Rengasvalmistaja tietää paremmin millä täytöllä rengastaan tulis ajaa, autonvalmistaja on paremmin suosittelijan roolissa. Mersulla oli ainakin melko matalat paineet, siinä parin barin yläpuolella inansa.
Ai vähän samaan tapaan kuin Goodyear tietää minua paremmin, että millä nopeudella Auriksellani tulis ajaa kauppareissut (V, eli 240 km/h)?
Rengasvalmistajalla ei ole renkaan tulevasta käytöstä tuon suurimman nopeuden lisäksi muuta hajua paitsi se, että renkaan kuormitus on enintään kuormitusluokan mukaista (jos käyttäjä noudattaa sitä).
Auton valmistaja sen sijaan tietää juuri kyseisen auton omamassan, kokonaismassan, suurimmat akselimassat, jousivakiot, iskarit, ajonvakautuksen, pyöränkulmat, profiloitumisen sporttiseksi/mukavaksi jne. Tämän takia oikeat paineet kuuluu ensisijaisesti katsoa auton tarrasta/käyttöohjeesta, ei rengasvalmistajan yleisluontoisesta renkaalle sallitusta maksimipaineesta.
Käyttäjä tietää onko autossa 1-3 hlö vai täysi kuorma ja ajetaanko köröttelyä vai autobahnilla, ja osaa autovalmistajan vastaavien ohjeiden mukaan laittaa sopivat paineet.
Tuossa jo kuoris kertoi, että Nokian Renkaat kehottaa: ”Tarkista oikeat paineet ajoneuvosi käyttöohjekirjasta tai kuskin oven karmista löytyvästä rengaspainetaulukosta.”. Tunnustavat siis järkevästi, että heillä ei ole hajuakaan oikeista paineista ties mihin autoon ties millä kuormalla.
Fillarin 40-622 -renkaassa lukee paineeksi 3,5-6,0 bar. Jos siinä lukisi vain tuo maksimipaine, niin 70-kiloinen kuski huomaisi jousittamattomalla fillarilla hyvinkin nopeasti, miksi 6,0 bar + 40 mm + 70 kg on ajokelvottoman huono yhdistelmä - oli alla sitten röykkyistä asfalttia tai hiekkatietä. Joku 3,5 bar edessä ja 3,8 bar takana tuntuu paljon paremmalta.
Jousitetuissa autoissa ero ei ole niin dramaattinen mukavuuden osalta, vaikka herkkään käteen niissäkin liian kovat paineet ryskäyttävät saumoissa, hieman suurempi värinä välittyy kuluneella asfaltilla, rengasmelu voi soida enemmän, kanttarit hytkäyttävät enemmän, hidasteet tuntuvat kulmikkaammilta jne. Ilmatäytteinen rengas on osa auton jousitusta.
Kuormitusluokista vielä sen verran, että puolet ID.Poloon (215/55R17) tarjolla olevista kesärenkaista on 98, eli neljä rengasta kestäisi 3 000 kg. Jos 75 kg kuski ajelee yksinään töihin, niin massaa on 1 576 kg, eli alle 53 % renkaan maksimista. Noin kevyessä käytössä jos ajelisi liki tuplakuorman paineilla, niin eipä olisi hääviä mukavuutta, ja renkaan kosketusjälkikin olisi pidon kannalta turhan nirkoinen. No, puolet rengasvalikoimasta on 94, eli 1 340 kg per akseli, mutta on sekin selvästi liian järeä, kun yksinään ajellessa on noin 800 kg per akseli. Täydellä kuormalla olisi edessä 1 030 kg ja takana 1 050 kg, eli autoon kyllä riittäisi kuormitusluokka 86, mutta markkinat myyvät vain ylijäreää 94 tai 98.
Ainut vastaan tullut auto, jossa valmistajan suositus tuntuu minustakin liian alhaiselta, on vanhan C-mesen eturenkaiden 2,1 bar 225/45R17. Keulalla on painava diesel ja camber kasvaa ohjauksen ääriasennossa hurjasti, niin kyllä on rengas melkein vanteelle asti lysyssä parkkiksella veivaillessa. Siksi olenkin laittanut tuohon aina 2,2-2,3 bar eteen, vaikka siinä menettääkin ripauksen valmistajan tarkoittamasta mersumaisuudesta.
Huomasin juuri, että muutamat keskustelijat ovat sitä mieltä, että nykyiset vyörenkaat ovat alipaineisia, jos kuluvat keskeltä. Kuulisin mielelläni lähteitä/tutkimuksia, jotka tukevat tuota väittämää. Yhden tutkimuksen muistan joskus nähneeni, jonka yksi kuvaaja lievästi tuki tuota ajatusta, mutta muuten tutkimukset ja rengasvalmistajat taitavat olla yhtä mieltä siitä, että keskialueen kuluminen vihjaa ennemmin yli- kuin alipaineesta (voi johtua muustakin).
Vaikka vyörengas ei pullistukaan levossa silmällä katsottuna oli siinä 2,0 tai 3,5 bar, niin kuorman alla painejakaumassa on eroa. Tuo 2,0 bar kantaa vähemmän kuormaa, joten kulutuspinnan olka-alueet kantavat kylkien jäykkyyden takia suuremman osan kuormasta kuin 3,5 bar paineella.
Vai tarkoitettiinko vyörenkaiden ja normiajon sijaan jotain 325/25 -vyörenkaita, joilla ajetaan 200 km/h, jolloin alipaineisen keskialue voi 900G-keskeiskiihtyvyyden takia aavistuksen pullistua ja kulua? Nopeaan ajoon kuuluisikin nostaa paineita. RC-autoissa 400-600G pullistaa vyöttömät renkaat silminnähden suuremmiksi, mutta vyörenkailla alkaa lievä pullistuma vasta 2 000-4 000G:n yläpuolella.