Kielien opiskelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tatuks
  • Aloitettu Aloitettu
Tässä tapauksessa kysyminen aineen korjaajalta ei oikein mahdollista. Mikä ongelma on sanojen "losers" ja "would" käytössä?

Tässä tulee juuri se ongelma mistä mainitsin punakynän käytön suhteen eli vaikeus tulkita. Mä ymmärrän tuon niin, että "losers" on merkattu punaisella, koska aiemmasta välistä puuttuva "the" viittaa tuohon losers sanaan.

"Would" taas on punaisella, koska ei heillä olisi ongelmia vaan heillä on ongelmia.
 
Teen siis pitkän englannin yo-kokeen oikaisuvaatimusta, mikä jäi ällästä kahden pisteen päähän. Kokeessa oli yksi selvä yhden pisteen virhe, mikä tarkoittaa, että jos perustelen esseen 19 pisteen menetyksen yhdenkin pisteen vähäisemmäksi, arvosana muuttuu. Opettajan mielestä essee saattoi olla jopa 5 pistettä arvosteltua parempi. Selvää kantaa hän ei ottanut noihin punakynäyksiin.
 
Teen siis yo-kokeen oikaisuvaatimusta, mikä jäi ällästä kahden pisteen päähän. Kokeessa oli yksi selvä yhden pisteen virhe, mikä tarkoittaa, että jos perustelen esseen 19 pisteen menetyksen yhdenkin pisteen vähäisemmäksi, arvosana muuttuu. Opettajan mielestä essee saattoi olla jopa 5 pistettä arvosteltua parempi. Selvää kantaa hän ei ottanut noihin punakynäyksiin.

Karkaa jo hieman aiheesta, mutta kai edelleen lukiossa on joku opettaja, joka "esitarkistaa" nuo? Pyydä siltä opettajalta apua?

//Edit: hups kirjoititkin myöhemmin, että kysyit asiasta. Rivit hyppii silmissä.
 
Näin mutuna heittäisin, että muotoilu tulisi olla "outside of these occasions". En myöskään välttämättä käyttäisi sanaa occassions, mutta se lienee enemmän mielipidekysymys.

Sanoisin että mutu menee väärin, mutta jälkimmäisestä olen samaa mieltä. "Outside" sellaisenaan on brittienglantia, jota meillä kai edelleen opetetaan, kun taas "outside of" on enempi toisen mantereen juttuja ja sen lisäksi puhekielisempää.

Edit. Lisätään vielä, että valitulla rakenteella "outside those occasions" olisi varmaan sopivampi, kun viitataan aiemmin mainittuihin.
 
Viimeksi muokattu:
Sanoisin että mutu menee väärin, mutta jälkimmäisestä olen samaa mieltä. "Outside" sellaisenaan on brittienglantia, jota meillä kai edelleen opetetaan, kun taas "outside of" on enempi toisen mantereen juttuja ja sen lisäksi puhekielisempää.

Tässä tulee esiin myös se toinen ongelma eli kumpaa englantia on opiskellut :D Voisiko tuo punakynä viitata siihen, että tuo "outside these occasions" antaa ymmärtää, että kyseiset tilanteet on listattuna? Tekstissä kun puhutaan vain "special and restricted situations". Lisäksi situations vaihtuu occasions.
 
Miten täällä porukka määrittelee että joku ihminen hallitsee kielen??. onko se kielen hallitsemista esim että ymmärtää kieltä täydellisesti luettuna kirjoitusasusta mutta ei puhuttuna ja jne jne...
 
Miten täällä porukka määrittelee että joku ihminen hallitsee kielen??. onko se kielen hallitsemista esim että ymmärtää kieltä täydellisesti luettuna kirjoitusasusta mutta ei puhuttuna ja jne jne...
Mä näkisin se hallitsemisen sillä tavalla että kykenee tulemaan arkipäiväisessä kanssakäymisessä natiivisti puhuvan kanssa toimeen.
Muutama virhe sallittua kun harva sitä omaakaan äidinkieltä ihan täydellisesti käyttää.
Toki tossakin poikkeuksena/lisäyksenä se että jos kyse jostain tietystä alasta tms, niin hallitsemisella pitää silloin tietää kyseisen alan sanastoa ns. vitusti.
 
Miten täällä porukka määrittelee että joku ihminen hallitsee kielen??. onko se kielen hallitsemista esim että ymmärtää kieltä täydellisesti luettuna kirjoitusasusta mutta ei puhuttuna ja jne jne...
Nuo Persojetin linkkaamat viralliset tasot (A1-C2) on varmaan parhaat tähän, mutta toki nekin kertovat vain teoreettisen osaamisen tason.

Vaihtoa varten piti tehdä kielitaitotesti enkuksi ja C2 tasolle pääsin, kieliopista tuli C1 mutta rehellisesti sanottuna epäilen kyllä menisikö välttämättä natiivillakaan kaikki oikein. Ois mielenkiintoista tehdä vastaava suomeksi ja katsoa saisiko kaikki C2-tasolle, veikkaan että kielioppiosuudessa saattaisi tulla jotain virheitä koska puhekieli =/= kirjakieli.

Itse pidän hyvänä mittarina sitä, että onko kielen puhuminen miten kuormittavaa. Jos kielen oikeasti hallitsee, niin sitä jaksaa puhua ja kuunnella kuin äidinkieltään, eikä se vaadi sen suurempaa miettimistä. Itse olen asunut ulkomailla ja olipa tuossa useamman vuoden ulkomaalainen (natiivisti englantia puhuva) tyttökaverikin, niin englanti on melkein kuin toinen äidinkieli. Vuosia intensiivistä harjoittelua se kyllä vaatikin ja edelleen tulee treenattua siinä mielessä, että jos vaikka englanninkielistä kirjaa lukiessa tulee outo sana vastaan, niin se on pakko tarkistaa Google kääntäjällä, että tarkoittaahan tuo sitä mitä luulen :D Perfektionistin vikaa vähän on...

Saksaa pitäisi kyllä ylläpitää ja treenata. Aika hyvin jäänyt lihasmuistiin perustason asiat (asuin hetken Saksassa & Sveitsissä), mutta mitään monimutkaisempaa ei tullut koskaan opittua vaikka Duolingoa huudatin. Olisi pitänyt lukiossa ottaa se saksa, mutta ruotsi tuotti riittävästi haasteita niin jäipä nekin kurssit käymättä. Ihanaa tämä kaksikielisyys...
 
Löytyisköhän täältä opastusta kielien opiskelijoilta.

Olen koittanu tässä päntätä Espanjaa kun on pisniksiä siellä ja vähän epäilyttää opiskelun metodit. Pimsleur tuntui todella fiksulta alkuun, mutta se on englanti-espanja ja ikävästi siinä vastaukseen annetaan hieman liian vähän aikaa (kyseessä on pelkkä nauhoite arvoitus-vastaus mekanismilla), jotta aivot ehtisi muuttaa suomessa vieraat "I'm going, lets go"-käsitteet johonkin järkeenkäypään ja siitä takaisin espanjaan "Me voy, vamos " + mitä oltiinkaan sanomassa. Espanjahan taipuu jenkille paljon suoremmin kuin suomalaiselle, yhteistä pohjaa paljon. Oppimisen voimistava tekijä heikkenee selvästi kun kurssit alkaa vaikeutumaan sen kanssa, ei tahdo jäädä juuri mitään uutta enää päähän. Kuunteluharjoitus olisi ehdottomasti parasta, jos vain jostain sitä saisi toimivana.

Samaan aikaan Entre Amigos harjoitus + lukukirja 3 tuntia päivässä. Vaan yllätyksenä oli että siinä per kappale tulee noin 50 uutta sanaa (tai espanjan uusien merkitysten taikomista sanayhdistelmistä) ja etuliitteitä käsitellään ylimalkaisesti, tulitus alkaa sivulta 1. Vahvistava tekijä jää pois kun koko ajan mennään uusiin haasteisiin. Varmaan koulussa näitä opiskeltaisiin sitten kaksin käsin tunnilla kirjan ulkopuolelta. Omaopiskelussa vastassa on myöskin tehtävien tarkastus, itse google-translaten avulla niitä tarkastelen joka vie aikaa ja tuo yhä uusia termejä nenän eteen.

Mikähän tässä olisi tehokasta lähestymiskulmaa?
 
Löytyisköhän täältä opastusta kielien opiskelijoilta.

Olen koittanu tässä päntätä Espanjaa kun on pisniksiä siellä ja vähän epäilyttää opiskelun metodit. Pimsleur tuntui todella fiksulta alkuun, mutta se on englanti-espanja ja ikävästi siinä vastaukseen annetaan hieman liian vähän aikaa (kyseessä on pelkkä nauhoite arvoitus-vastaus mekanismilla), jotta aivot ehtisi muuttaa suomessa vieraat "I'm going, lets go"-käsitteet johonkin järkeenkäypään ja siitä takaisin espanjaan "Me voy, vamos " + mitä oltiinkaan sanomassa. Espanjahan taipuu jenkille paljon suoremmin kuin suomalaiselle, yhteistä pohjaa paljon. Oppimisen voimistava tekijä heikkenee selvästi kun kurssit alkaa vaikeutumaan sen kanssa, ei tahdo jäädä juuri mitään uutta enää päähän. Kuunteluharjoitus olisi ehdottomasti parasta, jos vain jostain sitä saisi toimivana.

Samaan aikaan Entre Amigos harjoitus + lukukirja 3 tuntia päivässä. Vaan yllätyksenä oli että siinä per kappale tulee noin 50 uutta sanaa (tai espanjan uusien merkitysten taikomista sanayhdistelmistä) ja etuliitteitä käsitellään ylimalkaisesti, tulitus alkaa sivulta 1. Vahvistava tekijä jää pois kun koko ajan mennään uusiin haasteisiin. Varmaan koulussa näitä opiskeltaisiin sitten kaksin käsin tunnilla kirjan ulkopuolelta. Omaopiskelussa vastassa on myöskin tehtävien tarkastus, itse google-translaten avulla niitä tarkastelen joka vie aikaa ja tuo yhä uusia termejä nenän eteen.

Mikähän tässä olisi tehokasta lähestymiskulmaa?

Minä opiskelin espanjan ihan omatoimisesti, joten jotain vinkkiä voinen antaa, vaikkakin minun metodini poikkeaa varmasti hyvinkin paljon ns valtavirrasta.

Duolingoa käytin alussa hetken aikaa, mutta se alkoi tosi nopeasti kyllästyttämään, kun kokoajan oli taxia, hotellia, tomaattia ja muita, jotka on likimain joka kielellä ihan samat. Siitä kyllä sain vähän pohjaa helpon alun kielen opiskeluun.

Kieliopista en opetellut juuri mitään muuta kuin verbien taivutukset, jotka ovat varsin helpot, kun opettelee hyvin pari sanaa jokaisesta taivutusluokasta, -ar, -er, -ir.
Esim: cenar ja jugar, correr ja aprender, subir ja imprimir. Epäsäännöllisiä verbejä ei kauhean montaa ole ja ne tulee vähän kuin pakosta, kun ovat todella yleisiä verbejä, esim ir, venir ja volver. Lauserakenne ja muu kielioppi ei ole vaikeaa ja tulee aikalailla ihan itsekseen, ainakin minulla tuli.

Enimmäkseen pänttäsin paljon sanoja ja katselin jotain leffoja/sarjoja espanjan kielisillä teksteillä, jotta saa vähän touchia siitä kielestä ja sanojen käytöstä. Sitten kun alkoi tuntua siltä, että alkaa vähän jo handlaamaan, niin espanjan kielisiä leffoja/sarjoja espanjan kielisillä teksteillä, mikä ainakin omalla kohdallani auttoi tosi nopeasti ymmärtämään puhetta ja oikeaa ääntämistä.
Toki jos on enemmän musiikki-ihmisiä, niin espanjan kielisiä biisejä lyriikoilla kannattaa kuunnella, ja yrittää niitä kääntää mielessä. En tosin suosittele hirveästi Etelä-Amerikan R&B:tä tai reggaetonia, kun niissä on niin paljon sen alueen slangia eikä sanakirjasta tai edes Google Translatesta löydy mitään apuja.

Näillä metodeilla alle puolessa vuodessa espanja oli sen verran hyvin hanskassa, että pärjäsin varsin hyvin espanjaa puhuvassa maassa kaikissa arjen asioissa ja pystyin ihan sujuvasti ja sen enempiä miettimättä juttelemaan paikallisten kanssa niitä näitä asiasta kuin asiasta.
 
Kiitos vinkistä ja kokemuksista. Oppikirjassa varsinkin nuo verbien taivutukset tulevat kovin laajalla rintamalla ja niitähän riittää. Espanjassa kuvataan eri vuorokauden aikana syömistäkin omalla syömäverbillään. No mutta kyllä tuota eteenpäin rämpimällä sanastoa oppii, täytyy liittää siihen joku muistamista edistävä komponentti kuten nuo telkkariohjelmat. Ehkäpä valitsen kirjasta tehtäväksi kuullun ymmärtämisen ja niistä vapaamuotoisen kirjoittelun. Harjoituskirjassa on runsaasti kyllä valinnanvaraa sen suhteen.

En ole varmaan 20 vuoteen katsonut mitään tv-sarjoja, mutta kun eläke koputtaa ovella lienee hyvä aika aloittaa sekin hyvissä ajoin.
 
Teen siis pitkän englannin yo-kokeen oikaisuvaatimusta, mikä jäi ällästä kahden pisteen päähän. Kokeessa oli yksi selvä yhden pisteen virhe, mikä tarkoittaa, että jos perustelen esseen 19 pisteen menetyksen yhdenkin pisteen vähäisemmäksi, arvosana muuttuu. Opettajan mielestä essee saattoi olla jopa 5 pistettä arvosteltua parempi. Selvää kantaa hän ei ottanut noihin punakynäyksiin.

mun mielestä esim. kirjoitusvirheet sanoissa pitäisi olla lievin virhe varsinkin jos lauseiden kokonaisuudesta ei jää epäselvyyttä että mitä sillä haettiin
monesti noi "melkein ällä" tason suositukset törmää typerään pilkunviilaukseen joka tapahtuu missä kielessä tahansa, siis myös äidinkielessä, eli sama virhe tapahtuisi vaikka teet äidinkielen tai vieraan kielen ylioppilaskirjoituksen
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 700
Viestejä
4 544 584
Jäsenet
74 831
Uusin jäsen
Panasonic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom