Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Miten muuten noiden kuivamuona nappuloiden säilyvyys. Tuollainen 12kg säkki, missä parasta ennen joskus ensi vuonna. Ihan hyvin mennyt tähän asti, nyt ei ole kelvannut vaikka jotain muutakin laittaisi kuppiin sekaan. Aikaisemmin kun oli vielä kaksi koiraa, niin ei ole ainakaan vanhaksi ehtinyt mennä koskaan. Yhden kanssa tietenkin kestää pidempään tuollainen säkki.
Vielä kun koirakin on yhdenlainen arvoitus, mihin eläinlääkäritkään ei ole keksineet mitään selitystä tiettyihin asioihin, teoriassa ei pitäisi olla hengissä edes. Käytännössä kuin viritetty jousi ja kokeiden myötä joku ihme parantuminen tapahtunut.
Turhan jaarittelun tuloksena, niin meneekö nappulat pilalle noinkin pian, säilytetty kuten pitääkin eli sisällä kuivassa, alkuperäispakkauksessa, avattuna tietenkin.
Tölkkiruokaa kun pistin tänään enkä mitään muuta, niin sekunnissa hotki kupin tyhjäksi. Kuitenkin ennenkin nirsoillut ruoan kanssa, ja osaa huijata minua mitä ruoan suhteen tulee.
Ei ne pitäisi mennä pilalle, ei välttämättä edes parasta ennen-päivän jälkeenkään heti.
Anna olla syömättä päivä-kaksi, jos ei edelleenkään maistu niin sitten kannatta miettiä että onko ruoassa vika vai koira vain todella nirso.
Mitä nappulaa se on?
Ei ne pitäisi mennä pilalle, ei välttämättä edes parasta ennen-päivän jälkeenkään heti.
Anna olla syömättä päivä-kaksi, jos ei edelleenkään maistu niin sitten kannatta miettiä että onko ruoassa vika vai koira vain todella nirso.
Mitä nappulaa se on?
Tosiaan se ruoka pysyy syömäkuntoisena vähintään siihen päivämäärään asti. Ja vähän myös päivämäärän ylikin, koska on parasta ennen. Jos taas lukee se viimeinen käyttöpäivä, niin sitten ei saa antaa sitä vanhaa ruokaa enää.Miten muuten noiden kuivamuona nappuloiden säilyvyys. Tuollainen 12kg säkki, missä parasta ennen joskus ensi vuonna. Ihan hyvin mennyt tähän asti, nyt ei ole kelvannut vaikka jotain muutakin laittaisi kuppiin sekaan. Aikaisemmin kun oli vielä kaksi koiraa, niin ei ole ainakaan vanhaksi ehtinyt mennä koskaan. Yhden kanssa tietenkin kestää pidempään tuollainen säkki.
Vielä kun koirakin on yhdenlainen arvoitus, mihin eläinlääkäritkään ei ole keksineet mitään selitystä tiettyihin asioihin, teoriassa ei pitäisi olla hengissä edes. Käytännössä kuin viritetty jousi ja kokeiden myötä joku ihme parantuminen tapahtunut.
Turhan jaarittelun tuloksena, niin meneekö nappulat pilalle noinkin pian, säilytetty kuten pitääkin eli sisällä kuivassa, alkuperäispakkauksessa, avattuna tietenkin.
Tölkkiruokaa kun pistin tänään enkä mitään muuta, niin sekunnissa hotki kupin tyhjäksi. Kuitenkin ennenkin nirsoillut ruoan kanssa, ja osaa huijata minua mitä ruoan suhteen tulee.
Mun koira kuolee ennen kuin syö raksuja, jotka hänen ylhäisyytensä toteaa pahanmakuisiksi. Tämä voi tulla keskellä säkkiä niin, että edeltävänä päivänä menee ilman mitään ongelmia. On siis oltu pahimmillaan 3 päivää syömättä ohjeella "kyllä se lopulta syö". Tarjosin joka ruoka-ajalla, mutta ei niin ei. Rupeaa syömään pölyt lattialta ja kuivuneet lehdet ulkona ja oksentelee. Kyseessä on siis 4,5kg koira.
Isi käy sitten kiltisti ostamassa märkäruokaa (johon sekoitan puoliksi raksuja) ja vaihtaa pussin loputtua makua/merkkiä. Onneksi ei ole älyttömän herkkä vatsa. Se tästä puuttuisikin. En myöskään koskaan osta yli 3kg säkkiä, koska pari noita 15kg säkkejä on joutunut lahjoittaa pois.
Mitä tuohon säilyvyyteen tulee: Mustin ja mirrin myyjä meinasi, että 6kk parasta ennen-päiväyksen jälkeen olisi vielä turvallista syöttää raksuja.
Pakko kysyä, minkä takia moista syötät ?sitä euron Xtraa s-marketista ja hyvin menee. Muistin just että mulla on nappuloita joku näytepaketti, toista merkkiä, pitää sitä kokeilla nyt ainakin ensin.
Mitä niille sitten pitäisi syöttää?Meillä agikoira syö sen verran rasvaista kuivanappulaa, että se kyllä myös on pilaantuvaa sorttia (jotain Canagania). Kerran löydettiin joku näytepussi tms. kaapin perukoilta josta oli päiväys mennyt 6kk sitten ja se oli aivan härskiintyneen hajuinen.
Supermarkettien koiranruoat on kyllä vihonviimeinen asia mitä koiran kannattaa antaa syödä.
Laadukasta ruokaa ? vai väitätkö että halvin xtra on just sitä ?Mitä niille sitten pitäisi syöttää?
Pakko kysyä, minkä takia moista syötät ?
Se laadukas ruoka on mitä?Laadukasta ruokaa ? vai väitätkö että halvin xtra on just sitä ?
Se laadukas ruoka on mitä?
Mikähän tämä mystinen ruoka mahtaa olla?Ruokaa joka saa koiran voimaan hyvin, paskomaan hyvin ja joka pitää turkin kiiltävänä sekä kaikenlaiset hajut poissa.
Ihmisenkin olisi hyvä seurata miltä se paska siellä pöntössä näyttää.
Hommaa koira ja selvitä tai lue interwebistä.Mikähän tämä mystinen ruoka mahtaa olla?
Täytyy googlettaa noita.Esimerkiksi Eukanuba on laadukasta. Jotkut suosii Jahti&Vahtia, toisille riittää Purina One. Myös raakaruoka toimii paremmin kuin nuo halpispaskat.
Mutta ulkona huomaa hyvin että kenen koira syö näitä markettien lisä- ja väriainenappuloita (Hauhau, Xtra yms.), kakat on löysiä oransseja läjiä.
Muistankin väärin tuon HauHaun, se oli joku toinen markettiruoka mistä on useampi sanonut että kannattaa välttää.
Keväällä lähti ensimmäinen koirani pilven reunalle, 13 vuotiaana uusinut syöpä vei amstaffi herran
Iloisempana uutisena viikko sitten muutti tälläinen staffi herra talouteen
Aiemmin kämppikselläni oli Berninpaimenkoira, mutta sittemmin muutimme erilleen. Siitä lähtien ollut itsellä koirakuume, ja nyt vihdoin elämäntilanne alkaisi pikku hiljaa sellaisen sallia.
Miettinyt itselle sopivaa rotua alustavasti näillä kriteereillä:
- Koiran kanssa voi harrastaa liikuntaa, myös pidempiä juoksulenkkejä, mutta ihan joka päivä en tätä pysty tarjoamaan
- Seurallinen, kohtuullisen helposti koulutettavissa kun itsellä ei ole ennen ollut omaa koiraa
- Asuinolosuhteina kerrostalokaksio. Eli ei kovin haukkuherkkä ja sellainen koira ettei tule seinähulluksi 40 neliössä.
- Koon puolesta n. Bordercollien kokoinen koira olisi optimi
- "Lamppuharjat" ei ulkonäön puolesta kiinnosta, eli ei spanieleita, terriereitä, puudeleita tai vastaavia. Eikä myöskään mitään hengitysongelmaisia Lennuja.
-
Australianpaimenkoira
Aika pitkälti ylemmät kohdat, lisäksi en tiedä aiheuttaako mahdollinen vahtivietti kerrostalossa ongelmia.
Berninpaimenkoira ja Samoyed:
+ Ihana luonne
+ Helppo kouluttaa (varsinkin berni)
+ Kokemusta rodusta (bernin kanssa)
- Isokokoisia
Corgi:
+ Soveltuisi varmaan parhaiten asumisolosuhteisiin
- Jaksaako lenkkikoirana?
Mitä luulet onko Saksanpaimenkoira liian vaikea kerrostaloon? Itsellä on 9v saku narttu ja ihan rauhassa on kerrostalossa. Ja samoin rivitalossa. Tykkää myös autoilla. Painoa taitaa olla noin 30kg ja jaksaa lenkkeillä hyvin. Ihan mukava koira tuokin ja on pysynyt terveenä tähän asti. En osaa oikein verrata muihin rotuihin, koska niistä ei ole juurikaan kokemusta.Corgi: Tutulla näitä kaksi kerrostalossa, ja edellisetkin osanneet kerrostalossa asumisen. Ota huomioon cardin ja pemun erot.
Toisellakin kaverilla kaksi corgia, pemuja kumpikin, aivan mahtavia tapauksia.
Itsellä nyt yksi Corgi, kymmenvuotias, kaksi aiempaa elivät +14 vuotiaaksi. Nyt pemu ja edesmenneet cardeja. Aika kultaa muistot, mutta kyllähän nuo jaksaa pitkänkin lenkin. Omasta ja edellisen esimerkin laiskuudesta johtuen ei tietoa juoksulenkeistä. Nyt huomannut ettei yli 10v jaksa enää niin pitkiä lenkkejä mitä itse voisi heittää kävellen. Erittäin fiksu rotu, moni entinen sakemannin omistaja vaihtanut corgiin, koska älykkyyttä ja luonnetta riittää, kompaktimmassa koossa. Itselläkin ollut sakuja aiemmin.
Tuossa eilen sattui silmään facen corgi ryhmässä kuva Blue merle värisestä. Sellaisen kun onnistuisi löytämään niin en epäröisi hetkeäkään.
Mutta nämä vain mun mielipiteitä.
Aiemmin kämppikselläni oli Berninpaimenkoira, mutta sittemmin muutimme erilleen. Siitä lähtien ollut itsellä koirakuume, ja nyt vihdoin elämäntilanne alkaisi pikku hiljaa sellaisen sallia.
Miettinyt itselle sopivaa rotua alustavasti näillä kriteereillä:
- Koiran kanssa voi harrastaa liikuntaa, myös pidempiä juoksulenkkejä, mutta ihan joka päivä en tätä pysty tarjoamaan
- Seurallinen, kohtuullisen helposti koulutettavissa kun itsellä ei ole ennen ollut omaa koiraa
- Asuinolosuhteina kerrostalokaksio. Eli ei kovin haukkuherkkä ja sellainen koira ettei tule seinähulluksi 40 neliössä.
- Koon puolesta n. Bordercollien kokoinen koira olisi optimi
- "Lamppuharjat" ei ulkonäön puolesta kiinnosta, eli ei spanieleita, terriereitä, puudeleita tai vastaavia. Eikä myöskään mitään hengitysongelmaisia Lennuja.
-
Vaihtoehtoja mitä itse miettinyt, saa kommentoida tai ehdottaa muita:
Bordercollie:
+ Aktiivinen
+ Seurallinen
+ Älykäs
+ Sopivan kokoinen ja kivan näköinen
- Mahdollisesti vähän liiankin aktiivinen / liikunnantarpeinen
- Vaatii paljon koulutusta?
Australianpaimenkoira
Aika pitkälti ylemmät kohdat, lisäksi en tiedä aiheuttaako mahdollinen vahtivietti kerrostalossa ongelmia.
Berninpaimenkoira ja Samoyed:
+ Ihana luonne
+ Helppo kouluttaa (varsinkin berni)
+ Kokemusta rodusta (bernin kanssa)
- Isokokoisia
Corgi:
+ Soveltuisi varmaan parhaiten asumisolosuhteisiin
- Jaksaako lenkkikoirana?
Shiba Inu:
+ Koko
+ Älykäs ja seurallinen
- Itsepäisyys ja koulutuksen hankaluus?
Wikipediasta otin eliniät ja Berninpaimenkoiran kannattaa tosiaan jättää pois laskuista. 6-8 vuotta kun on niin lyhyt aika. Ainakaan tuossa 9v3kk saksanpaimenkoirassa ei näy tai tunnu mitään ikääntymisen merkkejä. Kai sekin voisi hyvällä tuurilla elää 15 vuotiaaksi? Tuossa listauksessa ei mitään suurempia muita eroja näy. En tiedä sitten pitääkö paikkansa. Saku on siis näyttelylinjainen.Berni: Kuolevat syöpään siinä 7 vuotiaina, näitä ollut tutuilla ja niin ne vaan kuolee käsiin.
Piti kommentoida tuohon australianpaimenkoiraan, että kaverilla oli sellainen, mutta kuukkeloinnin tuloksena rotu olikin australiankarjakoira.Aiemmin kämppikselläni oli Berninpaimenkoira, mutta sittemmin muutimme erilleen. Siitä lähtien ollut itsellä koirakuume, ja nyt vihdoin elämäntilanne alkaisi pikku hiljaa sellaisen sallia.
Vaihtoehtoja mitä itse miettinyt, saa kommentoida tai ehdottaa muita:
Bordercollie
Australianpaimenkoira
Berninpaimenkoira ja Samoyed
Corgi
Shiba Inu
Itsekään en jostain syystä oikein pidä Berninpaimenkoirasta, kun joskus sellainen oli harkinnassa. Syynä varmaan se, että olisi vähän liian massiivisen painoinen.Pidän koirista, mutta itse en ole koskaan omistanut. Porukoilla oli kyllä mopsi, kun olin vielä Plaston muovimopo iässä. Veikkaan että koira ei kuolaavaa ja perässä juoksevaa pikkukersaa arvostanut Eli sillä ripauksella kannattaa lueskella nämä minun kommentit, eikä ottaa itseensä jos jonkun valitsemaa rotua vähän arvostelin.
Suomenajokoira – WikipediaRotu on ihmisystävällinen, rauhallinen ja tarmokas. Vihaisuutta pidetään virheenä, ja sitä ei juuri esiinny. Rodulla on hyvin voimakas metsästysvietti, ja koira saattaa lähteä omin päin metsälle. Suomenajokoira on myös pääasiassa ystävällinen lapsille ja muille koirille. Ajokoirat ovat yleensä persoja ruualle, mutta monesti hajut ja nenänkäyttö vie koulutuksesta ajatukset muualle.
Valitettavan usein rodussa esiintyy arkuutta, se ei ole suomenajokoiralle suotavaa.
Aiemmin kämppikselläni oli Berninpaimenkoira, mutta sittemmin muutimme erilleen. Siitä lähtien ollut itsellä koirakuume, ja nyt vihdoin elämäntilanne alkaisi pikku hiljaa sellaisen sallia.
Miettinyt itselle sopivaa rotua alustavasti näillä kriteereillä:
- Koiran kanssa voi harrastaa liikuntaa, myös pidempiä juoksulenkkejä, mutta ihan joka päivä en tätä pysty tarjoamaan
- Seurallinen, kohtuullisen helposti koulutettavissa kun itsellä ei ole ennen ollut omaa koiraa
- Asuinolosuhteina kerrostalokaksio. Eli ei kovin haukkuherkkä ja sellainen koira ettei tule seinähulluksi 40 neliössä.
- Koon puolesta n. Bordercollien kokoinen koira olisi optimi
- "Lamppuharjat" ei ulkonäön puolesta kiinnosta, eli ei spanieleita, terriereitä, puudeleita tai vastaavia. Eikä myöskään mitään hengitysongelmaisia Lennuja.
-
Vaihtoehtoja mitä itse miettinyt, saa kommentoida tai ehdottaa muita:
Bordercollie:
+ Aktiivinen
+ Seurallinen
+ Älykäs
+ Sopivan kokoinen ja kivan näköinen
- Mahdollisesti vähän liiankin aktiivinen / liikunnantarpeinen
- Vaatii paljon koulutusta?
Australianpaimenkoira
Aika pitkälti ylemmät kohdat, lisäksi en tiedä aiheuttaako mahdollinen vahtivietti kerrostalossa ongelmia.
Berninpaimenkoira ja Samoyed:
+ Ihana luonne
+ Helppo kouluttaa (varsinkin berni)
+ Kokemusta rodusta (bernin kanssa)
- Isokokoisia
Corgi:
+ Soveltuisi varmaan parhaiten asumisolosuhteisiin
- Jaksaako lenkkikoirana?
Shiba Inu:
+ Koko
+ Älykäs ja seurallinen
- Itsepäisyys ja koulutuksen hankaluus?
Tuo paimennusvietti itseänikin vähän jännittää. Remmissä toki pysyisi pitkälti ainaki jos sivistyksen lähellä lenkkeillään, mutta..Bordercolliella & australianpaimenkoirilla on voimakas paimennusvietti, joka helposti aiheuttaa turhautumista ja sitten paimennetaan kaikkia: autoja, naapurin lapsia, ja pyöriä. Voivat lähteä vaikka lenkkeilijän perään ja näykkivät nilkkoja. Australianpaimenkoirilla on jonkin verran agressiivisuutta. Toisaalta paimennusviettinen koira pysyy helpommin mukana. Bordercollieiden kasvattajat tuntuvat olevan täynnä itseään, joten pennun saaminen voi olla vaikeaa.
Berninpaimenkoira on sairas rotu, en suosittele.
Corgit ovat myös kovin sairaita, vaikka luonne onkin hyvä.
Jos tuosta listasta pitäisi jokin valita, niin shiba on mielestäni kaikista järkevin vaikka en japanilaisista koiraroduista oikein pidä.
Suosittelisin jotain spanielia, esim. cockers- tai Walesinspringersspanielia. Miinuksena riistavietti. Toinen vaihtoehto olisi villakoira, ei lähde karvaa, älykäs ja nopea oppimaan. Sama pätee vesikoiriin, mutta vesikoirat vaativat paljon aktivointia.
Muuten ihan lupaava tapaus, mutta lukemani perusteella vähän haasteellinen kouluttaa ja ei kovin hyvä ensikoira. Myös tuo tuhoisuus vähän huono, kun silloin tällöin tulee tilanteita että koira voi joutua olemaan puoli päivää yksin kotona.Hakemasi perusteella voisi osua kohdilleen, tosin koulutuksen haastavuudesta ja tylsistyneen "tuhovietistä" en kyllä osaa sanoa.
Spanielit ja villakoirat ja vastaavat eivät tosiaan sovi omaan silmään lainkaan, ja vaikka se ei tärkein ominaisuus koirassa saakkaan olla niin ne rajaan kuitenkin pois. Tuo Bordercollie - Aussie - Shiba -linja varmaan kertoo millaisista koirista tykkään ulkonäöllisesti eniten.
Toi on kyllä ihan kiva, pitää tutustua tarkemminNo miten olisi lapinporokoira? Varsinkin lyhytkarvainen versio on mielestäni aika mielenkiintoinen.
Ei tarvii ottaa mistään mutupediasta eliniän odotuksia arvuutella, kun kenneliitolta löytyy ihan oikeetakin tietoa, suluissa kaikkien kuolinsyiden määrä.Wikipediasta otin eliniät
Bordelcollie 12-15v
Australianpaimenkoira 12-15v
Berninpaimenkoira 8-11v
Samojedinkoira: yli 10v
Welsh corgi 12-15v
Shiba 12-15v
Saksanpaimenkoira 10-15v
Ei tarvii ottaa mistään mutupediasta eliniän odotuksia arvuutella, kun kenneliitolta löytyy ihan oikeetakin tietoa, suluissa kaikkien kuolinsyiden määrä.
Bordis: 9 vuotta 9 kuukautta (862)
Aussi: 9 vuotta 5 kuukautta (576)
Bernari: 7 vuotta 3 kuukautta (1832)
Samis: 9 vuotta 9 kuukautta (713)
Corgi - cardigan: 9 vuotta 6 kuukautta (411)
Corgi - pembroke: 10 vuotta 0 kuukautta (775)
Shiba: 10 vuotta 0 kuukautta (85)
Sakut: 8 vuotta 0 kuukautta (6975)
Edit: KoiraNet-jalostustietojärjestelmä tuolta pääsee ettimään, aivan umpipaskat sivut ja käytettävyys on unohdettu heti kättelyssä.
Mitä luulet onko Saksanpaimenkoira liian vaikea kerrostaloon? Itsellä on 9v saku narttu ja ihan rauhassa on kerrostalossa. Ja samoin rivitalossa. Tykkää myös autoilla. Painoa taitaa olla noin 30kg ja jaksaa lenkkeillä hyvin. Ihan mukava koira tuokin ja on pysynyt terveenä tähän asti. En osaa oikein verrata muihin rotuihin, koska niistä ei ole juurikaan kokemusta.
Tuo Corgi kuulostaa ihan kivalta ja terveeltä rodulta.
Corgi
- Tästä mielikuva on ennemminkin sylikoira kuin aktiivinen harrastuskoira. Johtuu varmasti ulkonäöstä ja rakenteesta. Ilmeisesti kuitenkin alkujaan paimenkoira ja siksi varmaan ihan liikunnallinen.
Corgit ovat myös kovin sairaita, vaikka luonne onkin hyvä.
Ihmeen rauhassa tuo 9v Sakemanni on ollut nyt kerrostalossa. Ja oikeastaan vielä rauhallisemmin kuin rivitalossa. Ovikellon otin kyllä irti ja jos meen vaikka pihaan vastaan, niin ei sitten hauku turhaan.Sakemannit on vähän tuuripeliä, että sopiiko kerrostaloon.
Meillä vanhempi tykkäsi pitää ääntä (kolinat rapussa, kolinat ulkoa, naapurinkin ovikellot tai jos vain oli tylsää niin vähän piti haukahdella), nuorempi ei ole koskaan haukkunut kuin ovikellolle.
Tekemistähän sen kanssa kyllä keksii (ja sitä se vaatiikin) jos vain itsellä halua riittää (toko, metsäjälki, tottis, vesipelastus, suojelu jne.). Ja ne 5-10 km lenkitkään ei tunnu koiralla missään.
En oo itsekään kovin kauaa koiran kanssa asunut kerrostalossa. Aiemmin kyllä kanssa muutamia kuukausia. Hissiä kokeiltiin yhdessä toisessa kerrostalossa ja tohti Sakemanni siihenkin mennä, mutta mieluummin varmaan menee portaita. Tässä kerrostalossa ei hissiä ole ja 2.5 kerros, eli kolmet raput ylös tai alas. Alaspäin menee melkein liiankin vauhdikkaasti, kun pihalla on niin mukava haistella toisten koirien hajuja tai jos mennään autolle, niin vielä kivempaa. Oikeastaan saa olla tarkkana, että en itse kaadu portaissa, mutta onneksi koiran tassuissakin on aika heikko pito liukkaalla. Ja ylöspäin mennäänkin ihan rauhassa, koska sitten pääsee vain huilaamaan. Kovin nuorena tuo koira ei ole tainnut portaita kulkea, mutta hyvin se silti sujuu, tai on ollut sitten vain matalammat omakotitalon portaat.Ei äkkisilteen tule ketään tuttuja mieleen kellä on kerrostalossa sakemanni. Tuskin se siinä mielessä on muita rotuja kummempi. Ei ainakaan ole räksyttävä hermoilija, tietty koulutus ja muut kuten minkä tahansa rodun kanssa.
Sakemanni/rotikka sekoitus taas on yhdellä kaverilla. Se todella komea koira painaa noin 50kg, talossa on hissi ja koira on tottunut siihen, eikä käytännössä suostu portaissa kävelemään, kun onhan ne liukkaat ja monesti näkee turhan hyvin alaspäin.
Hissittömään taloon en tuollaista suosittele, jos nuorena oppii portaat, niin vanhemmiten tuleekin se vastaan että liikuntakyky kun huononee, niin siinä sitten saa kantaa koiraa portaat ylös ja alas.
Autohullujahan nuo kaikki on mitä itsellä olleet