Helsingin opettajat kertovat: Osa lapsista ryhtyy ”uskontopoliiseiksi” ja vahtii paaston aikana muita
Opettajat kertovat paaston näkyvän osassa kouluissa monin eri tavoin: iloisuutena, mutta myös ärtyisyytenä, väsymyksenä ja muiden vahtimisena.
Oppilaita syömässä Espoossa. KUVA: RIO GANDARA / HS
Marianne Riiali HS
10:37 | Päivitetty 13:22
VÄSYMYSTÄ, levottomuutta, päänsärkyä ja keskittymiskyvyn puutetta. Alisuoriutumista koulutyössä tai ylioppilaskokeissa nälän vuoksi. Poissaoloja oppitunneilta liikunnassa, kotitaloudessa ja musiikissa.
Näin opettajat kuvailevat uskonnollisen paaston seurauksia koulussa. Parhaillaan vietettävä muslimien ramadan näkyy lasten koulutyössä.
”Meidän yläkoulun oppilaista moni ei tule useina päivinä ollenkaan kouluun. Saman perheen alakoululaiset pikkusisaruksetkin saattavat paastota ja jäädä kotiin. Oppilaat ovat väsyneitä, päätä särkee, he eivät jaksa keskittyä tai opiskella”, kertoo helsinkiläisen peruskoulun opettaja.
Ramadan on islaminuskoon kuuluva perinne, johon kuuluu keskeisenä osana paastoaminen. Paasto rajoittuu päivän valoisaan aikaan. Ruokailun lisäksi juominen on tällöin kiellettyä.
Helsingin kaupunki vetosi vanhempiin, jotta nämä keskittäisivät pienten oppilaiden paaston viikonloppuun ja iltapäiviin, ei koulupäiviin.
Opettajat kertovat myös yllättävistä paastoon liittyvistä seurauksista HS:n kyselyssä.
OSA muslimeista välttää paaston aikana myös huveja, kuten musiikin kuuntelua, tanssia ja muuta ilottelua, opettajat kertovat.
”Paaston aikana moni kieltäytyy olemasta läsnä musiikintunneilla, joissa soitetaan tai lauletaan sekä katsomasta taululta liikkuvaa kuvaa”, kertoo helsinkiläiskoulun musiikinopettaja.
Parhaillaan on käynnissä ylioppilaskirjoitukset, jotka ovat tärkeä osaamisen mittari oppilaiden tulevaisuutta ajatellen. HS:n kyselyssä usea opettaja kantaa huolta paaston vaikutuksista ylioppilaskirjoituksiin.
Vantaalaisen lukion opettaja arvelee, että nälissään oleminen voi vaikuttaa heikentävästi kirjoituksissa menestymiseen.
”Ylioppilaskokeeseen tulee paastoavia opiskelijoita ilman eväitä. Syömättömyys saattaa vaikuttaa jaksamiseen kuuden tunnin kokeessa. On ikävää, jos opiskelija alisuoriutuu energiavajeen takia.”
Ramadanin päättävässä Id al-Fitr-juhlassa lapset kiertävät tuttujen luona ja saavat herkkuja. Muslimiperhe matkalla juhliin Vantaalla huhtikuussa 2023. KUVA: SAMI KERO / HS
RAMADANISTA selvitään kuitenkin opettajien mukaan hyvin, kunhan paastoavia oppilaita pyritään tukemaan esimerkiksi järjestelemällä koulutyötä toisin: keventämällä liikuntatunteja tai antamalla myönnytyksiä: esimerkiksi musiikintunneilla ei soiteta tai lauleta tai kotitaloustunneilla ei tehdä ruokaa.
Osa opettajista taas ilmoitti, että opetussuunnitelmaa noudatetaan ramadanista huolimatta.
”En tee myönnytyksiä koulutyöstä ja esimerkiksi laske vaatimustasoa, sillä haluan, että oppilaat ymmärtävät, että koulunkäynti on tärkeää”, sanoi helsinkiläisopettaja.
Moni opettaja oli sekä pahoillaan pienempien paastoajien huonovointisuudesta että huolissaan heidän heikentyvästä koulusuorituksesta. Näin kirjoittaa helsinkiläisen koulun opettaja:
”On hurjaa nähdä alakoululaisia, jotka yrittävät selviytyä koulupäivästä ja harrastuksista ilman ruokaan ja juomaa. Tänään luokan parhaan oppilaan vanhemmat perui lapsen osallistumisen retkelle, koska hän voi pahoin paaston takia.”
MUUTAMA opettaja harmitteli, että paasto voi näkyä myös huonona käytöksenä sekä kiistoina oppilaiden välillä. Oppilaista osa pyrkii vahtimaan muiden kanssaopiskelijoiden käytöstä paaston aikana.
”Viime ramadanin aikaan osa oppilaista tuli vahtimaan, ketkä muslimit syövät ja meinasi tulla käsirysyjä, kun nälkäiset ja ärtyneet oppilaat puuttuivat toisten syömiseen”, helsinkiläisopettaja sanoi.
Toinen opettaja Helsingistä kertoi yhdeksänvuotiaista, joiden ”uskontopoliisina” toimiminen paaston aikana on ikävin lieveilmiö: osa oppilaista määrittelee muita vähemmän aidoiksi muslimeiksi heidän käytöksensä perusteella.
Monesta vastauksesta kävi ilmi myös opettajien halu kunnioittaa oppilaiden uskonnollista vakaumusta. Kaikki eivät olleet huomanneet paastoamisessa kielteisiä vaikutuksia, pikemminkin päinvastoin.
"Ramadan näkyy meillä oppilaiden iloisuutena, muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa. Kukaan paastoavista oppilaista ei ole ollut tavallista väsyneempi”, kertoi yhtenäiskoulussa 5.–9.-luokkia opettava opettaja.
KAKSI opettajaa oli niin huolissaan paastoavien lasten jaksamisesta, että he pohtivat jopa lastensuojeluilmoitusten tarpeellisuutta.
”Periaatteessa minun pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus jokaisesta päivästä, jolloin lapset jäävät ilman ravintoa ja vettä. Muu luokka kärsii myös, työrauha on olematon”, kertoi vantaalainen opettaja kuudennen luokan oppilaistaan.
HS:n opettajille suunnattuun kyselyyn uskonnollisen paastoamisen vaikutuksista oli torstaihin mennessä tullut 65 vastausta. Juttuun on käytetty sitaatteja vain niiltä opettajilta, joiden yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.[/spoiler[
Opettajat kertovat paaston näkyvän osassa kouluissa monin eri tavoin: iloisuutena, mutta myös ärtyisyytenä, väsymyksenä ja muiden vahtimisena.
www.hs.fi
Siellä on heti tarjolla töitä (rintamalla ja pääsee vielä ulkomaille töihin (Ukrainaan)) ja kuukausipalkkakin on monen pakolaismaan keskimääräiseen palkkatasoon verrattuna moninkertainen. Kun taas Suomessa on tarjolla vain pienipalkkaista siivousta tai jos onni käy ,niin pääsee ruokalähetiksi (joka taas voi olla kylmää (ainakin talvella) ja rasittavaa (joutuu jossain taloissa käyttämään rappuja).
