tilpehöörit niin eikö hinnaksi tule luokkaa 100 € / kWh? Vaikka kapasiteetti olisi 10 % nimellistä alhaisempi, on kWh-hinta melko kohtuullinen.

Samoja kennoja saa Suomalaiselta toimittajalta reilut 40 € kalliimmalla:

Envision ESS 72173207 305Ah LiFePO4 3.2V akkukenno B-grade - Akkula.fi

Envision ESS 72173207-305A LiFePO4 3,2V akkukenno, Grade B prismaattinen akkukenno - Huima 305Ah kapasiteetti! 5000 sykliä. Aurinkosähkön varastointiin!

akkula.fi

 

[Rollerix]

Joo, tuotahan AP vissiin tarkoitti, vaikkakin pelkästään otsikkoa tulkiten tuollainen lämpövaraaja on myös akku ja varaa nimenomaan energiaa.

No ehkä tuosta lämpöakusta ei ole enempää tarve keskustella..

***

Jos palataan puhtaasti sähköakkuun, niin esim talvikaudella sen hyödyntäminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa.

Jos litum akun kustannuksesksi laskee 250e/kWh ja lähtee yleisestä 3000 syklistä, saadaan yhdelle kwh syklille hintaa 8,3snt, joka ei tietenkään ole mahdoton yö ja päivähinnan välinen erotus, mutta aika harvoin kuitenkaan päivän sisäinen hintavaihtelu on noin suurta.. Tai käytännössä tietysti vielä vähän päälle koska tuo ei kuitenkaan toimi kuin luokkaa 80-90% hyötysuhteella parhaimmillaankaan.

Tehkää uusi ketju noille lämpöakuille. On mielenkiintoinen aihe!

 

[zepi]

Ainakin yhtään pelottomampi alan harrastaja voi ostaa myös itse kennoja suhteellisen halvalla.

Nkon on luotettava eu-kauppa hollannista, olen tilannut sieltä itse kennoja hyvällä menestyksellä.
Esim. 16x 304A EVE:jä. Noista rakentaa alle kahdella tonnilla 14-15kWh LFP akkua.

Eve LF304 Prismatic 304Ah - LiFePO4 - 3.2V A-grade - Prismatic - LiFePO4 - Rechargeable batteries | NKON

Height of the studs: 13mm

eu.nkon.nl

Tuohon tarvitsee sitten kaveriksi jonkun 100-200A 16S BMS:n, joka maksaa luokkaa 100-200e.

Sen jälkeen käsittääkseni victroni tjsp osaa käyttää tuollaista 48V standardiakkuna ja älyn voi ohjelmoida lataussäätimen / invertterin kautta.

 

[Janiautomation]

DIY-akut kiinnostaisi kyllä vähän.

Euroopasta löytyy ainakin Nkonin kautta kennoja. Ei ole kyllä hajuakaan näiden laadusta:

Envision ESS 72173207 305Ah - LiFePO4 - 3.2V B-grade - Prismatic - LiFePO4 - Rechargeable batteries | NKON

.

eu.nkon.nl

Eikös tuo esim. 16 kpl sarjaan kytkettynä ole luokkaa 15 kWh. Lisäksi BMS ja muut tilpehöörit niin eikö hinnaksi tule luokkaa 100 € / kWh? Vaikka kapasiteetti olisi 10 % nimellistä alhaisempi, on kWh-hinta melko kohtuullinen.

Samoja kennoja saa Suomalaiselta toimittajalta reilut 40 € kalliimmalla:

Envision ESS 72173207 305Ah LiFePO4 3.2V akkukenno B-grade - Akkula.fi

Envision ESS 72173207-305A LiFePO4 3,2V akkukenno, Grade B prismaattinen akkukenno - Huima 305Ah kapasiteetti! 5000 sykliä. Aurinkosähkön varastointiin!

akkula.fi

Kyllä pitää paikkansa. En suosittele aloittelijalle yhden sarjan tekoa B-laadun kennoista siksi että jopa A-luokan tuotantoerissä sattumia joukossa. Jos tekee ison akuston missä useita sarjoja joita kaikkia kuormitetaan yhtäläisesti on mahdollisuus siirrellä kennoja ja poistaa sarja kerrallaan varaosiksi. Toki voi uudehkonkin kennon laittaa tilalle myöhemmin mutta vaatii tehokasta akkutasaajaa joka kykenee tasaamaan kennojen erot. Toki saa harrastaa mutta jos haussa 10-15V aktiivisessa käytössä oleva akusto niin itse investoisin laatuun.

Jos haluaa harrastaa niin sitten vaihtoehtona käytetty auton akusto niin saa samaan hintaan jo 2-4x isomman akuston. Esim Dalan emulaattorilla saa suoraan korkeajänniteakun aurinkoinvertteriin kiinni mikä halvin tapa tällä hetkellä.

 

[zepi]

Kiitoksia avauksesta. Voisin omasta järjestelmästä kirjailla pidempäänkin ja kokemuksista vuosien varrelta mutta tässä nyt taustaa. Akustona oli 2011-2022 käytettyjä lyijyakustoja mastoista ja upseista. Vaihtosuuntaajina victronin vehkeitä ja käyttötarkoitus täällä maalla ollut varavoimana palvelimille, kylmälaitteille sekä lääkinnällisille laitteille. 2022 päivitys Litium akustoon ja verkkoon syöttö aktivoitu hintojen lähdettyä lapasesta.

Nykyinen setuppi: 3x35A liittymä, vanha maatilarakennus ja useita ulkorakennuksia, lämmitysmuotona takat 5kpl + muutama lattialämmitys + siirrettäviä pattereita, 32kWh 48V LFP akusto käytetyistä moduuleista, 15kW vaihtosuuntaaja ja ohjaus Victronilta. Aggregaatissa kiinni trukkilaturi ja ei aurinkopaneeleita vielä. Ensisijaisesti automaatiolla ohjataan ensin kulutuslaitteet halvimmille tunneille ja säätietojen mukaan varataan lämpöä varaajaan ja lattioihin. Akusto lataa edullisimpina tunteina ja jos kalliita tunteja niin myy sekä tarvittaessa käynnistää aggregaatin.

-Viimeisen 12kk aikana kulkenut akuston kautta 42%
-Yö siirron osuus 88%
- -48% kulutusvaikutus alle pörssisähkön keskihinnan

Eikö tuohon olisi täysin no-brainer lykätä kylkeen vähän aurinkopaneelia? Sulla on varmaan katto-pinta-alaakin aika hyvin ja ehkä useampaan suuntaankin, niin joku Itä-Länsi tai Kaakko-lounas kahden paneelikentän setti tuottaisi kuitenkin vuoden mittaan todella hyvin. Nyt maaliskuussakin saa jo kohtuudella sähköä paneeleista ja sulla on varmaan peruskulutustakin tuon kokoluokan kiinteistössä sen verran, että kaiken saa hyödynnettyä jostain pienestä paneelisetistä.

Itse ihmettelen miksi ei ole tullut tarjolle kaksisuuntaisia CCS-latauslaitteita. Sähköauton 400V tai 800V akusto toimisi invertterin näkökulmasta aivan mainiona litium-akustona, eikä sen käytännössä tarvitse tehdä mitään muuta kuin päästää virtaa läpi ja vähän ohjata CCS-protokollan mukaan lataussäädintä, jotta tehoa ei oteta / syötetä liikaa (eipä juuri ole pelkoa kun autojen akustot on mitoitettu useiden kymmenien kilowattien tehoille).

 

[PornReindeer]

Eikö tuohon olisi täysin no-brainer lykätä kylkeen vähän aurinkopaneelia? Sulla on varmaan katto-pinta-alaakin aika hyvin ja ehkä useampaan suuntaankin, niin joku Itä-Länsi tai Kaakko-lounas kahden paneelikentän setti tuottaisi kuitenkin vuoden mittaan todella hyvin. Nyt maaliskuussakin saa jo kohtuudella sähköä paneeleista ja sulla on varmaan peruskulutustakin tuon kokoluokan kiinteistössä sen verran, että kaiken saa hyödynnettyä jostain pienestä paneelisetistä.

Itse ihmettelen miksi ei ole tullut tarjolle kaksisuuntaisia CCS-latauslaitteita. Sähköauton 400V tai 800V akusto toimisi invertterin näkökulmasta aivan mainiona litium-akustona, eikä sen käytännössä tarvitse tehdä mitään muuta kuin päästää virtaa läpi ja vähän ohjata CCS-protokollan mukaan lataussäädintä, jotta tehoa ei oteta / syötetä liikaa (eipä juuri ole pelkoa kun autojen akustot on mitoitettu useiden kymmenien kilowattien tehoille).

Siis lisää? Eikös tuossa ole jo paneelia?

Edit. Solar ei ollutkaan solar

 

[Janiautomation]

Eikö tuohon olisi täysin no-brainer lykätä kylkeen vähän aurinkopaneelia? Sulla on varmaan katto-pinta-alaakin aika hyvin ja ehkä useampaan suuntaankin, niin joku Itä-Länsi tai Kaakko-lounas kahden paneelikentän setti tuottaisi kuitenkin vuoden mittaan todella hyvin. Nyt maaliskuussakin saa jo kohtuudella sähköä paneeleista ja sulla on varmaan peruskulutustakin tuon kokoluokan kiinteistössä sen verran, että kaiken saa hyödynnettyä jostain pienestä paneelisetistä.

Itse ihmettelen miksi ei ole tullut tarjolle kaksisuuntaisia CCS-latauslaitteita. Sähköauton 400V tai 800V akusto toimisi invertterin näkökulmasta aivan mainiona litium-akustona, eikä sen käytännössä tarvitse tehdä mitään muuta kuin päästää virtaa läpi ja vähän ohjata CCS-protokollan mukaan lataussäädintä, jotta tehoa ei oteta / syötetä liikaa (eipä juuri ole pelkoa kun autojen akustot on mitoitettu useiden kymmenien kilowattien tehoille).

Kyllä olisi fiksua laittaa paneeleita mutta en ole ollut kiinnostunut maksamaan edellisvuosien €/kWh hintaa paneeleista. Nyt on palattu aiemmalle hintakäyrälle ja siksi aihe on ajankohtainen. Toinen tekosyy viivytykselle on että kaksi parasta kattopintaa on menossa kattoremonttiin tänä vuonna. Rakennusmateriaalien ylihinta viivästytti taas tätä projektia. Eli paneelit kyllä tulossa.

Tätä kaksisuuntaisuuden puutetta ei tekniikka ole aiheuttanut eli käytännöt/standardit laahaa pahasti perässä. Laturivalmistajilla lukenut jo useamman vuoden että malli tulossa pian joten toivotaan että tänävuonna näitä tulisi oikeasti saataville kuluttajaluokkaan. Meillä auto seisoo hallissa 99% ajasta mutta sellainen pakko olla joten sähköauton hankinta tulisi heti ajankohtaiseksi kun latauslaitteita löytyisi millä energia siirtyisi edestakaisin kivuttomasti.

 

[Hilppari]

Halvin taloakku on käytetty sähköauton akku. Itselläni on 10vuotta vanha leaffin akku omassa hybridi invertterissä kiinni. kokoa akulla on 24kwh ja hintaa oli noin 2000€ norjasta. melko plug and play ratkaisu.

 

[stabbulamus]

Aurinkopaneelit vasta ajatusasteella mut hintojen putoaminen teki sen et luultavasti tälle vuotta tulee laitettua. Kovasti tämä akustokin kiinnostanut, mutta ei tuota voi mitenkään järkeillä niin et hankkisi. Ennemmin hankkii lisävaraajan lämpöpumpun kaveriksi ja pistää ylimääräiset sinne.

 

[MarkkuJ]

Moro

Minkälainen akku kokoonpano inverttereineen ja mitä muuta siinä sinulla Hilppari on?

 

[Hilppari]

Moro

Minkälainen akku kokoonpano inverttereineen ja mitä muuta siinä sinulla Hilppari on?

Kyseessä on harrastelija projekti, ja vaatii hieman tietotaitoa sekä sähköalan ammattilaisen kytkemään asennukset. Enkä osaa sanoa mitä vakuutus yhtiöt tykkäävät. Projekti on tehty turvallisuus edellä mutta aina voi käydä jotain. GitHub - dalathegreat/Battery-Emulator: This software enables EV battery packs to be used for stationary storage in combination with solar inverters.
Itselläni on Froniuksen Gen 24 hybridi inverter. Akun korkeajännite puoli on kytketty invertteriin ja kommunikaatio piuhojen väliin laitetaan esp32 laite joka kääntää viestit että akun oma BMS ja invertteri ymmärtävät toisiaan. Mutta on paljon helpompi ja turvallisempi kuin muut missä joutuu purkamaan akun ja rakentelemaan kennoista sen.

 

[antti-x]

Jos ennusteisiin on uskominen, niin viimeistään vuoden tai kahden päästä voisi saapua markkinoille aika eri hintaisia kotiakkuratkaisuja verrattuna tämän päivän hintoihin:

Battery prices collapsing, grid-tied energy storage expanding

From July 2023 through summer 2024, battery cell pricing is expected to plummet by over 60% (and potentially more) due to a surge in EV adoption and grid expansion in China and the U.S.

pv-magazine-usa.com

 

[BNo1]

Jos litum akun kustannuksesksi laskee 250e/kWh ja lähtee yleisestä 3000 syklistä, saadaan yhdelle kwh syklille hintaa 8,3snt

Mitä tarkoitat tuolla 3000 syklillä? Akku on valmis roskiin?

Tällä hetkellä Eve lupaa uusille akuille (MB30) 10000 sykliä jonka jälkeen jäljellä on 70% maksimista, tämähän ei vieläkään tarkoita että akku on kuollut. EVE speksaa että akku pitäisi vaihtaa kun "When the internal resistance of
the cell in use exceeds 150% of the initial internal resistance, or the capacity is less than 60% of nominal capacity" eli jos sisäinen vastus ei ole vielä noussut yli 150% ja kapasiteetti on >60% niin voi jatkaa käyttämistä.