Joo, paitsi jos paperia ja pahvia on paljon ja sataa.
Jos pahvia on paljon, niin suomalainen kerrostalosysteemikin hajoaa ihan täysin. Yksi ihminen tilaa ikeasta jonkun vaatekomeron -> koko kerrostaloyhtiö pahvinkeräyssäiliö on täynnä sitä pahvia.Joo, paitsi jos paperia ja pahvia on paljon ja sataa.
Itävallassa lienee naarmuisista PET-pulloista päätellen pullojen pesu ja uudelleenkäyttö kun taas ko. kuva jonka löysin on Sveitsistä ja vastaava PET/alumiinikierrätys kadunvarresta on ainakin Luxemburgissa ja käsittääkseni Belgiassa. Jos kategorisesti juo pullovettä, luulisi muovia kertyvän niin paljon, että vastikkeeton kauppoihin kierrättäminen ei toimi
Pantittomien idea onkin siinä, että ne päätyy oikeasti kierrätykseen, eikä heitellä pitkin ojia ja metsiä. Lasipullojen aikanahan tämä oli todellinen ongelma, kun niitä rikkinäisiä pulloja sai jokapaikassa varoa.
mun puolesta sun ei tartte ottaa krediittejä kaupunkisi kierrätyskäytännöistä, mutta ihan vaan pohdiskelen, miten vaihtelevalla menestyksellä niputetut pahvit (muka) pysyvät (edes tyydyttävän siististi) yön yli keräykseen asti.
Suomalainen UK muovin lämpöeristetty greeny 250 l kompostori maksaa 300€ ja toimii ainakin itsellä ihan hyvin.
Meillä tyhjennys maksimi on 4 viikkoa kompostoijallakin, jälkikomposti jo löytyykin. Kiitokset hinta vinkistä.
Niin hyvä puolihan on se, että kierrätysaste juuri noilla jätelajeilla on Suomessa valtaisan hyvä, koska kierrättämättömyydestä sakotetaan niin paljon. Kuluttajan näkökulmasta se järjestelmä ei ole kuitenkaan missään määrin mukava.
Sen verran voin vielä täydentää, että täällä on oikeasti joillain alueilla ongelmana tila.
ai niin se olikin Zurich eikä Saksa (jäi edelliselle sivulle niin muuttu mielessä..). Olen itsekin vanhoissa kaupungeissa käynyt, joskin nyt taas Suomessa. En sano, että sitä vähemmän roska sopii katukuvaan, mutta yllättävää, ettei sulla tota kuvani PET-kierrätystä sitten ole. Kun eka kerran näin noi pussit kadunreunalehmuksen rungon ympäri aseteltuna, ajattelin että mitähän vittua. En kyllä tykkää tavasta kantaa roska-astiat kadulle odottamaan edellisenä iltana sen enempää. Ei mahdu kulkemaan alunperin hevosille rakennetulla kujalla.
Ei ole olemassa mitään yhtä saksalaista tai sveitsiläistä systeemiä. Aivan kuten suomessa, jätehuollon järjestäminen on osavaltio, kanton- tai kuntatason juttuja. Toki varmaan jotain keskushallinnon säätämiä pykäliä noudattaen. Luxemburgista tai Belgiasta en osaa sanoa.
www.hankkija.fi
Suomen panttisysteemi on työläs mutta onhan siinä puolensakin. Tuolla pystyy pullonkerääjät tekemään pimeästi sen ~100e/kk tai miksei vaikka enemmänkin? (oikeasti kai vain omat pullot saisi palauttaa ja muista pitäisi maksaa virallisesti verot?) Tyhjät pullot siirtyy aika hyvin pois jne. Itse kyllä ärsyttää/ihmetyttää kun pulloautomaatilla kertyy jonoa ja odottelet että pääsee ne muutaman viikon 2-4 pullopussia palauttamaan yksitellen. Eikö voisi olla mitään painon mukaan tehtävää arviointia tai jotain muuta fiksua? Arvaan että ei, koska systeemi perustunee siihen että pulloista/tölkeistä on ostettaessa maksettu pantti. Tuo on vaan niin turhauttavaa että sen n.5e palautusten takia joutuu monesti odottelemaan kun joku kerääjä palauttaa sitä jätesäkillistä pulloja.
itse mielellään jättäisin kaupan eteiseen kympinkin edestä pulloja. Tosiasiassa palautan itse, mutta heitän kuitin roskiin. Ennen annoin kassahenkilölle, mutta eräs tonnin seteli-ilme ja ei mitään sanaa suusta muutti toimintatapani. Eipä kestä ja sori siitä!
Ja suomi on niin harvaan asuttu maa että tuskin kukaan jaksais mitään alumiinia tai limupulloja kierrättää jos ei olis panttia.
Niin sitä en tiedä kumpi olisi järkeväämpää, mutta eihän sitä kait kukaan kiellä tekemästä. Tosin pantti jää sitten saamatta.
Itse otan aina kaikki mahdolliset mukaan kun vien pulloja tai tölkkejä kauppaan, ihan siitä syystä kun en viitsi laijtella kotona noita kuin yhteen ja samaan pussiin ja oletan että teen kuitenkin hyvää nuo kierrättämällä. Kuitenkaan kaikissa tölkeissä ei ole panttia, esim. monen pienpanimon tuotteet joiden kanssa tässä välillisesti olen tekemisissä. Mutta ei se pantittomuuskaan mitään haittaa, mutta se vähän ärsyttää että monet automaatit eivät edes huoli noita pantittomia tölkkejä, vaan tulevat koneesta bumerangina takaisin. Ne joutuu sitten jättämään siihen koneen ympäristöön pyörimään, josta varmaan joku ne kerää. Sama toki pätee joihinkin ulkomaalaisiin pakkauksiin.
Kyllä ne sinne kelpaa tai vaikka lähimpään metalliroskikseen.
Oli toimiva, kunnes lidl toi oman systeeminsä sotkemaan. Pullothan voi käytännössä ainoastaan Lidliin paluttaa, niin saa varmimmin rahat kaikista, ellei halua alkaa kotona lajitteleman. Tuohon olisi pitänyt joku laki säätää, niin olisi Lidlikin taipunut samaan järjestelmään.
Johtuu siitä että Lidlillä on omien pullojen oma kierrätys ja ne käyttää itse omat pullonsa uudelleen omiin tuotteisiin eikä siitä että ne olis vastarannankiiskejä.
Kyllähän ne itsepäisyyttään ja saituuttaan ylläpitävät tuota järjestelmää. Ehkä se jossain saksassa vielä järkevää on, mutta ei niitä pulloja ole mitään mieltä täältä asti takaisin lähetellä.
Eiköhän ne muovipullot mene kaikista kaupoista ulkomaille. En jaksa uskoa että kotimaassa on muovijätteelle tarpeeksi käyttöä. Tai sitten ne menee poltettavaksi. Jos saksasta on kannattavaa roudata vettäkin suomeen niin en nää mitään syytä miksi olis kannatamatonta roudaan raaka-ainetta omiin tehtaisiin.
www.uusiomuovi.fi
Ei tarvitse lajitella, Lidli maksaa pantin myös muualta ostetuista pulloista ja tölkeistä, joten mikä ongelma? Käytä siis vain Lidl palautusautomaatteja.
Ongelma on siinä, että joutuu ne sinne lidliin viemään, mieluummin ne palauttaisin minne tahansa.
En tiedä kuinka uusi tuo juttu on mutta ainakin viime vuonna pet-pullot menivät puoliperävaunuilla Latviaan ja tänä vuonna täysperällä Ruotsiin. Alukuormat taas menevä Ranskaan konteissa. Palpahan päättää mihin nuo lähetetään, koska omistavat palautuspullot.Pakkausten tuottajayhteisö Sumi Oy
Sumi Oy on pakkaustuottajayhteisö, joka vastaa pakkausten tuottajavastuun toteutuksesta ja edistää pakkausten kierrätystä.
Kyllähän Alkon pullot menee jokaiseen palautusmasiinaan nykyään.
Voi ne tunkea palpan manuaalisäkkeihin. Sitä en tiedä mihin ne sitten menee niissä säkeissä loppujen lopuksi menee. Monesti näkee pantittomia pulloa menevän energia/polttojakeeseen mutta ei siellä ei pitäisi/saisi olla palpan pantillisia pulloja.
Korkkihan on muuten eri muovilaatua kuin itse pullo (polypropeenia/polyeteeniä vs. pet)? Luulisi haittaavan kierrätystä kun se kuitenkin on lähes aina kierrettynä pulloon kiinni palautettaessa.
Voihan ne tunkea sinne Palpan säkkiin joo, mutta ei niitä voi Palpalle palauttaa, eli ihan sama vaikka laittaisi suoraan jätesäkkiin.
Niinno se vähän riippuu kuka ne sinne tunkee ja mihin ne palautetaan. Jos sinne joku kärrypoika tunkee kaiken mahdollisen mitä vaan löytää niin helposti menee roskiin mutta jos viitsii vähän nähdä vaivaa, että olisi edes pantilliset alut ja petit sekaisin niin kyllä ne palpa huolii.
Alkuperäinen viesti koski niitä pantittomia tölkkejä ja pulloja, joita noihin koneisiin tungetaan... Pantilliset toki menevät Palpalle, koska niistä maksetaan rahaa.
Eikös alkuperäinen viesti koskenut Lidlin laitteita ja sitä mihin ne Lidliin palautetut Palpan pantilliset tuotteet menevät.
Eikö Lidl nimenomaan ole kokonaan mukana palpan järjestelmässä, pitää vaan omaa systeemiään rinnalla? Nykyäänhän ainoat omat panttituotteet ovat muovipulloja(ellei ole vielä muutama outo lasipullotuotekin). Eiköhän tämä ole tarkkaan laskettu säästö ja liittynee sen tuotteen logistiikkaan jätelogistiikan lisäksi. Ison saksalaisen kansainvälisen jättiliikkeen voisi kuvitella saavan bulkkikamansa aika huokeasti tuotettua ja kärrättyä.
Siinä sanottiin, että minkä tahansa voi palauttaa minne tahansa ja että kone ottaa kyllä vastaan, vaikkei panttia antaisikaan. Minä kommentoin siihen, ettö vaikka kone ne ottaisi vastaan, ne saattavat hyvinkin mennä vain sekajätteeseen, joten helpommalla pääsee kun kierrättää ne itse eikä raahaa kauppaan asti.
Hyviä kokemuksia ainakin Biolanista. Tuo on ollut nyt muistaakseni neljä talvea ja viime talvi oli ensimmäinen kun pääsi jäätymään (menin hölmönä tyhjentämään aika reilusti juuri ennen pitkää pakkasjaksoa). Mutta siitäkin se heräsi nopeasti kun pakkasten jälkeen kippasin n. viikon ajan päivittäin kuumaa vettä sisään. Tästä tosin seurauksena, että nyt tyhjentäessä pohjalla oli vähän turhan märkää ja pahan hajuista tavaraa - mutta kompostoitunutta kuitenkin.
Biolan on palvellut hyvin. Moni haukkuu muoviosia heikoiksi mutta kunhan niitä hieman varoo kovimmilla pakkasilla niin ei ongelmaa. Varsinkin se kannen auki pitävä mekanismi on aika hauraan oloinen. Noihin toki saa varaosia ettei joudu koko kompostoria uusimaan. Omastani on mennyt sisältä se ilmauskehikko rikki, mutta se lienee ihan käyttäjälähtöinen virhe kun olen lapiolla möyhentänyt liian kovin ottein. Eikä tuo kehikko nyt pakollinenkaan ole, ilmankin pärjää, toki se sitä prosessia nopeuttaa.
Tämä tosiaan vähän kiinnostaa, jos nykyään voisi yleistää että sekajäte menee polttoon, niin mitkä ovat hyödyt ja haitat jos ko jätteeseen laittaa alkaliparistot.
NiMh kenno sopii johonkin käyttöön, mutta se ei tee niistä jokapaikkaan kilpailukykyisiä.
Olen ollut siinä käsityksessä, että metallit lajitellaan vasta polton jälkeen.
Paketissa kielletään, mutta vaikea sanoa minkä takia merkki on siihen laitettu. Jenkkien ympäristöviranomaisen sivuilta katselin, niin siellä sanotaan näin:
www.epa.gov
Kierrätys on paljon tehokkaampaa kun patterit erilliskerätään. Alkaliparistoista ei sekajätteissä saada hyödynnettyä kuin magneettinen metalli, erilliskerättynä saadaan hyötykäyttöön myös muita ei-magneettisia materiaaleja. Litiumparistot voivat syttyä tuleen (olen myös nähnyt) mutta en ole varma pystyvätkö myös alkaliparistot syttymään jos sopivasti murskaantuvat roskien seassa.
Onko heittää mikä näiden alkaliparistojen osalta on se kustannus. Kun tuossa aiemmin pohdittiin sitä kannattavuutta.
