Välimeren yli tulee nyt ennätysmäärä pakolaisia – Taustalla yllättävä syy
Mustat afrikkalaiset pakenevat Tunisian rasismia Eurooppaan.
Tunisialaiset poliisit ja merivartijat katsovat merelle. Ulapan takana häämöttää Eurooppa.MIKA HORELLI
Mika Horelli, Bryssel
Eilen klo 20:39
Maanantaina 7. elokuuta Tunisian viranomaiset raportoivat, kuinka ainakin yksitoista ihmistä oli löydetty kuolleina Kerkennahin saaren rantavesistä Tunisian itärannikolla lähellä Sfaxin kaupunkia. Edelleen oli kateissa 42 siirtolaista heitä kuljettaneen
laivan upottua.
Luku on vain uusi lisäys synkkeneviin tilastoihin. Tunisian rantavesiltä on maan viranomaisten mukaan löydetty tammikuun alun ja heinäkuun 20. välisenä aikana ainakin 901 hukkuneen siirtolaisen ruumiit. Heistä 267 oli ulkomaalaisia, 36 tunisialaisia ja 598 ihmisiä, joita ei voitu tunnistaa.
Tunisian viranomaisten mukaan he ovat pysäyttäneet ja pelastaneet alkuvuoden aikana noin 34 000 Eurooppaan yrittänyttä siirtolaista. Luku on 25 prosenttia enemmän kuin vastaava viime vuoden ihmismäärä.
Vaikka Tunisia on oman ilmoituksensa mukaan pidättänyt tänä vuonna 550 laittoman maahanmuuton "järjestäjää ja välittäjää", rajanylitysten määrä maan kautta on jatkanut jyrkkää nousuaan. Heinäkuun 9. ja 23. päivän välisenä aikana Tunisian kautta tuli yksin Italiaan lähes
14 000 paperitonta siirtolaista. Tämä tähänastinen ennätys. Tunisian rannikon ja italialaisen Lambedusan saaren välinen merimatka on 130 kilometriä.
Tunisian presidentti lietsoo tahallaan rasismia
Vuodenvaiheessa 2010–2011 alkaneen Arabikevään eli islamilaisten maiden kansannousujen sarjan katsotaan alkaneen Tunisian vallankumouksesta, jonka sytyttimenä vastareaktio paikoilleen pysähtyneille, korruptoituneille ja itsevaltaisille hallituksille.
Pohjimmaisena syynä olivat tavallisen kansan huonot elinolot, työttömyys ja ruoan hintakriisi. Nyt Arabikevään saavutukset Tunisiassa on käytännössä nollattu.
Tunisiasta pakenevien ihmisten määrän voimakkaan kasvun taustalla on maassa tänä vuonna voimakkaasti kasvanut rasismi ja väkivalta Saharan eteläpuolisista maista saapuneita mustia siirtolaisia kohtaan. Ilmiön keskeisenä syynä pidetään maan presidentti
Kais Saiedia, joka valittiin vaaleissa maan presidentiksi vuonna 2019. Hän on sen jälkeen systemaattisesti heikentänyt demokratiaa ja keskittänyt valtaa itselleen.
Sen jälkeen, kun maassa oli heinäkuussa 2021 ollut voimakkaita protesteja hallituksen toimia vastaan, Saied käytti poikkeustilavaltuuksiaan ja jäädytti parlamentin toimivallan kahdeksi kuukaudeksi. Presidentti myös erotti väliaikaisesti pääministerin ja lakkautti useiden muiden ministeriöiden toiminnan samalla kun otti näiden tehtävät itselleen. Lisäksi Saied on rajoittanut median vapautta.
LUE MYÖS
Näkyvät perussuomalaiset sanoutuvat irti salaliittoteorioista
Helmikuussa 2023 Saied laukaisi maassa väkivaltaisen rasismin aallon väittäessään, että maan väestörakennetta yritetään muuttaa vuosia kestäneellä salaliitolla, jonka tarkoituksena on tuoda mustia siirtolaisia Tunisiaan Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Tunisialaiset itse ovat pääasiassa vaaleaihoisia berberien ja arabien jälkeläisiä.
– Peräkkäisten laittoman maahanmuuton aaltojen on tarkoitus muuttaa Tunisian maaksi, jolla ei ole enää yhteyttä islamilaisiin maihin ja arabivaltioihin, Saied väitti julkisessa puheessaan kansallisen turvallisuuden neuvonantajille.
Tunisian presidentti Kais Saied uskoo salaliittoon, jonka mukaan Tunisian väestö halutaan vaihtaa. EPA/AOP
Samalla hän vaati "tämän ilmiön lopettamista" ja syytti "laittomien maahanmuuttajien laumoja" rikollisuudesta ja väkivallasta.
Tunisian mustat siirtolaiset pakenevat väkivaltaa
Presidentin lausunnot synnyttivät väkivaltaisuuksia erityisesti Tunisian itärannikolla sijaitsevassa Sfaxin kaupungissa, jossa raivostuneet väkijoukot ovat ajaneet kaupungissa asuneita mustia siirtolaisia kodeistaan maan turvallisuusviranomaisten
katsoessa tapahtumia sivusta.
Osa Sfaxista häädetyistä, joilla on ollut varaa maksaa, on lähtenyt yrittämään ihmissalakuljettajien mukana kohti Eurooppaa. Monet tunisialaiset ihmissalakuljettajat ovat ammatiltaan kalastajia, jotka tuntevat Välimeren vedet ja ovat taitavia välttämään havaituksi tulemista. Usein tunisialaiset salakuljetusryhmät myös värväävät Saharan eteläpuolisista, Senegalin tai Ghanan kaltaisista rannikkovaltioista merenkulkutaitoisia ihmisiä veneiden kapteeniksi ja tarjoavat heille vastineeksi vapaan matkan.
Pohjois-Saharan luonto on karu. Kovin pitkään näissä oloissa ei selviä hengissä ilman vettä ja ruokaa. MIKA HORELLI
Tunisialaiset kalastajat tuntevat maansa rannikkovedet ja osaavat varoa rajavartijoiden valvontaveneitä. MIKA HORELLI
Erityisen vaikeassa asemassa ovat ne, jotka Libyan viranomaiset ovat kuskanneet ja jättäneet oman onnensa nojaan aavikolle Tunisian ja Libyan väliselle rajavyöhykkeelle.
YK:n pääsihteeri
Antonio Guterres kehotti tiistaina 1. elokuuta Tunisiaa lopettamaan siirtolaisten karkottamisen aavikkoalueille. Lisäksi maata kehotetaan sijoittamaan uudelleen ne siirtolaiset, jotka on jo lähetetty aavikolle.
Muun muassa YK:n tarkkailijoiden mukaan useita siirtolaisia on kuollut Tunisian ja Libyan
välisellä rajalla. Raja-alueella vaikeissa oloissa on satoja ihmisiä, joilla on vaikeuksia saada ruokaa ja vettä. Heidän joukossaan kerrotaan olevan myös lapsia ja raskaana olevia naisia. Tunisian sisäministeri
Kamel Fekih myönsi 2. elokuuta, että maa on karkottanut
mustia siirtolaisia aavikolle. Hän kuitenkin kiisti syytteet systemaattisista joukkokarkotuksista.
EU ulkoistaa Välimeren rajavalvontaa Pohjois-Afrikan rannikkovaltioille
EU allekirjoitti siirtolaissopimuksen Tunisian kanssa 16. heinäkuuta. Siinä EU sitoutui maksamaan 100 miljoonaa euroa Tunisialle tukemaan ihmissalakuljetuksen vastaisia rajavalvontaoperaatioita.
Varat on suunnattu Tunisian rannikkovartioston tukemiseen ja kouluttamiseen, jotta he pystyvät paremmin valvomaan maan rannikkoa ja estämään ihmisten salakuljetusta. Lisäksi varoja käytetään muun muassa ihmiskaupan torjuntaan ja kehitysyhteistyöhankkeiden tukemiseen.
EU on solminut useita vastaavia sopimuksia myös muiden Pohjois-Afrikan rannikkovaltioiden kanssa. Näitä ovat muun muassa Marokko, Egypti, Algeria, Libya ja Mauritania.
Euroopan unioni maksaa Tunisialle muun muassa rannikkovartioston kalustohankinnoista.MIKA HORELLI
EU on käynnistänyt myös Khartumin prosessiksi kutsutun yhteistyöohjelman Sudanin, Etiopian, Tšadin ja Nigerin kanssa maahanmuuton hallitsemiseksi ja ihmisten salakuljetuksen torjumiseksi näiden maiden kautta kohti Välimerta.
Käytännössä EU pyrkii ulkoistamaan mahdollisimman tehokkaasti omaa rajavalvontaansa laittomien siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaihin Afrikassa. Se on halvempaa kuin tulijoiden vastaanottaminen ja heidän hakemustensa käsittely, jos he pääsevät Eurooppaan saakka.
Muun muassa Amnesty International on tuoreeltaan
kritisoinut Euroopan unionia siksi, että sopimusten myötä EU:n epäillään siirtävän turvapaikanhakijoiden pakolaissopimusten vastaisen kohtelun
kolmansiin maihin.