Koira ihmisen paras ystävä

Toinen koira auttaa pahimman yli, koska pahinta tuossa on juuri tuo ettei kukaan tule vastaan ja täysi hiljaisuus...
Voin ainakin kuvitella juuri noin. Menneestä hieman yli 13 vuotiaasta saku vanhuksesta vielä kuva.

Screenshot_2023-06-13-11-24-15-942_com.miui.gallery.jpg


Pentu oli onneksi 2 päivää päällekkäin, mutta olisihan sitä halunnut pidemmänkin ajan, jos vaan mitenkään olisi ollut mahdollista.

IMG_20230612_162312.jpg


Itse olen kyllä tähän asti hirmu tyytyväinen koiraan. Aamulla oli sillä taas kovasti virtaa. Käytiin ulkoilemassa ja koirapuistossa, jossa olikin nyt kivasti koiria (sattumalta). Rottweiler 14 viikkoa. Ensin se puisto vähän pelotti, mutta sitten olisi hallunnut varmaan jäädä vielä pidemmäksikin aikaa. On se luopuminen silti raskasta ja toisaalta huonoa oloa/vointia ei saisikaan pitkittää. Eli toivottavasti koirat pysyy kanssa mahdollisimman terveinä (terveet vanhemmat ym.).


Tuo Ritu pentu oli 11 vikkoa ja 3 päivää vanha, kun se tuli. Sai siis leikkiä sisarustensa kanssa aika kauan. Torin kautta olin katsellut jo koiria tai pentuja, kun sielläkin ainakin jotain on. Mutta tuo pentu oli jonkun muun myyntisivuston kautta löytynyt tapaus. Oli siis kiinnostava, eikä ollut kovin kaukanakaan. Muistelen että ainakin naapurissa oli Rottweiler uros? ja ihan ok koira oli. Nyt vaan ei ole enää näkynyt sitä, eli ehkä oli jo hyvin vanha koira.
 
Voin ainakin kuvitella juuri noin. Menneestä hieman yli 13 vuotiaasta saku vanhuksesta vielä kuva.

Screenshot_2023-06-13-11-24-15-942_com.miui.gallery.jpg


Pentu oli onneksi 2 päivää päällekkäin, mutta olisihan sitä halunnut pidemmänkin ajan, jos vaan mitenkään olisi ollut mahdollista.

IMG_20230612_162312.jpg


Itse olen kyllä tähän asti hirmu tyytyväinen koiraan. Aamulla oli sillä taas kovasti virtaa. Käytiin ulkoilemassa ja koirapuistossa, jossa olikin nyt kivasti koiria (sattumalta). Rottweiler 14 viikkoa. Ensin se puisto vähän pelotti, mutta sitten olisi hallunnut varmaan jäädä vielä pidemmäksikin aikaa. On se luopuminen silti raskasta ja toisaalta huonoa oloa/vointia ei saisikaan pitkittää. Eli toivottavasti koirat pysyy kanssa mahdollisimman terveinä (terveet vanhemmat ym.).


Tuo Ritu pentu oli 11 vikkoa ja 3 päivää vanha, kun se tuli. Sai siis leikkiä sisarustensa kanssa aika kauan. Torin kautta olin katsellut jo koiria tai pentuja, kun sielläkin ainakin jotain on. Mutta tuo pentu oli jonkun muun myyntisivuston kautta löytynyt tapaus. Oli siis kiinnostava, eikä ollut kovin kaukanakaan. Muistelen että ainakin naapurissa oli Rottweiler uros? ja ihan ok koira oli. Nyt vaan ei ole enää näkynyt sitä, eli ehkä oli jo hyvin vanha koira.

Eihän mikään sitä luopumisen tuskaa poista, mutta helpottaa... Itselle meinaa tulla vieläkin tippa linssiin kun katson edesmenneen kultaisennoutajan kuvia tai videoita, vaikka kuolemasta on jo 2v aikaa, silti noi perheen kaksi koiraa helpotti sitä asiaa sillä hetkellä kun ei ollut sitä hiljaista hetkeä.

Puoli vuotta kahden koiran kanssa ja nyt ollaan puolitoista vuotta eletty taas kolmen kanssa ja voin sanoa että edelleenkään en suosittele Amstaffia ensimmäiseksi koiraksi, oppii kyllä mutta oppimiskäyrä on jyrkkä ja kallo paksu!

Tuo on vielä hyvin aktiivinen ja ärsyke herkkä äänille ja jos koira haukkuu jossain juoksee heti katsomaan mikä ja kuka. Kävelee remmissä kyllä nätisti ja muut koirat ei enää juuri kiinnosta, MUTTA jos sieltä tulee yksikin joka rähisee tai käyttäytyy uhkaavasti (vaanii tms) niin täysi sota päälle heti! :facepalm: Onneksi tuohonkin on keinot jolla saa huomion takaisin itseensä, mutta vaatii paljon enemmän koulua kuin se kultainennoutaja.


dfgh.JPG


Toki ennestään jo yksi amstaffi perheessä joten tiedettiin mitä oltiin ottamassa, mutta on vain sellainen rotu että se ei alistu eikä ole koirasosiaalinen. Silti, upea rotu ja rakastaa omaa perhettä enemmän kuin se kultainennoutaja!
 
Viimeksi muokattu:
Eihän mikään sitä luopumisen tuskaa poista, mutta helpottaa... Itselle meinaa tulla vieläkin tippa linssiin kun katson edesmenneen kultaisennoutajan kuvia tai videoita, vaikka kuolemasta on jo 2v aikaa, silti noi perheen kaksi koiraa helpotti sitä asiaa sillä hetkellä kun ei ollut sitä hiljaista hetkeä.

Puoli vuotta kahden koiran kanssa ja nyt ollaan puolitoista vuotta eletty taas kolmen kanssa ja voin sanoa että edelleenkään en suosittele Amstaffia ensimmäiseksi koiraksi, oppii kyllä mutta oppimiskäyrä on jyrkkä ja kallo paksu!

Tuo on vielä hyvin aktiivinen ja ärsyke herkkä äänille ja jos koira haukkuu jossain juoksee heti katsomaan mikä ja kuka. Kävelee remmissä kyllä nätisti ja muut koirat ei enää juuri kiinnosta, MUTTA jos sieltä tulee yksikin joka rähisee tai käyttäytyy uhkaavasti (vaanii tms) niin täysi sota päälle heti! :facepalm: Onneksi tuohonkin on keinot jolla saa huomion takaisin itseensä, mutta vaatii paljon enemmän koulua kuin se kultainennoutaja.


dfgh.JPG


Toki ennestään jo yksi amstaffi perheessä joten tiedettiin mitä oltiin ottamassa, mutta on vain sellainen rotu että se ei alistu eikä ole koirasosiaalinen. Silti, upea rotu ja rakastaa omaa perhettä enemmän kuin se kultainennoutaja!
Taas mökille, jo kolmatta kertaa. Tuo Rottwailer on aika eri maata kuin "päävikainen" edellinen saksanpaimenkoira, joka siis tuli vasta 3 vanhana.

Aika pehmeä siis tuo Rotikka Ritu, kun esim tänään alistui 1v kultainennoutaja urokselle koirapuistossa. Täytyy vaan olla tarkkana, kun tuo koira alistuu vielä vähän kaikille, että muut koirat ei esim ala näykkimään sitä. Että ei jäisi mitään huonoja kokemuksia koiran mieleen muista koirista tai ihmisistä. Saattaa olla myös aika hiljainen rotu, kun kun ei tuo 14 viikon pentu ole vielä oikein haukkunut ollenkaan. Mutta on kyllä kiinnostunut jos muut koirat haukkuu.

Hieno ja roteva tuo Amstaffi :) Täytyy lueskella ajankuluksi siitäkin tietoa.

IMG_20230613_171904.jpg


Screenshot_2023-06-13-16-55-25-362_com.miui.gallery.jpg


IMG_20230613_133201.jpg

Ne purutikut on tuolle olleet aika hyvää virikettä. Eikä maha ole niistä mennyt sekaisin. Täytyy nyt kyllä varmaan käydä uudella lenkillä, niin ei järsisi sitten niin paljon kaikkea :)
 
Taas mökille, jo kolmatta kertaa. Tuo Rottwailer on aika eri maata kuin "päävikainen" edellinen saksanpaimenkoira, joka siis tuli vasta 3 vanhana.

Aika pehmeä siis tuo Rotikka Ritu, kun esim tänään alistui 1v kultainennoutaja urokselle koirapuistossa. Täytyy vaan olla tarkkana, kun tuo koira alistuu vielä vähän kaikille, että muut koirat ei esim ala näykkimään sitä. Että ei jäisi mitään huonoja kokemuksia koiran mieleen muista koirista tai ihmisistä. Saattaa olla myös aika hiljainen rotu, kun kun ei tuo 14 viikon pentu ole vielä oikein haukkunut ollenkaan. Mutta on kyllä kiinnostunut jos muut koirat haukkuu.

Hieno ja roteva tuo Amstaffi :) Täytyy lueskella ajankuluksi siitäkin tietoa.

IMG_20230613_171904.jpg


Screenshot_2023-06-13-16-55-25-362_com.miui.gallery.jpg


IMG_20230613_133201.jpg

Ne purutikut on tuolle olleet aika hyvää virikettä. Eikä maha ole niistä mennyt sekaisin. Täytyy nyt kyllä varmaan käydä uudella lenkillä, niin ei järsisi sitten niin paljon kaikkea :)

Koiralla pehmeys tarkoittaa enemmänkin sitä, että miten muistaa varsinkin ikävät asiat. Pehmeä muistaa paremmin ja ikävät tapahtumat vaikuttavat tulevaan käytökseen. Kovaa koiraa ei sensijaan hirveästi häiritse. Yleisesti ottaen pehmeämmät yksilöt on mukavampia otuksia ja niitä on helpompi ohjata.

Näkemättä tilannetta ja toisen koiran käytöstä, niin minusta kuulostaa, että Ritu nuorempana ja vielä kokemattomampana koirana on käyttäytynyt fiksusti ja ilmaissut toiselle olevansa vaaraton. Toivottavasti tämä ns. päälle päsmäri "puhui koiraa", ymmärsi tilanteen ja antoi jossainvaiheessa tilaa.

Koirapuistoissa kuuluu pyörivän monenlaista porukkaa. Toivottavasti tämä ei ole sellainen, jossa koirat temmeltävät keskenään vailla valvontaa, kun isännät ja emännät parantavat maailmaa. Meidän koirat ei moisissa käy. Hihnalenkeilläkin ollaan, sen verran tylsiä, että ohitetaan kaikki ja nuuhkitaan omaan tahtiin. Ohittaminen on muuten yksi opeteltava perustaito jokaiselle koiralle ja koiranomistajalle!
 
Mun koirilla ei ole ollut koskaan vakuutuksia, toinen eli 12v ja sen kaikki eläinlääkäri kulut oli tuolta ajalta (sis. rokotukset ja kastraation) 3400€ ja nyt toinen on 12v ja siihen mennyt tähän asti joku 4500€ (sis. Rokotukset ja kastraation), mutta tulee kalliimmaksi kun löydettiin hammassyöpymätauti minkä takia kahteen kertaan poistettu hampaita ja ne on sellaisia 1200€ keikkoja ja kohta mennään kolmanteen tarkastukseen jolloin varmasti poistetaan taas hampaita.

Sitten muijan koiralla meni polven ristiside poikki ja se oli 3500€ keikka, toki vakuutus korvasi tuosta vain puolet, että jäi siitäkin maksettavaa...
Kaikki on kivaa kunnes koira aiheuttaa onnettomuuden. Saattaa hyvinkin laueta monta kymppiä korvausvastuuta. Ihan vain sen takia suosittelen voimakkaasti vakuutusta koiralle.
 
Kaikki on kivaa kunnes koira aiheuttaa onnettomuuden. Saattaa hyvinkin laueta monta kymppiä korvausvastuuta. Ihan vain sen takia suosittelen voimakkaasti vakuutusta koiralle.
IF yhtiöstä olisi 39€/vuosi, jossa siis olisi mukana tuo vastuuturva.

Ihan fiksua ottaa se? Nyt ei kyllä ole sitäkään vielä.

515€ vuosi eläinlääkäriturvasta taas ei ole kyllä minusta yhtään tarpeellinen. Jos koira elää 13 vuotta, niin maksettavaa nykyhinnoilla on 6700€.

Screenshot_2023-06-14-06-24-03-786_com.opera.browser.jpg
 
IF yhtiöstä olisi 39€/vuosi, jossa siis olisi mukana tuo vastuuturva.

Ihan fiksua ottaa se? Nyt ei kyllä ole sitäkään vielä.

515€ vuosi eläinlääkäriturvasta taas ei ole kyllä minusta yhtään tarpeellinen. Jos koira elää 13 vuotta, niin maksettavaa nykyhinnoilla on 6700€.

Screenshot_2023-06-14-06-24-03-786_com.opera.browser.jpg
Vastuuturva on todellakin minun mielestä pakollinen. Koira vääntää pihasta ja aiheuttaa ketjukolarin kahden Porschen ja Teslan kanssa, siinä samassa naapurin mummo saa slaagin ja kiinalainen sääpallo saa osuman ohjuksesta. Kiva siinä alkaa kaivamaan euroja kukkarosta.
 
Tänään piti jättää hyvästit 16 vuotiaalle uskolliselle, avatarissa olevalle, kaverille.

Koiran heikkenevän kunnon takia päätettiin jo muutama viikko sitten, että se päivä on tänään.

Mentiin ennen operaatiota koko perheen kesken merenrannalle paikkaan missä koira nuorempana tykkäs aina olla.

Käytiin jättämässä vielä viimeiset jäljet hiekkaan...

En olisi ikinä uskonut kuinka rankkaa voi olla tämä luopuminen.

Aika parantaa ja muistot jää, mutta perkele, että on ikävä.
 
Ainakin omasta mielestä kiva mahdollisuus tuli, että nyt täällä onkin jo kaksi koiraa! Koirat ehti viettää jo hieman aikaa kahdestaan lauantaina.

14 viikkoisen (maanantaina 15 viikkoisen) Rottweiler nartun "kaveriksi" tuli nimittän 11 viikkoinen Karjalankarhukoira narttu. Molemmat hyväluonteisia, mutta KK hieman rohkeampi. "Kaveriksi" siksi, että RW leikkii hieman liikaakin, varmaan koska hampaissa tuntuu?

KK jo ehti silmän välttäessä naapuriinkin moikkaamaan mäyräkoiraa. KK myös haistelee fiksummin. Toki menee vähän kuten itse huvittaa, esim pellolla ja purossa juomassa vettä/kastautumassa. Lenkillä siis ehkä KK edellä ja RW perässä?

Pienenä pelkona toki, että miten selviää kahden koiran kanssa.

Screenshot_2023-06-18-00-55-25-464_com.miui.gallery.jpg


Karjalankarhukoira osaa myös aika fiksusti hakea omaa tilaa eim auton alta (Rottweiler ei ole kaskaan mennyt, ei mahdu) tai sohvan alta.

Screenshot_2023-06-18-00-56-07-917_com.miui.gallery.jpg


Kokoeroa ei ole noilla nyt mitenkään hirmuisesti. KK siis aika hyvin syönyt. Leikkimisen lisäksi illalla ihan nukkuivatkin. Nyt laitoin RW kiinni sängyn jalkaan, niin se ei pääse järsimään KK:tä joka nukkuu sohvan alla. Juuri käytlln ulkona pissillä.
 
Ainakin omasta mielestä kiva mahdollisuus tuli, että nyt täällä onkin jo kaksi koiraa! Koirat ehti viettää jo hieman aikaa kahdestaan lauantaina.

14 viikkoisen (maanantaina 15 viikkoisen) Rottweiler nartun "kaveriksi" tuli nimittän 11 viikkoinen Karjalankarhukoira narttu. Molemmat hyväluonteisia, mutta KK hieman rohkeampi. "Kaveriksi" siksi, että RW leikkii hieman liikaakin, varmaan koska hampaissa tuntuu?

KK jo ehti silmän välttäessä naapuriinkin moikkaamaan mäyräkoiraa. KK myös haistelee fiksummin. Toki menee vähän kuten itse huvittaa, esim pellolla ja purossa juomassa vettä/kastautumassa. Lenkillä siis ehkä KK edellä ja RW perässä?

Pienenä pelkona toki, että miten selviää kahden koiran kanssa.

Screenshot_2023-06-18-00-55-25-464_com.miui.gallery.jpg


Karjalankarhukoira osaa myös aika fiksusti hakea omaa tilaa eim auton alta (Rottweiler ei ole kaskaan mennyt, ei mahdu) tai sohvan alta.

Screenshot_2023-06-18-00-56-07-917_com.miui.gallery.jpg


Kokoeroa ei ole noilla nyt mitenkään hirmuisesti. KK siis aika hyvin syönyt. Leikkimisen lisäksi illalla ihan nukkuivatkin. Nyt laitoin RW kiinni sängyn jalkaan, niin se ei pääse järsimään KK:tä joka nukkuu sohvan alla. Juuri käytlln ulkona pissillä.
No toivottavasti eivät ota yhteen useasti.Meillä oli kolme narttua samaan aikaan ja koko ajan oli jotain tappelua.Pari kertaa joutui käydä tikkailemassa lekurissa.
 
Toivottavasti ei mene spammin puolelle mutta pistetään 2 vko raportti. Tietyissä asioissa parannusta, tällä viikolla on opittu olemaan paremmin yksin jos iskän pitää käydä kaupassa tai muuten asioilla, tosin alkuviiikosta protestoitiin yksin jättämistä puremalla olkkarin telkkarin antennikaapeli poikki.

Kävelylenkit alkaa vähän pidentyä mutta ei tää töpöjalka halua tai jaksa vielä pitkälle lenkkeillä. Ylivoimaisesti pahimpia on viimeiset 30min ennen nukahtamista, hirveä väsy päällä mutta koska uni ei herralle tule niin sitten iskee hirveät ärripurrit. Ihan kaikkea purraan, sekoillaan ja yritetään nokitella. Kaikesta huolimatta on ihq otus, nyt melkein joka yö jossain kohtaa pyytää päästä sänkyyn nukkumaan viekkuun ja siellä sitten osaa kyllä käyttäytyä hyvin.

20230605_140418.jpg 20230610_132117.jpg 20230611_144049.jpg 20230606_202924.jpg

EDIT: Pistetään yksi ärripurri video vielä : Herra T
Kolmas viikko takana ja täällä oltiin pitkä viikonloppu maalla. Valitettavasti oli kova helle niin kunto loppui kesken sekä koiralta ja iskältä mutta aika kovasti haisteltiin kukkamaita, peltoja, ojia ja kaikkea ihmeellistä. Näin normaalisti kaupungissa asuvana kiva lähteä aamulenkille suoraan etuovelta ja siitä omalle pellolle heitteleen fgolfia samalla kun pentu juoksee jaloissa.

Tällä viikolla nähtiin myös kummipojan kahta Collie neitiä, hurjaa (mutta hyvätahtoista) vääntöä nuoremman kanssa niin että molemmat oli aivan zzzzzz tunnin väännön jälkeen. Tosi paljon kaikki mennyt viikossa parempaan suuntaan ja poju osaa käyttäytyä päivä päivältä paremmin, vähän huolettaa tää tuleva helleviikko kerrostasolla mutta pitää virittää ilmastointilaite ikkunaan niin ehkä se helpottaa.

IMG-20230614-WA0004.jpg 20230616_141048.jpg 20230618_071314.jpg

New video by Markus Metsälä

New video by Markus Metsälä
 
Kolmas viikko takana ja täällä oltiin pitkä viikonloppu maalla. Valitettavasti oli kova helle niin kunto loppui kesken sekä koiralta ja iskältä mutta aika kovasti haisteltiin kukkamaita, peltoja, ojia ja kaikkea ihmeellistä. Näin normaalisti kaupungissa asuvana kiva lähteä aamulenkille suoraan etuovelta ja siitä omalle pellolle heitteleen fgolfia samalla kun pentu juoksee jaloissa.

Tällä viikolla nähtiin myös kummipojan kahta Collie neitiä, hurjaa (mutta hyvätahtoista) vääntöä nuoremman kanssa niin että molemmat oli aivan zzzzzz tunnin väännön jälkeen. Tosi paljon kaikki mennyt viikossa parempaan suuntaan ja poju osaa käyttäytyä päivä päivältä paremmin, vähän huolettaa tää tuleva helleviikko kerrostasolla mutta pitää virittää ilmastointilaite ikkunaan niin ehkä se helpottaa.

IMG-20230614-WA0004.jpg 20230616_141048.jpg 20230618_071314.jpg

New video by Markus Metsälä

New video by Markus Metsälä

Cardiganhan tuo on selkeästi kun ei vissiin ennen mainittu? :)
 
Ainakin omasta mielestä kiva mahdollisuus tuli, että nyt täällä onkin jo kaksi koiraa! Koirat ehti viettää jo hieman aikaa kahdestaan lauantaina.

14 viikkoisen (maanantaina 15 viikkoisen) Rottweiler nartun "kaveriksi" tuli nimittän 11 viikkoinen Karjalankarhukoira narttu. Molemmat hyväluonteisia, mutta KK hieman rohkeampi. "Kaveriksi" siksi, että RW leikkii hieman liikaakin, varmaan koska hampaissa tuntuu?

KK jo ehti silmän välttäessä naapuriinkin moikkaamaan mäyräkoiraa. KK myös haistelee fiksummin. Toki menee vähän kuten itse huvittaa, esim pellolla ja purossa juomassa vettä/kastautumassa. Lenkillä siis ehkä KK edellä ja RW perässä?

Pienenä pelkona toki, että miten selviää kahden koiran kanssa.

Screenshot_2023-06-18-00-55-25-464_com.miui.gallery.jpg


Karjalankarhukoira osaa myös aika fiksusti hakea omaa tilaa eim auton alta (Rottweiler ei ole kaskaan mennyt, ei mahdu) tai sohvan alta.

Screenshot_2023-06-18-00-56-07-917_com.miui.gallery.jpg


Kokoeroa ei ole noilla nyt mitenkään hirmuisesti. KK siis aika hyvin syönyt. Leikkimisen lisäksi illalla ihan nukkuivatkin. Nyt laitoin RW kiinni sängyn jalkaan, niin se ei pääse järsimään KK:tä joka nukkuu sohvan alla. Juuri käytlln ulkona pissillä.
Ole sitten tiukkana karhukoiran kanssa, sillä on luonnetta enemmän kuin rotikalla... Jos tulee tiukka paikka, niin rotikka perääntyy, karhukoira ei.
 
Täällä on 4 koirapuistoa ja kauimmaiseen on etäisyyttä 4 km. Tänään kävin kolmannella puistolla.

Se hyvä kahdesta koirasta, että leikkivät sitten keskenäänkin myös puistossa. Kun pääosin puistoissa ei ole ollut ketään.

3 viikkoa ja 4 päivää nuorempi on tuo narttu Karjalankarhukoira. "Tappelut"/leikit sujui kumminkin melko tasapuolisesti.



No toivottavasti eivät ota yhteen useasti.Meillä oli kolme narttua samaan aikaan ja koko ajan oli jotain tappelua.Pari kertaa joutui käydä tikkailemassa lekurissa.
Oliko vielä samasta pentueesta ne 3 narttua vai miten? Varmaan eri ikäisiä? Rodut?

Joo. Toivotaan että pärjäilevät ilman haaveria. Olen joittanut rajoittaa vähän sisällä leikkimistä. Juuri nyt ovat ihan poikki, kun oli niin rankkaa hetki siellä puistossa. Karjalankarhukoira viihtyy esim sängyn alla tai auton alla. Ei toki aina.

Ole sitten tiukkana karhukoiran kanssa, sillä on luonnetta enemmän kuin rotikalla... Jos tulee tiukka paikka, niin rotikka perääntyy, karhukoira ei.
Juu. Hyvä vinkki. Nyt olen joutunut hieman rajoittaa tuota painavampaa Rottweileriä, että ei olisi jatkuvasti "syömässä" tuota Karjalankarhukoiraa.

Välillä jopa viihtyvät vierekkäin ilman toisiensa syömistä. Mutta nytkin ovat eri huoneissa nukkumassa rankan puistoilun jälkeen. KK sängyn alla ja Rotikka taitaa nukkua olohuoneen lattialla.

IMG_20230621_025256.jpg
 
Täällä on 4 koirapuistoa ja kauimmaiseen on etäisyyttä 4 km. Tänään kävin kolmannella puistolla.

Se hyvä kahdesta koirasta, että leikkivät sitten keskenäänkin myös puistossa. Kun pääosin puistoissa ei ole ollut ketään.

3 viikkoa ja 4 päivää nuorempi on tuo narttu Karjalankarhukoira. "Tappelut"/leikit sujui kumminkin melko tasapuolisesti.




Oliko vielä samasta pentueesta ne 3 narttua vai miten? Varmaan eri ikäisiä? Rodut?

Joo. Toivotaan että pärjäilevät ilman haaveria. Olen joittanut rajoittaa vähän sisällä leikkimistä. Juuri nyt ovat ihan poikki, kun oli niin rankkaa hetki siellä puistossa. Karjalankarhukoira viihtyy esim sängyn alla tai auton alla. Ei toki aina.


Juu. Hyvä vinkki. Nyt olen joutunut hieman rajoittaa tuota painavampaa Rottweileriä, että ei olisi jatkuvasti "syömässä" tuota Karjalankarhukoiraa.

Välillä jopa viihtyvät vierekkäin ilman toisiensa syömistä. Mutta nytkin ovat eri huoneissa nukkumassa rankan puistoilun jälkeen. KK sängyn alla ja Rotikka taitaa nukkua olohuoneen lattialla.

IMG_20230621_025256.jpg

Moi.Kaksi ekaa oli samasta isästä ja ostin ne duunikaverilta :)Ikäeroa oli kahdella ekalla vuosi.Kolmas tuli Tsekistä.Snautsereita oli.Nyt on 6v Suursnautseri uros joka tuli Venäjältä.Nartut on vaan aika rasittavia just sen takia et ne ottaa useasti yhteen.Urokset yleensä kokeilee kerran et kumpi on pomo.
 
IMG_20220629_191722_483.jpg

Ihan mielenkiinnosta, onko muita keltä löytyy Länsigöötanmaanpystykorvia?

Tässä rodussa älykkyys tiivistyy /sarkasmi
 
IMG_20220629_191722_483.jpg

Ihan mielenkiinnosta, onko muita keltä löytyy Länsigöötanmaanpystykorvia?

Tässä rodussa älykkyys tiivistyy /sarkasmi
Eikö tuo ole Norjalainen versio corgista? Tjs. En oikeasti tiedä niin sivistä minua.

Pikkukuvassa on meidän pötkö nuorena. Isommassa tuore. Hää on 11v. nytten. Naama ihan valkoinen.
 
Viimeksi muokattu:

En ollut varma kuuluisiko tämä koira, vai tyhmät ihmiset ketjuun. Mutta 1500e koira ja siitä tappelu oikeudessa avioeron jälkeen. Ilmeisesti kaikkea ei voi mitata rahassa, tai sitten rahaa on ja pikku takaiskut ei kaada elämää.

Nainen määrättiin maksamaan yhteensä yli 22 000 euroa oikeudenkäyntikulukorvauksia entiselle miesystävälleen sekä hammaslaboratoriolle. Lisäksi hänen täytyy maksaa omat oikeudenkäyntikulunsa, yli 23 000 euroa.
 

En ollut varma kuuluisiko tämä koira, vai tyhmät ihmiset ketjuun. Mutta 1500e koira ja siitä tappelu oikeudessa avioeron jälkeen. Ilmeisesti kaikkea ei voi mitata rahassa, tai sitten rahaa on ja pikku takaiskut ei kaada elämää.
Ei tosiaan mitään järkeä. Luin jutun kokonaan, niin voittava osapuolikin joutui maksamaan 10 000€ kulukorvauksista (asianajokulut).

Koira tosiaan ullkomailta tuotu 1500€ arvoinen Akita. Kumpikaan ei voittanut ja pitkä taistelu.


Edit:
Itse sain edellisen saksanpaimenkoiran itselleni ihan ilmaiseksi erossa. Vaikka en ollut maksanutkaan mitään (eikä kyllä omistajakaan ollut).
 
Eikö tuo ole Norjalainen versio corgista? Tjs. En oikeasti tiedä niin sivistä minua.

Pikkukuvassa on meidän pötkö nuorena. Isommassa tuore. Hää on 11v. nytten. Naama ihan valkoinen.

Ruotsalainen ja norjalainen karjapaimenkoira siis kyseessä alkujaan, viikinki ajoille asti (uskoo kuka uskoo)

Hauska seurakoira, ei palellu edes 30 asteen pakkasessa. Sopii metsästykseen, pelastuskoiraksi, agilityyn eli ns jokapaikan höylä.

Matala koira eli suhteellisen helppo kuskata mukana, painaa kuitenkin jopa 15 kiloa eli kevytrakenteinen ei ole.

Miinuksina sanotaan että on haukkuherkkä jos antaa yhtään myöten haukkumisen suhteen. Toisena ehkä pelottomuus että välillä saa toppuutella ettei ihan joka päivä yritä olla extreme duudsoni.

E: corgia alunperin katseltiin mutta ei ollut saatavilla niin tyydyttiin kopioon.
 
Ruotsalainen ja norjalainen karjapaimenkoira siis kyseessä alkujaan, viikinki ajoille asti (uskoo kuka uskoo)

Hauska seurakoira, ei palellu edes 30 asteen pakkasessa. Sopii metsästykseen, pelastuskoiraksi, agilityyn eli ns jokapaikan höylä.

Matala koira eli suhteellisen helppo kuskata mukana, painaa kuitenkin jopa 15 kiloa eli kevytrakenteinen ei ole.

Miinuksina sanotaan että on haukkuherkkä jos antaa yhtään myöten haukkumisen suhteen. Toisena ehkä pelottomuus että välillä saa toppuutella ettei ihan joka päivä yritä olla extreme duudsoni.

E: corgia alunperin katseltiin mutta ei ollut saatavilla niin tyydyttiin kopioon.
Aikalailla voin samaistua noihin ominaisuuksiin. Vaihtaa pari kertaa vuodessa turkin, ja sitten sitä karvaa sen kuukauden ajan irtoaa.. -15 ollaan tolle pistetty toppatakki niskaan, en tiedä tarviisko se sitä. Ei kertaakaan ole ruvennut tassuja nostelemaan talvella.

Painaa 14-15kg, tosin nyt saattaa olla vähemmän kun lihakset hävisi tuossa 10v. kohdalla.

Haukku herkkyydestä en tiijä. Tuo tykkää kajauttaa täysillä keuhkoilla kun vaimo nousee sohvalta, minä taas saan nousta ihan rauhassa. Ja tuo haukku on äänekäs :cautious: Osaa olla yksin nätisti, ja tykkää kaikista ihmisistä. Naapurustossa on kaksi jotain pikku terrieriä, niille tulee murinaa ja huutoa. En tiedä miksi kun muille ollaan ihmisiksi.

edit. Yhden kerran tuo on alistunut totaalisesti, jopa minäkin olin hämmentynyt. Naapurustossa asuu kaukaasian paimenkoira. Meidän tyttö vetäsi selälleen ekan nuuhkaisun jälkeen ja antoi pojan nuuhkia massua.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tosiaan mitään järkeä. Luin jutun kokonaan, niin voittava osapuolikin joutui maksamaan 10 000€ kulukorvauksista (asianajokulut).

Koira tosiaan ullkomailta tuotu 1500€ arvoinen Akita. Kumpikaan ei voittanut ja pitkä taistelu.


Edit:
Itse sain edellisen saksanpaimenkoiran itselleni ihan ilmaiseksi erossa. Vaikka en ollut maksanutkaan mitään (eikä kyllä omistajakaan ollut).
Aika halpa jos 1500€ tuontikoira.Mun Suursnautseri oli noin 3000€ Moskovasta tuotuna :)
Viimeisin Snautserin jonka hommasin Tsekistä oli joku 2000€ vuonna 2007.
 
Koirapuistot on kyllä hyvä keksintö. Sääli, että osa ihmisistä ei osaa käyttää niitä oikein.
Kylän paikallisessa koirapuistossa on kaksi puolta, isoille ja pienille koirille. Silti niiden pikkurakkien (lasken näihin kaikki labbista ja kultaista noutajaa pienemmät) omistajat tunkee ne sinne isompaan aitaukseen juoksentelemaan.
Sitten kun menee pyytämään, että josko ne minikoirat voisi siirtää tuonne pienempien koirien aitauksen puolelle, ollaan niin loukkaantuneena ja katsotaan pitkin nenän vartta.

Joskus pitäisi varmaan vaan mennä sinne ja vapauttaa nää omat koirat (~80kg, ~70kg ja ~40kg) riehumaan keskenään sinne aitaukseen. Jospa ne sitten tajuaisi sen, että jonkun 20kg ja 70kg koiran leikkiessä siihen pienempään saattaa oikeasti sattua.

No, onneksi koirapuistoissa tulee käytyä aika harvoin.
 
Koirapuistot on kyllä hyvä keksintö. Sääli, että osa ihmisistä ei osaa käyttää niitä oikein.
Kylän paikallisessa koirapuistossa on kaksi puolta, isoille ja pienille koirille. Silti niiden pikkurakkien (lasken näihin kaikki labbista ja kultaista noutajaa pienemmät) omistajat tunkee ne sinne isompaan aitaukseen juoksentelemaan.
Sitten kun menee pyytämään, että josko ne minikoirat voisi siirtää tuonne pienempien koirien aitauksen puolelle, ollaan niin loukkaantuneena ja katsotaan pitkin nenän vartta.

Joskus pitäisi varmaan vaan mennä sinne ja vapauttaa nää omat koirat (~80kg, ~70kg ja ~40kg) riehumaan keskenään sinne aitaukseen. Jospa ne sitten tajuaisi sen, että jonkun 20kg ja 70kg koiran leikkiessä siihen pienempään saattaa oikeasti sattua.

No, onneksi koirapuistoissa tulee käytyä aika harvoin.
Toinen on tämä että voi mennä sinne pienelle puolelle vaikka se on tyhjä... Mä menen aina sinne puolelle mikä on tyhjä vaikka isoja koiria, mutta kun eivät tule muiden koirien kanssa toimeen.

Toki lähden heti pois jos joku tulee...

Mehän käydään koirapuistossa vain sen takia että koiraa voi pitää vapaana, metsässä noi lähtee riistan perään ja saa sen vielä kiinni niin ei hyvä!
 
Koirapuistot on kyllä hyvä keksintö. Sääli, että osa ihmisistä ei osaa käyttää niitä oikein.
Kylän paikallisessa koirapuistossa on kaksi puolta, isoille ja pienille koirille. Silti niiden pikkurakkien (lasken näihin kaikki labbista ja kultaista noutajaa pienemmät) omistajat tunkee ne sinne isompaan aitaukseen juoksentelemaan.
Sitten kun menee pyytämään, että josko ne minikoirat voisi siirtää tuonne pienempien koirien aitauksen puolelle, ollaan niin loukkaantuneena ja katsotaan pitkin nenän vartta.

Joskus pitäisi varmaan vaan mennä sinne ja vapauttaa nää omat koirat (~80kg, ~70kg ja ~40kg) riehumaan keskenään sinne aitaukseen. Jospa ne sitten tajuaisi sen, että jonkun 20kg ja 70kg koiran leikkiessä siihen pienempään saattaa oikeasti sattua.

No, onneksi koirapuistoissa tulee käytyä aika harvoin.

Oliko tämä esimerkki nyt siis että 20-kiloinen koira tulee isojen puolelle? Koska virallisesti sen pienten puolen painoraja on 15 kg ja siitä ylöspäin kaikki olisi sitten isojen puolella (ja "keskikokoisten aitauksia" ei ole olemassa).
Itse 20-kiloisen uroksen omistajana sovellan sitä tilanteesta riippuen kummallekin puolelle, pärjää pienten puolella erittäin hyvin ja ennemmin vien sinne mutta välillä isojen puolella on ilmiselvästi sellaisia joiden kanssa pystyy helposti olemaan (erityisesti ns. kiltit nartut). Kyllä ne aggressiiviset tapaukset yleensä bongaa aika helposti aidan takaa, kuin myös sellaiset jotka leikkii niin rajusti että ei kannata 20-kiloista persjalkaista viedä sinne sekaan.
Ei myöskään ole kukaan koskaan tullut valittamaan että koira olisi liian iso pienten puolelle, joten liikaa ei kannata tuijottaa sääntöjä vaan tehdä sitä mikä toimii.
 
Rajanveto koirapuistossa on vaikeaa, tuttu puisto on eri kuin vieras.

Aikoinaan yhdellä ukolla oli välillä tyttärensä 2 dogia hoidossa (uros ja narttu) laitettiin pienten koirien puolelle :)
Tietysti jos joku (yleensä arka) omistaja haluaa pienten puolelle niin joutuu väistämään.
Jotkut pienet koirat on uskomattoman vikkeliä.
Koiranlukutaito on arvossaan jo pienistä eleistä näkee milloin on syytä lähteä.
 
...liikaa ei kannata tuijottaa sääntöjä vaan tehdä sitä mikä toimii.
Meidän tapauksessa nuo koirat leikkii niin, että juoksevat ja yrittävät ottaa toisiaan kiinni. Sen takia oikeasti se koko isompi puoli on käytössä. Pienempien koirien puolella se sitten olisi todella paljon rajatumpaa se juokseminen eikä pidempiä spurtteja olisi mahdollista ottaa.
Tosin eipä me sinne puistoon muutenkaan mennä, ellei se isompi puoli ole tyhjä. Leikit on sen verran rajuja ja varsinkin tuo nuorin (70kg) koira on vähän liiankin innokas menemään muiden koirien luo.
 
12 viikkoisen Karjalankarhukoira nartun kaveriksi kyläilemään tuli tänään 15 viikkoinen Rottweiler uros. Löysivät siis paikan sängyn alta. Ihan kivasti kyllä tulevat juttuun.

IMG_20230623_151355.jpg


Kolmas koira koira nukkuu hieman pehmeämmin sohvalla.


Omasta mielestä nuo koirapuistot on ihan kivoja, kunhan vaan koirat tulee toimeen ja on tasaväkisiä/samaa kokoa. Nyt täällä kahdessa tavallisessa puistossa käyty ja kolmas olikin sitten vain yhdellä aitauksella. Se että usein on tyhjää, niin on minusta kiva. Vähän turvallisempaa?
 
Toinen on tämä että voi mennä sinne pienelle puolelle vaikka se on tyhjä... Mä menen aina sinne puolelle mikä on tyhjä vaikka isoja koiria, mutta kun eivät tule muiden koirien kanssa toimeen.

Toki lähden heti pois jos joku tulee...

Mehän käydään koirapuistossa vain sen takia että koiraa voi pitää vapaana, metsässä noi lähtee riistan perään ja saa sen vielä kiinni niin ei hyvä!
Valitettavasti tämä kuulostaa siltä, että koiran kasvatuksessa ei ole ihan onnistuttu.
 
Mun koirilla ei ole ollut koskaan vakuutuksia, toinen eli 12v ja sen kaikki eläinlääkäri kulut oli tuolta ajalta (sis. rokotukset ja kastraation) 3400€ ja nyt toinen on 12v ja siihen mennyt tähän asti joku 4500€ (sis. Rokotukset ja kastraation), mutta tulee kalliimmaksi kun löydettiin hammassyöpymätauti minkä takia kahteen kertaan poistettu hampaita ja ne on sellaisia 1200€ keikkoja ja kohta mennään kolmanteen tarkastukseen jolloin varmasti poistetaan taas hampaita.

Sitten muijan koiralla meni polven ristiside poikki ja se oli 3500€ keikka, toki vakuutus korvasi tuosta vain puolet, että jäi siitäkin maksettavaa...

Vanhemmalta koiralta:
Etujalan murtuma 2000€
Kohtutulehdus 700€
Nivustyrä 400€

Ei käytännössä mitään muita eläinlääkäri kuluja 11 vuoden aikana, poislukien rokotukset ja joku korvatulehdus.

Tälle vakuutus olisi maksanut selvästi enemmän, sellaista ei siis ollut. Täytyy toki huomata, että tuota jalan murtumaa ei kai tuohon hintaan enää saa korjattua mitä se kymmenen vuotta sitten maksoi. Ongelma on, että jos sen vakuutuksen ottaa, niin milloin sen sitten irtisanoo? Silloin varmaan kun arvioi, että isojen eläinlääkärikulujen sijaan lopetus on valinta?

Nyt mulla on tämä pentu, joka on käyttölinjainen koira, vauhti aivan järjetön... Ja kyllä, tällä on nyt vakuutus.
 
Sä voit toki kertoa lisää viisauksia :facepalm:
Tiedän kyllä, että lapseton täällä nyt antaa kasvatusneuvoja, mutta olihan tuo syöttö suoraan lapaan. Meillä oli kaksi aikuisena talouteen tullutta rescue-koiraa, ei siis juuri päästy kasvatustouhua kokemaan. Onneksi olivat lauhkeita ja sosiaalisia tuntemattomasta taustastaan huolimatta. Vaikeudet koirapuistoissa johtuivat poikkeuksetta vastustajista. Jos koiran luonteeseen kuuluu painiminen, minkä helvetin takia niitä pitää viedä koirapuistoihin painimaan? Mulla ei siis ole oikeasti hajuakaan, miten jotain mastiffia kasvatetaan sosiaaliseksi. Mutta jos meille joskus tulee vielä pentu, totuttaisin sen kyllä kohtaamaan lajitovereitaan.

Kävelylenkeillä tuli meinaan paljon vastaan noita isoja ja välillä pienempiäkin rotuja ja hihnan toisessa päässä aisti ihmisen, jonka ainoa konsti oli nykiä kiukkuisena se uhitteleva koira remmillä sivuun. Ohituskoulutuksessa olevat tai sen läpäisseet erotti 50 metrin päästä eikä siinä mitään. Annetaan etäisyys, jos sitä selkeästi viestitään. Kyllä mun maalaisjärki sanoo, että ei se ole joka kerta koirassa vika, jos vieraan koiran kohtaaminen on haasteellista. Mutta kyllä koira kaipaa lajitovereista uusia tuttavia. Vai kaipaako?
 
Tiedän kyllä, että lapseton täällä nyt antaa kasvatusneuvoja, mutta olihan tuo syöttö suoraan lapaan. Meillä oli kaksi aikuisena talouteen tullutta rescue-koiraa, ei siis juuri päästy kasvatustouhua kokemaan. Onneksi olivat lauhkeita ja sosiaalisia tuntemattomasta taustastaan huolimatta. Vaikeudet koirapuistoissa johtuivat poikkeuksetta vastustajista. Jos koiran luonteeseen kuuluu painiminen, minkä helvetin takia niitä pitää viedä koirapuistoihin painimaan? Mulla ei siis ole oikeasti hajuakaan, miten jotain mastiffia kasvatetaan sosiaaliseksi. Mutta jos meille joskus tulee vielä pentu, totuttaisin sen kyllä kohtaamaan lajitovereitaan.

Kävelylenkeillä tuli meinaan paljon vastaan noita isoja ja välillä pienempiäkin rotuja ja hihnan toisessa päässä aisti ihmisen, jonka ainoa konsti oli nykiä kiukkuisena se uhitteleva koira remmillä sivuun. Ohituskoulutuksessa olevat tai sen läpäisseet erotti 50 metrin päästä eikä siinä mitään. Annetaan etäisyys, jos sitä selkeästi viestitään. Kyllä mun maalaisjärki sanoo, että ei se ole joka kerta koirassa vika, jos vieraan koiran kohtaaminen on haasteellista. Mutta kyllä koira kaipaa lajitovereista uusia tuttavia. Vai kaipaako?

Enhän mä ole viennyt koiria koirapuistoon painimaan tuntemattomien kanssa!? Toisekseen, meidän koirat ei ole mitään Mastiffeja, vaan Amstaffeja. Kolmenneksi, kerroin vieväni koirat sinne aina silloin kun siellä ei ole muita, koska rotu ei ole koirasosiaalinen joten ne ei kaipaa "uusia tuttavia", mutta yhtälailla nekin tykkää vapaana riehua ja lopuksi, ei ne räyhää remmissä enkä mä niitä revi kiukkuisena sivuun. :facepalm:

Sä et edes yrittänyt vaan vedit kaikki mutkat suoraksi, yleistämällä ja ymmärtämättä millainen rotu edes kyseessä.:tdown:


Suosittelen lukemaan niin voit ehkä ymmärtää

 
Enhän mä ole viennyt koiria koirapuistoon painimaan tuntemattomien kanssa!? Toisekseen, meidän koirat ei ole mitään Mastiffeja, vaan Amstaffeja. Kolmenneksi, kerroin vieväni koirat sinne aina silloin kun siellä ei ole muita, koska rotu ei ole koirasosiaalinen joten ne ei kaipaa "uusia tuttavia", mutta yhtälailla nekin tykkää vapaana riehua ja lopuksi, ei ne räyhää remmissä enkä mä niitä revi kiukkuisena sivuun. :facepalm:

Sä et edes yrittänyt vaan vedit kaikki mutkat suoraksi, yleistämällä ja ymmärtämättä millainen rotu edes kyseessä.:tdown:


Suosittelen lukemaan niin voit ehkä ymmärtää

En puhunut sun koiristasi enkä niiden rodusta. Siirryin sujuvasti omiin huonoihin kohtaamisiini koirapuistoissa. Toki vedin mutkat suoraksi. Käytin vaan tasan sitä informaatiota, mikä oli annettu. Jos tapauksiin liittyy rivien välissä kaikkea muuta, se kannattaa kertoa siellä rivien välissä ihan suoraan. Olen muuten hyvin kiinnostunut lukemaan, miten amstaffeja kasvatetaan niin, etteivät ne syö esim. nahkasohvaa tekemisen puutteessaan. Olen meinaan vieraillut tällaisessa taloudessa. En ottaisi amstaffia, ei kyvyt ja elämäntilanne sallisi. Tuossa järjestyksessä.
 
Jos heitän omat viisi senttiäni koskien termiä " Ei koira/lapsi-sosiaalinen".
Kun sen on jostain artikkelista lukenut, on sen taakse helppo piiloutua. Kaikki ongelmat voi työntää tuon termin taakse. Enää ei tarvitse ottaa vastuuta kasvatuksesta. Tietyillä roduilla voi olla taipumusta agressioon esim. muita koiria kohtaan, mutta jos koira ei ole päävikainen ja johtajuus on kunnossa niin koira peilaa omistajaansa ja soveltaa käytöksensä sen mukaan.
 
En puhunut sun koiristasi enkä niiden rodusta. Siirryin sujuvasti omiin huonoihin kohtaamisiini koirapuistoissa. Toki vedin mutkat suoraksi. Käytin vaan tasan sitä informaatiota, mikä oli annettu. Jos tapauksiin liittyy rivien välissä kaikkea muuta, se kannattaa kertoa siellä rivien välissä ihan suoraan. Olen muuten hyvin kiinnostunut lukemaan, miten amstaffeja kasvatetaan niin, etteivät ne syö esim. nahkasohvaa tekemisen puutteessaan. Olen meinaan vieraillut tällaisessa taloudessa. En ottaisi amstaffia, ei kyvyt ja elämäntilanne sallisi. Tuossa järjestyksessä.

No sitten minäkin vedin mutkia suoriksi, pahoitteluni siitä, mutta sä vastasit siihen jo...

Meillä on kaksi amstaffia, 6v ja 1,5v... Vanhemmasta piti tulla palveluskoira (raunio/ihmishaku ja vepe) ja treenit oli pitkällä ja oikeastaan kokeita vaille valmis, kunnes polven ristiside meni poikki, samalla huomattiin sydämmen sivuääni ja kilpirauhasen vajaatoiminta ja toipuminen polvileikkauksesta ei onnistunut enää siinä ajassa mitä ajateltiin joten nykyään on enään harrastuspohjalla pari kertaa viikossa koiran voinnin mukaan.

Nuorempi oikeastaan otettiin vain tälle vanhemmalle seuraksi kun meidän 12v mäyräkoirasta ei oikein seuraksi sille enää ollut.

Mulla oli kanssa hyvin vahvoja ennakkoluuloja rotua kohtaan ja kun aikanaan tapasin nykyisen emännän ja kun hän kertoi että hänellä on amstaffi (tämä nykyään 6v vanha oli silloin 6kk vanha) niin mun ilme oli :facepalm:!!! Onneksi annoin mahdollisuuden sillä ihmisrakkaampaa rotua en tiedä, vaikkakin se tie sinne tasapainoiseen koiraan ei ole niin helppo kuin jollain kultaisellanoutajalla jollainen itsellä silloin vielä oli...

Tämä uusin tapaus on ollut hankala kouluttaa ja esimerkiksi pelkää ilotulitteita, mutta on onneksi saatu parempaan suuntaan jatkuvalla koulutuksella ja nykyään uskoo ja lähinnä luottaa ihmiseen kun sanotaan että anna olla, mutta alussa oli selvästi heikompi hermoisempi kuin tuo vanhempi.

Koulutus on vain kaikkein tärkein näille, kuten se pitäisi olla kaikille koirille, eikä se saa olla pakolla ja voimalla koska noi vastaa voimaan aina voimalla. Pieni koira kun räksyttää niin ihmiset vain nauraa "että tämä on tälläinen tapa", mutta kun Amstaffi vastaa siihen niin kaikki tuomitsee tappajakoiraksi vaikka todellisuudessa amstaffi vain puolustautuu:facepalm:
 
Jos heitän omat viisi senttiäni koskien termiä " Ei koira/lapsi-sosiaalinen".
Kun sen on jostain artikkelista lukenut, on sen taakse helppo piiloutua. Kaikki ongelmat voi työntää tuon termin taakse. Enää ei tarvitse ottaa vastuuta kasvatuksesta. Tietyillä roduilla voi olla taipumusta agressioon esim. muita koiria kohtaan, mutta jos koira ei ole päävikainen ja johtajuus on kunnossa niin koira peilaa omistajaansa ja soveltaa käytöksensä sen mukaan.


Omasta kokemuksesta Amstaffin kanssa ongelma ei ole se että ne olisi automaattisesti agressiivisia muita kohtaan, vaan ne on niin itsevarmoja ja koppavia muita kohtaan ja jos se toinen koira yrittää alistaa niin se ei vain onnistu sillä amstaffi vastaa siihen kovemmalla voimalla ja jos toinen jatkaa niin voiman kierre on loputon ja jossain vaiheessa siitä tulee tappelu kun kumpikaan ei anna periksi. Siksi me ei haluta muita koiria noiden kanssa leikkimään koska ne käyttää sitä kokoa ja voimaa jatkuvasti, eikä haluta opettaa niitä tappelemaan kenenkään kanssa, koskaan!
 
Laitetaan tästä omastakin kaverista kesän kunniaksi kesäinen kuva. Dogo Canario siis kyseessä.

ipi.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Nuo ns. tappajakoiriksi leimatut rodut tarvitsevat rennon, stoalaisen luonteen omaavan omistajan. Silloin se koirakaan ei välitä vittujakaan jos joku uhittelee niille tai siinä roikkuu joku jackrusseli kyljessä kiinni.
Sen koiran pitäisi luottaa siihen, että se omistaja hoitaa ongelmat ja koira toimii korkeintaan toimii back-uppina.

Itse olen nähnyt nykyään tosi paljon ihmisiä jolla ei tuon tyylisiä koiria tulisi olla. Varsinkin se, että he ovat epävarmoja omaa koiraansa kohtaan vaikka koira ei näyttäisi mitään agressiivisuuden merkkejä ja tahtoisi tutustua muihin. Tuollaisella "kasvatuksella" vain toteutetaan profetiaa.
 
Joo kyllä minäkin sanoisin että noille ns. "taistelukoirille" tarviisi jonkun kortin tjs. Liian usein noita näkee jonkun tatuoidun skinarin kanssa joka repii sitä hihnasta, koska koira ei "tottele".
En myös välttämättä veisi koirapuistoonkaan jos omistaja ei ole vieressä valmiina reagoimaan. Jos on niin mikäs siinä :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 704
Viestejä
4 544 732
Jäsenet
74 833
Uusin jäsen
Kanadanhanhi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom