Diippiä vitutuksen sisäistämistä havaittavissa jossa on huomattu myös havainnoijan rooli ja kuinka se toinen osapuoli voi olla myös havainnoija.
Very interested
Paitsi ettei sen naapurin silti tarttee olla täys kyrpä.
Juu, vitutus nyt kertoo mielestäni lähes aina siitä joka tuntee vitutusta.
Jos tällaista tunnetilaa halutaan juuri minulla kertoa, niin minulla on kasa kysymyksiä, kun tahdon kuulla perusteluja, enkä pelkästään halua jättää luulojen varaan.
Jos naapuria vituttaa minä, ja jos sen vitutuksen lisäksi tulee minuun kohdistuvia vaatimuksia, niin silloin aloitan asian analysoinnin monella mittarilla.
Jos vituttaa, niin se ei automaationa tarkoita, että maailma olisi jotain velkaa vittuuntuneelle.
Naapurin kyrpänä olemisen voi myös pohtia eri mittareilla. Keskinäinen elämän tilanne, elämän menneisyys, temperamentti, mieltymykset, pelot yms.
voivat olla naapurien kesken hyvin erilaisia.
Kun ei puutu valittamalla kyrvän ja laillisen elämän suorittamiseen, niin se on eräänlainen ohjenuora noudatettavaksi.
Voi toki puuttua kyrvän naapurin laillisiin toimiin informatiivisella dialogilla, ilman nöyristelyjä, joka kuitenkaan ei ole toisen etuja riistävä.
Asian aktiivisella hetkellä, ihminen voi jossain roolissa olla kyrpä, mutta esimerkiksi tällainen pienyrittäjä, jota kyrväksi aikoinaan sanoin kun työnantajani, pystyin myöhemmin elämässä kohtaamaan ilman kyrpä sjatuksia, kun emme olleet sidoksissa toisiimme samassa roolissa, mutta rajoitteen tein itselle että en halua olla häneen sidoksissa missään läheisemmässä roolissa kuin jutustelijana.